Pirkanmaa2019 väliraportti Alueen elinvoiman edistäminen

Transkriptio

1 Pirkanmaa2019 väliraportti Alueen elinvoiman edistäminen

2 Alueen elinvoiman edistäminen Maakunnan elinvoimapolitiikalla luodaan edellytykset aluelähtöiselle kestävään kehitykseen perustuvalle kasvulle ja uudistumiselle sekä hyvinvoinnille ja sosiaaliselle eheydelle. Tavoitteena on kestävän talouskasvun, alueiden kehittämisen sekä työllisyyden, työllistymisen ja yritysten toimintaedellytysten edistäminen laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Aluekehittämisvastuu on valtiolla, maakunnalla ja kunnilla kullakin omalla alueellaan.

3 Alueen elinvoiman edistäminen esivalmisteluteemat Aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen ja sen elinkeinoelämän sekä innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoitus, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalveluiden kehittäminen sekä kotoutumisen edistäminen Maakunnan strateginen suunnittelu (mk-strategiatyö) Maaseudun kehittäminen/rahoitus Alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu ja koulutustarpeiden ennakointi Liikennesuunnittelu, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, alueellinen tienpito, tiedontuotanto valtakunnalliseen ljs-työhön, yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät Kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen maakuntastrategiaan Yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen Muut maakunnan hoidettavaksi otettavat tehtävät, mm. maakunnan kansainväliset tehtävät ja yhteydet

4 Sisältöluettelo Diat: 1. Teemaryhmän työskentely Teema ryhmän jäsenet 1.2. Teemaryhmän kokoukset, käsiteltävät asiat ja aikataulu 1.3. Asiantuntijaryhmien valmistelutyö 1.4. Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin 1.5. Resurssitarpeet Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi Rekrytointi ja osaaminen (rahoitus) 2.2. Yritystoiminta ja yrittäjyys (rahoitus) 2.3. Kansainvälisyys ja Team Finland (rahoitus) 2.4. Innovaatioympäristö (rahoitus) 2.5. Tienpito 2.6. Maaseudun rahoitus ja yrityspalvelut 2.7. Aluekehitys ja ennakointi 2.8. Muut tehdyt selvitykset (Kulttuuri, Kotoutumisen edistäminen) 2.9. Maku ja kasvupalvelulain valmistelussa esille nousseita kysymyksiä

5 Sisältöluettelo Diat: 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen Alueen elinvoiman edistämisen palvelujen asiakkaat ja palveluntarpeet 3.2. Lain alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuksiin 3.3. Valmistelutyötä tukevat pilotit Pirkanmaalla 3.4. Yhdyspinnat ja työnjaon arviointi Liitteenä olevat taustamateriaalit

6 1. Teemaryhmän työskentely

7 Teemaryhmän jäsenet Teppo Rantanen, Tampere Jari Heiniluoma, Parkano Panu Raivio, Pälkäne Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Jukka Ojala, Pirkanmaan ELY-keskus Riku Immonen, Pirkanmaan TE-toimisto/ Lasse Leppänen, Pirkanmaan TE-toimisto Ulla Haggren, Jämsä Tarja Pietilä, Sastamala Irene Impiö, Pirkanmaan TE-toimisto (pj) Riikka Joutsensaari, Pirkanmaan ELY-keskus Päivi Myllykangas, Tampere3 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Heikki Ikonen, Pirkanmaan ELY-keskus Reija Neva, Pirkanmaan ELY-keskus Juhani Lindroos, Pirkanmaan ELY-keskus Arto Kummala, Kuhmoinen Pirjo Koivisto, Tampere Lauri Erma, Tampere Tuija Marnela (sihteeri) + 4 asiantuntijaryhmien puheenjohtajat: Tarja Paulaniemi, Marja Poussa, Jukka Kohonen, Mika Sievi- Korte ja Petri Räsänen

8 Teemaryhmän kokoukset ja sisältö 2016: 2017: Orientaatio, lainvalmistelu sekä nykytilankuvauksia Teemaryhmän tehtävät ja työsuunnitelma Pirkanmaan tienpidon nykytilanne, Tampereen kaupungin elinkeino-ohjelma sekä lain alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista valmistelutilanne Maaseudun yrityspalvelut, Tampere3 ja rajapinnat sekä työsuunnitelman käsittely Kuntien elinvoimapalvelut (Parkano) ja rajapinnat, asiantuntijaryhmien työskentelyn esittely Aluekehittäminen ja ennakointi, maaseutuasiat, Kasvubuusti -pilotti sekä lakien valmistelutilanne ja sparrausryhmän esille nostamat asiat Tampereen kaupunkiseudun työllisyyskokeilu, lakien valmistelutilanne sekä väliraportin käsittely Yrityspalvelusetelikokeilut (TEKES ja Tredea), työllisyydenhoidon asiakassetelikokeilut sekä asiantuntijaryhmien työskentelyn esittely Lakien valmistelutilanne sekä loppuraportin valmistelusta ja työnjaosta sopiminen Pirkanmaan palvelumallien ja tuottamistapojen valmistelu ja lakien valmistelutilanne Loppuraportti ja lakien valmistelutilanne

9 Rekrytointi ja osaaminen, rahoitus asiantuntijaryhmä Työnhaun palvelut, yritysten ja muiden työnantajien rekrytointitarpeisiin liittyvät palvelut ja työnhakijoiden osaamisen kehittäminen Rajapinnat sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa Kotouttaminen Työskentelyyn ovat osallistuneet: Tarja Paulaniemi, Pirkanmaan TE-toimisto pj. Riikka Joutsensaari, Pirkanmaan ELY-keskus pj. Antikainen Hannu, Pirkanmaan TE-toimisto Eskonen Tommi, Tampereen kaupunki Huttunen Marja, Pirkanmaan ELY-keskus Lehtimäki Petri, Pirkanmaan ELY-keskus, Leppänen Lasse, Pirkanmaan TE-toimisto, Leppäniemi Tiina, Sastamalan kaupunki, Lintinen Maarit, Pirkanmaan TE-toimisto, Nieminen Leena, Pirkanmaan TE-toimisto, Oksanen Sari, Pirkanmaan TE-toimisto, P Pirttiluoto Sari, Pirkanmaan TE-toimisto, Raivio Panu, Pälkäneen kunta, Salminen Juha, Pirkanmaan TE-toimisto, Salminen Minna, Pirkanmaan TE-toimisto Ryhmän työskentelytavat: Pienryhmä- ja parityöskentelyt (mm. Skypen välityksellä) sekä erillisselvitykset

10 Yritystoiminta ja yrittäjyys, rahoitus asiantuntijaryhmä Yrittäjyyteen ja yrityksen perustamiseen liittyvät palvelut, yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät palvelut ja uudelleen järjestämiseen sekä osaamisen kehittämiseen liittyvät palvelut ja työelämän laadun ja tuottavuuden edistämiseen liittyvät palvelut Avustukset yritysten kasvun ja liiketoiminnan edistämiseksi sekä niihin liittyvä ohjaus valtakunnallisiin kasvupalveluihin Avustukset julkisten ja yksityisten yhteisöjen kehittämis- ja investointitoimintaan Rajapinnat MMM palvelujen kanssa Työskentelyyn ovat osallistuneet: Marja Poussa, Pirkanmaan TE-toimisto pj. Jukka Ojala, Pirkanmaan ELY-keskus pj. Jari Heiniluoma, Parkano Timo Antikainen, Tampere (Tuija Telénin sijaisena) Tiina Harala, Pirkanmaan liitto Kaj Heiniö, Ensimetri Niina Immonen, Tredea Juhani Lindroos, Pirkanmaan ELY-keskus Harri Katajisto, Pirkanmaan ELY-keskus Mia Häkkinen, Pirkanmaan ELY-keskus Urpo Salkoaho, Pirkanmaan ELY-keskus Samu Soini, Filmloop Oy Pasi Mäkinen, Pirkanmaan yrittäjät Ryhmän työskentelytavat: pientyöryhmä tunnisti palvelujen nykytilataulukosta ryhmän työskentelyyn kuuluvat palvelut; pohti hyviä käytäntöjä, uudelleen muotoiltavia tai karsittavia palveluita tapaamisessa käytiin läpi asiantuntijaryhmän työn tavoitteet, maakuntauudistuksen taustaa ja kasvupalvelulain keskeisiä osia. Ryhmän työskentelytavaksi päätettiin kaksi neljä tunnin työpajaa (7.2. ja ), joihin pyydetään ulkopuolinen fasilitaattori (Petteri Valonkallio). Tarvittaessa kokoonnutaan vielä työpajojen jälkeen helmikuun aikana

