Itä-Suomen yliopisto , 3 op Dendrologian perusteet (ja luonnonmetsät eri kasvillisuusvyöhykkeillä)
|
|
- Maarit Mikkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Itä-Suomen yliopisto , 3 op Dendrologian perusteet (ja luonnonmetsät eri kasvillisuusvyöhykkeillä) ja Luennoitsija: Leo Junikka, LUOMUS, Helsingin yliopisto
2 Tiedoksi luentokalvojen käyttäjille! Huom! Vaaleansinisellä merkittyä osaa ei vaadita tentissä (harmaana mustavalko- tulosteessa). Eri kasvillisuusvyöhykkeiden esiintymiskartat ja ilmastodiagrammit löydät parhaiten kirjasta: Walter, H. 1985: Vegetation of the Earth and ecological systems of the geo- biosphere. Springer Vertlag, Berlin.
3 1. Kasvimaantien ja dendrologian käsitteitä Kasvimaantiede tutkii - - kasvilajien ym. taksonien levinneisyyttä - - kasvillisuuden paikallisia ja alueellisia eroja - - ekologisten tekijöiden vaikutusta kasvillisuuseroihin - - kasvillisuuden ja kasviston historiaa kasvillisuus = vegetaatio (kasvipeite joka rakentuu kasviyhdyskunnista) kasvisto = floora (tietyn alueen kasvilajit, esim. Suomen kasvisto) kasviekologia - "tarkastelee kasvien riippuvuutta ilmasto, maaperä- ym ympäristötekijöistä sekä sopeutuneisuutta niihin" (Kalliola 1973) ekosysteemi - eliöiden ja niiden elinympäristön muodostama kokonaisuus - koko vaihtelee tarpeen mukaan kasviyhdyskunta l. kasvusto - fysiognomialtaan ja lajikoostumukseltaan samanlainen alue (yksittäinen mustikkatyypin metsikkö, suo), - teoriassa ainutkertainen - voidaan ryhmitellä KASVUSTOTYYPEIKSI kasvillisuusalue (=lohko) - suurilmastollisesti yhtenäinen alue, jonka piirissä vallitsevat samat yhdistymätyypit - mereisyys / mantereisuus kasvillisuusvyöhyke - kasvillisuusvyöhykkeitä jotka kiertävät maapalloa: pohjoinen havumetsävyöhyke (boreaalinen vyöhyke l. taiga); lehtimetsävyöhyke (temperaattinen vyöhyke); meridionaalinen vyöhyke (johon kuuluvat talvivihannat metsät (talvisateet) ja kesävihannat metsät (kesäsateet)); subtrooppinen vyöhyke (kausivihannat metsät, erilaiset savannityypit); trooppinen vyöhyke (aina- jaosavihannat metsät) - vaikuttaa a) lpt, b) kosteus (lohko)
4 korkeusvyöhykkeet - kasvillisuusvyöhykkeitä, joita tavataan vuoristoissa - kasvillisuus- ja korkeusvyöhykkeet sulautuvat sirkumpolaarisilla alueilla formaatio - floristista sukulaisuuden, sekä vallitsevien kasvu- ja elomuotojen perusteella samankaltaiset alueet (fysiognomia) (esim havumetsäformaatio) - kirjallisuudessa usein esiintyvä, mutta usein erilaisissa merkityksissä käytetty ekotoni - kapea tai leveä rajavyöhyke, jossa eri luonteiset ekosysteemit rajoittuvat toisiinsa, voi olla kummanakin rajanaapurin piirteitä uutena yhdistelmänä ekstrazonaalinen - oman vyöhykkeensä ulkopuolella esiintyvä kasviyhdyskunta, esim. lehdot meillä azonaalinen - kasviyhdyskunan kasvuolot maaperällisesti tai pienilmastollisesti poikkeavia, esim. suo, kallio, ranta anti(borealinen, - temperaattinen, jne.) - etuliite anti- kuvaa eteläisellä pallonpuoliskolla esiintyvää kasvillisuusvyöhykkeiden jakoa oro(boreaalinen, - temperaattinen, jne.) - vuoristoissa esiintyvä kasvillisuusvyöhykkeiden jako maannos - maan pintaosiin syntynyt kerroksellisuus (horisontit) ja sitä säätelevät ulkoiset tekijät, ensijaisesti ilmasto, mutta myös kasvillisuus, pinnanmuodostus ja maa- aineksen geologinen ikä; - kosteailmastoisilla seuduilla nähtävät kerrokset: O- horisontti (humuskerros), A- horisontti (raudan, alumiinin, emästen ja saviainesten voimakas huuhtoutuminen), B- horisontti (A- horisontista kulkeutuneiden aineiden rikastuminen), C- horisontti (muuttumaton kivennäismaa) pleistoseenikausi - 2,5 milj. v ekr - lukuisia jääkausia, jotka vaikuttivat kasviston, kasvillisuuden leviämiseen ja merien laajuuteen maapallolla kosmopoliittiset lajit - laajalti yli useiden mantereiden levinneet lajit
5 endeemiset eli kotoperäiset lajit - laji, joka esiintyy vain tietyllä alueella eikä missään muualla ekotyyppi - laji, jolla on ekologialtaan erilaisia rotuja alkuperä (ent. provenienssi) - kasvin luontaisella levinneisyyssalueella oleva paikkakunta, josta on kerätty lisäysmateriaalia (pistokkaita, siemeniä) lisäyslähde - ko. lajin viljelypaikka, josta on kerätty lisäysmateriaalia taksoni - mikä tahansa kasvikunnan hierarkkisen systeemin osa, josta puhutaan, esim. alalaji, laji, suku
