TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TYÖRYHMÄN KOKOUS

Transkriptio

1 TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ TYÖRYHMÄN KOKOUS

2 Asialista 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijat 2. Edellisen kokouksen muistio 3. LJ-työn toimenpidesuunnitelma ja budjetointi vuodelle Liikenneympäristökyselyn alustavat tulokset 5. MAL-hankekokonaisuuden Pysäkkien parantaminen ja polkupyöräpysäköinti tilannekatsaus ja jatkotoimenpiteet 6. Turun seudun liikenteen visio työ 7. Vt 10 laatukäytävähankkeen MAL-hankekokonaisuus 8. Ajankohtaisia tiedotettavia asioita 9. Jatkotoimet 10. Muut asiat 11. Kokouksen päättäminen

3 3. Liikennejärjestelmätyön toimenpidesuunnitelma ja budjetointi vuodelle 2018 Mari Sinn, Varsinais-Suomen liitto

4 Vuoden 2018 toimintasuunnitelma, keskeiset huomiot Ehdotetaan Turun seudun liikennemallin päivitystä (kustannusarvio euroa) Lisäysehdotus liikennemallin päivitys raskaan liikenteen kulun osalta (kustannusarvio 8500 euroa), ei ollut mukana kesäkuun viestissä Ehdotetaan Liikenteen visio työn jatkamista niin, että rahoitus saadaan Liikennevirastolta, kustannusarvio tarkentuu Ehdotetaan Liikenteen hallinnan alatyöryhmälle seuraavia hankkeita, joihin tavoitellaan myös liikenneviraston rahoitusta: Selvitys Turun keskustan pysäköinti-informaation kehittämisestä, kustannusarvio Liikennevaloetuusselvityksen jatkohankkeet: Föli-bussien seurantadatan analysointi (liikennevalo- ja muut viiveet), kustannusarvio Selvitys pyöräilmaisimien käytöstä ja kehittämiskohteista, sis. mobiilisovellukset, kustannusarvio

5 Jatkuvan liikennejärjestelmätyön resurssitarpeet vuonna 2018 Jatkuvan liikennejärjestelmätyön asiantuntijakonsultointi Liikennemallin päivitys (ml. Raskaan liikenteen päivitys ) Liikenteen hallinnan alatyöryhmä Turvallisen liikkumisen alatyöryhmä Liikkumisen ohjaus -toiminta Yhteensä (ml. Raskaan liikenteen päivitys )

6 Kustannusjakoehdotus Kaarina 4850 (5242) Lieto 2898 (3133) Naantali 2846 (3077) Raisio 3676 (3974) Turku (29975) VS-ELY (30267) VS-liitto (37833) Yhteensä (113500) Seuraavat erillisselvitykset toteutetaan, jos niihin saadaan erillisrahoitusta esim. Liikennevirastolta: - Liikenteen visiotyön jatkohankkeet, kustannusarvio tarkentuu - Selvitys Turun keskustan pysäköintiinformaation kehittämisestä, e - Liikennevaloetuusselvityksen jatkohanke: Föli-bussien seurantadatan analysointi (liikennevalo- ja muut viiveet), Liikennevaloetuusselvityksen jatkohanke: Selvitys pyöräilmaisimien käytöstä ja kehittämiskohteista, sis. mobiilisovellukset,

7 4. Liikenneympäristökyselyn alustavat tulokset Mikko Koskinen, Valonia

8 Turun ydinkaupunkiseudun liikkumisympäristökysely 2017 Verkkokysely toteutettiin Turun, Raision, Naantalin, Liedon ja Kaarinan asukkaille Kysyttiin asukkaiden suhtautumista Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin Yhteensä 3530 vastaajaa (Turku 2450, Naantali 361, Kaarina 319, Lieto 200, Raisio 196) Tuloksista viestiminen ja raportti syyskuussa Huomiona: kestävien kulkumuotojen ja -liikkumisen edistäminen tärkeää myös Turun ydinkaupunkiseudulla pääsääntöisesti autoileville vastaajille Kyselystä positiivista palautetta