11 Kansainvälisyys ja Team Finland, rahoitus -asiantuntijaryhmä Yritysten tukeminen kansainvälistymisen edistämiseksi sekä siihen liittyvät valtakunnallisten kasvupalvelujen käyttöä edistävät palvelut ja työntekijöiden kansainvälisen liikkuvuuden edistäminen Työskentelyyn ovat osallistuneet: Jukka Kohonen, Pirkanmaan ELY-keskus, pj. Mika Sievi-Korte, Tekes Ryhmän työskentelytavat: - Yksityiset palveluntarjoajat Creamentors Oy 14.12, DOOR Finland Julkiset toimijat Finpro useita palavereita. Tredea, Kauppakamari ja Finpro Valtakunnalliset työryhmät useita kokouksia ELY:n asiakkuuspäälliköt ja Team Finland koordinaattorit - Team Finland palvelumallista vastaava johtaja Jukka Salon tapaaminen

12 Innovaatioympäristö, rahoitus -asiantuntijaryhmä Innovaatioiden ja keksintöjen tekemiseen tarvittava tuki, ulkomaalaisten yritysten sijoittumista alueelle ja investointeja alueelle edistävät toimet, innovaatioympäristöjen kehittäminen ja avustukset yritystoimintaa edistäville organisaatioille Työskentelyyn ovat osallistuneet: Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto pj. Päivi Myllykangas, Tampere3 pj. Ryhmän työskentelytavat: Asiantuntijaryhmä Päivi Myllykangas (Tampere3) ja Petri Räsänen (Pirkanmaan liitto) ovat kokoontunut kuullen substanssikohtaisia muita asiantuntijoita Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tilannekuvan johtoryhmä on käsitellyt nykytilan toimintaa ja kehittämistarpeita kokouksessaan

13 Tienpito ja elinkeinoelämän kuljetukset (yhdessä Alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden teemaryhmän kanssa) Liikennetehtävien kokonaisuuden hahmottaminen (sis. liikennejärjestelmän ja tienpidon yhteensovitus) Liikenteen läpileikkaavien teemojen huomioon ottaminen (mm. liikenneturvallisuus) Vaihtoehtoisten toimintamallien laatiminen ottaen huomioon muutokset valtion vastuujaoissa Logistiikan tilannekuvan laadinta Logistiikan edistämisen mahdollisuudet uudessa maakunnassa, uusien toimintamahdollisuuksien ja synergioiden tunnistaminen Työskentelyyn ovat osallistuneet: Heikki Ikonen, Pirkanmaan ELY-keskus pj. Ruut Rissanen, Pirkanmaan liitto Tommi Merta, Pirkanmaan ELY-keskus Annukka Hakala, Destia Kari Keinonen, Länsilinjat Markku Kujanpää, Tampereen aluetaksi Marko Sipura, Pirkanmaan LOGY ry Heikki Liimatainen, TTY Jyri Sarkkinen, Akaa

14 Sidosryhmistä ja asiakkaista koostuva asiantuntijaryhmä Ryhmä kokoontuu n. 2 kk välein. Kokoukset , Ryhmää voidaan täydentää aiheen mukaan Tehtävät: Ryhmältä pyydetään kommentteja ja näkökulmia Alueen elinvoiman edistäminen teemaryhmän valmistelemiin asioihin ja toimintamalleihin Kehittämiskohteiden tunnistaminen nykyisissä palveluissa asiakkaille tarjotuissa palveluissa viranomaistehtävissä järjestämistehtävissä Millaisia asioita palvelujen kehittämisen valmistelussa tulisi ottaa huomioon millaisia synergioita tulisi hakea? miten asiakas löytää palvelut? millaisia palveluja tulisi olla kaikkialla Suomessa samanlaisena saatavana? Ryhmän jäsenet: Tampereen kauppakamari, Antti Eskelinen, Peer Haataja Pirkanmaan Yrittäjät, Heikki Lindevall, Pasi Mäkinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK-Pirkanmaa, Jukka Niittyoja Metsäkeskus, Ari Lähteenmäki Uusyrityskeskus Ensimetri, Jari Jokilampi Valkeakosken kaupungin elinkeinojohtaja, Sara Tuomola Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry - Pirkanmaa, Sanna Huuhanmäki SPR Kontti, Jaakko Mantere Henkilöstöpalveluyritysten Liitto HPL, Merru Tuliara TAKK yrityspalvelujohtaja, Olli-Pekka Tuomi Tredun oppisopimuskeskus, Pirjo Järvinen Pirfest ry, Annamaija Saarela BearIT Oy, Teemu Karhu Ville Nurmi TAMK/Y-Kampus, Leena Varis Pirkanmaan ELY-keskus, Erkki Lydén

15 Teemaryhmän esivalmistelutyön eteneminen Teemaryhmään on nimetty yhteensä 24 jäsentä ELY-keskuksesta, TE-toimistosta, Pirkanmaan liitosta, kunnista ja korkeakouluista. Ryhmän jäsenet edustavat kattavasti alueen elinvoiman edistämisen intressitahoja Teemaryhmä päätti kutsua valmistelutyöhön laajemmin asiantuntijoita, sidosryhmiä, palveluntuottajia ja asiakkaita. Teemaryhmä perusti viisi asiantuntijaryhmää sekä päätti tehtävistä erillisselvityksistä. Sidosryhmien, potentiaalisten palveluntuottajien ja asiakkaiden edustajia kutsuttiin asiantuntijaryhmään. Perustetun ryhmän tavoitteena on tuoda asiakkaat, palveluntarpeet ja palveluntuottajat mukaan prosessien ja palvelujen kehittämistyöhön. Esivalmistelutyö on edistynyt työsuunnitelman mukaisesti. Teemaryhmä on seurannut valtakunnallista lakivalmisteluja ja käynnistänyt elinvoimatehtävän sisältöjen mukaisen valmistelun. Teemaryhmän laaja tehtäväalue asettaa haasteen kokonaisuuden haltuun ottamisessa, mutta toisaalta mahdollistaa laajemman tarkastelun ja synergioiden saavuttamisen uusien asiakaslähtöisten palvelujen valmistelussa. Synergiaetuja haetaan tässä valmistelun vaiheessa ainakin aluekehittämisen ja kasvupalvelujen, maaseudun kehittämisen, tie- ja liikenneasioiden sekä yhteen sovitetaan elinvoiman, liikenteen ja maankäytön kysymyksiä. Valmistelutyössä on tunnistettu ja kuvattu yhdyspintoja valtakunnallisten kasvupalvelutoimijoiden, kuntien elinvoimatehtävien ja keskeisten strategisten kumppaneiden kanssa

16 Teemaryhmän esivalmistelutyön eteneminen Kasvupalvelujen potentiaalisten palveluntuottajien kanssa on käynnistetty yhteistyö työja elinkeinoministeriön ja KEHA-keskuksen toimesta joulukuussa 2016 tekemässään markkinavuoropuhelukierroksessa (Pirkanmaalla ). Yrityksille suunnattu kasvupalveluseminaari järjestetään Rosendahlissa Tilaisuudessa kuvataan millaisia markkinoita on syntymässä Sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä kasvupalveluihin. Tilaisuudessa järjestetään yrityksille valmennusta asiakkaiden tarpeista lähteviin palveluinnovaatioihin sekä edistetään yritysten verkostoitumista. Valmistelutyöhön osallistuneet asiantuntijat ovat olleet erittäin sitoutuneita valmistelutyön tavoitteisiin ja aikatauluihin. Valmisteluun osallistuneet asiantuntijat ovat nähneet maakuntauudistuksen mahdollisuutena yksinkertaistaa palveluja sekä rakentaa asiakaslähtöiset ja yksinkertaisemmat toimintatavat, prosessit ja palvelut

