Katsaus KOKO:n toimintaan vuonna 2011

Transkriptio

1 2011 KOKO LAPPEENRANTA IMATRA SEUTU Lappeenranta Imatra seutu

2

3 Katsaus KOKO:n toimintaan vuonna 2011 KOKO:n toiminnasta laadittiin vuonna 2010 työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistuksen ja maakunnan kuntajohtajien päätöksen mukaisesti kädessäsi olevan kaltainen hankekatsaus. Katsauksesta saadun erittäin positiivisen palautteen vuoksi KOKO:sta on vuoden 2011 osalta laadittu vastaava yhteenveto, joka esittelee lyhyesti ohjelmassa toteutetut hankkeet. Kaikki Etelä-Karjalan maakunnan kunnat kattavan Lappeenranta Imatra-seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) toteuttaminen käynnistyi vuoden 2010 alussa. Ohjelmakaudella ohjelman toteuttaminen on jaettu kolmeen teemaan: Venäjä liiketoimintaosaaminen ja -ympäristön kehittäminen Energia- ja ympäristöalan kehittäminen Matkailun ja luovien alojen kehittäminen Em. teemoja poikkileikkaavat toiminnalliset painopisteet ovat: Elinkeinorakenteen ja innovatiivisen toimintaympäristön kehittäminen Kansainvälisten/kansallisten/alueellisten verkostojen ja viestinnän kehittäminen Laaja-alainen ennakointi, tiedon ja osaamisen hyödyntäminen ja välittäminen Suunniteltaessa KOKO:n toimintaa vuodelle 2011 budjettiraamina käytettiin vuoden 2010 tavoin euroa, josta puolet oli suunnitelman mukaan kuntarahoitusta ja puolet maakunnan kehittämisrahaa. Etelä-Karjalan liitto myönsi maaliskuussa 2011 KOKO:lle maakunnan kehittämisrahaa euroa, jonka jälkeen toiminta- ja taloussuunnitelma tarkennettiin käyttösuunnitelmaksi. Osalle KOKO -ohjelmaan esitetyistä hankkeista haettiin vuoden 2010 tavoin vastinrahoitusta myös muista rahoitusinstrumenteista. Tämä mahdollisti toimintasuunnitelmassa esitettyjen hankkeiden toteuttamisen, kuntarahoitukselle maakunnankehittämisrahaa suuremman vastinrahoituksen ja hankkeille pidemmän toteuttamisajan. Muiden rahoituslähteiden käyttäminen mahdollisti kokonaisrahoituksen nousun yli euroon. KOKO:ssa toteutettiin vuonna hanketta, joista osa käynnistettiin jo vuonna Hankkeista yhdeksän toteutettiin varsinaisina KOKO -hankkeina maakunnan kehittämisrahalla ja kuusi KOKO -ohjelman tavoitteiden mukaisina Maaseutuohjelma- ja EAKR-hankkeina. Vuosina toteutetut hankkeet ja niiden rahoitus on koottu taulukkoon sivulle 4. Lisäksi alueemme on osallistunut aktiivisesti KOKO:n kansallisista verkostoista Luovat alat, Innovaatiot ja osaaminen sekä KOKO-Russia verkostojen toimintaan. Ohjelman hallinnoijana toimii Lappeenrannan kaupunki ja sen koordinoinnista vastaa ohjelmajohtaja, yhdessä ohjelmasihteerin ja kahden aluekoordinaattorin kanssa. Toinen aluekoordinaattoreista toimii myös maaseutukoordinaattorina. KOKO:n ohjausryhmänä toimii maakunnan kuntajohtajista koostuva työvaliokunta. Hanketyötä ohjaa KOKO:n sihteeristö. Tarkemmat yhteystietomme löydät hankekatsauksen takakannesta. Krista Huovila ohjelmajohtaja

4 KOKO Lappeenranta Imatra-seutu KOKO päättyi Valtioneuvosto käsitteli loppuvuodesta 2011 valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet. Tavoitepäätöksen myötä siirrytään alueiden kehittämisessä uuteen vaiheeseen, jonka seurauksena KOKO:a ei jatketa kansallisena erityisohjelmana vuoden 2011 jälkeen. KOKO:n kansallinen ohjelmamenettely ja ohjaus päättyivät siis Käynnissä olevia hankkeita voidaan kuitenkin rahoittaa entisille KOKO:ille myönnetyistä varoista vuoden 2012 loppuun asti. Lisäksi maakuntien liitot voivat halutessaan osoittaa KO- KO:issa vuodelle 2012 suunniteltuun toimintaan sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa. KOKO:n kansallisten verkostojen toiminta päättyi myös Vuonna 2012 temaattiseen alueiden väliseen yhteistyöhön myönnetään kuitenkin rahoitusta seuraaviin teemoihin: innovaatiot ja osaaminen, luovat alat, hyvinvointi ja kansainvälistyminen Venäjälle. KOKO:n toimenpiteitä seurataan vuoden 2013 loppuun asti KOKO-tietopankin kautta. KOKO:sta tehdään loppuarviointi vuonna 2012 ja loppuraportointi vuoden 2013 loppuun mennessä. Sitomaton maakunnan kehittämisraha vuonna 2012 Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2012 on sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa 7,56 miljoonaa euroa. Summasta noin 2 miljoonaa käytetään kansallisten politiikkojen toteuttamiseen eli kaupunki-, maaseutu- ja saaristo politiikkaan sekä paikalliseen kehittämiseen. Maakunnille jaetaan noin 5,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 sitomattoman maakunnan kehittämisrahan määrä oli noin 22 miljoonaa.

