Koulupäivän, opetuksen ja oppitunnin toiminnallistaminen Liikkuva koulu-hengessä

Transkriptio

1 Sivu 1/5 Mertalan koulu 1. Koulun tiedot Koulu: Mertalan koulu Ylläpitäjä: Savonlinnan kaupunki Koulumuoto: peruskoulu, vuosiluokat Oppilasmäärät luokittain: 1A 19 ja 1B 18 2A 20 ja 2B 15 3A 17 ja 3B 19 4A 19 ja 4B 22 5A 20, 5B 18, 5C 18, 5D 20 6A 23, 6B 20, 6C 18, 6D 19, 6E 17 ja 6F 20 7A 17, 7B 18, 7C 17, 7D 17, 7E 18 ja 7F 17 8A 24, 8B 22, 8C 22, 8D 19 ja 8E 21 9A 24, 9B 23, 9C 22, 9D 22 ja 9E 23 Opetuskieli: suomi Opiskelijamäärä: 668 Opettajien määrä: 56 Opetusryhmien määrä on 34 ja luokkien keskikoko Tuntikehyksen jakautuminen Sivistyslautakunnan hyväksymä tuntikehys 1218,5 h, josta käytössä: - yleisopetukseen 1026,5 h (1. 6.lk 462 h ja 7. 9.lk 564,5h) - erityisopetukseen 90 h - erityistehtävät 53,4 h (LV:t, demot ja muut erityistehtävät) - yleinen ja tehostettu tuki 13,6 h - hanketunnit 35 h Tuntikehyksen yli menevät tunnit: - elämänkatsomustieto 4 h - ortodoksiuskonto 2 h - kotikieli 6 h (venäjä 4 h ja karen 2 h) - mamu 27 h (kiinteästi merkitty 23,75 h, jätetään 3,25 h erikseen pidettäväksi maahanmuuttajataustaisten yleiseen ja erityiseen tukeen) >>>>> 3. Kasvatuksen ja opetuksen painopistealueet Mertalan koulun oppilas saa monipuolista yleissivistävää kasvatusta ja opetusta, jonka tavoitteena on rehellinen, ajatteleva, itsetunnoltaan terve, yhteistyö- ja ilmaisukykyinen, toiset huomioon ottava nuori. Hänellä on jatkoopiskelua varten riittävät tiedolliset, taidolliset ja sosiaaliset valmiudet. Mertalan koulun painoalueita ovat taito- ja taideaineet. Tämä näkyy vuosittaisina kuvataide- ja käsityönäyttelyinä sekä konsertteina, juhlina ja taide- ja teemaviikkoina. Lukuvuoden teemat: OPS 2016 jalkauttaminen Suomi100 ja arvioinnin painopistealueena itsearviointi Koulupäivän, opetuksen ja oppitunnin toiminnallistaminen Liikkuva koulu-hengessä Arvioinnin painopistealueena on itsearviointi. Opettajkunnan kanssa on yhdessä päätetty itsearvionti toteuttaa seuraavasti:

2 Sivu 2/ luokat oma käyttäytyminen ja työskentely 3. luokat äidinkieli, ympäristöoppi ja kuvataide 4. luokat matematiikka, musiikki ja uskonto/elämänkatsomustieto 5. luokat ympäristöoppi, liikunta ja englanti 6. luokat matematiikka, historia ja yhteiskuntaoppi 7. luokat biologia ja maantieto, ruotsi ja kuvataide 8. luokat äidinkieli, matematiikka, terveystieto, liikunta ja käsityö 9.luokat fysiikka ja kemia, äidinkieli yhteiskuntaoppi, kotitalous ja uskonto ja elämänkatsomustieto (jonkinlainen yhteinene kokonaisuus) Opettajat miettivät ne itsearvioinnin keinot, jolla ko. oppiaineissa itsearviointia tehdään. Itsearvioinnin toteutuma lukuvuoden loppupuolella toimintasuunnitelmaa arvioitaessa. Tämä toteutetaan tänä lukuvuonna ainakin 1-7-luokkien osalta. 4. Koulun ulkopuolella annettava opetus Kaikki koulun ulkopuolella annettava opetus merkitään tapahtumakalenteriin. Tapahtumakalenterit julkaistaan jaksoittain Wilmassa. Koulun ulkopuolella annettavaa opetusta ovat esimerkiksi opintoretket, käynnit lähiympäristöön, luontoretket, museokäynnit, kaupunkikäynnit, konsertti- ja teatterikäynnit, elokuvakäynnit, osallistumiset erilaisiin kilpailutapahtumiin jne. 4.1 Kerhot Kerhotoiminnan järjestämiseen on saatu hankerahaa. Koulussamme toteutuu syksyllä kolmestatoista tarjotusta kerhosta yksitoista: Jumppakoulu (1. 2.lk), Englantia leikiten (2..lk), Retkeilykerho (2. 