Asiantuntijalausunto 1 (6) Eduskunnan valtiovarainvaliokunta

Transkriptio

1 Asiantuntijalausunto 1 (6) Eduskunnan valtiovarainvaliokunta sara.kuitunen@eduskunta.fi SAK:n lausunto VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen vaikutukset valtion- ja kansantalouteen YK:n Pariisin ilmastosopimuksen sekä EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden kunnanhimoinen toteuttaminen tulee aiheuttamaan vähintäänkin lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä lisäkustannuksia kaikille kansantalouksille, myös Suomelle. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian 2030 toimeenpanossa on pyrittävä mahdollisimman kustannustehokkaaseen kokonaisuuteen. VTT on selvittänyt Kestävä energia- ja ilmastopolitiikka sekä uusiutuvien rooli Suomessa- tutkimuksessa hallituksen energia- ja ilmastostrategian kansantaloudellisia vaikutuksia. Asiaa käsitellään myös 2.helmikuuta 2017 päivitetyssä TEM:n taustaraportissa. Näiden asiakirjojen mukaan päästökauppasektorin osalta vuoden 2030 päästövähennystarve on WEM eli perus- ja WAM eli politiikka skenaarioiden osalta melko identtinen. Sitä vastoin taakanjakosektorilla eli liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen ja jätteiden käsittelyn osalta päästöjen vähennystarve on isompi kuin nykyisessä politiikkaskenaariossa. Lisätoimia tarvitaan. Joustot päästöjen vähentämisessä kansantaloudellisesti järkeviä- valtio menettää samalla päästöoikeuksien huutokauppatuloja Kansallisessa energia- ja ilmastostrategissa esitetään, että Suomi ottaisi käyttöön EU:n komission päästövähennysvelvoitteisiin sen sallimat joustokeinot. Käytännössä tehtäisiin -2 %-yksikön vuosittainen kertajousto päästökaupasta taakanjakosektorille sekä mahdollisesti maaperän- ja metsän hiilivarastojen ns. LULUCF- jousto (max.1,3%-yksikköä). Näin taakanjakosektorin päästövähennystavoite laskisi komission asettamasta - 39%:sta vähintään -37%:iin eli persusskenaarion mukaiseen tavoitteeseen. Joustojen käyttö lienee kansantaloudellisesti järkevää, sillä näin vältyttäisiin energiajärjestelmän 440 miljoonan euron lisäkustannukselta. Samalla joustopäätös vaikuttaa kuitenkin negatiivisesti valtion päästökauppatuloihin. Käytännössä jouston vuoksi menetetään päästöoikeuksien huutokauppatuloina arviolta 160 milj. euroa vuosina Näitä huutokauppatuloja voitaisiin käyttää mm. energiaintensiivisen teollisuuden päästökaupasta johtuvan sähkön hinnan nousun kompensaatioon tai YK:n alaisiin ilmastorahastoihin.