5 KOKO RAHOITUKSEN TOTEUTUMINEN VUOSINA Hankkeen nimi Venäjä liiketoimintaosaaminen ja - ympäristö Maakunnan Venäjä-liiketoimintaosaamisen ja -ympäristön kehitysohjelma ( ) Eurooppalais-venäläinen innovaatiotoiminta (ERICO, ) Käyttös Käyttös MKR rahoitus Rahoituslähteet Muu rahoitus Kuntarahoitus Energia- ja ympäristöalan kehittäminen Tuulivoimaosaamisen kehittäminen ja tuulivoimapotentiaalin hyödyntäminen Etelä- Karjalassa ( ) Metsäenergian mahdollisuudet Etelä- Karjalassa (2010) Mobiilin sähkökäyttötekniikan kehittäminen ( ) Kierrätettävien materiaalien hyödyntäminen ja kehittäminen teollisuustuotteissa sekä pksektorin liiketoiminnassa ( ) Tehoelektroniikan valmistus- ja tuotekonseptit uusiutuvaan energiaan ja hybridiajoneuvoihin Selvitys biodieselin tuotannosta Etelä- Karjalassa (2010) EAKR EAKR LUT EAKR LUT Energiamaa -keskus (2010) Matkailun ja luovien alojen kehittäminen Energiamaa -keskus (2010) Matkailun sähköisen markkinoinnin kehittäminen (MATSO, ) Asiakaslähtöisen segmentoidun tuotteistamisohjelman luominen (ASTU 2010) EAKR Luovien alojen tulevaisuus (LATU 2010) Etelä-Karjalan Taide ja Kulttuuri (KUTKA, 2011) Maaseudun merkkipaalut ( ) Kulttuurimatkailun ja matkailukohteiden tuotteistaminen Imatran seudulla (2011) MSR MUU Lentoliikenteen käyttäjätutkimus (2010) Koordinointi- ja hallinto KOKO hallinto ja koordinointi ( ) Maaseutukoordinaattori (2011) Rajukaasu - Rakennemuutoksen johtaminen Etelä-Karjalassa -osahanke ( ) EAKR Hankkeet yhteensä 3 as./kunta Kansalliset verkostot Rahoitus RAHOITUS YHTEENSÄ

6 1. Venäjä -liiketoimintaosaaminen ja -ympäristö 1.1 Maakunnan Venäjä -liiketoimintaosaamisen ja -ympäristön kehitysohjelma, osa II Toteuttajat Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy tiiviissä yhteistyössä Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n kanssa Yhteyshenkilö Kirsti Rautio, tai Hankeaika Osa I: Osa II: Rahoitus Hankekuvaus 2011: , josta kuntarahaa ja maakunnan kehittämisrahaa Tausta Etelä-Karjalan sijainti EU:n ja Venäjän rajalla antaa suuret mahdollisuudet alueen yritysten liiketoiminnan kehittämiseen sekä koti- että vientimarkkinoilla. Venäjä -liiketoimintaosaamista on jo kehitetty ja erilaisia innovatiivisia palvelutuotteita ja toimintamalleja testattu. Myös yhteistyöverkostoja on laajennettu sekä Venäjällä että EU:ssa. Jotta voimme edelleen vahvistaa Etelä-Karjalan asemaa EU Venäjä yhteistyössä, tulee jo alkuvaiheessa olevien tukipalveluiden ja toimintamallien tuotteistaminen suorittaa loppuun ja varmistaa resurssit niiden jalkauttamiseen. Tällä tavoin saamme kasvatettua Etelä-Karjalan vetovoimaisuutta ja edelleen vauhdittaa alueen välttämätöntä elinkeinorakenteen muutosta. Tavoitteet Tavoitteena on toteuttaa kokonaisvaltaista maakunnan yhteistä Venäjä -liiketoimintaosaamisen kehittämisohjelmaa, jolla pyritään: monipuolistamaan ja vilkastuttamaan alueen elinkeinoelämää vahvistamaan ja tukemaan koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistä yhteistyötä korostamaan alueemme erityisasemaa EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön ja osaamisen kehittämisessä Toimenpiteet Oman alueen yritysten kansainvälistymisvalmiuksien ja Venäjäliiketoimintaosaamisen kehittäminen o Kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen o Yritysten Venäjälle suuntautuvan liiketoiminnan alkuvaiheen tukeminen 2. Uuden EU:n ja Venäjän rajaa hyödyntävän liiketoiminnan saaminen alueelle o Konkreettisten konseptien luominen yritysten ja sijoittajien houkuttelemiseksi o Alueen liiketoimintamahdollisuuksista tiedottaminen 3. Venäjä-osaamisen kokoaminen maakunnan vahvuudeksi ja sitä kautta asenneilmapiirin kehittäminen Venäjän ja sen markkinoiden hyödyntämisen suhteen o Alueen Venäjä-osaamisen konseptointi ja toimintasuunnitelman laatiminen 5

