Narkolepsiapotilaan toimintakyvyn ja haitta-asteen arviointi
|
|
- Ville Lahtinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Christer Hublin, Turkka Kirjavainen, Markku Partinen, Mikael Ojala ja Outi Saarenpää-Heikkilä KATSAUS Narkolepsiapotilaan toimintakyvyn ja haitta-asteen arviointi Narkolepsia on oirekuvaltaan monimuotoinen ja vaikeudeltaan vaihteleva uni-valvehäiriö. Erityisesti lapsilla se on ollut Suomessa harvinainen, mutta vuoden 2009 sika influenssa epidemian ja -rokotuksen jälkeen sen ilmaantuvuus alle 17-vuotiailla lisääntyi ennennäkemättömällä tavalla. Kaikenikäisten potilaiden arvioiminen vaatii laajaa näkökulmaa ja myös muiden kuin pelkästään lääketieteellisten näkökohtien huomioon ottamista. Haitan suuruus voi osoittautua eri ikäkausina erilaiseksi kuin aiemmin on arvioi tu, jolloin haittaluokka-arvio tulee päivittää. Näin voi olla esimerkiksi siirryttäessä opiskeluvaiheesta työelämään. Narkolepsia on neurologinen sairaus, jonka pääoire on valveajan poikkeava väsymys ja nukahtelu. Näitä oireita esiintyy päivittäin tai lähes päivittäin. Tyypillistä on oireiden vaihtelu hetkestä toiseen: liikkeellä oleva aktiivinen potilas voi olla vireystilaltaan normaali mutta voi jonkin ajan kuluttua paikallaan ollessaan vastustamattomasti nukahtaa. Narkolepsiapotilaan voi olla vaikeata pysyä hereillä työtä tehdessään, koulussa tai harrastusten parissa. Tyypillistä on se, että lyhyetkin päiväunet virkistävät. Väsymyksen ohella toinen pääoire on katapleksia eli äkillinen lihasjänteyden heikentyminen voimakkaan, useimmiten positiivisen tunnetilan yhteydessä. Tyypillisiä katapleksiakohtauksia laukaisevia tilanteita ovat vitsin kertominen, nauraminen tai ilahtuminen. Oire voi esiintyä vain tietyssä kehonosassa (esim. lihasnykäyksiä kasvoissa, kielen työntyminen ulos suusta, lihasvoiman heikentyminen niskassa, käsissä tai yläraajoissa, polvien notkahtaminen) tai johtaa täydelliseen luurankolihasten jänteyden häviämiseen, jolloin potilas lyyhistyy maahan. Katapleksiakohtaus on tavallisesti lyhyt; sen kesto on yleensä sekunneista minuuttiin, harvoin selvästi pidempään. Katapleksiaoireen esiintymistiheys vaihtelee paljon muutamasta koko elämän aikana sattuneesta kohtauksesta jopa kymmeniin päivässä. Katapleksiakohtausten tunnistaminen on tärkeää narkolepsian diagnostiikassa. On huomattava, että satunnaista lievää lihasvoimien heikkouden tunnetta esimerkiksi polvissa voi esiintyä täysin terveillä ihmisillä voimakkaan nauramisen yhteydessä. Klassisen tautimuodon narkolepsia-katapleksian diagnostiset kriteerit on esitetty taulukossa 1. Taudin diagnostiikassa unirekisteröinnit (unipolygrafian ja seuraavan päivän nukahtamisviivetestin eli MSLT:n) voi korvata aivo-selkäydinnesteen oreksiinipitoisuuden määrityksellä (oreksiini-a eli hypokretiini-1). Pitoisuus on narkolepsia-katapleksiassa selvästi pienentynyt tai alle mittaustarkkuuden eli 0 ng/l. Toista tautimuotoa, narkolep siaa ilman katapleksiaa, on eri potilassarjoissa ollut %:lla kaikista potilaista, ja siinä aivoselkäydinnesteen oreksiinipitoisuus on vähentynyt vain pienellä osalla potilaista (10 20 %:lla). Erityisesti tässä muodossa potilailla diagnostiikan luotettavuus edellyttää unipolygrafian tekemistä. Narkolepsiaoireisto voi hyvin harvoin liittyä muuhun sairauteen, kuten aivokasvaimeen tai ilmaantua aivovamman jälkeen. Tällöin kyseessä on narkolepsian kolmas muoto, symptomaattinen narkolepsia. Narkolepsian diagnostiikasta ja hoitolinjoista aikuisilla on julkaistu katsaus tässä lehdessä (Hublin 2008) Duodecim 2011;127:
2 KATSAUS 1780 Taulukko 1. Narkolepsia-katapleksian diagnostiset kriteerit kansainvälisen unihäiriöluokituksen mukaan (ICSD ). A. Potilaalla oireena poikkeava päiväväsymys lähes päivittäin yli 3 kk. B. Anamneesissa ilmenee selkeä katapleksia (= tunne tilojen laukaisema äkillinen, ohimenevä lihasjänteyden menetys). Episodin laukaisee voimakas tunnetila luotettavimmin nauru tai vitsin kertominen ja sen tulee olla symmetrinen ja lyhyt (alle 2 min). Tajunta säilyy ainakin episodin alussa. Todennettu katapleksia, johon liittyy ohimenevä jännevenytysheijasteiden vaimentuminen, on hyvin vahva mutta harvinainen diagnostinen löydös. C. Unipolygrafian jälkeen tehtävässä univiivetestissä (MSLT) nukahtamisen keskiviive on korkeintaan 8 min ja SOREMP-jaksoja on vähintään kaksi (edeltävä yöuni vähintään kuusi tuntia). Vaihtoehtoisesti likvorin oreksiinipitoisuus on korkeintaan 110 ng/l tai kolmannes normaaliverrokkien keskiarvosta. Vähintään kaksi SOREMP-jaksoa univiivetestissä on hyvin spesifinen löydös, mutta alle 8 min:n nukahtamisviive voi olla 30 %:lla normaaliväestöstä. Likvorin oreksiinipitoisuus on pienentynyt yli 90 %:lla narkolepsia-katapleksiapotilaista mutta ei juuri koskaan terveillä tai muilla potilailla. D. Ei muuta oireita paremmin selittävää syytä. SOREMP = sleep onset REM-period eli univiivetestin (multiple sleep latency test eli MSLT) osarekisteröinnissä (4 5 saman päivän aikana) esiintyvä REMunivaihe Narkolepsia-katapleksian esiintyvyydeksi suomalaisessa aikuisväestössä on arvioitu 0,026 % (Hublin ym. 