Vastaus valtuustoaloitteeseen nro 8/2014, Mankin ja Luoman maankäytön suunnittelun koordinoimiseksi. Aloitteen sisältö on seuraava:

Transkriptio

1 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Vastaus valtuustoaloitteeseen nro 8/2014, Mankin ja Luoman maankäytön suunnittelun koordinoimiseksi 979/ /2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta Aloite Valtuutetut Anders Adlercreutz, Minna Hakapää, Pekka Rehn ja Pekka Jäppinen ensimmäisinä allekirjoittajina jättivät valtuuston kokouksessa Mankin ja Luoman maankäytön suunnittelun koordinoimista koskevan aloitteen. Aloitteen olivat myös allekirjoittaneet: Denis Strandell, Hans Hedberg, Anna Aintila. Stefan Gustafsson, Patrik Lundell, Rita Holopainen, Ari Harinen, Tero Strand, Pirkko Lehtinen, Mikael Gerkman, Irja Bergholm, Minna Pirttijärvi, Tero Suominen, Outi Saloranta-Eriksson, Suvi Terho, Marjokaisa Piironen, Emmi Wehka-aho, Erkki Ahlsten. Pekka M. Sinisalo, Marjut Frantsi-Lankia Eero Lankia, Sirkka Lehtomäki, Pauliina Juntunen, Sanna Hartikainen, Raija Vahasalo, Ralf Grönberg, Erkki Majanen, Jens Sörensen, Bodil Lindholm. Gun-Maj Beck ja Ulf Kjerin. Aloitteen sisältö on seuraava: Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että vuonna 2015 aloitettavan Luoman osayleiskaavatyön yhteydessä tehdään yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa rakentamismahdollisuuksista kokonaistarkastelu joka kohdistuu sekä Luoman että Mankin alueelle. Tavoitteena on luoda sellainen rautatienliikenteen käyttäjäkuntapohja joka mahdollistaisi seisakkeiden säilymisen tai uuden perustamisen alueelle. Luoman seisakkeen tulevaisuus on viime vuosina ollut vaakalaudalla - aivan kuten Jorvaksen ja Toisan seisakkeet edellisinä vuosikymmeninä. HSL:n hallitus linjasi kuitenkin kokouksessaan , että liikennöinti voi jatkua vuoden 2016 jälkeenkin, mikäli on osoitettavissa että alueelle on tulossa merkittävästi uutta käyttäjäkuntaa. Espoon kaupunginvaltuustossa jätettiin aloite, jossa esitetään että Mankin ja Luoman maankäyttöä tutkittaisiin isompana kokonaisuutena kuntarajojen yli. Tavoitteena on, että maankäytön suunnittelun kautta saataisiin luotua rakentamisen tiivistämisen myötä edellytykset seisakkeiden säilymiselle. Me allekirjoittaneet esitämme, että Kirkkonummi ottaa tämän aloitteen huomioon tulevassa Luoman alueen osayleiskaavoitustyössä, ja tutkii yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa Luoman ja Mankin alueiden yritystoiminta- ja asuntorakentamisen tiivistämisen mahdollisuuksia erityisesti rautatien ja Kehä III vaikutusalueilla. Tavoitteena on luoda sellainen rautatieliikenteen käyttäjäkuntapohja joka mahdollistaisi seisakkeiden säilymisen tai uuden perustamisen alueelle.