7 Tulokset Maakunnan Venäjä -liiketoimintaosaamisen ja -ympäristön kehitysohjelma, osa II, on saavuttanut hankkeelle asetut tavoitteet hyvin. Yritysten osallistuminen hankkeessa järjestettyihin tilaisuuksiin oli aktiivista ja tavoitteet ylitettiin reilusti. Maakunta tarjoaa erinomaiset olosuhteet Venäjä-liiketoiminnalle, mutta alueen pk-sektorin yritykset ovat todellisuudessa varovaisia liiketoiminnan laajentamisessa Venäjän suuntaan. Jatkossa alueemme yritysten aktivoimista Venäjä-liiketoimintaa kohtaan tulisi tehostaa entisestään. Hankkeen jatko Työpaikat Yritykset Asiakkaat Maakuntaohjelma Venäläistaustaisten yritysten kasvava kiinnostus Etelä-Karjalaa kohtaan liiketoimintaympäristönä on hankkeen aikana vahvistunut, mikä on erittäin positiivista maakunnan elinkeinoelämää ajatellen. Hankkeelle on suunniteltu jatkoa ajalle Jatkohankkeessa on tarkoitus markkinoida aluettamme edelleen erinomaisena liiketoimintaympäristönä Venäjän ja EU:n markkinoille aikoville yrityksille tai yrittäjille sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Lisäksi alueemme Venäjä-osaamista pyritään viemään ja markkinoimaan eteenpäin entistä tehokkaammin. Nykyisen hankkeen aikana erilaisiin tilaisuuksiin ja koulutuksiin osallistuvilta yrityksiltä ja henkilöiltä kysytään kehitystarpeita ja -ideoita, joita hyödynnetään jatkohanketta suunniteltaessa. Hankkeen työllistävä vaikutus on 1 henkilö. Tavoitteena on 8 uutta työpaikkaa. Uusien työpaikkojen määrä ei vielä ole tiedossa. Hankkeen aikana on tavoitteena saada 6 uutta yritystä alueellemme. Hankkeen puitteissa tavoite ylitettiin ja venäläistaustaisia uusia yrityksiä perustettiin yhteensä 9 kappaletta Lappeenranta Imatra-seudulle. Hankkeen tarkoituksena on kehittää alueemme yritysten ja yrittäjien kansainvälistymisvalmiuksia ja tukea heitä Venäjälle suuntautuvassa liiketoiminnassa. Hankkeen toimintoihin oli tarkoitus saada osallistumaan yhteensä 90 paikallista yritystä tai yrittäjää. Heidän asiakastyytyväisyyttään mitattiin tilaisuuksien ja koulutusten järjestämisen jälkeen palautekyselyllä. Lisäksi asiakkaina olivat venäläiset yritykset ja henkilöt, jotka ovat kiinnostuneet sijoittautumaan Etelä-Karjalaan. Hankkeen tavoitteet ylitettiin ja järjestettyihin tilaisuuksiin osallistui 130 eteläkarjalaista yritystä. Hanke toteuttaa osaltaan Etelä-Karjalan maakuntaohjelmassa määriteltyjä päämääriä seuraavasti: Hankkeen avulla tuetaan ja kehitetään jo olemassa olevaa paikallista yritystoimintaa ja houkutellaan alueelle uutta venäläistä ja kansainvälistä liiketoimintaa. Tämä edesauttaa menestyvän yritystoiminnan lisäämistä ja uusien työpaikkojen syntymistä Etelä- Karjalaan. Edellä mainitut toiminnot vahvistavat samalla Kaakkois-Suomen ja Pietarin talousalueen integroitumista. Uusi Venäjälle suuntautuva liiketoiminta ja venäläisten yritysten sijoittautuminen Etelä-Karjalaan lisää kontakteja ja käytännön yhteistyötä alueemme ja Pietarin seudun välillä. 6

8 Venäjä-osaamisen kehittäminen vahvistaa alueemme koulutusta ja tutkimusta. Sen avulla voimme markkinoida maakunnan koulutusta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti, sekä taata osaavan työvoiman riittävyys. Kaikki edellä mainitut asiat luovat Etelä-Karjalasta vetovoimaisen, virikkeellisen, kehittyvän ja monipuolisen alueen asua, opiskella ja harjoittaa liiketoimintaa. 1.2 Eurooppalais-venäläinen innovaatiotoiminta ERICO toiminnan aktivointi ja vahvistaminen, osa II Toteuttaja Lappeenranta Innovation Oy Yhteyshenkilö Laura Malmivaara, tai Hankeaika Osa I: Osa II: Rahoitus 2011: , josta kuntarahaa ja maakunnan kehittämisrahaa Hankekuvaus Tausta Lappeenranta ja Pietari ovat käynnistäneet EU-Russia Innovation Corridor yhteistyöohjelman (ERICO), jonka tavoitteena on edistää EU:n ja Venäjän välistä innovaatioyhteistyötä poliittisella tasolla, koulutus- ja tutkimustasolla sekä yritystasolla. Pidemmän aikavälin tavoite on saada innovaatioyhteistyö merkittävässä roolissa mukaan uuteen EU:n ja Venäjän kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena oli jatkaa vuoden 2010 aikana perustetun ERI- CO EU-Russia Innovation Corridor -konseptin toiminnan kehittämistä ja vahvistamista merkittävänä toimijana EU-Venäjä innovaatioyhteistyön ja modernisaatiokumppanuuden edistäjänä ja toteuttajana. Tavoitteena oli myös vakiinnuttaa käytännön tasolla Lappeenrannan alueen yhteistyösuhteet EU:n ja Venäjän kanssa. Toimenpiteet Yksi näkyvimpiä toimia Lappeenrannan roolin vahvistamisessa EU:n ja Venäjän välisessä toiminnassa oli jo toista kertaa järjestetty EU- Venäjä innovaatiofoorumi. Tapahtumassa lujitettiin edellisenä vuonna luotua pohjaa kansainväliseen vuorovaikutukseen sekä yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. EU-Venäjä Innovaatiofoorumin lisäksi Lappeenranta-Pietari seutua sekä innovaatioyhteistyössä tehtävien toimenpiteiden näkyvyyttä edistettiin monissa kansainvälisissä tilaisuuksissa. Hankkeessa on käyty yhteistyöneuvotteluja useiden suomalaisten, eurooppalaisten ja venäläisten organisaatioiden kanssa. Lisäksi hanketta edistettiin sähköisiä kanavia hyödyntäen erityisesti www-sivujen ja newslettereiden avulla, sekä muiden mahdollisten tapaamisten ja verkottumistilaisuuk- 7