9 Taustatietoja / aineisto Kaikki vastaajat N: 3530 Vastaajat lkm Sukupuoli (n:3530) Mies ,1 Nainen ,3 Joku muu / en halu vastata 54 1,5 Ikä (n:3529) vuotta 210 6, vuotta , vuotta , vuotta ,5 yli 65 vuotta 248 7,0 Asuinkunta (n:3526) Turku ,5 Raisio 196 5,6 Naantali ,2 Kaarina 319 9,0 Lieto 200 5,7 (66,3 ) (8,6 ) (6,7 ) (11,6 ) (6,9 ) Kotitalouden henkilömäärä (n:3526) , , , , , ,8 7 tai enemmän 28 0,8 Alle 18-vuotiaiden henkilöjen määrä kotitaloudessa (n:3526) Ei yhtään , , , ,1 4 tai enemmän 44 1,2 Vakituisessa käytössä olevien henkilöautojen määrä kotitaloudessa (n:3527) Ei autoa käytössä , , ,4 3 tai enemmän 103 2,9 Elämäntilanne (n:3572) Työelämässä ,1 Työtön 186 5,3 Opiskelija ,4 Vanhempainvapaalla 88 2,5 Eläkeläinen ,3 Joku muu 84 2,4

10 Taustatietoja / kulkutapa Kulkutapa kesäkaudella / toukokuu-lokakuu (n:3356) Prosenttia vastaajista Kävellen 54,8 24,8 9,2 6,5 4,7 Polkupyörällä 34,4 24,5 12,8 13,1 15,2 Linja-autolla 14,6 19,8 28,8 27,4 9,3 Henkilöautolla 36,4 28,1 12,1 10,8 12,7 Kimppakyydillä 1,7 5,7 11,4 28,7 52,3 Taksilla0,1 0,7 7,8 Mopolla tai moottoripyörällä 1,9 3,3 1,5 4,3 50,4 89,0 41,1 Junalla0,5 1,0 7,8 44,4 46,2 Jokin muu 0,8 1,8 14,5 82,3 Päivittäin tai lähes päivittäin 1-3 kertaa viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan Kulkutapa talvikaudella / marraskuu-huhtikuu (n:3356) Prosenttia vastaajista Kävellen 47,5 24,3 11,8 9,9 6,9 Polkupyörällä 10,7 7,7 8,6 19,4 53,2 Linja-autolla 24,6 19,3 22,6 23,4 10,2 Henkilöautolla 39,7 26,3 10,7 10,2 13,2 Kimppakyydillä 1,9 7,2 11,0 24,7 55,3 Taksilla0,1 9,0 0,8 Mopolla tai moottoripyörällä0,4 0,5 0,7 2,7 Junalla0,5 7,9 0,9 Jokin muu0,5 11,7 0,5 39,4 46,5 95,8 86,3 51,4 43,0 Päivittäin tai lähes päivittäin 1-3 kertaa viikossa 1-3 kertaa kuussa Harvemmin kuin kerran kuussa En koskaan

11 Taustatietoja / kulkutapa Pääasiallinen kulkutapa eri arkimatkatyypeillä kesäkaudella / toukokuu-lokakuu (n:3356) Prosenttia vastaajista Työ - ja opiskelumatkat 11,0 30,5 15,4 27,3 0,8 2,8 11,3 Ruokakauppamatkat 25,3 17,5 4,7 48,8 1,0 1,5 0,9 Muut asiointi- ja ostosmatkat 13,2 21,0 19,6 42,1 1,1 2,0,4 Säännölliset harrastusmatkat 13,9 27,1 9,4 32,4 2,52,0 12,4 Muut vapaa-ajan matkat 9,7 20,0 16,9 43,9 2,0 1,0 3,0 Kävely Polkupyörä Linja-auto Oma henkilöauto Kimppakyyti Taksi Mopo- tai moottoripyörä Juna Jokin muu En tee näitä matkoja Pääasiallinen kulkutapa eri arkimatkatyypeillä talvikaudella / marraskuu-huhtikuu (n:3354) Prosenttia vastaajista Työ - ja opiskelumatkat 17,6 9,9 26,1 32,8 0,9 0,7 11,3 Ruokakauppamatkat 28,6 5,7 8,6 54,4 1,0 1,0 Muut asiointi- ja ostosmatkat 14,9 7,2 26,6 48,7 1,1 0,1 0,5 Säännölliset harrastusmatkat 18,3 8,2 16,6 41,6 2,7 12,1 Muut vapaa-ajan matkat 11,9 6,5 23,6 50,1 2,0 2,1 1,9 Kävely Pyöräily Linja-auto Henkilöauto Kimppakyyti Taksi Mopo- tai moottoripyörä Juna Jokin muu En tee näitä matkoja