4.lk), Espanjan kerho(5.-9..lk), Helpot ja nopeat arkiruoat (5. 6.lk), Kuntosalikerho (8. 9.lk), Musisoidaan yhdessä (3. 6.lk), Maistele maailmaa (1.-6.lk), Välipalakerho (2.-4.lk) Liikuntakerho 4.-5.lk ja Pianokerho (1.-4.lk.) 4.2 Retket ja leirikoulut 6. luokkien leiripäivät Hirvaslahdessa elo-syyskuussa 6. luokkalaisten Yrityskyläpäivät Lappeenrannassa lokakuussa ja helmikuussa 7. luokkalaisten kaupunkipäivä syyskuussa 8. luokkien omat päivät 9. luokkien opintoretket toukokuussa Taksvärkkipäivä luokilla Leirikoulut ja opintoretket lähiympäristössä Opintoretki Viipuriin yhteistyökouluun Iltakoulut koulun tiloissa Työelämään tutustumisjaksot Liikuntapäivät/-tapahtumat Liikkuva koulu -hengessä 5. Toiminnan arviointi Koulun toiminnan arvioinnin pohjana tänä lukuvuonna käytetään keväällä 2016 toteutettua seudullista arviointia. Tämän pohjalta tarkastellaan oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön antamia vastauksia ja niistä saatua tietoa käytetään toiminnan kehittämisen pohjana. Tämän lisäksi toiminnan arviointia on koko kaupungin työyksiköille tehtävä työhyvinvointikysely, joka toteutetaan syys-lokakuussa. Sen pohjalta on tehty Mertalan koulun kehittämissuunnitelma ja kehittämistoimnpiteet. Väliarviointi tehtiin kesällä ja seuraava arviointi joulukuussa Vuosisuunnitelman arviointi tapahtuu pidettävässä ½-Veso-tilaisuudessa.

3 Sivu 3/ Koulun kehittäminen Koulussa toimii kehittämistyöryhmä, johon kuuluu rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi kaksi alaluokkien ja kolme yläluokkien edustajaa, jotka vaihtuvat joka kolmas vuosi. Kehittämisryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori ja opettajakunnan edustajina vanhoina jäseninä Marita Liukku, Sanna Sairanen ja Soile Kosonen ja uusina jäseninä Laura Lipsanen ja Vesa Huttunen. Kehittämisryhmään kuuluvat vetävät opettajista koostuvia toimintaryhmiä. Kehittämisryhmän muistiot ovat luettavissa Google Classroomissa. 6.1 Kehittämisryhmän toiminta Kehittämisryhmä avustaa koulun johtamiseen liittyvissä kysymyksissä ja valmistelee yhteiseen päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Kehittämisryhmän jäsenet toimivat opettajista koostuvien toimintaryhmien vetäjinä. Kehittämisryhmä kokoontuu pääsääntöisesti joka toinen viikko ja kehittämisryhmän muistiot ovat kaikkien opettajien luettavissa Google Classroomissa. Mertalan koulussa on kaksivuotiset toimintaryhmät vuosille Ne kokoontuvat vetäjän pyynnöstä vähintään kerran kuukaudessa. Kaikissa toimintaryhmissä suunnitellaan tulevaa lukuvuotta ja jokainen toimintaryhmä huolehtii työhyvinvoinnista omalta osaltaan. Toimintaryhmä voi saada kehittämisryhmältä yhteisesti mietittäviä kehittämistehtäviä.toimintaryhmät laativat kokoontumistaan muistion Google Classroomiin. Toimintaryhmien nimet ja vetäjät: Tutor-ryhmä/Laura Lipsanen, Kodin ja koulun yhteistyöryhmä uuden OPS:n hengessä/sanna Sairanen, Yhteisöllisyysryhmä/Marita Liukku, Koulun lukuvuoden painopistealueisiin keskittyvä ryhmä/vesa Huttunen ja Oppilaita osallistava ryhmä/soile Kosonen Yhteisöllisyysryhmän tehtävä on edistää koulun sisäistä yhteisöllisyyttä esim. erilaisten teemojen ja tapahtumien avulla. Tehtävämme on myös luoda suhteita ja yhteistyökuvioita koulun ulkopuolisiin toimijoihin esim. seuroihin, yhdistyksiin ja yrityksiin. Oppilaita osallistavan ryhmän tehtävä on oppilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja monipuolistaminen. Tutor-ryhmän tehtävä on jalkauttaa uuden opetussuunnitelman mukaisia monipuolisia työskentelytapoja. Tutor-ryhmäläiset toimivat omien vahvuuksiensa mukaan esimerkiksi apuna erilaisten sovelluksien ja välineiden opetuskäytössä. Lisäksi ryhmä pyrkii pohtimaan koulun yhteisiä teemoja ja niiden toteutusta yhteisöllisen oppimisen hengessä. Kodin ja koulun yhteistyö uuden OPS:n hengessä -ryhmän tehtävä Kodin ja koulun kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta. Ryhmä on mukana ideoimassa ja toteuttamassa yhdessä vanhempaintoimikunnan kanssa mm. kodin ja koulun päivää, liikuntasunnuntai-tapahtumia, luistelutapahtumaa sekä myyjäisiä. Koulun lukuvuoden painopistealueisiin keskittyvän ryhmän tehtävä Ryhmämme keskittyy eritoten koulumme painopistealueista seuraaviin. Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot sekä koulupäivän, opetuksen ja oppitunnin liikunnallistaminen. 6.3 Oppilaskunnan toiminta Mertalan koulussa toimii oppilaskunta, johon kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Ala- ja yläluokilla on omat oppilaskunnan hallitukset, jotka tekevät yhteistyötä. Joka luokalta vuosittain valittavat edustajat muodostavat

4 Sivu 4/5 oppilaskunnan hallituksen. Oppilaskunnan työstä kerrotaan opettajankokouksissa, -palavereissa sekä luokissa. Oppilaskunnan jäsenet voivat pyydettäessä osallistua opettajien kokouksiin tai muihin palavereihin. Rehtori osallistuu oppilaskunnan kokouksiin tarvittaessa. Oppilaskunnan toiminnasta mahdollisesti tulevat varat käytetään mm. yhteisen viihtyvyyden lisäämiseen koulussa, stipendeihin ja eri teemapäivien järjestämiseen. Oppilaskunnan tehtävänä on oppilaiden myönteisen asennoitumisen, hyvän yhteishengen ja kaikenpuolisen kouluviihtyvyyden lisääminen. Yhtenä tehtävänä on myös ala- ja yläluokkien oppilaiden välisen yhteistoiminnan kehittäminen. Oppilaskunnassa oppilaat opettelevat yhteiskunnallisen toiminnan muotoja, vaikuttamisen keinoja, vastuullisuutta ja käytännön organisointia. Alaluokkien oppilaskuntaa ohjaavat opettajat Soile Kosonen ja Jaakko Räisänen. Yläluokkien oppilaskuntaa ohjaavat Katja Hirvonen ja Sanna Rask. 6.4 Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminnan tavoitteena on luoda ilmapiiriä, jossa kaikki kouluyhteisön jäsenet tulevat hyväksytyksi. Tukioppilaat ovat mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia, mikä luo me-henkeä koulussa ja edesauttaa hyväksyvän ja myönteisen ilmapiirin ja yhteisön syntymistä. Tukioppilastoiminnalla pyritään lisäämään nuorten välistä vastuuntuntoa, vaikuttamismahdollisuuksia ja yhteistyötä koulussa. Tukioppilas on reilu kaveri, esikuva, luottamus- ja yhdyshenkilö oppilaiden ja koulun henkilökunnan välillä. Jokaisella 6. ja 7. luokalla on omat tukioppilaat: neljän tukioppilaan ryhmä, joka tutustuttaa heidät uuteen kouluun ja pitää tutustumistunteja. Uudet tukioppilaat valitaan seitsemäsluokkalaisista toukokuussa. Tukioppilastoimintaa ohjaavat opettajat Ulla Saarenpää ja Niina Salmenpää. 