17 Resurssitarpeet Valmistelutyö on käynnistynyt odotusten mukaisesti. Valmistelutyöhön on tarve lisätä asiantuntijavalmistelutyöpanosta erityisesti 8/ aikana, koska laajat palvelut, asiakasprosessit ja tulosperusteiset palveluhankinnat on suunniteltava hyvissä ajoin ennen syksyä 2018 palvelujen saumattoman jatkumisen turvaamiseksi. Potentiaalisten kasvupalvelujen palveluntuottajien kanssa on tärkeää käynnistää laaja yhteistyö ja vuoropuhelu. Olisiko tähän löydettävissä muitakin toimintatapoja kuin perinteiset keskustelu/tiedotustilaisuudet? Valmistelutyötä tukevat pilotit edistävät merkittävästi erilaisten toimintamallien, palveluhankintojen ja vaihtoehtojen mallintamisessa/suunnittelussa. Näille piloteille on löydetty tarvittava rahoitus. Asiakasnäkökulman vahvistaminen edellyttää asiakkaiden mukanaoloa valmistelussa. Olisiko tähän löydettävissä muitakin toimintatapoja kuin perinteinen keskustelutilaisuus tai asiakasraati? Valmistelutyössä tarvitaan resursointia yhteisiin kehittämispäiviin, valmistelutilaisuuksiin ja asiakastilaisuuksiin. Esitetään hankittavaksi selvitystyö Pirkanmaan yrityspalvelujen ja elinvoiman kokonaisuudesta. Selvitetään erityisesti palvelut ja rajapinnat valtion yrityspalvelutoimijoiden, maakunnan kasvupalvelujen ja kuntien elinvoimapalvelujen sekä korkeakoulujen yrityspalvelujen osalta. Maakunnan on huolehdittava kasvupalveluiden yhteensovittamisesta. Yhteensovittamisvastuu tarkoittaisi toiminnan yhteensovittamista kunnan, valtion ja maakunnan muiden palveluiden tuottajien kanssa siten, ettei synny tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä kasvupalveluiden sovittamista palvelukokonaisuuksiksi

18 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi

19 Rekrytointi ja osaaminen, rahoitus

20 Nykytila Nykytilassa toimivaa (halutaan vahvistaa): Asiakastuntemus, asiakaskohtainen räätälöinti, proaktiivinen toiminta, asiakkaan vaikutusmahdollisuudet, osallistaminen palvelun toteutukseen, kokonaisvaltainen palvelu, vaihtoehtoiset palvelut (monimuotoisuus) Ohjelmallisuus, projektimaisuus, voimavarojen kokoaminen, kumppanuusyhteistyö Nykytilan ongelmakohdat (halutaan kehittää): Pirstaleisuus; prosessin osista kokonaisvaltaisempaan ja hallitumpiin asiakkaan palveluihin Palvelutarpeiden mukaisessa palvelujen saatavuudessa ja yhteistyössä yhdyspinnoilla on puutteita/toimimattomuutta. Nykyisillä resursseilla viranomaisten lakisääteisiä tehtäviä ei kaikilta osin pystytä nykyisessä toimintaympäristössä toteuttamaan Tietojärjestelmien kehittymättömyys; järjestelmät palvelemaan ja tuottamaan tietoa

21 Ehdotuksia ja hahmotelmia palvelukokonaisuuksiksi Tuotantotapa ja palveluverkko: - Maakunnan toiminnan alkuvaiheessa palvelua tuotetaan ostopalvelujen ja oman tuotannon yhdistelmänä. Palvelujen tuotannossa siirrytään vaiheittain palvelun tuottamiseen pääasiassa markkinaehtoisella monituottajamallilla ( mennessä). Siirtymävaiheessa mahdollistettava kokeilut ja pilotoinnit ( evoluutio, markkinoiden kehittyminen). - Asiakkaan valinnanvapauden mahdollistaminen ja palvelujen alueellinen saavutettavuus huomioitava - Osassa palvelujen tuottamista korostuvat uudet digitaaliset ratkaisut (esim. Työmarkkinatori) - Palvelujen tuottamisessa myös kumppanuus tärkeä (esim. tieto- ja ohjauspalvelut, koulutuspalvelut) 1. Palvelutarvearvio digitaalisuuden rooli Valmistelutyön puitteissa on tunnistettu, että palvelutarvearvio on tärkeä palvelukokonaisuus, jolla on keskeinen rooli palvelutuotannon määrittelyssä. Palvelutarpeet ohjaavat palvelujen järjestämistä ja monituottajamallia. Rahoitus ja kustannusvaikutukset? Mikä on palvelutarpeiden suhde saatavilla/käytettävissä oleviin palveluihin/subjektiivisiin oikeuksiin? Minipalvelut? Strategiset valinnat? Millaisia reunaehtoja palvelujen muotoilulle ja volyymeille asetetaan (lainsäädäntö, rahoitus, palvelujen järjestäminen maakunnassa)?

22 Ehdotuksia ja hahmotelmia palvelukokonaisuuksiksi Miten palvelutarvearvio toteutetaan? Digitaalisten palvelutarvearviomenetelmien rooli kasvaa. Kuka/Ketkä tekevät? Miten ja kuka toteuttavat palvelutarvearviota asiakkuuksien eri vaiheissa? Asiakkuuden/kontaktin alkuvaiheessa / asiakkuuden jatkuessa ja esimerkiksi eri palveluvaiheiden yhdyspinnoilla. 2. Tieto- ja neuvontapalvelut Millaisia tieto- ja neuvontapalveluja tuotetaan maakunnan palveluna? Mikä on valtakunnallisten palvelujen rooli? Digitaalisten palvelujen rooli kasvava, kenties merkittävä. Verkostojen rooli kumppanina: oppilaitokset, ohjaamot, yritysten neuvonta

23 Ehdotuksia ja hahmotelmia palvelukokonaisuuksiksi 3. Osaava työvoima ja rekrytointi Rekrytoinnin ja osaamisen kehittämisen yhdistäminen monipuolisiksi palvelukokonaisuuksiksi, jossa palvellaan niin yritys- kuin henkilöasiakkaitakin erilaisilla tarpeenmukaisilla ja muotoutuvilla palveluilla rekrytointitarpeiden tyydyttämiseksi kestävillä ratkaisuilla. Palvelua voidaan suunnata esim. toimialoille, joissa rekrytointitarpeita, mutta tarpeet eivät täyty (digitaalisella) työnvälityksellä. Palvelujen monimuotoisuus - Työnvälitys, asiakaskontaktointi, piilotyöpaikat, infot, rekrytilaisuudet, tapahtumat, koulutus, työssäoppiminen, valmennus, mätsäys, tukitoimet, verkon käyttö, projektointi (esim. toimialakohtaisesti) Digitaaliset mahdollisuudet esim. osaamisen kartoittamisessa ja tunnistamisessa Ennakoinnin hyödyntäminen (proaktiivisuus, palvelujen suuntaaminen, kärkien valinta) Verkostoyhteistyö ja kumppanuus (henkilöstöpalveluyritykset, oppilaitokset, korkeakoulut, järjestöt)

24 Ehdotuksia ja hahmotelmia palvelukokonaisuuksiksi 4. Kotoutuminen kokonaisvaltainen kotoutumissuunnittelu Kotoutumisprosessin monimuotoisuus (moduulit palvelutarpeiden mukaan) Työelämälähtöisyyden vahvistaminen ja integrointi koulutukseen Palvelumahdollisuus kasvokkain, henkilökohtaiset tapaamiset käyntiasioinnilla, digitaaliset palvelut asiakasprosessin tukena ja niiden vakiinnuttaminen osaksi työtä/työmenetelmiä, Henkilökohtainen palveluote ja verkostoyhteistyö Prosessimaisuus Toimivat palveluketjut ja palvelutarjottimet (kotoutuminen) Kotoutumissuunnitelmat Kotoutumiskoulutus ja muut kotoutumista tukevat palvelut Verkostoyhteistyö Yhdyspinta sosiaali- ja terveyspalveluihin Hyvinvoinnin- ja terveyden edistäminen terveysneuvonta Psykososiaalinen tuki Terveystarkastukset ja työ- ja toimintakyvyn arviointi Palveluntuottajat (kotoutumispalvelujen tuottajat; kielitaidon kartoitus, osaamisen kartoitus) 3. sektorin toimijat, vapaaehtoistyö Vastaanottokeskukset proaktiivinen toiminta Projektit - esim. Maahanmuuttajat töihin projekti Työpajatoiminta, työn tekemistä vahvistava toiminta, kielitaidon vahvistaminen työelämälähtöisen toiminnan kautta