1994). Suomessa narkolepsiaa on diagnosoitu lapsilla harvoin, 2000-luvulla keskimäärin kolme uutta tapausta vuodessa. Tilanne muuttui huomattavasti vuonna 2010, jolloin uusia sairaustapauksia diagnosoitiin yli 50 alle 17-vuotiailla (Kilpi ym. 2011). Toimintakyvyn ja haitta-asteen arvioinnin yleisperiaatteet Lääketieteellisen haitta-asteen numeerinen arviointi on pitkälti sopimuksenvarainen ja kulttuuriin liittyvä kysymys. Tapaturma- ja liikennevakuutus hyödyntävät lääketieteellisen haitan arviossa sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen 1649/2009 ( liitteenä julkaistua haittaluokitusta. Jos haitan suuruutta ei voida määrittää yksityiskohtaisia nimikkeitä käyttäen tai jos kysymyksessä on useiden sairauk sien, vikojen tai vammojen aiheuttaman kokonaishaitan määrittäminen, voidaan arviointi tehdä henkilön yleiseen toimintakykyyn perustuen. Pysyvän haitan käsite on kuitenkin laajempi kuin pelkkä toimintakyky. Pysyvän haitan vaikeutta määritettäessä yleisellä toiminnanvajavuudella tarkoitetaan sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuvaa haittaa henkilön yleiseen toimintakykyyn (taulukko 2). Yleinen käytäntö on se, että lapsena sairastuneella tai vammautuneella pysyvä haitta voidaan lopullisesti määrittää vasta aikuisiässä. Näin menetellään muun muassa lapsuuden aivovammoissa, ja vastaavalla tavalla lienee perusteltua toimia narkolepsian osalta. Alle 18-vuotiaana vammautuneille maksetaan ensin tietyn kaavan mukaan nuoren henkilön korvausta ja varsinainen pysyvän haitan korvaus määritetään ja suoritetaan vasta aikuisiässä. On tavallista, että henkilö pystyy suorittamaan ammattitutkinnon, mutta selviytyminen työelämässä on kuitenkin nähtävä ennen kuin voidaan arvioida jäljellä oleva toimintakyky ja haitan vakavuus. Jos henkilö menettää työkykynsä nuorena sairastuttuaan tai vammauduttuaan, ansionmenetyskorvaus määritetään osaksi väestön keskimääräisen ansiotulon (erisuuruinen aikuisiän eri vaiheissa) mukaan. Lisäksi kuitenkin huomioidaan henkilön yksilölliset ominaisuudet ja tiedossa olleet koulutus- ja ammattisuunnitelmat. Kipu, särky ja muu tilapäinen haitta tarkoittavat sairastumisen tai vammautumisen alkuvaiheeseen liittyvää lisävaivaa ja epämukavuutta. Liikennevahinkolautakunnan ohjeissa ( tämä korvauslaji on luokiteltu vammatyypin, tarvittavien sairaala- ja leikkaustoimien sekä toipumistuloksen mukaan. Potilaan subjektiivisesti kokeman kivun määrää ei tässä oteta huomioon. Toisaalta vähän kipuakin tuottava vamma oikeuttaa korvauksiin muiden kriteerien täyttyessä. Narkolepsiassa esimerkiksi leikkaushoi toja ei ole, mutta sairaalahoitoja joissain tapauksissa kyllä. Vastaavasti jälkihaitta voi olla merkittävä. C. Hublin ym.
3 Taulukko 2. Haitta-asteen määrittäminen yleisellä toiminnanvajavuudella (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta 2010). Lievä toiminnanvajaus (0 5) Haittaluokka 0 2: Sairaudesta ei aiheudu merkittävää haittaa tavanomaisessa elämässä, mutta sen aiheuttamat rajoitukset tulee muistaa erityistilanteissa. Haittaluokka 3 5: Sairauden hoito aiheuttaa vähäistä rasitusta. Selviytyy yleensä itsestä huolehtimisesta. Insuliinihoitoinen diabetes ilman liitännäissairauksia. Merkittävä lukihäiriö, mutta osaa lukea ja kirjoittaa yksinkertaista tekstiä arkielämässä selviytyäkseen. Keskivaikea toiminnanvajavuus (6 10) Haittaluokka 6 7: Sairauden hoito aiheuttaa rasitusta ja vie päivittäin aikaa, ja hoidon laiminlyönti aiheut taa vaaraa terveydelle. Ei kykene jatkuvaa tarkkuutta ja keskittymistä vaativaan toimintaan. Insuliinihoitoinen diabetes, johon liittyy liitännäissairauksia. Osaa lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen yksinkertaiset perustaidot. Rutiiniongelman ratkaisemisesta selviytyy itsenäisesti, mutta monimutkaisten tehtävien suorittamisessa tarvitsee vähäistä ohjausta oudoissa tilanteissa. Haittaluokka 8 10: Sairauden hoidon laiminlyönti aiheuttaa vakavaa vaaraa terveydelle. Pidemmillä matkoilla esimerkiksi ulkona liikkuessa tarvitsee apuneuvoa (rollaattori, pyörätuoli). Lukemisessa ja kirjoittamisessa on vaikeuksia. Selviytyy mukautetussa opetuksessa. Havainto- ja koordinaatiokyvyn sekä kognitiivisten toimintojen heikentymisestä huolimatta on pääsääntöisesti omatoiminen kotioloissa, mutta tarvitsee jossain määrin ohjausta tai järjestelyjä kodin ulkopuolisissa asioissa. Vaikea toiminnanvajavuus (11 15) Haittaluokka 11 12: Sairauden vaatima hoito aiheuttaa suurta rasitusta ja toisen henkilön säännöllistä apua tai valvontaa. Kykenee vain hyvin kevyeen tai rajoitettuun toimintaan. Sairauskohtauksia esiintyy hoidosta huolimatta toistuvasti ja oireiden aikana on toimintakyvytön. Lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen perustaidot ovat puutteellisia. Haittaluokka 13 15: Itsestä huolehtimisessa on vaikeuksia. Ei kykene ratkaisemaan rutiiniongelmia tai muistamaan asioita ilman runsasta ohjausta. Kommunikaatiossa on välttämätöntä käyttää kuvallista ilmaisua, tulkkiapua, viittomia tai vastaavaa apua. Kodin ulkopuoliset asiat jäävät useimmiten omaisten tai edunvalvojan tehtäväksi. Erittäin vaikea toiminnanvajavuus (16 20) Haittaluokka 16 17: Kykenee korkeintaan askartelunluontoiseen toimintaan ajoittain ja tarvitsee jatkuvaa ympärivuorokautista perus- ja sairaanhoitoa sekä muuta huolenpitoa esimerkiksi syvän kehitysvammaisuuden tai psykiatrisen sairauden takia. Haittaluokka 18 20: On päivittäisissä toiminnoissaan lähes täysin riippuvainen toisen henkilön avusta, kuten esimerkiksi neliraajahalvaantunut. Koska narkolepsia on krooninen sairaus, voidaan joidenkin vaikeaoireisten potilaiden kohdalla joutua harkitsemaan vammaistukilain mukaisia etuuksia ( ja terveydenhuolto/vammaisetuudet). Myös vammaisetuuksiin liittyvissä arvioissa suosituksena on, että apuna käytettäisiin haittaluokituksen mukaista yleisen haitan arviota Narkolepsiapotilaan toimintakyvyn ja haitta-asteen arviointi
4 KATSAUS 1782 Narkolepsiapotilaan oireiston arviointi Tavallisesti oireet alkavat vähitellen, ja ensioireena on poikkeava väsymys ja nukahtelu. Oireisto kehittyy muutamassa vuodessa. Tarkkaa sairastumisen ajankohtaa on usein vaikeata määrittää, ja diagnoosi tehdään yleisesti vasta aikuisiällä, vaikka oireet olisivat alkaneet jo lapsuudessa tai nuoruudessa. Lapsuudessa alkavan narkolepsian oireet ovat usein voimakkaita (Serra ym. 2008, Aran ym. 2010, Peraita-Adrados ym. 2011), ja näin oli useimmilla vuonna 2010 sairastuneilla suomalaisilla lapsilla. Heillä oireisto myös kehittyi nopeasti päivissä tai viikoissa, kun se yleensä tapahtuu vähitellen kuukausissa tai vuosissa. Lisäksi monilla näistä lapsista oli hoitotoimenpiteitä vaatineita psykiatrisia ja käytösoireita. Kun potilaiden oireet ovat vakiintuneet, väsymys ja nukahtelu säilyvät yleensä ennallaan. REMsäätelyhäiriöoireet (katapleksia, unihalvaukset ja nukahtamis- tai heräämisvaiheeseen liittyvät hallusinaatiot) sen sijaan usein lievittyvät vuosien mittaan (Rosenthal ym. 1990). Suurimmalle osalle (2/3 4/5) potilaista ilmaantuu unen katkonaisuutta. Monille tulee merkittävää painonnousua. Se altistaa osaltaan obstruktiiviselle uniapnealle, joka voi vaikeuttaa väsymysoireistoa. Eriasteinen masentuneisuus on narkolepsiaa sairastavilla yleistä; siitä kärsii jopa puolet potilaista (Bayon ym. 2009). Ennen kuin toimintakykyä ja haitta-astetta ryhdytään arvioimaan, on syytä selvittää, että diagnoosi on oikea ja hoito optimaalinen. Lääkkeettömistä hoitokeinoista tärkeimpiä ovat säännöllinen uni-valverytmi, etukäteen suunniteltujen lyhyiden (yleensä min) nokosten ottaminen, oireita provosoivien tilanteiden välttäminen ja erityisen nopeasti imeytyvien hiilihydraattien välttäminen päivän aikana. Lääkehoito toteutetaan aikuispotilailla hoitosuositusten mukaisesti (Hublin 2008). Lapsilla ja nuorilla noudatetaan samoja hoitoperiaatteita ja käytetään samoja lääkkeitä kuin aikuisilla, mutta annokset ovat pienempiä. Lapsilla ei ole tehty satunnaistettuja hoitotutkimuksia, joten näyttöön perustuvat hoitosuositukset puuttuvat. Hoitolinjat perustuvat pitkälti kokemuksiin muista maista (Kotagal 2009, Nevsimalova 2009, Aran ym. 2010). Joillakin potilailla herkästi ilmaantuvat haittavaikutukset voivat merkittävästi rajoittaa lääkityksestä saatavaa hyötyä. Potilaan ja tarvittaessa hänen lähipiirinsä (vanhemmat, opettajat, työtoverit jne.) haastattelun ohella unipäiväkirja on hoitovasteen arvioinnissa hyvä apuväline. Narkolepsiaoireiston vaikeusasteen arviosta on luokittelu kansainvälisen unihäiriöluokituksen ensimmäisessä painoksessa (taulukko 3). Kliinisen kokemuksen perusteella potilaiden oireistojen vaikeusaste vaihtelee paljon samoin kuin yksilöllinen kyky sopeutua sairauden aiheuttamiin rajoituksiin. Parhaimmillaan vaikutukset ovat vähäisiä eikä potilaan toimintakyky merkittävästi poikkea normaalista. Vaikeimmillaan oireet voivat merkittävästi huonontaa toimintakykyä. Se saattaa olla normaalia vastaavalla tasolla vain jaksoittain muutaman tunnin kerrallaan nukahtelujen tai nokosten jälkeen. Eri lähteiden mukaan %:lla potilaista on unijaksojen lisäksi väsymyksen aiheuttamaan vireystilan heikkenemiseen liittyviä automatismeja. Silloin toiminnan jatkuessa tilanteen hallinta heikkenee tai lakkaa ja potilas tekee asioita puutteellisesti tai virheellisesti niitä jälkikäteen muistamatta. Edelleen osalla potilaista on vaikeuksia varmuudella muistaa tai tietää asioiden todellista tilaa, kun väsymys heikentää mieleen painamista tai muuttaa muistikuvan sisältöä. Heti nukahtamisen jälkeen alkavaan REM-unijakson unensisältöön voi liittyä edeltävän valvejaksojen tapahtumia, tai potilaalla on hyvin todentuntuisia hallusinaatioita. Oireisto pitäisi erottaa varsinaisesta realiteetintestauksen häiriöstä (psykoottisuudesta). Narkolepsiapotilaat ymmärtävät yleensä, etteivät hallusinaatioihin liittyvät tapahtumat ole todellisia. Siitä huolimatta hallusinaatiot voivat olla erittäin ahdistavia. Kyse on usein erilaisten alkuperältään ja sisällöltään epävarmojen muisti- ja mielikuvien lomittumisesta toisiinsa. Oman ongelmansa muodostavat joillakin aikuispotilailla erityisesti amfetamiinilääkitykseen liittyvät psykoosit. Toimintakykyä arvioitaessa on syytä ottaa huomioon se, kuinka usein ja kuin C. Hublin ym.