12 Taustatietoja / kulkutapa Kulkutapavalintaan vaikuttavat tekijät Prosenttia vastaajista Nopeus Edullisuus Ympäristöystävällisyys Terveellisyys / liikunta Mukavuus Turvallisuus Helppous Riippumattomuus, vapaus Hyvät kulkuyhteydet Työnantaja tukee kulkemista taloudellisesti Jokin muu 50,7 50,7 44,1 57,9 42,3 50,7 55,4 13,5 34,7 26,4 38,0 22,7 5,7 19,7 6,2 2,9 6,2 7,1 6,1 22,1 14,9 32,1 21,6 12,8 20,5 28,1 33,3 25,8 37,7 8,6 40,0 29,7 24,9 6,1 15,9 22,6 0,7 0,0 1,1 0,4 0,6 3,2 2,3 6,6 8,0 5,5 41,9 57,4 41,0 47,3 50,3 56,8 49,6 46,8 78,4 Ympäri vuoden päivittäin kävelevät (n:1143) Ympäri vuoden päivittäin joukkoliikennettä käyttävät (n:453) Kaikki (n:3352) Ympäri vuoden päivittäin pyöräilevät (n:345) Ympäri vuoden päivittäin autoilevat (n:1147)

13 Kävely ja pyöräily Kävelyä ja pyöräilyä kehittävien toimenpiteiden tärkeys / kaikki (n:3236) Kävelyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Pyöräilyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) 52,8 66,7 34,7 24,3 9,0 1,9 1,6 4,52,5 2,0 Pyöräilyverkkoa tulee täydentää Turun keskusta-alueella 54,2 27,4 9,0 5,0 4,3 Pyöräpysäköintiä tulee lisätä keskusta-alueilla asiointimatkojen helpottamiseksi 40,3 35,8 15,1 5,1 3,7 Kävely ja pyöräily tulee nostaa näkyvään rooliin maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa 55,3 30,8 7,9 3,62,4 Pyöräteiden talvikunnossapitoa tulee tehostaa ja parantaa 43,6 31,6 14,7 5,0 5,1 Pyöräteiden päällysteiden ja rakenteiden kunnossapitoa tulee parantaa Pyöräilyyn ja kävelyyn tulee kannustaa erilaisilla kampanjoilla ja tempauksilla (työpaikat, koulut, kunnat, järjestöt) Peruskoulussa tulee tarjota säännöllisesti liikennekasvatusta Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta tulee lisätä tiedottamalla kulkumuotojen hyödyistä (esim. terveydelliset ja ympäristölliset hyödyt) Pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuutta tulee parantaa Palvelujen saavutettavuus jalan ja pyörällä tulee huomioida nykyisiä ja uusia palveluja kehitettäessä Vuorovaikutteista yhteistyötä asukkaiden ja järjestötoimijoiden kanssa tulee lisätä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä Kävely- ja pyöräilyolosuhteet tulee asettaa etusijalle keskusta-alueiden liikenneratkaisuja kehitettäessä Seudullisten pyöräilyn pääreittien laatutasoa ja pyöräilyolosuhteita tulee kehittää (esim. Turun keskustasta suurimpiin lähiöihin ja naapurikuntien keskustoihin) Jalankulkuympäristön esteettömyyttä tulee parantaa 44,2 37,3 63,4 33,7 67,2 54,0 29,8 41,4 43,1 42,8 36,2 12,2 3,2 4,2 35,0 18,4 6,3 3,1 29,5 4,50,9 1,7 38,1 20,1 5,5 2,7 25,5 4,91,0 1,5 32,5 8,8 2,81,9 40,5 16,8 4,4 8,5 33,1 37,5 14,5 10,4 7,0 4,1 3,65,4 39,6 11,3 2,53,7 Jalankulkuympäristöä tulee kehittää viihtyisämmäksi 38,3 38,8 Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa 17,7 2,72,6