25 Ehdotuksia ja hahmotelmia palvelukokonaisuuksiksi 5. Urasuunnittelun ja työllistymisen tuen monialainen palvelukokonaisuus Työttömien terveystarkastukset hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhdyspinnat Palvelun saatavuuden turvaaminen Yhtenäiset työkäytännöt, palveluprosessin katkeamattomuus suhteessa rekrytoinnin ja osaamisen palveluihin Työ- ja toimintakyvyn arviointi hallittu kokonaisuus, jossa huomioidaan työ- ja toimintakykyyn liittyvät eri tekijät kokonaisvaltaisesti Keskittäminen/erikoistuminen Työ- ja toimintakyvyn arviointiin erikoistuneet kuntoutusohjaajat ja lääkärit, psykologit ym. asiantuntijat Palvelumahdollisuus kasvokkain käyntiasiointina, digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntäminen (esim. skype/kotiin tuotetut kuvalliset etäyhteyspalvelut) ja vakiinnuttaminen osaksi asiakkaan asiointiprosessia. Kela yhteistyön mallintaminen valtakunnallisuus, pilotteja käynnissä Kuntoutusasiat Toimeentulotuki Yritys- ja työnantajayhteistyön muodot, yhteistyö HPL-yritysten kanssa Yhteistyö 3. sektorin kanssa rooli palvelun tuottajina 3. sektorin tuottamien palvelujen tuotteistaminen (vahvuudet) Yhdyspinta sosiaalisen osallisuuden/kuntoutuksen (elämänhallinta) palveluihin palvelupolut rekrytoinnin ja osaamisen palveluihin Proaktiivinen toiminta paikallistasolla, yhteistyö kuntien kanssa, vastuiden sopiminen

26 Yritystoiminta ja yrittäjyys, rahoitus

27 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuksien sisältö, nykytila Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut Yritysten palvelutarvekartoitus ja ohjaus palveluihin Yritys-Suomi palveluverkosto, verkko- ja puhelinpalvelu Yritysten kehittämispalvelut: kehittämiskartoitus Omistajan- ja sukupolvenvaihdosneuvonta Yrittäjyyteen ja yrityksen perustamiseen liittyvät palvelut Aloittavan yrittäjän asiantuntija-arvioinnit Starttiraha Start-Up paja Yrityksen kehittämisen ja uudelleenjärjestämisen sekä osaamisen kehittämiseen liittyvät palvelut Yritysten kehittämispalvelut; analyysi ja konsultointi Muutosturvapalvelut Osaamispalvelut: yhteishankinta, avainhenkilövalmennukset Rahoituspalvelut: avustukset ja tuet (ELY ja MMM) Innovaatioympäristöpalvelut Maakuntaliiton ja MMM rahoitus toimintaympäristöjen kehittämiseen

28 Tuotantotapa ja palveluverkko Pirkanmaalla on pitkällä aikavälillä rakennettu toimiva yrityspalvelujärjestelmä, sopimuksellinen Yritys-Suomi verkosto. Nykyisin toiminnassa on neljän seudun malli, jonka sopimusalueet ovat Läntinen alue, Eteläinen alue, Itäinen/Pohjoinen alue sekä Tampereen keskusseutu. Verkosto luo hyvän pohjan yhteistyön jatkumiselle ja kehittymiselle uudessa maakunnassa (valtio maakunta kunnat). Verkostoyhteistyö toimii osittain hyvin ja asiakaslähtöisesti; käytännön tasolla tarvitaan lisää yhteistä tavoitteellista tekemistä. Kasvupalvelulain pohjalta tuotantotapana tulevassa maakuntamallissa on järjestäjä tuottaja toimintamalli, jolloin maakunta toimii palvelujen järjestäjänä ja yksityiset toimijat tuottajina. Nykyisin jo useat yrityksille tuotettavat palvelut hankitaan ostopalveluina. Yrityksille tuotetaan omana työnä varsinainen palvelutarvearvio, palveluneuvonta ja palveluohjaus. Vaikka palvelu tuotetaan ostopalveluna, sitä edeltää palveluprosessi, josta vastaa yrityspalvelun asiantuntija. Asiakasvastuu jatkuu koko palveluketjun läpi. Asiakaspalvelukanavat ovat nykyisin verkko-, puhelinpalvelu sekä henkilökohtainen palvelu. Henkilökohtainen neuvonta uudessa maakuntamallissa nähdään entistä enemmän verkostomaisena asiantuntijapalveluna (broker palveluohjaus). Asiakasnäkökulmasta verkoston palveluihin pääsee sisään useasta verkostoluukusta. Tulevaisuuden osalta on tarve kehittää palvelumalleja ja toimintatapoja, joissa palvelujen piiriin saadaan samalla kertaa (kontaktilla/tapahtumalla) useita yrityksiä, esim. erilaiset asiantuntijoiden ja yritysten törmäyttämisklubit

29 Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Yritysten palvelutarpeiden kartoittamisen kokonaisuus on toimiva ostopalvelun ja oman tuotannon yhdistelmänä: ostetaan alustava kartoitus ja varsinainen palvelutarvearvio tuotetaan broker mallilla Yritys- Suomi verkostossa. Pirkanmaan alueella yritysasiakkaiden omatoiminen ohjautuminen palveluihin on epäselvää ja hajanaista. Digitaalisissa palveluissa on oltava yksi sisääntuloväylä yritysasiakkaalle (tarvitaan valtakunnallinen ratkaisu). Aloittavalle ja start-up yrittäjälle on palvelutarjontaa, mutta toimijoiden roolit palvelukentällä ovat epäselvät. Tähän palvelukokonaisuutteen on rakennettava toimiva yhteistyö maakunnassa ja määriteltävä kunkin toimijan vastuualue. Yritysten kokonaisvaltainen kehittäminen (liiketoiminta / osaaminen / työhyvinvointi) yhtenä palvelukokonaisuutena toimii osittain. Palvelumentori tyyppisen toiminnan kehittäminen nähdään tarpeellisena. Tarvelähtöinen ja harkinnanvarainen rahoitus pitkäjänteiseen liiketoiminnan kehittämiseen on osoittautunut toimivaksi. Asiakkuudenhallinnan avulla tulokset ja vaikuttavuus saadaan näkyväksi. Asiakkaan vapaan valinnan toimintamallia on kehitettävä yrityksille, joilla on selkeä näkemys ja kyvykkyys omassa liiketoiminnassaan. Tarvitaan nopea palveluseteliratkaisu määriteltyihin täsmätarpeisiin (rahoituksessa yrityksellä voisi olla omavastuuosuus sitoutumisen ja todellisen tarpeen varmistamiseksi). Toimintaympäristön kehittämisen rahoittamisen ja muiden yrityspalvelujen kokonaisuuden pitäisi toimia paremmin yhteen. Hyvin toimiva esimerkki on Piiru-hanke, jossa toimitaan kaikilla instrumenteilla. Ostopalvelujen hankintaosaamisessa on kehitettävää monituottajamallin toteuttamisessa (puitesopimusmenettely). Yrityskoulutukset (yhteishankintakoulutus yritysten kanssa) koetaan vaikuttavaksi palveluksi. Tätä palveluntarvetta arvioidaan olevan erityisesti kasvu, muutos- ja kehittymistilanteessa olevilla yrityksillä. Palvelua tulisi edelleen muotoilla vastaamaan monipuolisesti osaamisen kehittämisen tarpeisiin ja hankintaprosessi yksinkertaisemmaksi ja joustavammaksi. Enemmän asiakaslähtöisyyden näkökulmaa käytännön toteutukseen

30 Kansainvälisyys ja Team Finland, rahoitus

31 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuksien sisältö, nykytila Rahoitus ELY-keskus, Tekes, Finnvera, Finpartnership, Nefco, Finnfund, Tesi, EU, maakuntaliitto (ei suoraan rahoita yrityksiä) TYT. Rahoitusmuodot ovat avustus, laina ja sijoitus. Palvelut Kansallisten toimijoiden tuottamat Team Finland palvelut (rahoitus- ja neuvonta/sparraus sekä palveluehdotukset) Yritystoiminta ja yrittäjyys, rahoitus asiantuntijaryhmä kuvannut alueellisen mallin. Valtakunnallinen toimintamalli kehitteillä ja alueellisen toimintamallin yhteensovittaminen on nyt vaiheessa TF-ohjausryhmä päättää valtakunnallisesta mallista. Kehittämisyhtiöllä hankkeiden yhteydessä neuvontaa ja pienimuotoista rahoitusta. Yliopistojen/korkeakoulujen/oppilaitosten palvelut Järjestöjen palvelut, hyvä yhteistyö Kauppakamarin kanssa

32 Nykytilassa toimivaa ja kehitettävää Toimii: Yritys- ja tarvelähtöinen toimintatapa Tiedonvaihto julkisten toimijoiden kesken kehittynyt Tapahtumien järjestäminen toimii Monipuolinen palvelutarjonta, Yrityksillä hyvät mahdollisuudet käyttää yksityisiä palveluntarjoajia Riittävä rahoitus toistaiseksi Kehitettävää: Päällekkäiset palvelut esim. rahoitus, pitkäjänteisen kehittämispolun rakentaminen Asiakkuudenhallinta ja toimenpiteistä/aikomuksista tiedottaminen Kansallisten ja alueellisten kv-palvelujen tuottaminen ja yhteensovittaminen