9 sien yhteydessä. Tulokset Alkuperäisen suunnitelman mukaan vuoden 2011 aikana oli tavoitteena saada vähintään 10 uutta jäsentä ERICO organisaatioon. Hankkeessa kuitenkin päädyttiin siihen että raskaan hallinnointijärjestelmän vuoksi erillistä ERICO -yhdistystä ei perusteta, vaan jäsenten kanssa toimitaan Lappeenranta Innovation Oy:n yritystoiminnan kautta kumppanuussopimusten muodossa. Hankkeen jatko ERICO projektissa on ollut henkilövaihdoksia joka on osaltaan tuonut haasteita projektin toteuttamiseen, jonka vuoksi kaikkia asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu. EU-Venäjä innovaatioyhteistyön kehittäminen on ollut osa Lappeenrannan kaupungin elinkeinostrategiaa ja jatkuu monessa eri muodossa kaupungin elinkeinoyhtiöiden toteuttamana. Keskeisiä työkaluja EU- Venäjä innovaatioyhteistyön toteuttamisessa ovat olleet vuosittain Lappeenrannassa järjestettävä EU-Venäjä innovaatiofoorumi sekä Pietarissa toimiva Suomalais-venäläinen innovaatiokeskus. Lisäksi tarkoituksena on, että EU-Venäjä innovaatioyhteistyö synnyttää uusia tutkimus- ja yrityshankkeita, joissa hyödynnetään EU-komission ja Venäjän suoraa rahoitusta. Tämän hetken näkemyksen mukaan paras vaihtoehto on integroida ERICO hankkeen saavutetut tavoitteet osaksi Lappeenranta Innovation Oy:n toimintaa. ERICO hanke päättyi Työpaikat Hankkeella on työskennellyt kokoaikainen projektipäällikkö asti. Lisäksi hankkeella on ollut osa-aikainen projektipäällikkö (50%) ajalla , sekä osa-aikainen projektiassistentti (50%) ajalla Yritykset Asiakkaat Maakuntaohjelma Projekti on ollut myötävaikuttamassa uusien työpaikkojen syntyyn hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä, Pietarin innovaatiokeskuksessa sekä Lappeenranta Innovationin toteuttamissa uusissa hankkeissa. Hanke oli luonteeltaan yhteistyö- ja liiketoimintaedellytyksiä kehittävä hanke, jossa ei mitattu suoria työpaikkavaikutuksia. Mahdolliset syntyneet työpaikat raportoidaan Lappeenranta Innovation Oy:n muiden hankkeiden kautta. Projekti on ollut myötävaikuttamassa venäläisomisteisten innovatiivisten yritysten perustamiseen Etelä-Karjalaan, erityisesti ohjaamalla näitä yrityksiä Innovationin toteuttaman kaupallistamishankkeen sekä LSYP:n yritysten perustamispalvelujen piiriin. Hankkeen asiakkaita ovat: Etelä-Karjalassa toimivat innovatiiviset yritykset Muut maakunnan innovaatiotoimijat (LUT, Saimia, Technopolis ym) Suomen innovaatiotoimijat kansallisesti Venäläiset ja Euroopan laajuiset innovaatioverkostot Maakuntaohjelman yhtenä strategisena tavoitteena on Kaakkois- Suomen ja Pietarin talousalueen integroitumisen vahvistaminen. Hanke liittyy kaikkiin maakuntaohjelman toimintalinja 1:n, elinkeinoraken- 8

10 teen uudistaminen, toimialakohtaisiin painopisteisiin. Hankkeen avulla eteläkarjalaiset toimijat saavat lisää kontakteja painopistealoilla toimiviin yrityksiin Venäjällä ja Euroopassa ja lisäksi alueen tunnettuus painopistealoilla lisääntyy, mikä lisää myös kansainvälisten investoijien ja yritysten kiinnostusta alueeseen. Tätä kautta hanke on omalta osaltaan lisäämässä alueelle sijoittuvien yritysten määrää. 9

11 2. Energia ja ympäristö 2.1 Tuulivoimaosaamisen kehittäminen ja tuulivoimapotentiaalin hyödyntäminen Etelä-Karjalassa, osa II Toteuttaja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Energia Yhteyshenkilö Esa Marttila, tai Hankeaika Rahoitus 2011: , josta kuntarahaa ja maakunnan kehittämisrahaa Hankekuvaus Tausta: Kriittiset seikat tuulivoimainvestointien nopealle käynnistymiselle ovat riittävät korkealaatuiset tuulimittaustiedot ja sopiminen maankäytöstä. Etelä-Karjalalla on mahdollisuus olla näiden seikkojen suhteen edellä kävijä sisämaan tuulivoiman hyödyntämisessä. Etelä-Karjalalle on selkeä kilpailuetu, jos maakunta pystyy tarjoamaan potentiaalisille investoijille luotettavaa informaatiota alueen tuuli- ja maankäyttöoloista. Tuulimittausaineisto toimii myös erinomaisena lähtötietona yliopistossa tehtävälle tieteelliselle tutkimustyölle. Paikallinen tuulivoimatuotanto Etelä-Karjalassa tukisi myös alueella toimivia laitevalmistajia. Tavoitteet: Hankkeen tavoitteena on luoda edellytykset nopeasti toteutettavissa olevalle laajamittaiselle tuulienergian hyödyntämiselle Etelä- Karjalassa. Parhaimmillaan hankkeen tulokset luovat pohjan mittaville tuulivoimainvestoinneille. Toimenpiteet: Hanke toteutettiin vuosina Ensimmäisen vaiheen aikana vuonna 2010 suoritettiin tuulimittauksia kahdella potentiaalisella tuulivoima-alueella Etelä-Karjalassa. Vaiheessa 2 jatkettiin vielä mittauksia toisella mittauspaikalla sekä tarkastellaan tuulienergian hyödyntämismahdollisuuksia mittausten perusteella. Hankkeen jatko Työpaikat Tulokset: Hankkeen keskeiset ydintulokset ovat: Tuulimittaukset Puumalassa sekä Joutsenossa Tuulimittausaineiston analysointi. Tuulivoiman taloudellisen kannattavuuden arviointi Etelä- Karjalassa. Hanke päättyi Hankkeen tulosten avulla voidaan arvioida tuulivoimainvestointeja maakunnan alueella. Tulokset julkaistaan raportteina ja tieteellisinä julkaisuina yhteiskunnan eri toimijoiden käyttöön. Maakunnassa on jo meneillään kahden potentiaalisen tuulipuistopaikan arviointi, joissa voidaan välillisesti hyödyntää hankkeen tuloksia sekä viranomaisten että puistoja kehittävien tahojen osalta. Tuloksia voidaan hyödyntää myös tuulivoimatuotantoalueiden varauksia suunniteltaessa. Projektin aikana hankkeeseen on työllistynyt yksi osa-aikainen tutkija. 10