2 Luoman ja Mankin seisakkeita koskevat vuoden 2015 aikana tehdyt päätökset Espoon kaupunki Espoon kaupunginvaltuustossa jätettyyn aloitteeseen on vastattu Espoossa Siinä todetaan, että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti sisällyttää kaupunkisuunnittelun vuoden 2015 työohjelmaan ko. kohteen, mikä kirjattiin päätökseen: Selvitetään Mankin aseman lähialueiden soveltuminen asumiskäyttöön. Lisäksi vastauksessa todetaan, että Kaupunkisuunnittelukeskus selvittää Mankin alueen soveltuvuuden asumiskäyttöön vuoden 2015 aikana. Selvitystyö tehdään yhteistyössä Kirkkonummen kanssa niiltä osin, kun maankäyttöä selvitetään Espoon ja Kirkkonummen rajan tuntumassa sekä Kirkkonummen puolella Luoman alueella. Kirkkonummen kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluiden sekä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajat kävivät vuoden 2015 keväällä ja alkukesästä (8.4. ja 18.5) työneuvotteluja siitä, miten valtuustoaloitteissa esiinnostettua uuden asemanpaikan ja alueen maankäytön tiivistämistä voitaisiin tutkia Espoon ja Kirkkonummen yhteistyönä. Ajatuksena oli tutkia asiaa kesän aikana Espoon kaupungin palkkaaman harjoittelijan yhtenä kesätyönä. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittiinkin kesällä 2015 mainittuna harjoittelijatyönä yleispiirteinen ideasuunnitelma Mankin seisakkeen ympäristön maankäytön tehostamisesta. Siinä on esitetty periaate, jonka mukaan uutta kerrostalovaltaista asuinrakennusoikeutta voisi tulla Mankin seisakkeen lähituntumaan noin k-m2. Tämä tarkoittaisi asukasmääränä noin 1500 asukasta. Pääosa uudesta rakentamisesta sijoittuisi seisakkeen ja radan pohjoispuolelle Mankinjoen molemmin puolin Kauklahdenväylän ja Kehä III:n rajaamaan kolmioon. HSL:n päätökset HSL:n hallitus käsitteli rantaradan lähijunaliikenteen järjestelyjä, joihin sisältyi junaliikenteen järjestäminen välille Helsinki-Siuntio sekä Luoman ja Mankin seisakkeiden lakkauttamista. Hallitus päätti kokouksessaan Luoman ja Mankin seisakkeiden liikennöinnin osalta, että se lakkauttaa Luoman ja Mankin HSL:n lähijunaliikenteen pysähtymispaikkoina , sillä edellytyksellä, että korvaava bussiliikenne on järjestetty ja esitys korvaavasta bussiliikenteestä tuodaan hallitukseen. Samalla se päätti, että lähijunaliikenteen siirtyessä rantaradalla ns. Flirt-juniin tutkitaan mahdollisuus ottaa Mankin ja Luoman asemat uudestaan junaliikennekäyttöön. HSL:n hallitus käsitteli Mankin ja Luoman lähijunaliikenteen korvaavaa bussiliikennettä ja päätti mm. että Luoman aseman korvaavan viikonloppuliikenteen osalta ratkaisu valmistellaan, kun neuvottelut