6 2. Kasvillisuuden ja dendrologian perusteista 2.1. Kasvillisuuden määräytyminen - ekosysteemin luonteeseen vaikuttavat - - abioottiset tekijät (ilmasto ja maaperä) - - bioottiset tekijät (kasvillisuus ja eläimistö) SUURILMASTO PIENILMASTO MAAPERÄ KASVILLISUUS KASVISTO KALLIOPERÄ - suurilmasto => maapallo kasvillisuusvyöhykkeisiin - kasvillisuus rakentuu - - kasvien runsaudesta (sulkeutunut /avoin, harva) - - levinneisyydestä (yleiset, harvinaiset) - - kerroksellisuudesta (erityisesti metsissä) - - periodisuudesta (itäminen, kasvu, kukkiminen) - historialliset tekijät - - maakasvit ilm. siluuri- - - devonik. välillä, n. 400 milj v sitten - - mannerlaattojen liikunta -- pleistoseenikauden jäätiköt 2.2. Ilmastotekijöistä A) Ilmavirtaukset ja sateet: - auringon säteilyn teho 1360 W/m² - suurin säteily päiväntasajalla lämmin ilma ylöspäin - - pasaatituulet (koillinen / kaakko) - - vastapasaati 30 leveysasteelta alas kuivaa aavikot - 60 leveysasteella länsituulet tuovat sadetta - napa- alueilla polaarinen ilmamassa (korkeapaine) -- itätuulet (Kuva: roskasaitti.wordpress.com)
7 B) Monsuunisateet: - vaihtuvat vuodenajoittain - meri ja maa lämpiävät eri nopeudella
8 - - kesällä tulee mereltä sadekausi - - esiintyy Kaakkois- Aasiassa, USA:n kaakkois- rannikolla, Brasiliassa C) Korkokuva: 4 C 2000 mpy 10 C 1000 mpy 20 C - ilma noustessaan kylmenee => sade - - sateet runsaimmillan m korkeudella - - kasvillisuuden muutoskorrelaatti (Hopkinsin laki): etelä pohjoinen = nousu vuoristossa100 m 100 km D) Merivirrat: - kylmät merivirrat rannikon läheisyydessä kuivuus (esim. Benguelan virta => Namibian aavikot) E) Mereisyys / mantereisuus: - pienet lämpötilaerot (kesä/talvi; päivä/yö) / suuret lpt erot - kevät ja syksy pitkiä / lyhyitä - talvisade > kesäsade / kesäsade > talvisade
9 - lunta runsaasti / vähän - ilman suht. kosteus suuri / pieni, mutta maasta haihtuminen suuri
10 2.3. Kasvillisuusvyöhykkeiden (ja -lohkojen) erotusperusteet A) Ilmasto: 1) vuotuinen keskilämpötila 2) termisen kasvukauden pituus (> +5C) (KS FIG 11) 3) potentiaalinen evapotranspiraatio (PE) (Thornthwaite 1948) 4) biotemperatuuri (Holdridge 1967) => life zones 5) tehollinen lämpösumma (W = E [t - +5C]) - ilmastoasemat harvassa - mittaussarjat lyhyitä B) Maannos: - maannos indikoi lohkoja - alkuperäisen kasvillisuuden päättely C) Floristiikka: - kasvien levinneisyysalueet (esim. tammivyöhyke = hemiboreaalinen) D) Perustuotanto: 2.4. Oppia puista ja niiden taksonomiasta - dendrologia on tiede, joka tutkii puita, pensaista ja muita puuvartisia kasveja - sana dendrologia: dendron, puu ja logos, tiede - tieteenalaan kuuluu kasvilajien määrityksen, kuvauksen ja - luokituksen lisäksi niiden biologisten ominaisuuksien tutkimus. Dendrologian seura (noin 1500 jäsentä), - - Sorbifolia - - Hämet- Ahti, L. ym. 1992: Suomen puu- ja pensaskasvio Taksonomian periaatteet
11 - tiede joka tutkii luokittelua - taksonomian päätarkoitus on järjestää kasvikunnan kasvit (taksonit) parhaalla mahdollisella tavalla HUOM!!!! taksoni = mikä tahansa kasvikunnan hierarkkisen systeemin osa, josta puhutaan, esim. alalaji, laji, suku Taksonomian osatekijät ovat: 1) luokittelu - perustuu rakenteelliseen samankaltaisuuteen (phenetic) tai evolutiiviseen sukulaisuussuhteeseen (phylogenetic) - hierarkkisuus => esim. siemenkasvit => paljassiemeniset (ks. kuva) => havupuut (Pinophyta) => männyt (Pinaceae) => metsämänty 2) tunnistaminen l. identifiointi - tieto, mistä puhutaan - tutkimuskaavat
12 3) kuvaus - taksonin kuvaus yksiselitteisesti (latina + englanti), jotta se voidaan tunnistaa 4) nimistö - - yksinkertainen yleismaailmallinen järjestelmä, joka myös osoittaa taksonin hierarkisen aseman kasvikunnan järjestelmässä - - hierarkia. muoto (f.) => muunnos (var.) => alalaji (subsp.) => laji (yksikkö: sp.; monikko: spp.) => suku => heimo (pääte: - aceae) => lahko (pääte: - ales) => luokka (pääte: - opsida) => kaari (pääte: - ophyta) - - Linneen Species Plantarum (1753) lähtökohta - - tieteellistä kommunikointia varten - - pyritään yhden nimen käyttöön Tieteellinen nimi - binominaalijärjestelmä (Linne 1753), joka koostuu sukunimestä l. sukuepiteetistä, esim. Picea ja lajinimestä l. lajiepiteetistä, esim. abies - - sukunimi aloitetaan aina isolla kirjaimella, - alalaji tai muunnos, esim. subsp. obovata - tieteellisessä nimessä on lisäksi auktori - - alkuperäinen auktori => se henkilö, joka ensimmäisenä julkaisi täydellisen kuvauksen ko. taksonista, esim Betula pendula Roth - synonyymi (syn.) on hylätty nimi joko väärinkäytön tai taksonomisen käsityksen muutoksen vuoksi, - - esim. Picea excelsa Link on synonyymi Picea abies (L.) Karsten subsp. abiekselle - risteymät merkitään x:llä suku- ja lajiepiteetin välissä - - esim. Larix x marschilensis Coaz (L. decidua x kaempferii) - - sukuristeymissä x sijoitetaan suvun eteen (xcupressocyparis leylandii)