12 Yritykset Asiakkaat Maakuntaohjelma Hankkeessa ei suoraan ole syntynyt työpaikkoja. Mikäli tuulivoimainvestoinnit maakunnassa saadaan käyntiin, välillinen työllistävä vaikutus on useita henkilötyövuosia erityisesti tuulivoimapuistojen projektoinnissa ja infrastruktuurin rakentamisessa. Hankkeen aikana tuulivoima-alalle on syntynyt maakuntaan VentusVis Oy. Yrityksien perustaminen ei kuitenkaan nojaudu hankkeen tuloksiin, vaan yleiseen, hankkeenkin avulla lisääntyneeseen tuulivoimaalan osaamiseen maakunnassa. Hankkeen asiakkaita ovat tutkimustuloksia hyödyntävät yritykset. Energiatekniikka on yksi maakunnan keskeisiä osaamisalueita, hanke liittyy uusiutuvan energian kehittämiseen. 2.2 Mobiilin sähkönkäyttötekniikan kehittäminen Toteuttaja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Energia Yhteyshenkilö Juha Pyrhönen, tai Hankeaika Rahoitus : , josta kuntarahaa, EAKR - rahoitusta ja LUT:n omarahoitusta Hankekuvaus Tausta Suomessa toimii vahva työkoneteollisuus. Tulevaisuudessa uusia haasteita liikkuvien työkoneiden (dieselkäyttöiset metsäkoneet, konttinosturit, trukit, kaivostyökoneet jne.) valmistukseen tuovat kiristyvät ympäristömääräykset ja energiatehokkuuden parantaminen. Yksi keskeisimmistä keinoista dieselkäyttöisten työkoneiden päästöjen vähentämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi on sähkökäytön integrointi rakenteeseen. Tavoitteet Tavoitteena on vahvistaa ja siirtää LUT Energian osaamista niin, että alueelle voidaan synnyttää uutta liiketoimintaa. Hankkeen aikana alueelle luodaan uusi merkittävä sähkökäyttötekniikan toimiala, josta kehittyy merkittävä työllistäjä maakuntaan. Hanke tukee yritystoiminnan kehittämistä niin, että ala voi viiden vuoden kuluttua hankkeen aloittamisesta työllistää henkilöä hankkeen alkupuolella syntyneiden 10 työpaikan lisäksi. Toimenpiteet Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään liikkuviin työkoneisiin soveltuvaa sähkökonetekniikkaa, tehoelektroniikkaa ja sähköisten energiavarastojen hyödyntämistekniikkaa. Tulokset Hankkeessa syntyy osaamista mobiilin sähkökäyttöjärjestelmän pääkomponenttien viemiseksi lähelle kaupallisia tuoteita. Hankkeen aikana luodaan peruskonseptit erikoissähkökoneille generaattori- ja moottorikäyttöön, mobiilin taajuusmuuttajien toteuttamiselle ja modernien 11

13 Hankkeen jatko Työpaikat Yritykset Asiakkaat Maakuntaohjelma sähköisten energiavarastojen soveltamiselle liikkuvissa laitteissa. Vuoden 2011 jälkeen hanke jatkuu prototyyppien testaamisella ja ensimmäisillä kokeiluilla asiakasprojekteissa. Hanke päättyy vuoden 2012 lopussa, minkä jälkeen lähelle lopullista tuotteistamista kehitetyt tuotteet siirtyvät tuotekehitykseen ja yritysten tuotteiksi. Vuoden 2012 alussa valmistuvat mm. 150 kw innovatiivisen generaattorin ja 110 kw:n ajomoottorin prototyypit. Hankkeen aikana kehitetty tehoelektroninen moottorinohjauslaite on jo edennyt kaupallisen nollasarjan toteuttamiseen. Hankkeen aikana on toistaiseksi syntynyt 10 työpaikkaa. Kun tutkimusvaihe on ohi, alkaa varsinainen liiketoiminta ja työpaikkojen määrän uskotaan kasvavan merkittävästi. Myös alihankkijoille syntyy työllistymismahdollisuuksia. Hankkeen aikana on käynnistetty VISEDO Oy. Alan yritykset ja niiden asiakkaat. Hanke toteuttaa maakuntaohjelman toimintalinjaa 1 elinkeinorakenteen uudistaminen. 2.3 Kierrätettävien materiaalien hyödyntäminen ja kehittäminen teollisuustuotteissa sekä pk-sektorin liiketoiminnassa Toteuttaja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Puutekniikka Yhteyshenkilö Timo Kärki, timo.karki@lut.fi tai Hankeaika Rahoitus : , josta kuntarahaa, EAKR - rahoitusta ja LUT:n omarahoitusta Hankekuvaus Tausta Jätealan uudet ja tiukentuneet säännökset sekä öljyvarojen ehtyminen ja raaka-aineiden hinnan nousu ovat pakottaneet teollisuuden etsimään uusia vaihtoehtoja nykyisille tuotteille ja toimintatavoille, mikä mahdollistaa uusien tuotteiden ja tuotekonseptien syntymisen. Puumuovikomposiitti on ympäristöystävällinen tuote, jonka valmistuksessa voidaan käyttää laajalti erilaisia kierrätettäviä materiaaleja. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on selvittää uusia ja tiedossa olevia kuitukomposiitteihin soveltuvia materiaaleja ja niiden raaka-ainevirtoja Kaakkois-Suomen alueella yritystasolla. Tarkoituksena on löytää erityisesti teollisuuden sivutuotevirroista ja erilaisista kierrätettävistä materiaaleista (metsäteollisuuden sivutuotteet, lentotuhka, lasikuitujäte, pakkauskartonki, muovijätteet ja vuorivillan valmistuksessa syntyvät jätteet) kuitukomposiittien valmistukseen soveltuvia materiaaleja, joiden hinta ja ominaisuudet olisivat nykyisiä vaihtoehtoja kilpailukykyisempiä. Lisäksi kartoitetaan yrityksiä, joilla on mahdollisuus ja kiinnostusta kehittää sivutuotteidensa hyödyntämistä. Potentiaalisia raaka-aineita pilotoidaan tarkemmin ja viedään komposiitinvalmistusta mahdolli- 12