2 Asiantuntijalausunto 2 (6) Yksityinen kulutus, kansantuote ja työllisyys laskee politiikkaskenaariossa hieman laaja alainen työryhmä ennakoimaan työelämävaikutuksia VTT:n selvityksen mukaan politiikka skenaarioiden mukainen toiminta vähentää hieman yksityistä kulutusta suhteessa perusskenaarioon. 0,4 prosentin heikennys johtuu lähinnä liikennepolttoaineiden ja autojen keskihinnan noususta. SAK:lle on tärkeää, että energia- ja ilmastotoimien mahdolliset tulonjakovaikutukset selvitetään ja muilla politiikkatoimilla varmistetaan tarvittaessa, ettei pieni- ja keskituloisten ostovoima heikkene 2030-luvulle tultaessa. Politiikka- skenaariossa myös kansantuote jäisi 0,6% alemmaksi verrattuna perusuraan, mikä olisi seurausta yllä mainitusta yksityisen kulutuksen ja investointien laskusta ja ulkomaankapan hidastumisesta. Lisäksi työllisten määrän arvioidaan olevan 0,15% negatiivinen suhteessa perusuraan. Työllisyyskasvu olisi 2030 mennessä politiikka-skenaariossa kuitenkin hieman yli kolme prosenttia verrattuna vuoteen Jotta työllisyyskasvua saataisiin nopeutettua esittää SAK, että Suomeen perustettaisiin laajapohjainen ryhmä arvioimaan ilmastosopimuksen työelämävaikutuksia Suomessa. Suomessa toimivien yritysten pitää olla valmiita siirtymään vähähiiliseen yhteiskuntaan ja siksi Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon valmistelu välittömästi. Käytännössä hallitus perustaisi laaja-alaisen työryhmän ennakoimaan ja arviomaan ilmastopolitiikan aiheuttamia rakennemuutosten vaikutuksia toimialoittain ml. työllisyysvaikutukset. Työryhmä kartoittaisi ja ennakoisi, minkälaisia uusia markkinoita ja työtä ilmastosopimus mahdollistaa Suomessa toimiville yrityksille ja miten hallitus voi edistää yritysten pääsyä näille markkinoille. Lisäksi se selvittäisi, minkälaisia uusia työntekijöiden osaamistarpeita uuden työn myötä syntyy. Tärkeää olisi myös ennakoida negatiiviset yritys- ja toimialakohtaiset vaikutukset ja etsiä ratkaisuja näiden vaikutusten minimoimiseksi mm. uudelleen-, täydennys- ja muuntokoulutusta lisäämällä. Kansantaloudellisten vaikutusten arviossa korostuu liikennesektorin merkitys Energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden kunnanhimoinen toteuttaminen on erityisen haasteellista liikennesektorille, jossa Suomi tavoittelee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vuoteen 2030 mennessä verrattuna 2005 vuoteen verrattuna 50 prosenttia. Tämän skenaarion toteuttaminen vaatisi biopolttoaineiden käytön tuntuvaa lisäämisen lisäksi sähköllä kulkevien henkilöautojen määrän nopeaa kasvua :een ja kaasulla kulkevien :een.

3 Asiantuntijalausunto 3 (6) Tavoite on erittäin vaativa ja voi olla, että se ei toteudu ainakaan autokannan nopean uudistumisen osalta täysimääräisenä. Näin vuosille ennakoitu liikenteen polttoaineiden 543 milj. euron verokertymänvähennys voi jäädä ennakoitua pienemmäksi. Tosin tällöin päästövähennystavoite ei toteudu autoliikenteen sähköistymisen kautta riittävästi, vaan se pitäisi saavuttaa muilla keinoin. Strategiassa valtiontalouteen tuo liikenteen osalta polttoaineen verokertymän vähenemisen lisäksi esitetty autoveron verotulojen 540 milj. euron vähennys vuosille SAK ei kannata energia- ja ilmastostrategiassa esitettyä autoverosta luopumista. Vero ohjaa kuluttajia hankkimaan vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Lisäksi autovero tasoittaa suhdanteita automaattisesti samaan tapaan kuin progressiivinen tuloverotus. Kun palkka- tai yritystulot matalasuhdanteen aikana pienenevät, autokaupan hiljeneminen vähentää maksetun autoveron määrää automaattisesti ilman eri päätöksiä. Autoverolla on myös myönteisiä tulonjakovaikutuksia, koska vero ottaa huomioon autoilijan veronmaksukyvyn ja -halukkuuden. Korkean autoveron johdosta uusien autojen verottomat hinnat ovat myös matalampia kuin niissä maissa, joissa ei ole autoveroa. Energiatuki- ja energiateknologiahankkeet sekä tuotantotukijärjestelmäuudistus kannatettavia Energia- ja ilmastostrategian mukaan TEM:n nykyinen 35 milj. euron vuosittainen energiatuki ja uusiutuvan energian sekä uuden energiateknologian 40 milj. euron vuoteen 2018 asti jatkuva investointituki jatkuisi saman tyyppisenä vuosina Uusia tukimomentteja olisivat energiatuki (400 milj, euroa) sekä suurten energiateknologian hankkeet (240 milj. euroa). Vuosittainen yhteenlaskettu määräraha olisi nykyisen 75 milj. euron sijaan 64 milj. euroa. Energiatukia kohdennetaan uuden teknologian kaupallistamiseen sekä päästökauppasektorin ulkopuolisten sektoreiden kuten liikenteen kehittyneitä biopolttoaineita tuottaviin laitoksiin, liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien yleistymiseen ja yritysten ja maatilojen kiinteistökohtaiseen tai muuhun päästökauppaan kuulumattomaan sähkön- ja lämmöntuotantoon. Tavoitteena on, että tuista luovutaan kokonaan teknologian kehittyessä, kustannusten alentuessa ja kilpailukyvyn parantuessa. Suurten uusien energiateknologiahankkeiden harkinnanvarainen investointituki soveltuu erityisesti uuden energiateknologian kokeiluhankkeisiin, joihin liittyvistä ratkaisuista monet ovat keskeisiä sähkön tuotannon muuttuessa yhä enemmän uusiutuviin energialähteisiin perustuvaksi ja vaihtelevan sähkön tuotannon osuuden kasvaessa.