3 Kirkkonummen kunnan kanssa on saatu päätökseen. Maankäytön kehittämisen haasteita alueella Mankin ja Luoman seisakkeet korvaava uusi yhdistetty seisake Ennen vuoden 2015 kesälomakautta pidetyssä työneuvotteluissa Kirkkonummen kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluiden sekä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen edustajien kesken käytiin läpi ns. yhteisen suunnittelualueen maankäytön ja rakentamisen reunaehtoja eri näkökohtien osalta. Hyvin varhaisessa vaiheessa todettiin, että ympäristöön liittyvät tekijät asettavat suunnitteluratkaisuille suuria haasteita (mm. Espoonlahden tulva-alueet ja Kehä III:n liikenteen aiheuttama liikennemelu). Erityisesti juuri alueen maaperäolosuhteet ja korkeusasema todettiin sellaisiksi, ettei yhteisen seisakepaikan löytäminen esim. kuntien rajalta ollut kustannustaloudellisesti mahdollista eikä asian tarkempi selvittely siten ollut perusteltua. Valtuustoaloitteissa (esim. Espoo) on viitattu mm. alueen hyödyntämättömään asuntorakentamispotentiaaliin ja mainittu, että alueen lähistöltä löytyy paljon tyhjää peltoa. Pikaisella karttatarkastelulla näin näyttäisi olevankin, mutta kun yhdistetään karttatarkasteluun tieto alueen maaperän laadusta ja sen korkeusasemasta tilanne muuttuu. Suurin osa Kauklahdenväylän, Kehä III:n sekä Espoonlahden pohjukan rajaamasta maa-alueesta sijoittuu kolmen metrin korkeuskäyrän alapuolelle. Kyseinen kolmen metrin korkeus on minimikorkeus esimerkiksi Kirkkonummella laadittavissa asemakaavoissa osoitetulle alimman lattiatason korkeusasemalle. Maanpinnan tasosta johtuen kyseinen Mankinjoen suisto on tulvavaara-aluetta, joka seikka on todettu myös Suomenlahden rannikkoa koskevissa tulvaselvityksissä. Vaikka itse seisakkeen paikaksi löytyisi rakentamiseen soveltuvaa maata riittävän läheltä kuntien rajaa, ei asuntorakentamista ja tiiviin yhdyskuntarakenteen edellyttämiä katu- ja kunnallistekniikan verkostoja voida toteuttaa kyseiselle alueelle ilman mittavia perustamistoimenpiteitä. Kyseiset toimenpiteet saattaisivat vaikuttaa heikentävästi myös alueen luonto- ja maisema-arvoihin. Espoonlahden pohjukka kuuluu Natura luonnonsuojelualueverkostoon. Luoman osayleiskaavoitus Luoman osayleiskaavoitusta koskeva osallistumis-ja arviointisuunnitelma on valmisteltu yhdyskuntatekniikan lautakunnan kokoukseen Osallistumis-ja arviointisuunnitelmassa todetaan tavoitteeksi mm. joukkoliikenteen ja liikennejärjestelyjen osalta, että ne tukeutuvat nykyiseen bussilinjastoon. Kunnanjohtajan maankäyttötyöryhmässä ( ) linjattiin, että Luoman osayleiskaavaa koskevissa maankäytön linjauksissa ei tavoitella maankäytön kehityskuvan osoittamaa tehokkuutta. Lisäksi Luoman seisakkeen liikennöinnin osalta pitäydytään niissä päätöksissä, joita HSL on lähijunaliikennettä hoitavana tahona tehnyt.

4 Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalveluiden vastaus aloitteeseen Edellä todettujen tietojen valossa valtuustoaloitteessa esitetty kokonaistarkastelu rakentamismahdollisuuksista ei ole perusteltu. Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen, puh , etunimi.sukunimi(at)kirkkonummi.fi Asiakirjat: - Valtuustoaloite nro 8 / 2014, Mankin ja Luoman maankäytön suunnittelun koordinoimiseksi - Espoon vastaus valtuustoaloitteeseen Karttaesitys Luoman ja Mankin alueesta, jossa näkyy kolmen metrin korkeuden alapuolelle jäävät alueet Ehdotus Yhdyskuntatekniikan toimialajohtaja: Yhdyskuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että vastaus valtuustoaloitteeseen (8/2014) on riittävä. Käsittely Päätös Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen oli kokouksessa läsnä ja selosti lautakunnalle valtuustoaloitetta 8/2014 ja siitä annettavaa lausuntoa. Yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaan. Tiedoksi kunnanhallitukselle jatkotoimenpiteitä varten Muutoksenhakuohje muutokesenhakukielto koska asia on valmistelua Kunnanhallitus Oheismateriaali: - Espoon vastaus valtuustoaloitteeseen Karttaesitys Luoman ja Mankin alueesta, jossa näkyy kolmen metrin korkeuden alapuolelle jäävät alueet Ehdotus Kunnanjohtaja Kunnanhallitus päättää