14 suuksien mukaan osaksi yritysten mahdollista uutta liiketoimintaa. Toimenpiteet Raaka-ainevirtojen selvittäminen Potentiaalisten raaka-aineiden pilotointi Hankkeessa syntyneen tietouden jalkauttaminen Loppuraportointi Tulokset Hankkeessa on tähän mennessä tutkittu ja selvitetty, että paperiteollisuuden jätteistä valmistettu komposiittituote soveltuu käytettäväksi kuormalavojen rakenteissa. Hankkeen jatko Työpaikat Yritykset Asiakkaat Maakuntaohjelma On myös todettu, että kaivosteollisuudesta löytyy komposiittien materiaaliksi sopivia kiviaineksia, kuten kalsiumkarbonaatti ja wollastoniitti. Hanke jatkuu asti. Projektiaikaisia työpaikkoja 2 kpl, ei syntyneitä yrityksiä tällä hetkellä Hankkeessa mukana tällä hetkellä 5 yritystä Hankkeessa mukana olevat 5 yritystä. Toteuttaa ja tukee maakuntaohjelmassa mainittua metsäteollisuuden uusiutumista. 2.4 Tehoelektroniikan valmistus- ja tuotekonseptit uusiutuvaan energiaan ja hybridiajoneuvoihin Toteuttaja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, LUT Energia Yhteyshenkilö Mika Lohtander, mika.lohtander@lut.fi tai puh Hankeaika Rahoitus : , josta kuntarahaa, EAKR - rahoitusta ja LUT:n omarahoitusta Hankekuvaus Tausta Uusiutuvan energian sovellukset sekä sähköistyvät liikennevälineet aiheuttavat murroksen tehoelektroniikkalaitteiden topologia- ja tuoterakenteisiin, koska tehoelektroniikkalaitteiden tulee olla mukautettavissa toiminnallisesti ja fyysisesti erilaisiin käyttöympäristöihin. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on selvittää, mitkä ovat tärkeimmät tehoelektroniikan tulevaisuuden tekniikat ja kehittää uusia innovatiivisia tuoterakenteita, joiden tulee täyttää edellä esitetyt vaatimukset. Rakenne- ja valmistusteknisesti haastava rakennekokonaisuus on pystyttävä valmistamaan kustannustehokkaasti erilaisiin sähköteknisiin sovelluksiin (uusiutuva energia, liikennevälineet), jolloin uusien ja ennen näissä sovelluksissa hyödyntämättömien valmistustekniikoiden kehittäminen, aikaisemmin hyödyntämättömien materiaalien käyttö sekä modulaarisen rakenteen kehittäminen kuuluvat tutkittavaan aihealueeseen. 13

15 Toimenpiteet ja arvioitu toteuma Luonnostelu Tehoelektroniikan reunaehdot Tehoelektroniikan vaikutus mekaniikkaan Toimintalämpötilat Sallitut kosteusolosuhteet Toimintorakenteen laatiminen Moduloidun jäähdytyksen kehittäminen Moduloituva mekaaninen rakenne Ohjauselektroniikan rakenteen kehittely ja sen moduloituvuus Kehittely Konseptien kehittäminen Kustannustehokkuus Ympäristöolosuhteet Eri jännitetasot Terminen mitoitus Kestoikä laskenta Valmistettavuus ja kokoonpantavuus Kustannusarvio Evaluointi Tutkitaan kunkin ratkaisun soveltuvuus erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. Tarkoitusta varten rakennetaan prototyyppi tai havainnelaitteisto. Synteesin laadinta Vertaillaan erilaisten ratkaisujen tuotantoteknisiä näkökulmia ja käytännön tuotettavuutta. Tulokset Hankkeen tuloksena on uusi tehoelektroniikkasovelluksiin tarkoitettu tuoterakennekonsepti, jonka ansiosta on mahdollista edistää maakunnan yritysten kasvua sekä uuden yritys- ja liiketoiminnan syntymistä. Hankkeen Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta välijännitekonvertterin prototyyppimittausten ja valmistuksen kehityksen eteenpäin viemiseksi. Te- jatko kes-rahoitusta haetaan helmikuun 2012 lopussa kaupallistamiseen ja tuotteistamiseen. Työpaikat Projektissa työllistyy suoraan 3 tutkijaa. Hankkeen aikana ei ole syntynyt mennessä muita työpaikkoja. Yritykset Hankkeen vaikutuksesta ei ole syntynyt uusia yrityksiä mennessä. Asiakkaat Hankkeen ansiosta ei ole syntynyt asiakassuhteita mennessä. Tavoitteena on kehittää yliopistolle teknologiaosaamista, jota voidaan seuraavassa vaiheessa hyödyntää yritysyhteistyössä uusien tuotteiden kehitykseen tähtäävässä tutkimuksessa. Maakuntaohjelma Hankkeen sisältö liittyy vahvasti uusiutuvan energian teknologian kehittämiseen ja työkonekäyttöihin. 14