13 - puutarhaviljelyssä erotetaan myös viljelylajikkeita (cultivar), joka on tavallisesti yhtä ainoaa kloonia - - lajikenimi kirjoitetaan isolla kirjaimella ja erotetaan yläpilkuilla (' ') Juniperus communis L. 'Suecica' Lajikäsitteestä - taksonominen laji - - pienin ryhmä, joka on selvästi erottuva ja erotettavissa toisista ryhmistä => voidaan erottaa tavallisin keinoin esim. suurennuslasin avulla (putkilokasvit) - - käytetään pääasiassa rakenteellisia tuntomerkkejä - biologinen laji - - on ryhmä populaatioita, joissa tapahtuu geeniaineksen vaihtoa ja jotka ovat lisääntymiseltään eristäytyneitä muista populaatioista - "pikkulaji" - - yhteisen emoryhmän omaavat populaatiot, jotka ovat morfologisesti hieman eriytyneet, esim. eri kloonit kasvullisessa lisäyksessä (Sequoia), suvuttomasti siemeniä tuottavat kasvit (agamospermia, Taraxacum officinale) - lajikäsite ei siis ole yhtenäinen => on hyvä tietää mistä puhuu - kenttäkasvioissa "eritasoisia lajeja
14 2.5. Kasvikunnan pääryhmittelyt Kaari Magnoliophyta (Spermatophyta), siemenkasvit Alakaari Pinophytina (Gymnospermae), paljassiemeniset Luokka Pinopsida, havupuut (+ muita luokkia) Lahko Pinales (n. 614 lajia) Heimo Pinaceae, mäntykasvit (+ 6 muuta heimoa) Lahko Taxales Heimo Taxaceae, marjakuusikasvit Alakaari Magnoliophytina (Angiospermae), koppisiemeniset (n lajia) Luokka Magnoliopsida (Dicotyledoneae), kaksisirkkaiset Lahko Fagales (+ 63 muuta lahkoa) Heimo Betulaceae, koivukasvit Luokka Liliopsida (Monocotyledoneae), yksisirkkaiset Lahko Arecales (+ 18 muuta lahkoa) Heimo Arecaceae (Palmae), palmukasvit Luokka Pinopsida, havupuut - havupuut ovat nykymaailman komeimpia ja levinneimpiä paljassiemenisiä - ensimmäiset ilm. ylähiilikaudella - pohjoisella sekä eteläisellä (vähemmän) pallonpuoliskolla - Pilger (1926) ryhmitteli havupuut 7 heimoon => laajasti aiemmin hyväksytty nykyään yhdistetty heimot Cupressaceae ja Taxodiaceae (= Cupressaceae) ja erotettu uusi heimo Sciadopityaceae - - nykykäsityksen mukaan sukuja yli 60, lajeja 614 (Gymnosperm Database) - Cupressaceae - heimo on mielenkiintoinen - - maailman korkein puu (punapuu) - - tilavuudeltaan suurin puu (mammuttipetäjä) nk. 'Wollemi- pine' => elävä fossiili Jura- kaudelta => kuvattu nimellä Wollemia nobilis (Araucariaceae) - Pinaceae heimossa suurin suku on Pinus => 114 lajia - runsas diversiteetti - - esim. Kiinassa n. 30%, kaikista kaikista havuppulajeista - - USA:ssa n. 113 havupuulajia - - erityisesti havu- ja lehtimetsävyöhykkeen lajeja - suurin osa taloudellisesti tärkeitä - laajoja yhden - muutaman lajin metsiköitä - - 1/3 maailman metsistä (kliimaksi- vaihe) Morfologiaa: - suorarunkoisia, vähäoksaisia - kasvaa jatkuvasti latvasilmustaan (vrt. lehtipuut us. hankasilmusta) - lehdet neulasmaisia tai suomumaisia - neulaset monivuotisia => kesävihantia vain muutama suku - yleensä yksittäiset neulaset varisevat, mutta männyillä, punapuilla ja parilla muulla, kokonaiset versot irtoavat
15 - muutamalla suvuilla lehtiä sekä pitkähaaroissa että lyhythaaroissa - - esim. männyillä lehdet yksittäin- - - viisittäin lyhythaaroissa - havupuut tuottavat siemenensä nk. kävyissä (cone) - - poikkeuksena marjakuuset => mehevä siemenvaippa l. arillus - havupuut ovat tuulipölytteisiä - hede- ja emikävyt ovat erillään - puuaines putkisoluja (98%) => rakenne tasainen - kuori us. paksu, - mantopuu (140% vettä), sydänpuu (33% vettä + aineita jotka estävät lahoamista) - useat lajit ovat hyvin pitkäikäisiä - - jättiläispunapuu => 2000 v - - Pinus longaeva => 5060 vuotta ('Methuselah' => 4845 v) - - vrt. kuusi (Ruotsissa Old Tjikkon juurakko vuotta), mänty v, lehtipuista koivu v, tammi v, temppeliviikuna 2300 vuotta, banianviikuna mahd vuotta Alakaari