5 Taulukko 3. Narkolepsian vaikeusaste (ICSD 1990). Poikkeava väsymys Katapleksia Sosiaalinen ja amma tillinen haitta Lievä Nukahtelua vähäisen aktivaation yhteydessä (esim. makuulla, TV:n katselun yhteydessä tai matkustajana ajoneuvossa), ei aina esiinny päivittäin. Harvemmin kuin viikoittain Vähäinen Kohtalainen Päivittäin hyvin vähäistä fyysistä aktiivisuutta ja enimmillään kohtalaista tarkkaavuutta edellyttävissä tilanteissa (esim. ajoneuvoa ajaessa, konsertissa tai elokuvissa ja vastaavissa ryhmätilanteissa). Harvemmin kuin päivittäin Kohtalainen Vaikea Päivittäin tilanteissa, joissa fyysinen aktiivisuus edellyttää lievää tai kohtalaista tarkkaavuutta (esim. syödessä, keskustellessa, ajoneuvoa ajaessa tai kävellessä). Päivittäin Huomattava ka herkästi katapleksiat esiintyvät, millaisiin laukaiseviin tekijöihin ne liittyvät sekä kuinka laaja-alaisia ja minkä kestoisia ne ovat. Mikäli unihalvaukset tai hallusinaatiot ovat potilaasta kovin epämiellyttäviä tai pelottavia, saattavat ne olla merkittävä kuormitustekijä ja osaltaan heikentää muutoinkin katkonaista yöunta. Oireiden suuren vaihtelun vuoksi selkeiden ohjenuorien antaminen on vaikeaa ja arvio joudutaan tekemään yksilöllisesti oireiston ja siihen sopeutumisen perusteella. Parhaimmillaan oireet ovat lieviä tai hoitovaste hyvä ja toiminnanvajaus jää lieväksi. Se voi kuitenkin jäädä optimaalisesta hoidosta huolimatta lievää vaikeammaksi, etenkin jos potilaalla on samanaikaisesti muita kokonaistilannetta pahentavia sairauksia tai vammoja. Käytännön kokemus on, että suurimmalla osalla aikuispotilaista toiminnanvajaus on yksilöllistä ja vaihtelee lievästä keskivaikeaan. Narkolepsiapotilas voi selviytyä kutakuinkin normaalisti vaativissakin ammateissa, mutta monilla sairaus vaikuttaa ainakin jonkin verran työkykyä heikentävästi ja on syytä ottaa huomioon rajoittavana tekijänä ammatinvalinnassa ja erityisesti turvallisuuskriittisissä ammateissa. Narkolepsia ja ajokyky Yleinen periaate on ollut se, että R1-kortin (henkilöauto, mopo, mopoauto, traktori, moottoripyörä, mönkijät, alle 3,5 tonnia painava pakettiauto) voi saada, mikäli potilaalla ei ole äkillisiä tai muuten hallitsemattomia oireita, jotka ajaessa voisivat johtaa onnettomuuteen. Yleensä potilas tuntee sairautensa hyvin ja oireet ovat hallittavissa hoidolla. Tarvittaessa ratkaisua helpottaa hereilläpysymistesti (MWT) ja ajonäyte, joissa todetaan riittävä kyky säilyttää vireystaso. Katapleksiakohtaukset eivät yleensä koskaan ilmaannu autoa ajaessa, joten ratkaisevana seikkana on väsymys ja nukahtamisalttius. Hoidon sekä lääkkeettömän että lääkkeellisen optimointi on keskeistä. Monilla lyhyet torkut ennen ajoon lähtöä ja etenkin pidemmillä matkoilla myös kesken ajon ovat suositeltavia. Lääkkeenoton ajoittaminen siten, että vaikutus on voimakkaimmillaan ajomatkan aikana, voi helpottaa tilannetta. R2-kortin (raskaat ajoneuvot, ammattimainen henkilöliikenne) hankkiminen tai lentäminen eivät narkolepsiaa sairastavalla nykymääräyksin tule kyseeseen. Narkolepsia lapsilla ja nuorilla Suomessa kokemuksia lasten ja nuorten narkolepsian hoidosta on ollut vähän. Tilanne on olennaisesti muuttunut vuoden 2010 jälkeen, ja hoitoon liittyvä kokemus on selvästi lisääntynyt. Taudinkuva nyt hoitoon tulleilla lapsipotilailla ja nuorilla on ollut nopeammin täysimääräiseen narkolepsia-katapleksiatautiin johtava kuin aiemmin (Hublin ym. 1995). Lasten ja nuorten narkolepsian vaikeusaste vaihtelee suuresti yksilöstä toiseen kuten aikuisillakin. Tämä on haaste toimintakyvyn ja haitta-asteen arvioinnissa. Oireet on syytä 1783 Narkolepsiapotilaan toimintakyvyn ja haitta-asteen arviointi