4 Asiantuntijalausunto 4 (6) Lisäksi strategian mukaan nykyisenkaltaisesta tuuli-, biokaasu- ja puupolttoainelaitosten syöttötariffijärjestelmästä luovutaan ja siirrytään teknologianeutraaleihin tarjouskilpailuihin, joiden perusteella maksetaan sähkön tuotantotukea ainoastaan kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille. Uusituvan sähkön tuotantotuki olisi ajanjaksolla vain 265 milj. euroa kun syöttötariffikulut ovat nykyään vuositasolla noin milj. euroa ja vuosina noin 1,2 miljardia euroa. SAK:n mielestä uusiutuvien energian tuen ohjaaminen investointitukien ja uusien innovaatioiden kehittäminen on tärkeää Suomen kasvulle j kilpailukyvylle. Onkin valitettavaa nähdä tässä määrärahakokonaisuudessa laskeva suunta. Sen sijaan hallituksen tavoittelema uusituvan energian käytön lisääminen ensisijaisesti markkinaehtoisesti on kannatettavaa. Ylimenokauden ratkaisuna ja suomalaisen hankeosaamisen ylläpitämiseksi teknologianeutraalit tarjouskilpailut voivat olla kuitenkin perusteltuja. Näihin tarjouskilpailut pitäisi ohjata selkeästi mukaan myös syöttötariffissa mukana olleet biokaasu- ja puupolttoainelaitokset. Metsähakkeen tuotantotukijärjestelmä ei voi olla ikuinen Suurin osa puupolttoaineista saadaan strategian mukaan puunjalostuksen sivuvirroista, kuten mustalipeästä, kuoresta ja puruista. Myös liikenteen biopolttoaineiden valmistuksessa käytetään puupohjaisia raaka-aineita. Luvussa 3.4. linjatun mukaisesti hallituksen tavoitteena on, että jatkossakin suurin osa metsäpohjaisesta energiasta tuotetaan edelleen markkinaehtoisesti metsäteollisuuden ja muun puuta jalostavan teollisuuden yhteydessä. Hyvä näin. Samanaikaisesti strategian mukaan metsähakesähkön kilpailukyky kuitenkin varmistetaan verrattuna turpeeseen sekä edelleen sähkön ja lämmöntuotannossa metsähakesähkön tuotantotukijärjestelmällä. Hyvä, että metsähakkeen tuotantotukijärjestelmän tarpeellisuutta arvioidaan vuoden 2018 aikana. Metsähakkeen tuotantotukijärjestelmä voi olla perusteltu päästövähennystavoitteiden näkökulmasta. Tuotantotukijärjestelmä ei kuitenkaan voi olla pysyvä ratkaisu, vaan markkinaehtoisuuden pitäisi toteutua mahdollisimman laajasti sähkön- ja lämmöntuotannossa jatkossa. Päästövähennysten toteutumisen ml. turpeen käytön väheneminen on perusteltua, mutta varmistettava ensisijaisesti muilla keinoin (energiaverotus). SAK:n mielestä myöskään puiden kantoja ei pitäisi hyödyntää eikä sisältää laskelmiin puun teknisestä korjauspotentiaalista. Kantojen käyttöä