Magnoliophytina, koppisiemeniset, luokka Magnoliopsida, kaksisirkkaiset - kaksisirkkaiset luetaan koppisiemenisiin yhdessä yksisirkkaisten kanssa - siemenkasvien kehittynein ja runsaslajisin ryhmä - lajeja n lajia (Kew Plant List: hyväksyttyä nimeä) Species names (date: 14 September 2015) The status of the 1,064,035 species names for the The Plant List recorded in The Plant List, are as follows: Status Total Accepted 350, % Synonym 470, % Unplaced % Unassessed 242, % - viihtyvät lähes kaikialla maapallolla => monet eliöryhmät ovat niistä täysin riippuvaisia (huom! Ihmiskunta) 2.6. Puiden viljelystä Euroopassa - puiden viljeleminenvanhaa => suoja, koriste, siemenet, hedelmät, lääkeaineet, puutavara Suomi:
16 luvun hyödyn aikakausi Raivola (Uudellakirkolla): Larix sibirica - Pietari Suuren käskystä => Kronstadin laivanveistämö tarvitsi laivanrakennuspuuta - keisarinna Annan aikaan istutettiin lisää - - saksalainen metsänhoitaja Fockel => 1738 Arkangelin kylvö => 1739 ja 1774 siemenen alkuperää ei tiedetä => 1812 E- Ural (Ufan alue n. 50 N)? - - yht. 18,4 ha (jopa m³/ha) - Raivolan 'uudelleenlöytö' innoitti uusiin yrityksiin Nils Ludvig Arppe (laivanvarustaja ja tehtailija) - Kiteelle perustettiin 13 ha : siperianlehtikuusi (Larix sibirica), 4/5 euroopanlehtikuusi (Larix decidua) => siperianlehtikuusen siemen Raivolasta Blomqvist (Evon metsäopisto) Kruunun metsänhoitolaitoksen ohjesääntö 1859 ("ulkomaan puulajien kohdistuttamista maahamme") Elimäki valtioneuvos A.F. Tigerstedt - - alkuperä - - metsikköjen perustaminen Metsäntutkimuslaitos (aluksi Metsätieteellinen koelaitos) - - Solböle (hemiboreaalinen), Ruotsinkylä, Punkaharju Yliopistojen kasvitieteelliset puutarhat (erit. Helsinki) siemenkeruuretkia 1993 (Hokkaido), 1994 (P- Kiina), 1995 (Brittiläinen Kolumbia) alueet valittu bioklimaattisesti Suomea vastaavilta alueilta (Kuva: Suomea vastaavat bioklimaattiset alueet pohjoisella pallonpuoliskolla (Koponen 2002))
17 Kuva: Boreaaliset alavyöhykkeet Suomessa ja Japanin vuoristossa. Vastaavudet on arvioitu sammallajien esiintymisen perusteella Ruotsi: luvun loppu => Lounais-Ruotsiin euroopaanlehtikuusta - siperianlehtikuusta luvulla => sopii P. Ruotsiin - kontortamänty (P. contorta) hyvin laajamittaisesti (n ha) - E.- Ruotsissa sitkankuusta (Picea sitchensis) Keski-Eurooppa ja Tanska: - jättipihta (Abies grandis) ja nordmanninpihta (A. nordmanniana) => vuot. kasvu 25 m³, - euroopanlehtikuusta ja jonkin verran japaninlehtikuusta - douglaskuusta eniten - merellisillä alueilla sitkankuusi - K- Euroopassa yleensä harvoja eksootteja viljelyksessä (valeakasia; douglaskuusi) - - nykyään 60-70% metsistä pääosin Alpeilta kotoisin olevia havupuita - Espanjassa => eukalyptus ja montereynmänty (Pinus radiata) => paperi ja selluloosa Iso-Britannia ja Irlanti: - sitkankuusi ja kontortamänty todettu tuottavimmiksi kuivatuilla turv la % istutuksista havupuita Viro ja Venäjän Karjala: - Virossa kokemusta parin vuosisadan ajan - - lehtikuusia, douglaskuusia jo viime vuosisadalla - - kontortamänty hyvin pakkasta ja tauteja kestävä -- sitkankuusi täysikokoiseksi puuksi - Karjalassa mantereisempi ilmasto => siperianpihta, douglaskuusi, valkokuusi, euroopanlehtikuusi (Valamo), strobusmänty - sembramänty viihtyy hyvin => kestävä saasteita vastaan, pähkinät Mihin ulkomaisia puulajeja tarvitaan? - Euroopan puufloora on luontaisesti köyhä:
18 lajeja Eurooppa P- Amerikka Itä- Aasia havupuita lehtipuita Yht tarve uusista koristekasveista ja viherrakentaminen Koristekasvien menestymisvyöhykkeet Suomessa ja Ruotsissa. Huomaa Suomenselän ja Ruotsin Smålannin ylängön vaikutus (Kuva: puutarha.net) - joulukuuset ja koristehavut - metsätalous - - puuttomat alueet - - taloudellisesti alkuper. lajia edullisempi Ongelmia: - taudit, tuholaiset siirtyvät uusille alueille ja uusiin lajeihin
2.v. 1. havupuut: Pinaceae Podocarpac. Araucariac. 2. yhteenveto HAVUPUUT BENNETTITALES
2.v. 1. havupuut: Pinaceae Podocarpac. Araucariac. 2. yhteenveto Tetraxylopteris Archaeopteris Elkinsia Lyginopteris MEDULLOSACEAE Callistophyton CYCADACEAE ZAMIACEAE Corystospermum Ginkgo Cordaites CONIFERALES
LisätiedotYliopiston puistoalueet
Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila
LisätiedotPinaceae Podocarpaceae Araucariaceae Sciadopityaceae Taxaceae Cupressaceae. 3.v.