16 2.5 Selvitys biodieselin tuotannosta Etelä-Karjalassa Toteuttaja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Yhteyshenkilö Ismo Pöllänen, tai Hankeaika Rahoitus 2011: , josta kuntarahaa ja maakunnan kehittämisrahaa Hankekuvaus Tausta StoraEnso Oyj, Neste Oyj ja niiden yhdessä omistama NSE Biofuels Oy ovat ilmoittaneet, että ne investoivat Suomeen suuren mittaluokan biodiesel-tuotantolaitoksen. Laitoksen arvioitu tuotanto olisi noin tonnia vuodessa ja investoinnin mittaluokka noin 500 miljoonaa euroa. Vaihtoehtoisiksi sijaintipaikoiksi on kaavailtu Imatraa ja Porvoota. Kehitysyhtiö on aiemmin selvittänyt yleisiä edellytyksiä laitoksen sijainnille Imatralla ja nyt selvitystyössä keskityttiin laitoksen sijainnin kannalta keskeisten kysymysten selvittämiseen ja mahdollisten ongelmien ratkaisujen hakemiseen. Tavoitteet Hankkeen avulla saadaan vastaukset biodiesel-tuotannon sijoittumisen kannalta keskeisiin kysymyksiin, luodaan pohjaa tarkemmille jatkoselvityksille ja pystytään osaltaan vaikuttamaan tuotannon sijaintipäätökseen. Toimenpiteet Hankkeessa selvitetään tuotannon sijainnin ja toiminnan kannalta keskeiset kysymykset: materiaalivirta ja materiaalin saatavuus materiaalivirtaan liittyvät logistiset kysymykset (vesitie, maantie, rautatie) tuotannossa syntyvän tuhkan sijoitusmahdollisuudet tuotannossa syntyvän lämmön käyttömahdollisuudet StoraEnso Oyj:n tehtaiden ulkopuolella sekä käytön vaatimat tekniset ratkaisut ja investoinnit kartoitetaan biodiesel-tuotannon tarvitsema osaaminen ja osaamispotentiaali Etelä-Karjalassa Tulokset Selvitystyön tuloksena on syntynyt kokonaiskuva mahdollisen biodieselin tuotantolaitoksen raaka-aineen saatavuudesta sekä logistiikasta. Raaka-aineen saatavuutta ja logistiikkaa on raportissa pohdittu neljän mahdollisen puun käyttöön ja saatavuuteen liittyvän skenaarion kautta. Kaikissa skenaarioissa raaka-aineen saatavuus on todettu riittäväksi. Lisäksi on lisätöinä selvitetty alan osaamispohjaa Etelä- Karjalassa sekä raaka-ainehankinnan ympäristövaikutuksia erityisesti puun kantojen käytön osalta. Hankkeen tulokset ovat luottamuksellisia, mutta osittain käytettävissä laajemminkin biopolttoaineiden ja hajautetun energiantuotannon laitosten sijoittumisprosessien tukena. Lisäksi hanke on osaltaan tukenut alan tutkimus- ja kehitystyötä Etelä- Karjalassa. 15

17 Hankkeen jatko Työpaikat Yritykset Asiakkaat Maakuntaohjelma Hankkeen tulokset hyödynnetään suunnitelman mukaan sijoittumisprosessin tukena. Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy ja Imatran kaupunki jatkavat työtä uusiutuvan dieselin laitoksen sijoittumiseksi Imatralle. Toteutettu selvitystyö ja toimenpidesuositukset antavat hyvän pohjan jatkotyöskentelylle. Jatkossa kartoitetaan mm. Imatran kaupungin lämpö- ja energiaratkaisujen ja mahdollisen biodiesel-laitoksen integraatiohyötyjä. Selvityshanke on kertaluonteinen, mutta työ biopolttoainesektorilla jatkuu Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen osaprojektissa. Hanke ei suoraan luo työpaikkoja. Hanke ei suoraan kohdistu tiettyihin yrityksiin. Hankkeen tuloksilla pyritään vaikuttamaan Etelä-Karjalaan yritysten sijaintipaikkana. Pääkohde on NSE Biofuels Oy:n uusiutuvan dieselin laitos. Selvitystyön tulokset tulevat Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n ja Kaakkois-Suomen osaamiskeskusohjelman käyttöön biopolttoaineisiin liittyvässä kehitystyössä. Hanke tukee maakuntaohjelman linjauksia metsäteollisuuden uudistamisesta ja Etelä-Karjalan asemasta energia-alan osaamiskeskittymänä. 16

18 3. Matkailu ja luovat alat 3.1 Matkailun sähköisen markkinoinnin konseptointi - MATSO Toteuttaja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Yhteyshenkilö Mika Tonder, mika.tonder@saimia.fi tai Hankeaika Rahoitus : , josta kuntarahaa, EAKR - rahoitusosuus, Saimian omarahoitusta Hankekuvaus Tausta Etelä-Karjalan matkailuelinkeinon keskeisenä tavoitteena on matkailun liiketoiminnan tehostaminen hyödyntämällä sähköisiä markkinointi- ja myyntikanavia. Sosiaalisessa mediassa markkinointi tapahtuu jatkuvasti asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa käytävässä vuorovaikutuksessa. Sosiaalisen median toimivuuden ja vaikuttavuuden kannalta kriittinen tekijä on riittävä, monipuolinen ja laadukas sisältö erilaisissa sosiaalisen median kanavissa. Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on lisätä Etelä-Karjalan matkailuelinkeinon Internet -näkyvyyttä ja saada koko maakunnan matkailutarjonta yhtenä kokonaisuutena esille sosiaalisen median jakelukanavissa keskeisillä markkina-alueilla ja keskeisten kohderyhmien käyttämissä jakelukanavissa. Toimenpiteet 1. Sosiaalisen median markkinointikanavan määrittely ja selvitys sosiaalisen median markkinaselvitys (kohdemarkkina-alueina: Suomi, Venäjä, Saksa) matkailun sosiaalisen median markkinointikonsepti Etelä- Karjalan matkailuyrityksille 2. Hakukonemarkkinoinnin ja -optimoinnin määrittely selvitys käytetyimmistä hakusanoista paikallisissa hakukoneissa selvitys kohdemarkkina-alueiden suosituista matkailun Internetsivuista ja sosiaalisen median kanavista ohjeistus sopivista sivuista, hakusanoista ja linkityksistä 3. Sähköisen yleismarkkinoinnin rekisterin päivitys maakunnan sähköisen matkailuyritysrekisterin (tietovarannossa on noin 600 yritystä) päivitys verkkokaupan ja sosiaalisen median markkinoinnin pohjaksi Tulokset MatSo hankkeessa tuotettiin markkinatietoa Etelä-Karjalan matkailuelinkeinon kohdemarkkina-alueista, keskittyen kohdeasiakasryhmien käyttäytymiseen sähköisissä kanavissa, tarkastellen alueilla kiinnostusta herättäviä markkinointisisältöjä sekä tutkien käytettäviä hakusanoja niin hakukoneissa että sosiaalisen median jakelukanavissa. Tutkimuksesta tuotettiin raportit, jotka julkaistiin - palvelussa. 17