33 Innovaatioympäristö, rahoitus

34 Innovaatioympäristö: sisältö ja tuotantotapa Innovaatioiden ja keksintöjen tekemiseen tarvittava tuki Ulkomaisten yritysten sijoittumista ja investointeja edistävät toimet Sisältö Innovaattoreiden opastaminen aihioiden jalostamiseksi Patentoitavuusselvitykset Alueen markkinointi sidosryhmille ja sijoittajakandidaateille Osallistuminen investointiprojektien myyntiin ja hoitoon Tuotantotapa ja palveluverkko Aiemmin toteutettu Tuoteväylätoimintana, nyt ELY:n asiantuntijatuki Innovaatiosetelit Team Finland yhteyshenkilö Asiantuntijatukea Kansallinen yhteistyö Hankerahoitusta kehitys- ja elinkeinoyhtiöille Innovaatioympäristöjen kehittäminen Uudet innovaatiotoiminnan muodot Liiketoimintaa edistävät tutkimusinfrastruktuurit ja yrityskiihdyttämöt Yhteistyöverkostot Innovaatioalustat Innovaatiokyvykkyydet EAKR-, ESR- ja AIKO-rahoitus korkeakouluille, 2. asteelle ja välittäjäorganisaatioille PL:n ja ELY:n asiantuntijatuki Innovaatiotoiminnan tilannekuva Innovaatioseteli välillisesti

35 Innovaatioympäristö: toimivaa ja kehitettävää Innovaatioiden ja keksintöjen tekemiseen tarvittava tuki Ulkomaisten yritysten sijoittumista ja investointeja edistävät toimet Nykytilassa toimivaa Korkeakoulut kehittäneet toimintojaan ja kyvykkyyksiä Ammattitaitoa ja kokemusta kertynyt pitkäjänteisestä toiminnasta Tredeassa Joitakin hyviä onnistumisia Alueen kansallinen vetovoima Innovaatioympäristöjen kehittäminen Tilannekuvatoiminta Alustahankkeet Innovatiiviset hankinnat Innovaatioseteli on lupaava avaus Ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Palveluverkko hajanainen, kenellä koordinaatio? Korkeakoulujen ja muiden toimijoiden palveluiden yhteensovitus Ei merkittävää pitkäjänteisesti perusrahoitettua toimintaa Kuntien rahoittaman ja kansallisesti organisoidun toiminnan rajapinnat Kuntien välinen kilpailu yritysten sijoittumisesta Suuria onnistumisia vähän Kansainvälinen vetovoima Hankepohjaisuuden ongelmat Alustojen ansaintamallit ja digitalisaatio Innovaatiosetelin resurssit

36 Tienpito

37 Tienpidon palvelu- ja tehtäväkokonaisuus, nykytila Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009), 3 8) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen liikenteen järjestäminen; PIR-ELY 25 htv Rahoitus Ohjelmointi Esi- ja yleissuunnittelu (tilaaja) Tiesuunnitelmat (tilaaja) Maanhankinta Maankäytön yhteistyö Viranomaisyhteistyö Liikenneturvallisuus Ympäristöasiat Liikenteen hallinta Joukkoliikenne Yksityistiet Tienpidon lupia Hankinta-alue (VAR-ELY), Pirkanmaalle kohdistuu 8 htv Rakennussuunnittelu Urakoiden kilpailuttaminen Urakan aikainen toiminta Pienet investoinnit Päällysteet Tiemerkinnät Tiestön hoito (6 alueurakkaa) Tampereen Rantatunneli Varusteet ja laitteet Liikennevalot Tievalaistus Pumppaamot Valtakunnallisesti keskitetyt toiminnot (ei arviota paljonko kohdistuu tietylle alueelle) Tienpidon luvat PIRELY (38 htv) Liikenteen asiakaspalvelu PIRELY (12 htv) Tieperinneasiat PIRELY (1 htv) Liikenteen luvat (taksi ja tavara) EPOELY Vahingonkorvaukset LAPELY Ajoneuvojen siirrot LAPELY Liikennetelematiikka KASELY + LIVI Pientieasiat KESELY Lauttaliikenne VARELY Hoidon kilpailuttaminen VARELY Oikeudellinen apu LIVI Tutkimus ja kehittäminen LIVI Tulevaisuuden osalta tilanne on auki, sillä linjauksia vastuujaosta valtion ja maakuntien välillä ei ole toistaiseksi tehty.

38 Asiakkaat Ihmisten liikkumistarpeet Yritysten kuljetustarpeet Kuljetusyritykset Pirkanmaan ELY ja Varsinais-Suomen ELY Tienpito, suunnittelu, liikennejärjestelmätyö, luvat Liikennevirasto Tienpito, radanpito, suunnittelu, ohjeistus Tiekunnat / yksityishenkilöt Yksityisteiden tienpito Kunnat Kadunpito Pirkanmaan liitto Liikennejärjestelmäsuunnitelma Muut viranomaistahot kuten Trafi, LVM mm. ohjeistus, luvat Yhteistyökumppanit Järjestöt, yhdistykset, oppilaitokset, media... Palveluntuottajat

39 Maaseudun rahoitus ja yrityspalvelut

40 Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden sisältö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma Leader-ryhmien paikalliset kehittämisstrategiat Hanketuet: Maaseudun kehittämishankkeisiin myönnettävän tuen myöntämiseen, maksamiseen ja seurantaan liittyvät tehtävät Rakennetuet: Maatiloiden investointien ja nuorten viljelijöiden aloitustukien myöntämiseen, maksamiseen ja seurantaan liittyvät tehtävät Yritystuet: Maaseudun yrityksille myönnettävän tuen myöntämiseen, maksamiseen ja seurantaan liittyvät tehtävät Neuvontakorvaus (Neuvo 2020): Tuki neuvontapalveluiden hyödyntämiseen mm. maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyky Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelman toteuttaminen: suunnitelman laatiminen ja tarvittaessa muuttaminen, yhteensovitus muiden ohjelmien kanssa, maaseutuohjelman ja suunnitelman toimeenpano (koordinointi, arviointi, seuranta, viestintä)

41 Tuotantotapa ja palveluverkko Alueellinen kehittäminen perustuu ELY-keskuksen ja Maaseutuviraston väliseen maksajavirastosopimukseen. Maksajavirastosopimus EU-> Mavi-> ELY ja kuntien YT-alueet Rahavirroilla merkittävä vaikutus aluetalouteen ja elinkeinotoimintaan Paikallinen kehittäminen perustuu Leader-ryhmien ja MMM:ön välisiin yhteistyösopimuksiin Leader-ryhmät jokaisessa kunnassa (asukkaat-yhteisöt-kunnat) Toimintaa ohjaa MMM ja Maaseutuvirasto, EU- ja kansallinen lainsäädäntö. Toimialaneuvottelut käydään ohjaavien tahojen kanssa vuosittain. Pirkanmaan liiton aluekehitysrahoitus

42 Asiakkaat, hyödynsaajat ja rahoituslähteet Asiakkaina mikro- ja pienyritykset, tietyissä tapauksissa keskikokoiset yritykset, maatilayritykset, julkis- ja yksityisoikeudelliset yhteisöt ja säätiöt Hyödynsaajina yritykset ja maaseudun asukkaat. Rahoitus koostuu eri lähteistä: EU, valtio, kunta, toimijoiden yksityinen rahoitusosuus, Finnvera, rahoituslaitokset

43 Nykytila Toimivaa, mitä halutaan vahvistaa: Maakunnallinen kehittämissuunnitelma mahdollistaa alueen erityispiirteiden huomioimisen ja rahoituksen kohdistamisen yksilöllisesti Yhteistyö eri rahoittajien kesken on toimivaa (ELY-keskukset, maakunnan liitto, Leader-ryhmät) Leader-ryhmien rooli yhteisöjen kehittäjänä ja ruohonjuuritason toiminnan edistäjänä Ongelmakohdat ja kehittämistarpeet: Yhteistyön vahvistaminen kasvupalvelulain mukaisten tehtävien ja alueen sekä kuntien elinvoimatehtävien kanssa Miten maaseudun kokonaisuuden kehittäminen turvataan? Tulisiko maaseudun asioiden olla esillä yhtenäisenä kokonaisuutena maakunnassa?