3.v. 1. havupuut: Sciadopityaceae - Taxaceae 2. sukupuuttoon kuolleita havupuita 3. Gnetales 4. yhteenveto Pinaceae Podocarpaceae Araucariaceae Sciadopityaceae Taxaceae Cupressaceae SCIADOPITYACEAE 1 laji
LisätiedotKasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset
Kasvioppi 1 Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 9.11.2016 Kasviyhteisöjen luokittelu
LisätiedotMETLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU. Siperia. Kivalon tutkimusmetsä
METLA M E T S Ä N T U T K I M U S L A I T O S KIVALON PUULAJIPOLKU Siperia Kivalon tutkimusmetsä Sisällysluettelo Betulaceae HIESKOIVU RAUDUSKOIVU VISAKOIVU HARMAALEPPÄ Betula pubescens Betula pendula
LisätiedotUhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
LisätiedotLahon aste Yhteensä Pysty- Maa- Yhteensä Pysty- Maa-
Liitetaulukko 43. Kuolleen puuston tilavuus lahon asteen mukaan metsä- ja kitumaalla. Ahvenanmaa Mänty 110 29 139 16 13 29 10 22 32 0 10 10 6 137 80 216 Kuusi 65 24 89 24 19 43 5 13 18 0 10 10 12 94 78
LisätiedotLIITE. asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /...
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.4.2018 C(2018) 2526 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) /... Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 täydentämisestä haitallisia
LisätiedotVMI9 ja VMI10 maastotyövuodet
VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotSiitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt
Siitepölykehät siitepölyjen valoilmiöt Juha Ojanperä, FM, Linda Laakso, biol.yo., Ursa ry, ilmakehän optiset valoilmiöt -jaosto, siitepölytiedotuksen 40v juhlaseminaari, TY 3.2.2016 Mitä siitepölykehät
LisätiedotHavupuut. Juniperus communis f. suecica V Pilarikataja. Erittäin sitkeä ja talvenkestävä kapean pilarimainen kataja. Korkeus 3 7 m.
Havupuut Abies concolor III Harmaapihta. Leveä kartiomainen kasvutapa, korkeus 10 20 m. Säännölliset vaakasuorat oksat ja isot siniharmaat, litteät, pehmeät neulaset. Viihtyy aurinkoisella tai osan päivää
LisätiedotSahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä
TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu
LisätiedotHåkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotMUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö
PUUNTUOTANTO JA ILMASTON MUUTOS Punkaharju 16.10.2008 Kari Mielikäinen M t ä t tki Metsäntutkimuslaitos l it Metla/Arvo Helkiö METSÄKUOLEMAN ENNUSTEET Terveysongelmat 1970- ja 1980 -luvuilla Vakava neulaskato
LisätiedotLuennon 3 oppimistavoitteet. Solulajit PUUSOLUT. Luennon 3 oppimistavoitteet. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia
Solulajit Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 3 oppimistavoitteet Osaat luokitella puusolut ja ymmärrät niiden tehtävät ja sijainnin puusolukossa. Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden solukot mikroskooppikuvista.
LisätiedotBiodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot
Biodiversiteetti Johdatus biologian opetukseen-opetusmateriaali Ronja Hyppölä, Petteri Saarela, Matias Järvinen Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon
LisätiedotMitä opittavaa meillä on Uruguayn viljelymetsätaloudesta?
Mitä opittavaa meillä on Uruguayn viljelymetsätaloudesta? Metsätehon iltapäiväseminaari Helsinki 27.3.2014 Pekka T Rajala Kehitysjohtaja Stora Enso Metsä Canberra 1967 Istutusmetsillä tulee olemaan monissa
LisätiedotLahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.
Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotJoensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
LisätiedotUusia koristepuulajikkeita kuusesta joko niitä saa lisäykseen?