6 KATSAUS 1784 YDINASIAT 88Narkolepsia on monimuotoinen ja parantumaton neurologinen uni-valvehäiriö. 88Hoidossa korostuvat lääkkeiden ohella lääkkeettömät hoitomuodot, esim. säännöllinen uni-valverytmi, oireita provosoivien tilanteiden välttäminen ja erityisen nopeasti imeytyvien hiilihydraattien välttäminen päivän aikana. 8 8 Sairauden aiheuttama haitta vaihtelee huomattavasti potilaasta toiseen. kuvata mahdollisimman tarkkaan, mutta ongelmana on se, että haitta-asteluokitukset on luotu lähinnä aikuispotilaiden arviota silmälläpitäen eivätkä ne kaikilta osin sovellu hyvin lasten ja nuorten arvioimiseen. Osalla tauti haittaa jokapäiväistä elämää suhteellisen vähän, kun taas toisilla ongelmat ovat huomattavia. Tähän vaikuttavat paitsi oireiden lukumäärä ja vaikeusaste myös lääkehoidon teho väsymykseen ja katapleksia-oireeseen. Lääkityksiin liittyvät haittavaikutukset ovat osalla lapsista ja nuorista vähentäneet lääkehoitomyöntyvyyttä. Suurempi ongelma vaikeaoireisilla lapsilla on kuitenkin ollut vaatimaton vaste väsymyksen ja psyykkisten oireiden lääkehoitoon. Piristeet eivät näytä ratkaisevan väsymysongelmaa täysin. Useimmat lapset ja nuoret tarvitsisivat säännölliset päiväunet suositusten mukaisesti ainakin kerran ja mieluiten kahdesti päivässä: alkuiltapäivästä ja myöhemmin iltapäivällä. Tämän toteutus on osoittautunut hankalaksi erityisesti nuorten oman vastustuksen vuoksi. Usein koulu järjestää sopivat nukkumistilat, mutta lapset ja nuoret eivät halua tätä mahdollisuutta hyödyntää sosiaalisen leimautumisen pelossa. Toinen merkittävä syy vastustaa päiväunia on se, että nokoset eivät aina virkistäkään lapsia ja nuoria. Heillä päiväunet usein pitkittyvät ja herääminen on vaikeaa. Päiväunien jälkeen nuorella saattaakin olla pitkään huono ja ärtyisä olo. Tätä voidaan välttää nukkumalla vain lyhyitä, minuutin päiväunia. Väsymys on narkolepsian keskeinen piirre. Nukahtaminen omituisissa tilanteissa kiinnittää huomiota. Suuri nukahtamisherkkyys tulee esiin erityisesti autossa matkustettaessa. Lyhytkin ajo usein riittää vaivuttamaan uneen. Ongelmia tuottaa esimerkiksi matkustaminen bussissa, jolloin pysäkin ohi nukkuminen on tavallista. Nukahtelu koulutunneilla vaikuttaa oppimistuloksiin, ja opettajien kanssa tulee hankaluuksia. Sairastuneilla lapsilla ja nuorilla on ollut suuria vaikeuksia koulussa etenkin ennen diagnoosin selviämistä. Vaikka muutaman kuukauden mittaista diagnostista viivettä ei voi pitää pitkänä, tuottaa se koulun käynnille helposti mittavaa haittaa. Toisaalta kun diagnoosiin päästään ja hoito alkaa, tämä ongelma on saatu useimmiten tyydyttävästi hallintaan. Asiassa auttaa se, että opettajat ymmärtävät tilanteen ja pystyvät suunnittelemaan opetusjärjestelyjä erityisesti narkolepsiapotilaan kannalta sopivimmalla tavalla. Neuropsykologisia tutkimuksia narkolepsiaa sairastavien kognitiivisesta suorituskyvystä on vähän, mutta on saatu näyttöä siitä, että vaikka itse älyllinen suorituskyky ei taudin myötä heikkene, vaikutukset muistiin ja keskittymiskykyyn näkyvät (Dorris ym. 2008). Keskittymis- ja muistivaikeudet ovat koulutyön kannalta hankalimmat oireet. Iltapäivän väsymys hankaloittaa läksyjen tekoa, harrastuksia ja kaverisuhteita. Väsymys näyttää johtavan varsin usein sosiaaliseen eristäytymiseen. Katapleksia on oireena usein niin lievä, ettei se vaikuta käytännön elämään. Osassa ta pauksista vain lapsi tai nuori itse on huomannut oireen eikä ole siitä edes kertonut vanhemmilleen tai muille. Osa nuorista kuitenkin pitää nimenomaan katapleksiaa hankalimpana oireena, johon he toivovat pikaisimmin apua. Lapset ja nuoret oppivat varsin nopeasti vaikuttamaan oireen ilmaantumiseen välttämällä katapleksiaa lisäävää käytöstä ja tilanteita, joissa kohtauksia tulee. He saattavat muuttua totisiksi, lopettaa nauramisen ja hakeutua ennakoivasti istumaan tai ottamaan tukea esimerkiksi huonekaluista. Toisaalta ei ole tarkoituksenmukaista, että he alkavat vältellä hauskoja tilanteita; tämä voi osaltaan ai heuttaa sosiaalista eristäytymistä. Katapleksian C. Hublin ym.