5 1 ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto merkitsee yhdyskuntatekniikan lautakunnan antaman vastauksen tiedokseen ja toteaa, että vastaus on riittävä ja aloite loppuunkäsitelty 2 tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa Käsittely Kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen ja yhdyskuntatekniikan johtaja Jari Tirkkonen olivat läsnä tämän pykälän aikana esittelemässä asiaa ja vastaamassa kunnanhallituksen kysymyksiin. Jäsen Anders Adlercreutz ehdotti, että kunnanhallitus toteaa seuraavaa: "Valtuustoaloite Luoman ja Mankin seisakkeiden alueiden maankäytön kehittämisestä lähti liikkeelle molempien kuntien valtuustojen laajasta yhteisymmäryksestä siitä, että seisakkeiden säilyttäminen on tavoiteltava asia. Valitettavasti HSL päätti syksyllä poiketa aikaisemmasta päätöksestään arvioida lakkauttamista tulevan maankäytön kehittämisen valossa. Luoman seisakkeen alueen maankäytön tiivistäminen tulee edelleen olla Kirkkonummen kunnan prioritetti myös ajatellen syksyllä 2017 tapahtuvaa liikenteen uudelleenarviointia." Haapaniemi kannatti Adlercreutzin ehdotusta ja ehdotti lisättäväksi siihen seuraavan: "Kunnanhallitus ei yhdy kunnanjohtajan maankäyttötyöryhmän näkemykseen Luoman osayleiskaavan tehokkuusasiassa tai Luoman seisakkeen lakkauttamisen hyväksymisessä. Luoman osayleiskaavan mitoituksiin ei ole vielä otettu lopullista kantaa. Rakentamista voidaan tehostaa seisakkeen läheisyydessä. Tehokkuus ja mahdolliset asukasmäärän lisäykset ratkaistaan kaavan käsittelyn yhteydessä. Luoman seisakkeen osalta kunta toteaa, että seisakkeen toimintaa on jatkettava ja asiaa on tarkasteltava myöhemmin uudelleen, kun alueen kehittäminen on toteutunut." Jäsenet Johanna Isomäki-Reik ja Hans Hedberg sekä puheenjohtaja Raija Vahasalo ja II varapuheenjohtaja Pekka M. Sinisalo kannattivat Adlercreutzin ja Haapaniemen ehdotuksia. Kunnanhallitus hyväksyi Adlercreutzin ja Haapaniemen ehdotukset yksimielisesti. Seppo Mäkinen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn jälkeen klo Päätös Kunnanhallitus päätti 1 todeta seuraavaa:

6 Valtuustoaloite Luoman ja Mankin seisakkeiden alueiden maankäytön kehittämisestä lähti liikkeelle molempien kuntien valtuustojen laajasta yhteisymmäryksestä siitä, että seisakkeiden säilyttäminen on tavoiteltava asia. Valitettavasti HSL päätti syksyllä poiketa aikaisemmasta päätöksestään arvioida lakkauttamista tulevan maankäytön kehittämisen valossa. Luoman seisakkeen alueen maankäytön tiivistäminen tulee edelleen olla Kirkkonummen kunnan prioritetti myös ajatellen syksyllä 2017 tapahtuvaa liikenteen uudelleenarviointia. Kunnanhallitus ei yhdy kunnanjohtajan maankäyttötyöryhmän näkemykseen Luoman osayleiskaavan tehokkuusasiassa tai Luoman seisakkeen lakkauttamisen hyväksymisessä. Luoman osayleiskaavan mitoituksiin ei ole vielä otettu lopullista kantaa. Rakentamista voidaan tehostaa seisakkeen läheisyydessä. Tehokkuus ja mahdolliset asukasmäärän lisäykset ratkaistaan kaavan käsittelyn yhteydessä. Luoman seisakkeen osalta kunta toteaa, että seisakkeen toimintaa on jatkettava ja asiaa on tarkasteltava myöhemmin uudelleen, kun alueen kehittäminen on toteutunut. 2 ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto merkitsee yhdyskuntatekniikan lautakunnan antaman vastauksen ja kunnanhallituksen edellä olevan kannanoton tiedokseen ja toteaa, että vastaus on riittävä ja aloite loppuunkäsitelty. Tiedoksi Muutoksenhakuohje Kunnanvaltuustolle jatkokäsittelyyn Muutoksenhakukielto, asia koskee valmistelua (kuntalaki 91 ) Kunnanvaltuusto Ehdotus Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto merkitsee yhdyskuntatekniikan lautakunnan antaman vastauksen ja kunnanhallituksen edellä olevan kannanoton tiedokseen ja toteaa, että vastaus on riittävä ja aloite loppuunkäsitelty. Päätös Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. Muutoksenhakuohje Kunnallisvalitus

7