14 Kävely ja pyöräily Osuus vastaajista kunnittain, jotka kokevat kävelyä ja pyöräilyä kehittävät toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi Prosenttia vastaajista kunnittain Kävelyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Pyöräilyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Pyöräilyverkkoa tulee täydentää Turun keskusta-alueella Pyöräpysäköintiä tulee lisätä keskusta-alueilla asiointimatkojen helpottamiseksi Kävely ja pyöräily tulee nostaa näkyvään rooliin maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa Pyöräteiden talvikunnossapitoa tulee tehostaa ja parantaa Pyöräteiden päällysteiden ja rakenteiden kunnossapitoa tulee parantaa Pyöräilyyn ja kävelyyn tulee kannustaa erilaisilla kampanjoilla ja tempauksilla (työpaikat, koulut, kunnat, järjestöt) Peruskoulussa tulee tarjota säännöllisesti liikennekasvatusta Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta tulee lisätä tiedottamalla kulkumuotojen hyödyistä (esim. terveydelliset ja ympäristölliset hyödyt) Pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuutta tulee parantaa Palvelujen saavutettavuus jalan ja pyörällä tulee huomioida nykyisiä ja uusia palveluja kehitettäessä Vuorovaikutteista yhteistyötä asukkaiden ja järjestötoimijoiden kanssa tulee lisätä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä Kävely- ja pyöräilyolosuhteet tulee asettaa etusijalle keskusta-alueiden liikenneratkaisuja kehitettäessä Seudullisten pyöräilyn pääreittien laatutasoa ja pyöräilyolosuhteita tulee kehittää (esim. Turun keskustasta suurimpiin lähiöihin ja naapurikuntien keskustoihin) Jalankulkuympäristön esteettömyyttä tulee parantaa Jalankulkuympäristöä tulee kehittää viihtyisämmäksi 87,5 88,1 82,2 87,3 85,4 87,5 91,0 92,3 83,6 90,0 87,1 91,0 87,3 64,2 81,6 69,0 69,2 81,6 79,7 69,7 76,1 64,9 65,1 76,1 76,5 86,1 71,9 87,0 83,6 86,1 75,2 88,1 67,5 75,8 67,8 75,2 80,4 80,7 72,6 83,6 77,8 80,4 72,3 73,2 60,3 74,5 66,7 72,3 92,9 93,9 83,6 93,3 92,9 93,0 71,7 72,7 73,3 63,7 64,4 71,7 92,6 93,8 84,9 92,1 90,6 92,6 86,5 87,6 81,5 86,7 80,1 86,5 70,3 72,1 58,9 72,1 62,6 70,3 74,5 78,2 59,9 69,7 63,8 74,5 80,7 82,1 72,6 79,7 74,9 80,7 82,5 83,8 73,6 83,6 79,5 82,5 77,1 78,9 72,3 77,9 67,3 77,1 Turku (n:2268) Raisio (n:175) Naantali (n:330) Kaarina (n:292) Lieto (n:171) Kaikki (n:3236)