Uusia koristepuulajikkeita kuusesta joko niitä saa lisäykseen? Teijo Nikkanen Kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Seminaari Lustossa klo 12-16 Kestäviä, kotimaisia koristepuita viherrakentamiseen
LisätiedotArvioinnin yleisperiaatteet
Arvioinnin yleisperiaatteet Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 Kuva: Ulla-M. Liukko Sisältö Ohjeet Ohjaus Arviointiprosessi
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
Lisätiedot40VUOTISJUHLARETKEILY
METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas
LisätiedotKOMISSION ASETUS (EY)
L 240/34 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 7.9.2002 KOMISSION ASETUS (EY) N:o 1597/2002, annettu 6 päivänä syyskuuta 2002, neuvoston direktiivin 1999/105/EY soveltamista koskevista yksityiskohtaisista
LisätiedotTYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA
TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPPA MAISEMOINTISUUNNITELMA 2015 TYÖLÄJÄRVEN SORAKUOPAN MAISEMOINTI Käytöstä poistetut soranottoalueet soveltuvat hyvin luonnon monimuotoisuuden kehittämiseen. Soranottoalueet sopivat
LisätiedotKORISTEPUITA. Suonenjoen. Metsäntutkimuslaitoksen. taimitarhalta
KORISTEPUITA Metsäntutkimuslaitokn taimitarhalta Suenjoen Teksti: Jyrki Raulo Max Hagman Metsäntutkimuslaitokn tekniikkaa tarha muksille, alueissa lisäksi kuun, männyn, taimi kasvatustutki laitokn metsityksiä
LisätiedotSiementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010
Siementen tulkinta idätystestissä kuusella, männyllä ja koivulla III / 2010 Pekka Helenius Markku Nygren Katri Himanen Sinikka Köylijärvi Eila Tillman-Sutela 1 Hyvä lukija Tämän ohjeen tavoitteena on auttaa
LisätiedotTurvemaiden viljelytilanne Suomessa
Turvemaiden viljelytilanne Suomessa Hanna Kekkonen Luke Turve Turvetta syntyy aikojen saatossa, kun kuollut kasvimateriaali maatuu kosteissa olosuhteissa, mutta hajoaminen on epätäydellistä hapenpuutteesta
Lisätiedot1 Alueelliset piirteet: ilmasto määrittää kasvillisuuden vyöhykkeisyyden. 2 Paikalliset piirteet määräytyvät maaperän ominaisuuksien mukaan
Ilmasto ja kasvillisuus Eliömaantiede: kasvimaantiede VI Gradienttimalli: Ilmasto ja kasvillisuusvyöhykkeet Jari Oksanen Oulun yliopisto SL 2015 Näiden luentojen taustalla oleva suuri kertomus on suomalainen
LisätiedotIlmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
LisätiedotPRIMAARISUKKESSIOMETSÄT
PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT PRIMAARISUKKESSIOMETSÄT sisältää monta muuta luonto- ja kasvillisuustyyppiä vyöhykkeisyys, yleensä: pensasto, lepikko, lehtimetsä, havumetsä (yl. kuusi). Aikaisempien vaiheiden
LisätiedotMateriaali: Esa Etelätalo
Materiaali: Metsänhoidon perusteet Sisältö: - Metsänkasvatuksen lähtökohdat, ilmasto ym. - Kasvupaikkatekijät; lämpö, vesi ja valo, maaperän rakenne ja metsäalueen viljavuus - Maastonmuodot - Maalajit
LisätiedotTeijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Haapastensyrjän Rotupuisto Lopella 1980-luvun alussa Mäntsälän surukuusesta koristepuulajike
LisätiedotMetsistä saa muutakin kuin puuta
Metsistä saa muutakin kuin puuta Rainer Peltola Luonnonvarakeskus Mitä muuta? Tuotteita: Luonnontuotteita, riistaa, makeaa vettä, energiaa Säätelyä: Hengitysilmaa, ilmaston säätelyä, tulvien tasausta,
LisätiedotLataa Puiden jäljillä. Lataa
Lataa Puiden jäljillä Lataa ISBN: 9789519655734 Sivumäärä: 328 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 21.18 Mb 'Puiden jäljillä - 400 vuotta dendrologian historiaa' kertoo alkuperäisten ja tuotujen puu- ja pensaslajien
LisätiedotTervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko
Tervetuloa vaan, metsään meitä halaamaan! Kolmisoppisen puuvihko Lehtipuut Pihlaja Rauduskoivu Hieskoivu Haapa Harmaaleppä Vaahtera Raita Havupuut Kuusi Mänty Siperianlehtikuusi Kataja Kuvat: Maria E.
LisätiedotTurun yliopisto Nimi: Henkilötunnus: Geologian pääsykoe 28.5.2015
Seuraavassa on kolmekymmentä kysymystä, joista jokainen sisältää neljä väittämää. Tehtävänäsi on määritellä se, mitkä kunkin kysymyksen neljästä väittämästä ovat tosia ja mitkä ovat epätosia. Kustakin
LisätiedotTehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.
Tehtävät Lukuun 21. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä Kirjoita oikeat sanat aukkoihin. Sanikkaisten lisäksi itiökasveja ovat maakasveista alkeellisimmat eli. Ne jaetaan kahteen ryhmään: maksa- ja lehtisammaliin.
LisätiedotSuomen avohakkuut
Suomen avohakkuut 195 217 Matti Kärkkäinen emeritusprofessori Metsänhoitoklubi Viljelymetsien kasvu ja tuotos -seminaari 31.1.218 Helsingin yliopiston päärakennus Auditorio XII Fabianinkatu 33, Helsinki
LisätiedotKirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?
Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä
LisätiedotSISÄLLYS. Kannen kuva makrofossiilinäytteenottoa Lohjan Haukilahdessa Kuvannut: Satu Koivisto
Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 Santeri Vanhanen 2008 2 SISÄLLYS Kasvimakrofossiilitutkimus Lohja Haukilahti 2008 4 Taulukko 1. Näytteiden tiedot. 6 Taulukko 2. Hiiltyneet kasvinjäänteet.
LisätiedotMetsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely. Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen
Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Egbert Beuker Seppo Ruotsalainen Metsäviljelyaineiston käyttöalueiden määrittely Tutkimushanke 2013 2014 Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito (MHO) Egbert
LisätiedotSuomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena
Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Tuloksia kirjallisuustarkastelusta SPWT-konsortion loppuseminaari Lahti, 3.5.2007 Mika Grekin Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotBi3 Ympäristöekologia Mika Sipura
Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura Kurssin sisältö 1. Luonnon monimuotoisuus ja sen säilyttäminen (kirjan sivut 6-40) 2. Ekologiset ympäristöongelmat (s. 41-67) Bi3-kurssilla tehdään mahdollisuuksien mukaan
LisätiedotTUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI
TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI Salla Hannunen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Viheralan kasvinterveysseminaari 24.10.2013 KASVINTERVEYDEN RISKINARVIOINTI 1) Mitä se on? 2)
LisätiedotETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS
1 ( 13) ETELÄPUISTON JA YMPÄRISTÖN PUUSTOSELVITYS ETELÄPUISTO Eteläpuiston puustossa merkittävimpiä ovat vanhat, isot koivut, Suomen paksuimmat mongolianvaahterat Acer subsp. ginnala, lehtikuuset Larix
LisätiedotSolun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle
Solun toiminta II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle 1. Avainsanat 2. Fotosynteesi eli yhteyttäminen 3. Viherhiukkanen eli kloroplasti 4. Fotosynteesin reaktiot 5. Mitä kasvit
LisätiedotH e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
LisätiedotKuoren rakenne ja kemia
Kuoren rakenne ja kemia 19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 12 oppimistavoitteet Ymmärrät, kuinka kuorta muodostuu. Tiedät pääkohdat kuoren rakenteesta. Ymmärrät, että kuoren koostumus sekä kuoripitoisuus
LisätiedotKOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA
JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien
LisätiedotKuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa
Kuusen esiintyminen ja leviäminen Lapissa Marja Liisa Sutinen 2, Paavo Närhi 1, Maarit Middleton 1, Kari Mikkola 2, Matti Piekkari 1, Pekka Hänninen 1, Mauri Timonen 2, Raimo Sutinen 1 1 Geologian tutkimuskeskus
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotRantojen kasvillisuus
Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen
LisätiedotDENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU
DENDROKRONOLOGIAN LABORATORIO METSÄTIETEIDEN OSASTO LUONNONTIETEIDEN JA METSÄ TIETEIDEN TIEDEKUNTA ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, JOENSUU Kallonlahden hylky ja siitä tutkitut kuusi dendrokronologista ajoitusnäytettä.
LisätiedotHavukasvit. GINKO BILOBA cm 2,5L.astia Sto Neidonhiuspuu AU-V I-? 25,00
HAVUKASVIT 2019 Loppumisvarauksella.Uusien erien tullessa saattavat hinnat muuttua. AU=aurinkoinen Paakkutaimia tai 1,5-2-3-5-10 L astiataimia PV=puolivarjoinen Havupuut pitävät hapahkosta kasvualustasta.
LisätiedotMAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op)
MAR-C1002 - Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op) Sirkku Manninen Yliopistonlehtori, dosentti Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto sirkku.manninen@helsinki.fi Ekologia
LisätiedotKUUSEN KÄPYRUOSTEET. Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli
KUUSEN KÄPYRUOSTEET Kaitera 1 Juha, Tillman-Sutela 1 Eila ja Kauppi 2 Anneli 1 Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, Kirkkosaarentie 7, 91500 Muhos 2 Biologian laitos,oulun yliopisto, PL 3000,
LisätiedotTeema 1: Globaali todellisuus. 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa
Teema 1: Globaali todellisuus 1. Maailman metsävarat ja niiden käyttö 2. Metsäteollisuus maailmalla ja Suomessa Maailman metsät ja kasvillisuusvyöhykkeet Metsistä boreaalisella vyöhykkeellä on 1/3. Ne
LisätiedotErikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta. Taimitarhapäivät
Erikoispuiden siemenviljelykset tulevat tuotantoikään Haasteet ja mahdollisuudet tuottajan näkökulmasta Taimitarhapäivät 23.-24.1.2014 Sisältö Siemen Forelia Oy Taustaa perustamiselle Sv 437 Rasila, tammi
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotSuomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet
Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet Sienet Sienten lajimäärä on paljon aiemmin ajateltua suurempi Lajit tunnettava, jotta sienten todellisen monimuotoisuuden, uhanalaisuuden ja suojelutarpeiden
LisätiedotAloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,
LisätiedotRavinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski
Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski LIFE09 ENV/FI/000571 Climate change induced drought effects on forest growth and vulnerability
LisätiedotAlkuperän vaikutus puulajin menestymiseen
SORBIFOLIA 41(4) 2010 149 Alkuperän vaikutus puulajin menestymiseen Seppo Ruotsalainen Ruotsalainen, S. 2010: Alkuperän vaikutus puulajin menestymiseen. (The importance of provenance for the performance
LisätiedotErikoispuiden taimien tuottaminen
Erikoispuiden taimien tuottaminen Massbybacka Taimisto-Plantskola Visio: Kotimaista kestävästi Massbybacka www.taimet.fi Etelä-Sipoossa, Söderkullassa, pääkaupunkiseudulla Kasvihuonepinta-alaa 800m2; ulkokastelualue
LisätiedotLittoistenjärven lammikkikartoitus
Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotAlakestilän Arboretum Digi
Alakestilän Arboretum Digi 25.2.2016-31.12.2016 yleiskuva Tavoitteita 25.2.2016-31.12.2016 Toimenpiteitä 25.2.2016-31.12.2016 Paikannetaan ja tunnistetaan puulajit sekä laaditaan digitaalinen tietokanta
Lisätiedotraakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus
raakku - eläinkuntamme kiehtova ikänestori Panu Oulasvirta Metsähallitus Raakkuseminaari Pudasjärvellä 19.11.2011 Makean veden suursimpukka Suomessa esiintyy 7 eri lajia makean veden suursimpukoita Raakku
LisätiedotUhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,
Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus, 2.2.2017 Populaatio ja populaatiokoko (kriteerit A, C ja D) Populaatiolla tarkoitetaan lajin tarkastelualueella elävää
LisätiedotOntologioiden yhdistäminen YSO:oon
Ontologioiden yhdistäminen YSO:oon Katri Seppälä, Päivi Lipsanen ja Reetta Sinkkilä Semanttisen laskennan tutkimusryhmä (SeCo) Teknillinen korkeakoulu, mediatekniikan laitos; Helsingin yliopisto, tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotMitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei
Mitä jalostushyödyistä tiedetään - ja mitä ei Matti Haapanen 1947 1 Jälkeläistestaus SV 1.0 Pluspuut 1997- SV 1.5 115 miljoonaa jalostettua tainta vuodessa Metsikkö 1. polven sv 1.5 polven sv Kuusi Mänty
LisätiedotTaustaa puustoisista perinneympäristöistä
Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi
LisätiedotEktomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä
Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä 1 Helmisaari, H-S., 2 Ostonen, I., 2 Lõhmus, K., 1 Derome, J., 1 Lindroos, A-J., 2 Merilä, P. & 1 Nöjd,
LisätiedotAineisto ja inventoinnit
Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus
LisätiedotPUNAKOIVU METLA. Betula pubescens f. rubra
PUNAKOIVU Betula pubescens f. rubra Metsäpuiden erikoismuodoilla tarkoitetaan puita, joiden perintötekijöissä on tapahtunut muutos, mutaatio. Punakoivu on yksi harvoista hieskoivun erikoismuodoista. Erikoismuotoja
LisätiedotTuulituhot ja metsänhoito
Tuulituhot ja metsänhoito Susanne Suvanto Metsänterveysseminaari 1 Susanne Suvanto, Metsänterveysseminaari Tuulituhot Suomessa Tuulituhot usein esiintyvät tuulennopeudet vs. myrskytuulet Myrskytuhot Syysmyrskyt
LisätiedotKARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001. T. Oinonen -97
KARHONSAARI KUOPION KAUPUNKI 2001 Saaren historiaa Karhonsaaren historiaan liittyy tapahtumia niin sodan- kuin kaupankäynninkin alalta. Suomen sodan tapahtumat 1800-luvun alussa sivuavat saarta läheisesti,
LisätiedotOhje sisävesien pohjaeläimistön luokittelumuuttujien Excellaskupohjiin
Ohje sisävesien pohjaeläimistön luokittelumuuttujien Excellaskupohjiin Jukka Aroviita, SYKE/VK/VSI, 25.1.2013, Ver1.2 1 Johdanto Tässä ohjeessa kerrotaan miten Excel-laskupohjilla voidaan laskea vesienhoidon
LisätiedotPutkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.
Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Mallikysymyksiä ja -vastauksia valintakokeeseen 008 BIOLOGIA1. Veden kulkeutuminen kasveissa. Ydinasiat: Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotItä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.
Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015 Julkaisu Napola, Jaakko. 2014. Itä-ja keskieurooppalaisten
LisätiedotSoiden luonnontilaisuusluokitus
Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi
LisätiedotSiemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat
Siemenviljelyssiemenen saatavuusongelmat Katri Himanen Luonnonvarakeskus Tilastotiedot: Claes Uggla / Skogsstyrelsen, Curt Almqvist / Skogsforsk, Kari Leinonen / Evira 1 4.5.2017 2 4.5.2017 2003 2004 2005
LisätiedotOULUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Yleiset tehtävät III
OULUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Yleiset tehtävät III KASVIHUONE ROMEO Trooppinen osasto ja subtrooppisten kesäsateiden osasto 1. Astut trooppiseen sademetsään. Seisahda hetkeksi ja katsele
LisätiedotOHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri
OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE
LisätiedotTrestima Oy Puuston mittauksia
Koostanut Essi Rasimus ja Elina Viro Opettajalle Trestima Oy Puuston mittauksia Kohderyhmä: 9-luokka Esitiedot: ympyrä, ympyrän piiri, halkaisija ja pinta-ala, lieriön tilavuus, yhdenmuotoisuus, yksikkömuunnokset
LisätiedotLataa Suomen jäkäläopas. Lataa
Lataa Suomen jäkäläopas Lataa ISBN: 9789521068041 Sivumäärä: 534 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 31.51 Mb Suomen jäkäläoppaassa esitellään kaikki Suomesta tavatut makrojäkälät sekä eräitä yleisimpiä rupijäkäliä,
LisätiedotMetsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa
Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa Juha Honkaniemi Metsätuhot Suomessa Metsikön laatua alentavia tuhoja 25 % ja tuhoja kaiken kaikkiaan 47 % puuntuotannon metsämaan pinta-alasta (VMI10)
LisätiedotKurssin suorittaminen
Kurssin suorittaminen - Oppikirja: Kokkonen ym.: Lukion biologia, eliömaailma. Otava, 2010 (tai uudempi). Kurssi koostuu kolmesta osasta: 1. Kurssikoe (18 pistettä): 1. Kaikille pakollinen käsitteenmäärittelytehtävä.
LisätiedotPirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016
Pirkkalan Kotolahden vesi- ja rantakasvillisuusselvitys 2016 Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry./ Pekka Rintamäki 2016 1. Johdanto Pirkkalan Kotolahdelta ei ole
LisätiedotKoristepuiden taimien kevättarjous 2016
Koristepuiden taimien kevättarjous 2016 Viherpihalle Suomi Oy tarjoaa tässä luettelossa kuvatut koristepuiden taimet tässä hinnastossa annetuin hinnoin. Taimet ovat tilattavissa 30.4.2016 asti ja ne on
LisätiedotKolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén
Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,
LisätiedotBioenergiapotentiaali Itä- Suomessa
Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa Antti Asikainen, Metla BioE-BioD - sidosryhmätyöpaja 12.4.2012, Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotGEOLOGIA. Evon luonto-opas
Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.
Lisätiedot