7 lääkitseminen on tärkeää, jos oire aiheuttaa hankaluuksia ja vaaratilanteita. Kaikilta katapleksiaoireisilta on syytä kieltää mahdolliseen vaaratilanteeseen johtavat aktiviteetit (esim. yksin uiminen), ja liikenteessä liikkumisessa on hyvä noudattaa turvallisimpia reittejä. Oireen aiheuttamaa sosiaalista haittaa ei sovi vähätellä. Hankalimpana oireena perheet ja lapset itsekin pitävät runsaalla kolmasosalla esiintyviä käytösongelmia ja luonteenmuutosta. Aiemmin lapsi on saattanut olla kiltti ja hyväluontoinen, mutta sairastumisen myötä luonne muuttuu äkkipikaiseksi ja ailahtelevaiseksi. Myös masennusoireita ja jopa itsetuhopuheita on esiintynyt. Niillä lapsilla ja nuorilla, joilla psyykkiset oireet ovat vähäisempiä, on taudin aiheuttama taakka kevyempi. Psyykkiset oireet tuottavat ongelmatilanteita kaikilla narkolepsiapotilaan elämän osa-alueilla, mutta tilanteet kärjistyvät kotona, missä lapsi on eniten oma itsensä. Toisenlaiseksi muuttunut lapsi vaikuttaa koko perheen vuorovaikutukseen ja ilmapiiriin. Yölliset hallusinaatiot ja painajaiset lisäävät ahdistusta päivällä mutta haittaavat myös koko perheen yöunta. Lisäksi noin puolella lapsista ja nuorista on esiintynyt liiallista painonnousua. Lapsen tai nuoren sairastuminen äkillisesti vakavaan sairauteen aiheuttaa vanhemmille kuormitusta ja huolta lapsen tulevaisuudesta. Perheiden ja erityisesti vanhempien tukeminen on tärkeä osa nuorten narkolepsiapotilaiden kokonaisvaltaista hoitoa. Tämä edellyttää sitä, että vastaanotolle on varattu riittävästi aikaa ja että ongelmatilanteissa on mahdollista olla yhteydessä hoitopaikkaan myös vastaanottokäyntien välissä. Kroonisissa sairauksissa (esimerkiksi tyypin 1 diabetes) vanhempien ja isovanhempien suhtautuminen lapsen ja nuoren sairauteen vaikuttaa merkittävästi potilaan selviytymiseen aikuisiässä (Edwards ym. 2007, Sleeman ym. 2010, Van Roy ym. 2010). Vanhempien tukemisen yhtenä tavoitteena on siis lapsipotilaan aikuisiän haitan minimoiminen ja mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Mopo- ja kevytmoottoripyöräkortin myöntämisessä noudatetaan samoja periaatteita kuin aikuispotilaidenkin kohdalla. Todistuksen voimassaoloa on syytä rajoittaa siten, että varsinaista henkilöautoajokorttia haettaessa tarvitaan uusi arvio tilanteesta. Lopuksi Narkolepsiapotilaan hyvän hoitotuloksen edellytyksenä ovat tarkka diagnostiikka (myös mahdollisten oheissairauksien osalta), hoidon niin lääkkeettömän kuin lääkkeellisen optimointi ja riittävä tuki, joka auttaa päivittäisessä selviytymisessä. On tärkeää kertoa lähipiirille (sekä kotona että työ- tai opiskelupaikassa) sairauden luonteesta. Osa potilaista tarvitsee erityistukea opintojen loppuun saattamiseksi ja pitkäaikaista ammatillista kuntoutusta. Osallistuminen sopeutumisvalmennuskursseille ja muu vertaistuki on tärkeätä. Vanhempien tukeminen ja koko perheen ongelmien selvittäminen kuuluvat olennaisena osana kokonaisvaltaiseen hoitoon. Kaikkien näiden elementtien huomioon ottaminen korostuu juuri sairastuneiden kohdalla ja aivan erityisesti nuorilla ja lapsilla. * * * Kiitämme erikoislääkäri Ismo Ilveskoskea arvokkaista kommenteista tekstiimme. CHRISTER HUBLIN, dosentti, apulaisylilääkäri Työterveyslaitos TURKKA KIRJAVAINEN, dosentti, apulaisylilääkäri HYKS:n lastenklinikka MARKKU PARTINEN, dosentti, tutkimusjohtaja Suomen narkolepsiatutkimuskeskus, Helsingin uniklinikka MIKAEL OJALA, LKT, erikoislääkäri Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varma OUTI SAARENPÄÄ-HEIKKILÄ, LT, erikoislääkäri TAYS:n lastenklinikka 1785 Narkolepsiapotilaan toimintakyvyn ja haitta-asteen arviointi
8 KATSAUS KIRJALLISUUTTA Aran A, Einen M, Lin L, Plazzi G, Nishino S, Mignot E. Clinical and therapeutic aspects of childhood narcolepsycataplexy: a retrospective study of 51 children. Sleep 2010;33: Bayon V, Léger D, Philip P. Socioprofessional handicap and accidental risk in patients with hypersomnias of central origin. Sleep Med Rev 2009;13: Dorris L, Zuberi S, Scott N, Moffat C, McArthur I. Psychosocial and intellectual functioning in childhood narcolepsy. Dev Neurorehabil 2008;11: Edwards RT, Ceilleachair A, Bywater T, Hughes DA, Hutchings J. Parenting programme for parents of children at risk of developing conduct disorder: cost effectiveness analysis. BMJ 2007;334:682. Hublin C. Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian uudistunut diagnostiikka ja lääkehoito. Duodecim 2008;124: Hublin C, Kaprio J, Partinen M, ym. The prevalence of narcolepsy: an epidemiologic study in the Finnish Twin Cohort. Ann Neurol 1994;35: Hublin C, Nuutila A, Alhainen K, Saarenpää-Heikkilä O. Narkolepsia lapsen poikkeavan väsymyksen harvinai nen syy. Duodecim 1995;111: ICSD. International classification of sleep disorders. Diagnostic and coding manual. American Sleep Disorders Association, ICSD-2. International classification of sleep disorders. 2. painos. Diagnostic and coding manual. American Academy of Sleep Medicine, Kilpi T, Olsen P, Hublin C, Himanen SL, Jokinen J, Julkunen I, Kirjavainen T, Nohynek H, Partinen M, Saarenpää-Heikkilä O, Vaarala O. Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kotagal S. Hypersomnia in Children: Interface with Psychiatric Disorders. Child Adolesc Psychiatr Clin N Am 2009;18: Nevsimalova S. Narcolepsy in childhood. Sleep Med Rev 2009;13: Peraita-Adrados R, Garcia-Penas JJ, Ruiz-Falco L, ym. Clinical, polysomnographic and laboratory characteristics of narcolepsy-cataplexy in a sample of children and adolescents. Sleep Med 2011; 12:24 7. Rosenthal LD, Merlotti L, Young DK ym. Subjective and polysomnographic characteristics of patients diagnosed with narcolepsy. Gen Hosp Psychiatry 1990;12: Serra L, Montagna P, Mignot E, Lugaresi E, Plazzi G. Cataplexy features in childhood narcolepsy. Mov Disord 2008; 23: Sleeman F, Northam EA, Crouch W, Cameron FJ. Psychological adjustment of well siblings of children with Type 1 diabetes. Diabet Med 2010;27: Van Roy B, Groholt B, Heyerdahl S, Clench-Aas J. Understanding discrepancies in parent-child reporting of emotional and behavioural problems: Effects of relational and socio-demographic factors. BMC Psychiatry 2010;10:56. Sidonnaisuudet Christer Hublin: Luentopalkkio (UCB), Osakeomistus (Munkkivuoren lääkärikeskus Dextra), Muu palkkio (Suomen narkolepsiayhdistyksen hallituksen asiantuntijajäsen, THL:n narkolepsiatyöryhmän jäsen) Turkka Kirjavainen: THL:n narkolepsiatyöryhmän jäsen Markku