44 Aluekehitys ja ennakointi

45 Aluekehitys ja ennakointi, nykytila Pirkanmaan liitto vastaa aluekehitysviranomaisen tehtävistä. Maakunnallista aluekehitystyötä linjataan kunnallisvaalikaudeksi liiton johdolla laadittavalla maakuntasuunnitelmalla (strategiset linjaukset) ja sitä toimenpidekokonaisuuksiksi täsmentävällä maakuntaohjelmalla (operatiiviset toimet). Nämä suunnitelmat laaditaan laajassa yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Maaseudun kehittämisen suunnitteluvastuu on ELY-keskuksella. Aluekehittämisen rahoitusvälineitä ovat Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto sekä Euroopan maaseuturahasto. ELYkeskus vastaa sosiaali- ja maaseuturahastojen toiminnasta sekä yhdessä Pirkanmaan liiton kanssa aluekehitysrahaston toiminnasta. Rahoitusvolyymi on noin 20 milj. euroa vuodessa

46 Aluekehitys ja ennakointi, nykytila Ennakointityön alueellinen koordinaatiotyö siirrettiin vuonna 2010 maakunnan liitoille. Ennakointityön sisältöjä ei kuitenkaan ole lainsäädännöllä tarkemmin määritelty. Ennakointia on Pirkanmaalla pyritty viemään kokonaisvaltaisempaan suuntaan. Tarkoitus on ollut kytkeä se tietoprosessina aluekehittämiseen ja tuottaa sen avulla näkemyksiä maailman muutoksista, joihin strategisella aluekehitystyöllä toimenpiteineen ja hankkeineen vastattaisiin. Pirkanmaan ennakointitoiminta on organisoitu Pilkahdus -nimen alle,

47 Arvio nykytilanteesta Toimiva yhteistyö aluekehittämisessä on kytkenyt maakunnan toimijoita laajasti mukaan aluekehittämiseen. Maakuntasuunnittelua on uudistettu ennakointiin perustuen ja haettu uusia lähestymistapoja ja toimintamalleja. Aluekehittämisen strategisuus hyvällä tasolla. Rahoitus vähentynyt viime vuosina merkittävästi. Maakuntauudistuksen yhteydessä aluekehittämisen alaa voidaan laajentaa etenkin kytkemällä maaseudun kehittäminen laajemmin osaksi maakunnan aluekehitystyötä ja suunnitelmia. Työnjako ja yhteistyö valtion, maakunnan ja kuntien sekä muiden aluekehitykseen osallistuvien ja vaikuttavien tahojen kanssa rakennettava toimivaksi kokonaisuudeksi. Tarpeet ja haasteet liittyvät erityisesti aluekehittämisen sidosryhmätyöskentelyyn, suunnittelun aidon tulevaisuusorientaation varmistamiseen ja yllätyksiin varautumiseen sekä strategiaa toteuttavien toimien toteutusresurssien varmistamiseen. Olennaista on yhteinen näkemys resurssien kohdentamisesta relevantilla tavalla. Kokeilevuuden lisääminen ja alustamaisen kehittämistavan hyödyntäminen antaisivat myös aluekehittämiselle uutta näkökulmaa

48 Muut tehdyt selvitykset

49 Maakunta ja kulttuuri Maakuntalaki 6 : 9) aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys-, työ- ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen; 18) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista; 17) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa; 13) luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito; Maakunnalla toimivalta kulttuurin edistämisessä, halutessa voidaan antaa tehtäviä jne. Voiko maakunnallinen yhteistyö tuoda tuottavuutta ja vaikuttavuutta? Tulonsiirtoihin ei kuitenkaan ole mahdollisuutta. Mitä on siis kulttuurin edistäminen?

50 Kotoutumisen edistäminen ELYlle kotouttamislaissa osoitetut tärkeimmät tehtävät, jotka eivät liity suoraan kasvupalvelunäkökulmaan: Kuntien kotouttamisohjelmien seuranta, ohjaus niiden tekemisessä /uudistamisessa Sopimusten tekeminen pakolaisten vastaanotosta kuntien kanssa Pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden kuntiin osoittaminen yhteistyössä Migrin, vastaanottokeskusten ja kuntien kanssa, ulkomaalaisrekisteriä hyödyntäen Alueellisen yhteistyöryhmä toiminta, liittyen kuntiin sijoittamiseen Pakolaisiin liittyvissä korvausasioissa kuntien ohjaus ja neuvonta, erityiskustannuskorvausasioissa sopimusten teko kuntien kanssa Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kuntiin sijoittaminen, perheryhmäkotien perustaminen (sopimukset, budjetit, korvaukset ennakoina), ohjaaminen ja valvonta Alaikäisten edustajien ohjeistaminen ja neuvonta Etnisten suhteiden edistäminen; alueellisten etnisten suhteiden neuvottelukunnan toiminnan koordinointi Työlupalinjaus

51 Maku ja kasvupalvelulain valmistelussa esille nousseita kysymyksiä

52 Valmistelutyössä esille nousseita asioita ja kysymyksiä Ihmiset ja yritykset liikkuvat eri alueilla Suomessa (ja kansainvälisesti). Miten asiakkaat löytävät tarvitsemansa palvelun? Millaisia palveluja järjestetään muiden maakuntien alueella oleville asiakkaille? Maakunnan palvelujen asiakkaaksi voi hakeutua kuka tahansa ja kaikki yritykset Suuntaavatko maakunnat voimavaransa ensisijaisesti omille asukkailleen ja yrityksille, joiden toimipaikka on maakunnan alueella? Houkutellaanko kiinnostavia yrityksiä ja osaajia kasvupalveluilla? Missä asioissa ja millä aikataululla maakunnat sopivat yhteistyöstä ja mahdollisista palvelujen keskittämisistä? Esim. EURES, työluvat? ELY:n eri keskitetyt kokonaisuudet? Miten ja missä asioissa saavutetaan ensimmäiset maakunnan sisäiset synergiat ja integraatiot alueen elinvoiman edistämisen asioissa? Maaseudun kehittäminen ja rahoitus Tienpito ja kuljetus Aluekehittäminen ja ennakointi Mikään valmistelun lähtökohdista ei automaattisesti takaa, etteikö kasvupalveluista tulisi nykyistä monimutkaisempi häkkyrä ja asiakkailla voi olla entistä haasteellisempaa löytää palveluja tämä tulee tiedostaa valmistelussa, tarjoaako mahdollisuuden selkeyttää palveluja?

53 Valmistelutyössä esille nousseita asioita ja kysymyksiä Asiakaspalvelun tulee jatkua katkeamatta, myös moni toimija on riippuvainen asiakkaiden ohjauksesta palveluihin (hankkeet, koulutukset jne.) Digitalisaatiossa tulee edetä tarve-edellä, ei haukata liian isoa (ja toimimatonta) palaa Mitkä järjestelmät ovat asiakkailla käytettävissä vapaaehtoisuuteen perustuen ja mitkä järjestelmät ovat asiakkuuden edellytys (esim. työnhakijoiden työnhaun käynnistyminen)? Miten järjestelmien rahoitus järjestetään? Mistä osuudesta vastaa valtio? Mitä järjestelmiä maakunta rahoittaa? Maksavatko kasvupalveluntuottajat järjestelmien (Työmarkkinatori) käyttämisestä? Koko maakunnan elinvoimaisuus oltava keskeinen tavoite Palveluohjaus ja palveluntarpeiden kartoitus/arviointi on nähty asiakkaiden kannalta tärkeänä ja oleellisena asiana. Miten tämä toteutetaan kasvupalveluissa? Valmistelussa tulee määritellä sekä arvioida järjestäjän ja tuottajien vastuut palveluntarvekartoituksissa, palveluntarvearviossa sekä palvelupäätöksissä. Miten tienpito tullaan hoitamaan? Verkon omistajuudesta, rahoituksesta, tehtävistä ja henkilöstön sijoittumisesta ei ole vielä päätöksiä (iso osa henkilöstöstä toimii keskitetyissä toiminnoissa, joiden sijoittumisesta ei ole vielä ratkaisua) Kansallisessa lainvalmistelukeskustelussa kasvupalveluissa korostuu palvelujen reaktiivisuus (asiakas tunnistaa palveluntarpeen ja hakeutuu palveluihin), mutta kasvupalvelujen Pirkanmaan valmistelussa on nostettu esille (valmistelutyöhön osallistuneet asiantuntijat, sidosryhmä ja asiakkaat) myös proaktiivinen ote tunnistetaan tulevia palveluntarpeita ja autetaan asiakkaita palveluntarpeiden havaitsemisessa