7. Yhteistyö kotien ja muiden tahojen kanssa Kasvatus on kodin ja koulun yhteistyötä. Kodilla on kuitenkin ensisijainen kasvatusvastuu. Kodin ja koulun yhteistyöllä tuetaan lasten oppimista, kasvua ja koulunkäyntiä. Koululta toivotaan, että huoltajat pitävät yhteyttä lapsiaan koskevissa asioissa aktiivisesti ja rakentavasti. Yhteistyön kodin ja koulun välillä tulee olla lähtökohtaisesti keskutelevaa ja myönteistä. Yhteistyön eri tavat vastaavat lasten oppimisen ja kasvamisen haasteisin. Toimiva yhteistyö kodin ja koulun välillä sisältää kuulemista, toisen arvostamista ja kunnioittamista, tasavertaisuuttta ja luottamusta. Nämä periaatteet koskevat molempia osapuolia niin kotia kuin kouluakin. Kodin ja koulun yhteistyötä tehdään monella eri tavalla, joista esimerkkeinä vanhempainillat, vanhempainvartit, arviointikeskustelut, yhteiset juhlat ja tapahtumat, vanhempaintoimikunta sekä huoltajille suunnattu viestintä. Kotien lisäksi muita läheisimpiä koulumme yhteistyötahoja ovat tämän alueen päiväkodit ja niissä toimivat eskarit (Miekkoniemi ja Mertalan Touhula), Mertalaan oppilaita lähettävät koulut Nojanmaa, Nätki ja Juvola sekä Talvisalon koulu ja Normaalikoulu. Tämän lisäksi teemme yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten Savonlinnan lyseon lukion, Taidelukion ja Samin kanssa. Yhteistyötä teemme myös urheiluseurojen ja Tanhuvaaran urheiluopiston kanssa. Iltapäivätoiminnasta vastaavat 4H-yhdistys ja seurakunta ovat myös tärkeitä yhteistyökumppaneitamme. Viime vuonna uutena kokeiluna on käynnistynyt koulumummi ja -vaaritoiminta vuosiluokilla 1-3 ja vanhuusyhteistyö. 7.2 Yhteistyö kotien kanssa Koululta pidetään yhteyttä koteihin erilaisin tiedottein, puhelimitse, järjestämällä vanhempainiltoja, arviointikeskusteluja ja muita tilaisuuksia. Koululla on käytössä kodin ja koulun yhteistyössä Wilma-ohjelma.

5 Sivu 5/5 Sitä käytetään internet-selaimella, mitä varten huoltajat saavat omat tunnukset. Wilmassa on mahdollista seurata ja selvittää poissaoloja, seurata oppilaan opintosuorituksia, kokeita, hakea sähköisesti poissaololuvat, vastata kyselyihin ja lukea tai lähettää viestejä. Koulun opetussuunnitelma ja tietoa koulun toiminnasta löytyy koulumme kotisivuilta. Kotisivuilla esitellään koulun toimintaa ja tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja tapahtumista. Kotisivuilta löytyvät lisäksi loma-ajat ja yhteystiedot. Kaikkien luokkien vanhempainillat pyritään pitämään syyslomaan mennessä (vanhempainillat on merkitty tapahtumakalenteriin). 9. luokkien yhteisvalintaa koskeva vanhempainilta pidetään tammikuussa ja siitä vastaa oppilaanohjaaja. Opetussuunnitelman mukaiset arviointikeskustelut käydään kerran lukuvuodessa vuosiluokilla 1-7. Perhepalavereista tehdään muistio wilmaan. Koulutiedote nähtävissä koulumme kotisivuilla kohdassa Yleistä. 9.1 Järjestyssäännöt Päivänavaukset PkA 6 Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella. Yhteinen päivänavaus pidetään koko koululle joka päivä klo 8.10 keskusradion kautta. Seurakunta pitää sovitusti päivänavaukset salissa. Ensimmäinen seurakunnan päivänavaus on pe Muut seurakunnan päivänavaukset ovat pe pe pe 9.2. pe ja Päivänavauksien pitäjien vuorolista tulee opettajainhuoneen ilmoitustaululle. 10. Esiopetuksen järjestäminen Mertalan koululla ei järjestetä esiopetusta. Tällä alueella esiopetusta järjestävät Miekkoniemen ja Mertalan Touhulan päiväkodit. 13. Henkilöstön kouluttautuminen VESOT pv = lukuvuoden suunnittelupäivä pv = seudullinen veso la OKL:lla ½ pv = seudullinen veso to klo ½ pv = koulukohtainen arviointiveso to klo ,00 Kiky- päivä la klo Muu täydennyskoulutus Muu täydennyskoulutus mahdollisuuksien mukaan. Koulusihteeri pitää koulutuskalenteria opettajakohtaisesti.