5 Asiantuntijalausunto 5 (6) energiantuotantona ei ole tutkittu tarpeeksi kantojen noston vaikutuksista luonnon moninaisuuteen ja erilaisiin metsäluontotyyppeihin. Runkopuun milj. m3/v tasoiset hakkuut edellyttävät metsäluonnon monimuotoisuuden turvaavia toimia Energia- ja ilmastostrategia pohjautuu Luonnonvarakeskuksen hakkuukertymäskenaarioon, jossa runkopuun vuotuisen kokonaiskertymän arvioitiin nousevan vuoteen 2035 mennessä tasolle 79 milj. m3/v. Energiaja ilmastostrategia on yhdenmukainen asetetun tavoitteen kanssa lisätä vuotuista puun käyttöä 15 milj. kuutiometrillä nykytasoon verrattuna. Ilmakehästä metsien kasvuun sitoutuvan ja hakkuiden yhteydessä vapautuvan hiilidioksidin erotus eli metsien hiilinielu on vaihdellut vuosina Suomessa noin miljoonan tonnin välillä hiilidioksidiekvivalentteina (Mt CO2ekv.). Vuositasolla Suomen metsien nettonielu on vastannut prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Vuonna 2013 Suomen metsien hiilinielu oli 26 Mt ekv. CO2. Jos runkopuun hakkuut nousisivat 79 milj. m3/v tasolle ja metsähakkeen käyttö olisi tasolla 15 milj. m3 vuosittain, pienenisi hiilinielu jopa13,5 Mt ekv. CO2 vuoteen 2030 mennessä. Kioton pöytäkirjassa Suomelle vuosille asetettu vertailutaso - n. 20 Mt CO2ekv./v - ei siis täyttyisi, mutta saavutettaisiin Luonnonvarakeskuksen arvioiden mukaan kaudella vuosina Hiilinieluvaikutusten lisäksi Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus ovat arvioineet myös monimuotoisuusvaikutuksia skenaarioiden pohjalta. Niissä todettiin, että puun käytön merkittävä lisäys nykytasosta voi heikentää metsien monimuotoisuutta ja aiheuttaa haitallisia vesistövaikutuksia. Viimeisen kymmenen vuoden jaksolla hakkuukertymä on ollut keskimäärin 60,6 milj. m3 ja 2015 vuonna 68 milj.m3. Hakkuiden nousu milj. m3 vuositasolle on viimeisen vuosikymmenen aikaisiin hakkuisiin verrattuna merkittävää. Lisäksi monimuotoisuusvaikutukset riippuvat voimakkaasti siitä, kuinka paljon hakkuut sekä kantojen ja hakkuutähteiden korjuu puunkäytön lisäyksen seurauksena laajenevat. Skenaariotarkastelun johtopäätös oli, että runkopuun hakkuut voivat nousta tasolle milj. m3/v tasolle heikentämättä merkittävästi metsäluonnon monimuotoisuutta. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen edellyttää kuitenkin sitä, että olemassa olevia monimuotoisuuden edistämiskeinoja tehostetaan. Näitä keinoja ovat kuolleen puuston säästäminen hakkuissa nykyistä paremmin, vanhojen metsien ja arvokkaiden luontokohteiden suojelun edistäminen, puun korjuun välttäminen arvokkailta luontokohteilta, järeiden elävien säästöpuiden lisääminen uudistushakkuissa ja luonnonhoidollinen kulotus. Selonteon taulukossa 2. arvio esitettyjen toimenpiteiden uusista

6 Asiantuntijalausunto 6 (6) rahoitustarpeista ei sisällä rahoitusta näihin monimuotoisuutta turvaaviin toimiin. Koska kansallisessa energia-ja ilmastostrategiassa on varauduttu hakkuukertymän nousuun vuoteen 2035 mennessä tasolle 79 milj. m3/v, on samalla varauduttava rahoittamaan vuosille myös hallituksen luonnon monimuotoisuutta turvaavia toimia. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Liite Jakelu Tiedoksi