19 Hankkeessa tuotettiin ohjekirjasia alueen yrittäjille siitä, miten sosiaalisen median työkalut voidaan ottaa helposti käyttöön omien palvelujen markkinoinnissa. Ohjeet tuotettiin Flickr, Youtube, Google maps ja places palveluihin sekä Yandex hakukoneeseen. Ohjekirjaset on jaettu yrityksille -palvelun kautta. Hankkeen jatko Työpaikat Yritykset Asiakkaat Maakuntaohjelma MatSo hankkeessa määriteltiin toimintapa ja rakenne ostosmatkailuun keskittyvälle matkailumarkkinoinnille venäläisessä Vkontakte - palvelussa. Määrittelyn tuloksena on mahdollista perustaa tehokas tapa markkinoida alueen yrityksiä tietyllä kohdemarkkina-alueella tiettyjen kohdeasiakasryhmien keskuudessa. Hankkeessa tuotettu sosiaalisessa mediassa toimiva markkinointikonsepti luovutettiin GoSaimaa Oy:lle hyödynnettäväksi Etelä-Karjalan matkailumarkkinoinnissa. Hankkeessa työllistyi neljä kokopäiväistä projektityöntekijää ajalla 05/ /2010, yksi kokopäiväinen projektityöntekijä (11/ /2011) sekä kolme osa-aikaista projektityöntekijää projektin eri vaiheissa ajalla 08/ /2011. Hankkeessa tuotettiin matkailumarkkinoinnin konsepti sosiaalisen median kanaviin. Ko. konsepti on yritysten hyödynnettävissä ja mahdollisesti toimintaa ylläpitävän yrityksen liiketoiminnan perusta. Hankkeen tulosten pohjalta perustettiin yritys Mediatalo Toimelias Oy. Hankkeen toiminnassa on ollut mukana 19 yritystä, jotka ovat toimineet kehitettävän konseptin pilottiyrityksinä. Hanke on toteuttanut maakuntaohjelmaa matkailuelinkeinon ja yritysten toimintaedellytysten kehittämisen osalta. 18

20 3.2 Asiakaslähtöisen segmentoidun tuotteistamisohjelman luominen, osa II Toteuttajat Päätoteuttaja: Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy yhteistyössä Lappeenrannan Seudun Yrityspalvelut Oy:n kanssa. Osatoteuttajat: Saimaan ammattikorkeakoulu ja TKI-HUMAK Voima Yhteyshenkilö Ismo Pöllänen, tai Hankeaika Osa I: Osa II: Rahoitus 2011: , josta kuntarahaa ja maakunnan kehittämisrahaa Hankekuvaus Tausta Hankkeen tarkoituksena oli luoda malli tapahtumien tuotantoon, uusien tapahtumien synnyttämiseksi ja jo olemassa olevien tapahtumien kehittämiseksi. Sen avulla pyritään tehostamaan alueelle suuntautuvaa matkailua kehittämällä erityisesti Saimaa Gardens -alueen matkailun oheispalveluina järjestettäviä tapahtumia. Alueen tapahtumatuotantoa halutaan vahvistaa ja kehittää ympärivuotisen ohjelmapalvelutuotannon suuntaan. Tavoitteet Tavoitteena oli luoda ensimmäisen vaiheen tulosten pohjalta arviointija kehittämisvälineitä tapahtumien kehittämiseen. Välineitä testattiin kesällä 2011 järjestettävässä Venäläinen viikko tapahtumassa. Lisäksi tavoitteena on tilaaja-tuottaja-mallin luominen Saimaa Gardens alueen tapahtumatuotantoon. Tilaaja-tuottaja-mallissa tapahtuma- ja ohjelmapalveluita ostettaisiin keskitetysti veturiyrittäjältä, jonka tehtävänä olisi kasata tuotepaketteja matkailupalveluiden tarpeisiin. Tavoitteet vuosille Saada tietoa nykyisistä ja potentiaalisista asiakkaista, markkinoinnin kohdealueista sekä tapahtumien vahvuuksista ja kehittämistarpeista 2. Lisätä tapahtumatuottajien osaamista tuotteistuksessa sekä potentiaalisten asiakasryhmien määrittelyssä 3. Suunnata olemassa olevia tuotteita paremmin tulevaisuuden trendeihin ja kehittää mahdollisia uusia tuotteita 4. Luoda kehittämisen tueksi tuotekehityksen asiantuntijaverkosto 5. Rakentaa liiketoimintamallien jatkuvan kehittämisen toimintaympäristö yhteistyössä yrityspalveluorganisaatioiden kanssa 6. Luoda yhdessä HCR Saimaan ja Imatran Kylpylän kanssa tilaajatuottajamalli Saimaa Gardens alueelle Toimenpiteet vuodelle Tapahtumatuottamisen mallin pilotointi Lappeenrannan seudulla 2. Pilotoinnin jälkeen mallin jatkokehittäminen 3. Konkreettiset tuotteistamistoimet vanhoille ja uusille tapahtumille 4. Tilaaja-tuottajamallista sopiminen tilaajaorganisaatioiden kanssa 5. Tilaaja-tuottajamallin testaaminen tapahtumatuotantoon 6. Tuottajaverkoston rakentaminen pitkäjänteiseen tapahtumatuotantoon tapahtumien suunnitelmat markkinointi mukaan lukien 19