Partinen: Apuraha (Suomen Akatemia, Suomen Akatemia), Asiantuntijapalkkio (Bioprojet, Leiras, MSD, Pfizer, UCB Pharma, UCB Pharma), Matkakorvaus (Bioprojet, Cephalon, GSK, MSD, Pfizer, UCB Pharma), Luentopalkkio (AmiEdu, GSK, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Leiras, MSD, MedOne, Oulun yliopisto, Professio, Servier, Tampereen yliopisto, UCB Pharma), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (Duodecim), Osakeomistus (Vitalmed Oy), Lisenssitulo tai tekijänpalkkio (WSOY), Suomen unitutkimusyhdistys ry, hallituksen jäsen Suomen Uniliitto ry, hallituksen jäsen Maailman unilääketieteen yhdistys (WASM), hallintoneuvoston jäsen, THL:n narkolepsiatyöryhmän jäsen Mikael Ojala: Ei sidonnaisuuksia Outi Saarenpää-Heikkilä: Luentopalkkio (Janssen-Cilag, UCB Pharma), Koulutus/kongressikuluja yrityksen tuella (Janssen-Cilag, UCB Pharma), jäsen THL:n narkolepsian ja H1N1-rokotteen yhteyksiä selvittävässä työryhmässä sekä STM:n nimittämässä lasten ja nuorten narkolepsian hoitoa selvittävässä kliinisessä työryhmässä, toiminut asiantuntijalääkärinä narkolepsiaan sairastuneiden lasten ja heidän perheidensä ensitietokursseilla v kahdesti. THL:n narkolepsiatyöryhmän jäsen. Summary Evaluation of functional status and disability of narcolepsy patients Narcolepsy is a sleep-wake disorder with a multiple symptom picture of varying degree of severity. It has been rare in Finland, but its incidence among persons of less than 17 years of age increased in an unprecedented manner after the swine flu epidemic and vaccination. The evaluation of narcolepsy patients requires a broad insight and consideration of other than mere medical aspects. The extent of disability in distinct age periods may turn out to be different from what was previously expected, necessitating updating of the evaluation of the degree of disability C. Hublin ym.
Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä
Työterveyslaitos Narkolepsia ja mitä tiedämme sen syistä Christer Hublin Neurologian dosentti ja erikoislääkäri Unilääketieteen erityispätevyys (SLL) Sleep Medicine Specialist (ESRS/NOSMAC) Esityksen sisältö
LisätiedotSUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY
SUOMEN NARKOLEPSIAYHDISTYS RY NARKOLEPSIA Narkolepsia on neurologinen sairaus, jolle on luonteenomaista väsymys ja nukahtelualttius. Tunnereaktioiden laukaisemat katapleksiakohtaukset (äkilliset lihasvoimien
LisätiedotNARKOLEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE
NARKOLEPSIAA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE Sisällys Lukijalle Lukijalle...1 Narkolepsiaa sairastava......2 Narkolepsian erityispiirteiden huomioiminen koulussa....5 Narkolepsiaa
LisätiedotLASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN. Outi Saarenpää LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS
LASTENNEUROLOGIN NÄKÖKULMA KULMA NARKOLEPSIAAN Outi Saarenpää ää-heikkilä LT, lastenneurologi lastenklinikka, TAYS SISÄLT LTÖ narkolepsian puhkeamisikä oireet tutkimukset hoito sosiaalietuudet yhteenveto
LisätiedotAktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)
Aktigrafia Anniina Alakuijala LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS) KNF-hoitajayhdistyksen ja Unihoitajaseuran kevätkoulutus 19.4.2018 Aktigrafi
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotLASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS
LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Asiantuntijaryhmän esittely Narkolepsian diagnostiikka Narkolepsian
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 1.
Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen
LisätiedotOPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE
OPAS PERUSKOULUN OPETTAJILLE Sisällys Lukija Lukija...1 Narkolepsia......2 Narkolepsian vaikutukset koululaisen arkeen...3 Narkolepsiaan liittyvät usein / päivittäin toistuvat oireet...4 Keinoja narkolepsian
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo
Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus
LisätiedotNarkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito
Katsaus Christer Hublin Narkolepsian ja idiopaattisen hypersomnian diagnostiikka ja lääkehoito Narkolepsia ja idiopaattinen hypersomnia ovat melko harvinaisia poikkeavan väsymyksen syitä. Tyypillisesti
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 2.
Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,
LisätiedotUnesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen
LisätiedotNUKAHTAMISVIIVETUTKIMUS NARKOLEPSIAAN SAIRASTUNEILLA LAPSILLA
NUKAHTAMISVIIVETUTKIMUS NARKOLEPSIAAN SAIRASTUNEILLA LAPSILLA LK Maaret Sunnarborg Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto, lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta 1/2018 Ohjaaja: Sari-Leena
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotSosiaaliturvan selvittäminen
Sosiaaliturvan selvittäminen Terveiden tilojen vuosikymmen Itä- Suomessa - asiantuntijaseminaari Jyrki Elo Ylilääkäri Kela, Itäinen asiantuntijalääkärikeskus Sisäilmaan liittyvät terveysongelmat ja sosiaaliturva
LisätiedotVanhemman/huoltajan kyselylomake 2.
Liite 12 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLA2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotVammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus
Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan
LisätiedotNarkolepsian moninainen oirekuva ja käypä diagnostiikka
Markku Partinen, Anniina Alakuijala, Tomi Sarkanen ja Gabriele Sved Narkolepsian moninainen oirekuva ja käypä diagnostiikka Narkolepsia on keskushermostoperäinen unihäiriö, jonka keskeisiä oireita ovat
LisätiedotKYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE
KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan
LisätiedotPSORIASIKSEN HOIDON BARO METRI NYKYTILA SUOMESSA. Janssen & Psoriasisliitto
PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Janssen & Psoriasisliitto Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. Iho- ja
LisätiedotLataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa
Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten
LisätiedotTyypin 1 diabeetikon ajoterveys
Tyypin 1 diabeetikon ajoterveys Pirjo Ilanne-Parikka sisätautien erikoislääkäri, diabeteslääkäri Tiimiklubi 12.10.2012 Diabeteskeskus Ajokorttilaki annettu 29.4.2011 Laki voimaan 19.1.2013 Nykyiset ajokortit
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotSyvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!
Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä! Hyvää yötä, kauniita unia Moni meistä toivoo, että voisi nukkua niin kuin
LisätiedotNäiden lasten oireet ovat olleet monimuotoisempia ja voimakkaampia kuin ns. perinteisten narkoleptikkojen sekä ns. ovat tulleet kerralla.
Artikkeli: Opinto-ohjaus ja narkolepsia Mitä yhteistä on näyttelijä Nastassia Kinskillä, laulaja Kurt Cobainilla ja keksijä Thomas Edisonilla? He ovat kaikki maailmankuuluja menestyjiä omalla alallaan,
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotHaastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).
ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea
LisätiedotPSORI BARO METRI PSORIASIKSEN HOIDON NYKYTILA SUOMESSA. Psoriasis on ihon ja nivelten
PSORI PSORIASIKSEN HOIDON BARO NYKYTILA SUOMESSA METRI Psoriasis on ihon ja nivelten monimuotoinen, krooninen, usein suvuittain esiintyvä immunologinen tulehdustauti. Psoriasiksen oireita voidaan hoitaa
LisätiedotIäkkään muistipotilaan masennuksen hoito
Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon
LisätiedotVAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA
VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotUnettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto
Unettomuus Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto Sidonnaisuudet Unettomuuden Käypä Hoito -työryhmä Koulutustilaisuuksia yhdessä lääkealan yritysten kanssa Takeda, asiantuntijapalkkio 1 Unihäiriöt
LisätiedotLiite 3 LA1. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1.
Liite 3 LA1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan koulunsa aloittavan tai alakoulussa olevan lapsen kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Osallistut narkolepsiaa sairastavien lasten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotKäypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY
Käypä hoito: Kliinisen työn helpottaja vai kurjistaja? Jorma Komulainen SSLY 14.3.2019 Mitä teidän tulee tietää minusta? LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erikoislääkäri Päätoimi Käypä
LisätiedotKognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus
Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon
LisätiedotCP Q L Cerebral Palsy Quality of LifeA
A Lasten elämänlaatua koskeva kysely (CP QOL-Child) Kyselylomake lapsille (9-12 vuotta) Haluaisimme esittää sinulle muutamia kysymyksiä elämästäsi, kuten perheestäsi, kavereistasi, terveydestäsi ja koulustasi.
LisätiedotVaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus alkavat uudet palvelut. Palvelujen toteutus
Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen moniammatillinen yksilökuntoutus 1.1.2019 alkavat uudet palvelut Palvelujen toteutus Elina Kulmanen Suunnittelija Kela, kuntoutuspalvelujen ryhmä @ElinaKulmanen Sisältö
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT
VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN
LisätiedotTIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA
TIETOA ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAN SOLUNSALPAAJAHOIDOSTA TOSIASIOITA USKOMUSTEN TAKANA HARVINAISET SAIRAUDET I MS-TAUTI I ONKOLOGIA I IMMUNOLOGIA 1 LUKIJALLE Eturauhassyöpä on Suomessa miesten yleisin syöpä.
LisätiedotKELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu
KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotKohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus
Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,
LisätiedotLapsen. epilepsia. opas vanhemmille
Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset
LisätiedotMitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS
Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotSyrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi
Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus
LisätiedotSairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen
Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotKuka on näkövammainen?
Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen
LisätiedotLASTEN NARKOLEPSIAN KLIININEN KUVA JA DIAGNOSTIIKAN KEHITYS SUOMESSA
LASTEN NARKOLEPSIAN KLIININEN KUVA JA DIAGNOSTIIKAN KEHITYS SUOMESSA Henna Ahomies Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Neurologian laitos Helmikuu 2014 2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotTyökyvyn arviointi keuhkosairauksissa
Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Irmeli Lindström 12.5.2017 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Työkyvyttömyys käsitteenä Perustuu sairausvakuutus-, työeläke-, kansaneläke- sekä ammattitauti-
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi
Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti 2005-2008 Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi Kokeilu- ja kehittämisprojekti Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä- Pohjanmaa ry Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito. Sami Leppämäki psykiatrian dosentti, psykoterapeutti
ADHD:n Käypä hoito-suositus 2017 Aikuisten ADHD:n lääkehoito Sami Leppämäki 12.10.2017 psykiatrian dosentti, psykoterapeutti SIDONNAISUUDET KOLMEN VIIMEISEN VUODEN AJALTA Päätoimi yksityislääkäri Sivutoimet
LisätiedotSatakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä
Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten
LisätiedotHE 14/2010 vp. Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.
HE 14/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi urheilijan
LisätiedotPsykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala
Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotSelkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa
LisätiedotKysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012
Liite 21 Kysely narkolepsiaa sairastavia lapsia ja nuoria hoitaville lääkäreille 2012 Hyvä narkolepsiaan sairastuneita lapsia ja nuoria hoitava lääkäri, Olen saanut tietooni, että osallistut sairaalassanne
LisätiedotNuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen
LisätiedotTYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja
LisätiedotSOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN
SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN 9.11.2017 Eutanasia kansalaisaloite hyvän kuoleman puolesta Tiina Saarto, ylilääkäri Syöpätautien ja sädehoidon dosentti Palliatiivisen lääketieteen
LisätiedotHyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki
Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotAjankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus
Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotPUHUKAA ADHD:STÄ ADHD
PUHUKAA ADHD:STÄ Tässä luvussa tarjotaan sekä vanhemmille että opettajille oivallisia tapoja puhua ADHDhäiriöstä, sen oireista ja vaikutuksista. Lukuun kuuluu kappaleita ADHD:n oireista ja niiden muuttumisesta
LisätiedotToiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS
Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä
LisätiedotPERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS
PERHEPOHJAISEN HOIDON PERIAATTEET JA TOTEUTUS JAANA SUOKAS LT, DOSENTTI, PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI PSYKOTERAPEUTTI, NUORISOLÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OYL, HUS/HYKS SYÖMISHÄIRIÖYKSIKKÖ 1.4.2019 PERHEPOHJAISEN
LisätiedotIKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö
IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%
LisätiedotTYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter
TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
Lisätiedot9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk
9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti
LisätiedotOHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE
OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotMaahanmuuttajan mielenterveys
Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä
LisätiedotLapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala
Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,
Lisätiedot