54 Valmistelutyössä esille nousseita asioita ja kysymyksiä Asiakaspalvelun eri palvelutavat (digitaaliset palvelut, puhelinpalvelut, henkilökohtainen palvelu)? Millä logiikalla määräytyy? Asiakkaan oman valinnan perusteella vai ohjataanko asiakasta? Kasvupalvelujen sähköinen verkkopalvelu ja asiointi Kasvupalvelujen valtakunnallinen puhelinpalvelu vai maakunnan oma puhelinpalvelu vai molemmat? Henkilökohtaisen neuvonnan tarve olisiko yhteispalvelupisteissä ratkaisu alueelliselle kattavuudelle henkilökohtaisessa palveluneuvonnassa? Arviolta iso joukko tarvitsee edelleen henkilökohtaisempaa neuvontaa palvelujen saamiseksi. Kenen tehtävänä on huolehtia jatkossa työtarjouksien tekemisestä ja työhön ohjaamisesta (työttömyysturvavaikutteisesti)? Millaisia velvoitteita työttömyysturvalaissa tulee palvelujen järjestämiseen liittyen? Millaisia rajapintoja maakunnan kanssa muodostuu mahdollisesta työttömyysturvan tehtäväsiirrosta 2018 vuoden alussa? Yhdyspinnat kotoutumisessa/kotoutumisen edistämisessä erityisesti maakunnan ja kuntien sekä kasvupalvelujen ja soten välillä? Millaisiin asioihin valmistelussa jatkossa keskitytään? Asiakkaan palveluprosessien valmistelu ja kuvaaminen/työnjakokysymykset? Yksinkertaistamisen ja asiakkaan prosessien kuvaamisen tarve korostuu Valmistelussa olisi hyvä kuvata myös ääripäitä, useita eri vaihtoehtoja toimintamalleille Kuinka monta brändiä kasvupalveluihin tulee? ? Kasvupalvelut, valtakunnan yhteiset Maakunnan kasvupalvelut Kasvupalvelun palvelukokonaisuudet Kunkin kasvupalvelutuottajan palvelut

55 Valmistelutyössä esille nousseita asioita ja kysymyksiä Palvelujen viestinnän tärkeys, palvelujentuottajien yhteinen CRM (toisaalta henkilötietosuoja ja yrityssalaisuuksien turvaaminen on tärkeää) Yrityspalveluissa liidit tehdään CRM järjestelmässä, miten relevantti tieto saadaan palveluntuottajilta ja kumppaneilta maakunnalle sekä kansallisille kasvupalveluille? Onko olemassa minimipalvelu? Onko olemassa subjektiivista oikeutta palveluihin (kenellä ja mihin palveluihin)? Millaisia tulostavoitteita asetetaan hankintoihin ja palveluihin/palvelukokonaisuuksille? Tulosperusteisuus edellyttää palveluntuottajilta asiakaslähtöistä palveluinnovaatiokyvykyyttä. Palvelujen hankintalogiikka? Palveluntuottajien jakama palveluseteli (ei merkittävää julkisen vallan käyttöä) Digitaalisesti jaettava palveluseteli (ilman välikäsiä ja harkintavallan käyttöä) Kokonaan tai osittain kattavat palvelusetelit, joita jaetaan tarpeen ja harkinnan perusteella kasvuohjelmat ja allianssit, joihin valitaan kohderyhmäasiakkaat palveluntarpeiden ja maakunnan intressien perusteella Laajojen palvelukokonaisuuksien osto Julkiseen hankintaan perustuvat kilpailutukset Palvelujen tuottajaksi hyväksymismenettely Evoluutio vai revoluutio?

56 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen

57 Alueen elinvoiman edistämisen palvelujen asiakkaat ja palveluntarpeet

58 Kasvupalvelujen asiakkaat lakiesitysluonnoksessa Kasvupalveluita järjestetään ja tuotetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti Valtakunnallisten kasvupalvelujen asiakkaat ovat kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevat sekä innovaatioiden kehittämistä, kaupallistamista ja hyödyntämistä tavoittelevat yrityksen, maakunnat ja kunnat sekä sellaiset kasvupalveluihin liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavat yhteisöt, virastot ja laitokset, joiden toiminta edistää laissa määriteltyjen tavoitteiden edistämistä Maakunnallisten kasvupalvelujen asiakkaita ovat kasvua tavoittelevat yritykset, luonnolliset henkilöt sekä yritykset, muut yhteisöt ja säätiöt, jotka kyseisiä palveluja tarvitsevat. Lisäksi kasvupalveluihin liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittelevat yhteisöt, virastot ja laitokset, joiden toiminta tähtää kasvupalvelun tavoitteiden edistämiseen Maakunnallisten kasvupalvelujen asiakkailla on oikeus valita haluamansa palveluntuottaja maakunnan järjestämisvastuunsa mukaisesti nimeämien palveluntuottajien joukosta Asiakas voi hakea palvelua myös toisen maakunnan alueelta Maakunnan ja sille palveluja tuottava toimija ohjaa asiakkaan tarvittaessa valtakunnallisiin kasvupalveluihin Palvelut ovat harkinnanvaraisia, jollei laissa säädetystä muuta johdu

59 Kasvupalvelun palvelukokonaisuudet lakiesitysluonnoksessa Rekrytointi- ja osaamispalvelut Yritystoiminta ja yrittäjyyspalvelut Edellytysten luominen innovaatioiden kehittämiselle Kansainvälistymisen palvelut Rahoituspalvelut Palveluohjausta ja tietopalvelua (yhteisten palvelujen palvelukokonaisuutena) Maakunnan viranomaistehtävät

60 Lain alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuksiin

61 Kasvupalvelujen järjestämisestä Kasvupalvelut järjestetään ja tuotetaan sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan asiakkaiden tarpeiden mukaan Palvelut tuotetaan tarkoituksenmukaisina palvelukokonaisuuksina hyödyntäen sähköistä asiointia Maakunnat ottavat kasvupalveluja järjestäessään ja tuottaessaan huomioon alueen kuntien elinvoimatehtävät sekä valtakunnalliset kasvupalvelut Kilpailullinen monituottajamalli Markkinoita edistetään/vahvistetaan asteittain markkina-avauksilla ja markkinavuoropuhelulla. Siirtymäjaksoilla varmistetaan hallittu muutos

62 Kasvupalveluuudistus KASVU- PALVELUT TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi. Palvelulla edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin. Asiakkaita tuetaan yrityksen elinkaaren ja henkilön työuran eri vaiheissa. Maakunnalliset ja valtakunnalliset palvelut rakennetaan niin, että yrityksille rakennetaan sujuva reitti maakunnista maailmalle ja maailmalta maakuntiin. Kasvupalvelua tarjotaan alueellisesti ja valtakunnallisesti, yritys- ja henkilöasiakkaille. Yrityspalvelut TE-palvelut

63 Kasvupalvelu-uudistuksen tavoitehierarkia Politiikkatavoitteet Yhteiskunnalliset tavoitteet Kestävän taloudellisen kasvun tukeminen Yritysten kilpailukyvyn ja kasvun tukeminen Työllisyyden vahvistaminen ja työttömyyden vähentäminen Strategiset tavoitteet Parempi työvoiman ja osaamisen kohtaanto Yritysten kansainvälistymis- ja liiketoimintaosaaminen Yrittäjyys ja innovaatiokyvykkyys Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden taittaminen Kehittämistavoitteet palveluille Asiakaslähtöisyys Joustavuus Selkeys ja virtaviivaisuus Tehokkuus Vaikuttavuus Keinot Mahdollistava hallinto ja sääntely Kilpailullisuus tuottamisessa Toimivalta lähellä asiakasta Vahva tiedolla johtaminen Vahva järjestäminen Palveluintegraatio Digitaalisuus

64 Tiivistelmä lakiehdotuksista (1/2) Määrittelee aluekehittämisjärjestelmän, joka varmistaa valtion eri hallinnonalojen ja maakuntien toimivan vuorovaikutuksen ja yhteistyön alueiden kasvun ja elinvoiman tukemiseksi. Määrittää siirtymäsäädökset, joilla rakennerahasto-ohjelmaa toteutetaan ohjelmakaudella Määrittää kasvupalvelun tarkoituksen ja toimenpiteet käsittämään maakunnan ja valtion vastuita Sääntelee nykyisten TE-palvelujen ja ELY-yrityspalvelujen siirtymisen uudessa muodossa maakuntien vastuulle ja siihen liittyvät toimintamallit Kytkee kasvupalvelut aluekehittämisen olennaiseksi työvälineeksi, kun maakunnat vastaavat sekä aluekehittämisestä että kasvupalveluista kukin alueellaan Määrittää maakunnalliset kasvupalvelut, koska maakunnalla on rajattu toimiala ja varmistaa, että maakunta voi hoitaa sille maakuntalain 6.1 :m 9 kohdassa osoitetut työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tehtävät

65 Tiivistelmä lakiehdotuksista (1/2) Jättää maakunnille laajan harkintavallan kasvupalvelujen järjestämisessä, mutta määrittää järjestämiselle ja tuottamiselle yhtenäisen toimintamallin kasvupalvelut tuotetaan taloudellisin ehdoin Määrittää viranomaistehtävät ja järjestämistehtävät. Maakunnan järjestämistoiminto tulee olemaan keskeisen tärkeä uudistuksen toteutumiselle Ei koske kuntia tai kuntien tehtäviä. Maakunnallisten kasvupalvelujen ja kuntien elinvoimatehtävien yhteydet hoidetaan maakuntien ja kuntien kesken. Varmistaa valtakunnallisten ja maakunnallisten kasvupalvelujen johdonmukaisuuden ja asiakastarpeita vastaavien tarjonnan, mutta ei säädä muutoksia valtakunnallisiin kasvupalveluihin

66 Lain keskeinen sisältö 1. luvun yleisissä säännöksissä määriteltäisiin lain tavoitteet, keskeinen käsitteistö sekä eräitä kaikille kasvupalveluille yhteisiä periaatteita. 2. lukuun on koottu aluekehittämistä koskevat säännökset siten, että sääntelyyn ei tehdä merkittäviä sisällöllisiä muutoksia. Sääntelyn yksityiskohtaisuutta on purettu. 3. luvun säännökset koskisivat kasvupalveluja ja niiden järjestämistä. Osa kasvupalveluista on valtakunnallisia ja osa maakunnallisia, mutta kaikki palvelut tulee toteuttaa yhteen sovitettuina ja tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina. 4. luvussa säänneltäisiin kasvupalvelujen tuottamista. Koska tuottaminen perustuu ensisijaisesti markkinaehtoisiin ratkaisuihin, sääntely on suppeaa ja tuottajia koskevat säännökset rajautuvat niiden yleisten velvollisuuksien toteamiseen. 5. luvussa säännellään palvelujen monimuotoisuutta ja yhteisiä järjestelmiä. Sääntely on luonteeltaan yleistä, eikä yksityiskohtaisia velvoitteita tiettyjen palvelumuotojen käyttämiseen aseteta. 6. luvussa on eräitä kasvupalvelun ja aluekehittämisen yhteisiä mekanismeja koskevia säännöksiä

67 Vaikutukset alueisiin ja kuntien elinvoimatekijöihin Alueen elinvoiman, kilpailukyvyn ja investointien panostukset riippuvat maakuntien omista painotuksista ja resurssien kohdennuksista. Uudistuksen myötä kasvupalvelut ja niiden resurssit vahvistavat aluekehityksen resursseja. Sääntelyn vähentäminen vahvistaa maakuntien valtaa ja vastuuta alueen kehittämisestä Uudistus ei kohdistu kuntien elinvoimatehtäviin tai niitä koskeviin panostuksiin. Halukkaat ja kyvykkäät kunnat saavat yhtiöidensä kautta mahdollisuuden tuottaa kasvupalvelua maakunnalle, jolloin rahoitus kanavoituu maakunnan kautta

68 Lakipakettien käsittelyt I-paketti eduskunnalle Valinnanvapauslaki lausunnolla valinnanvapauslaki eduskunnalle II-paketti lausunnolla I-paketti ja valinnanvapaus hyväksytään 1.7. Maakuntalaki voimaan II -paketti eduskunnalle Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Rahoituslain täydennys lausunnolla Kasvupalvelulaki lausunnolla LAUSUNTOAIKA 8 VIIKKOA Eduskun - nalle Eduskun - nalle *) Sisältölait: Laki rekrytointi ja osaamispalveluista Laki kotoutumisen edistämisestä Laki alke ja kasvup.n rahoittamisesta Tietojärjestelmälaki - omassa aikataulussaan Tehtäviä koskeva muutos lausunnolla (eduskunnalle 9/17) TEM-sisältölait lausunnoilla (eduskunnalle 9/17) Työ- ja elinkeinoministeriö

69 Valmistelutyötä tukevat pilotit Pirkanmaalla

70 Kasvuyritysten työllisyysohjelman hanke: Kasvubuusti Pirkanmaa Työnvälityksen tulosperusteinen pilottihanke Pilotin tavoitteena on löytää uusia, innovatiivisia keinoja asiakkaiden työllistymiseen, työttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn ja yrittäjyyden edistämiseen sekä lisätä työnhakijoiden valinnanvapautta. Palvelusetelimalli. Rahoitus TEM/työnvälityksen- ja yrityspalvelujen pilottirahasta Kasvubuusti hanke Pilotoidaan uusia kasvupalveluja TE-palvelujen uudistuksessa Palvelujen kohdennus ja uudelleenmuotoilu Digitalisoitumisen edistäminen Projektimainen toimintatapa, allianssit kumppaneiden kanssa Koostuu: Mikro- ja PK-yritysten kasvuohjelmasta ja Korkeasti koulutettujen osaajien rekrytointiohjelmasta Rahoitus useasta eri lähteestä Alkavan yrittäjän palvelusetelipilotti syksy Pilotin valmistelu käynnissä, tulosperusteinen hankinta Tavoitteena lisätä yrittäjäksi aikovien valinnanvapautta palveluissa ja tukea uusien innovatiivisten kasvupalvelujen käyttämistä yritystoiminnan aloitusvaiheessa Campit, tiimiyttäminen, törmäyttäminen, omistajanvaihdokset Yrittäjyyden eri muodot (kevytyrittäjyys, osuuskuntaneuvonta) Tukea ja neuvontaa liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen (esim. asiakkuuksien ja talouden hallinta, myynti, markkinointi, innovaatioiden kaupallistaminen)

71 Tampereen kaupunkiseudun ja Sastamala-Punkalaidun alueen työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu Kokeilun tavoitteena on luoda työnhakija- ja työnantaja-asiakaslähtöinen kokonaisvaltainen, hallinnonalojen rajat ylittävä kustannusvaikuttava toimintamalli vuoden 2019 jälkeiseen aikaan Kokeilulla vahvistetaan kuntien roolia työllisyyspalveluissa Kehitetään palveluja ja niiden tuottamiseen liittyviä uudenlaisia toimintamalleja Tavoitteena on alueen toimijoiden yhteistyöllä ja toimintatapoja kehittämällä lisätä työllisyydenhoidon palvelujen asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja kokonaistaloudellisuutta sekä yksinkertaistaa palvelujärjestelmää Kunnat vastaavat julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen tarjoamisesta kohderyhmänsä työttömille työnhakijoille. Kohderyhmän muodostavat JTYP-lain mukaiset työttömät työnhakijat, jotka eivät saa ansioturvaa (n asiakasta). Aikataulu: Kokeilulaki lausunnolle helmikuussa HE viikolla 17 Voimaan Voimassa asti Valmistelevat tehtävät käynnistetty

72 Yhdyspinnat ja työnjaon arviointi

73 Yritysyhteistyö Kunnat - elinvoimatehtävä Oppilaitokset ja koulutusorganisaatiot Yliopistot ja korkeakoulut Rekrytointi ja osaaminen Henkilöstöpalveluyritykset Työmarkkinajärjestöt Sote-työttömien terveystarkastukset Kunnat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Välityömarkkinat, 3. sektori Kela Sote sosiaalinen kuntoutus/osallisuus Sote työ- ja toimintakyvyn arviointi

74 Aloittavan yrittäjän palvelu: kunnat / maakunta / yksityiset toimijat Kuntien elinvoimatehtävät Kasvukäytävä (Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Uusimaa) yli maakuntarajojen; saatava yhteisiä linjauksia yrityspalveluihin Rekrytointi ja osaaminen: Kasvuyritysten rekrytointitarpeet RekryKoulutus Yritystoiminta ja yrittäjyys, rahoitus Kansainvälisyys ja Team Finland: valtakunnalliset kasvupalvelut Valtakunnalliset kasvupalvelut: - palveluohjaus yrityksen palvelutarpeen mukaan puolin ja toisin - Päällekkäinen palvelujen suunnittelu? maakunnallinen / valtakunnallinen Osaamisen kehittäminen yrityksissä: oppilaitosten ja OKM:n rahoitus Innovaatioympäristöt ja rahoitus: toimintaympäristöjen rahoitus Maaseuturahasto vs. kasvupalvelu Leader-ryhmät vs. maakunnan yrityspalvelu

75 Innovaatioympäristöpalvelut TEKES Korkeakoulut Kunnan elinvoimatehtävä Team Finland 2. Asteen oppilaitokset Yritykset Horizon Interreg Innovaatioklusterit Innovaatioalustat SMART Tampere Naapurimaakunnat PPP-hankkeet Yksityiset rahoittajat Pääomasijoittajat