15 Kävely ja pyöräily Osuus pääasiallisen* kulkutavan mukaan vastaajista, jotka kokevat kävelyä ja pyöräilyä kehittävät toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi Kävelyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Pyöräilyreittien jatkuvuutta tulee parantaa kaupunkiseudulla (katkeamattomuus, yhdistyvyys) Pyöräilyverkkoa tulee täydentää Turun keskusta-alueella Pyöräpysäköintiä tulee lisätä keskusta-alueilla asiointimatkojen helpottamiseksi Kävely ja pyöräily tulee nostaa näkyvään rooliin maankäytön suunnittelussa ja päätöksenteossa Pyöräteiden talvikunnossapitoa tulee tehostaa ja parantaa Pyöräteiden päällysteiden ja rakenteiden kunnossapitoa tulee parantaa Pyöräilyyn ja kävelyyn tulee kannustaa erilaisilla kampanjoilla ja tempauksilla (työpaikat, koulut, kunnat, järjestöt) Peruskoulussa tulee tarjota säännöllisesti liikennekasvatusta Kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta tulee lisätä tiedottamalla kulkumuotojen hyödyistä (esim. terveydelliset ja ympäristölliset hyödyt) Pyöräilyn ja jalankulun liikenneturvallisuutta tulee parantaa Palvelujen saavutettavuus jalan ja pyörällä tulee huomioida nykyisiä ja uusia palveluja kehitettäessä Vuorovaikutteista yhteistyötä asukkaiden ja järjestötoimijoiden kanssa tulee lisätä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä Kävely- ja pyöräilyolosuhteet tulee asettaa etusijalle keskusta-alueiden liikenneratkaisuja kehitettäessä Seudullisten pyöräilyn pääreittien laatutasoa ja pyöräilyolosuhteita tulee kehittää (esim. Turun keskustasta suurimpiin lähiöihin ja naapurikuntien keskustoihin) Jalankulkuympäristön esteettömyyttä tulee parantaa Jalankulkuympäristöä tulee kehittää viihtyisämmäksi 83,0 84,9 91,3 87,5 89,3 85,8 93,8 97,6 88,2 91,0 71,4 87,1 93,8 78,9 81,6 66,1 87,0 81,4 78,2 76,1 76,3 96,1 87,0 91,9 86,1 64,8 97,0 80,6 72,7 75,2 73,4 93,2 84,0 77,1 80,4 64,6 76,2 81,3 72,3 74,5 93,0 95,0 94,6 92,9 93,0 63,5 78,6 76,9 74,8 71,7 89,5 97,0 92,1 94,9 92,6 77,6 93,8 89,3 91,5 86,5 60,1 83,1 71,1 75,1 70,3 57,8 92,9 83,0 75,2 74,5 72,5 92,9 84,7 77,7 80,7 77,1 84,6 87,2 85,5 82,5 72,1 81,3 78,9 83,1 77,1 Autoilijat (n:1147) Pyöräilijät (n:337) Kävelijät (n:1144) Bussilla kulkevat (n:453) Kaikki (n:3236)

16 Joukkoliikenne Joukkoliikennettä kehittävien toimenpiteiden tärkeys / kaikki vastaajat (n:3189) Seudullisia bussilinjoja tulee kehittää (esim. Turku-Parainen) 27,4 42,9 15,8 3,1 10,9 Tiheällä vuorovälillä liikennöivää runkobussilinjastoa tulee kehittää (esim. Föli-linja 7 Kaarina-Turku-Raisio-Naantali) Joukkoliikennekaistoja ja bussien liikennevaloetuuksia tulee lisätä sujuvamman ja nopeamman joukkoliikenteen toteuttamiseksi Vain busseille tarkoitettuja joukkoliikennekatuja tulee toteuttaa (sallittu myös kävelijöille, pyöräilijöille ja takseille) 35,8 31,8 27,0 33,6 39,7 40,1 12,5 2,2 9,3 18,2 4,2 6,2 23,8 7,6 8,0 Bussiliikenteen täsmällisyyttä tulee parantaa 31,6 43,0 16,6 2,3 6,5 Turun seudulla tulee käynnistää lähijunaliikenne 17,0 20,5 26,0 24,4 12,1 Turun kaupunkiseudulle tulee toteuttaa raitiotie 18,5 15,4 19,0 35,7 11,3 Reaaliaikaisen bussin saapumisajan ilmoittavia näyttöjä tulee lisätä pysäkeillä 40,3 36,6 16,9 3,92,4 Turkuun tulee rakentaa matkakeskus, joka yhdistää juna- ja bussiliikenteen 23,2 30,2 25,9 11,1 9,6 Tärkeimpien bussilinjojen vuoroväliä tulee tihentää 28,6 40,6 19,3 3,2 8,4 Asiakaspalvelua busseissa tulee parantaa 22,9 37,3 26,5 5,1 8,1 Henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkoja bussilinjojen varsilla tulee lisätä 16,1 32,8 25,0 8,7 17,4 Ajantasaista matkustajainformaatiota tarjovia helppokäyttöisiä mobiilisovelluksia tulee kehittää Lippujen ostamista tulee helpottaa mobiilisovellusten avulla (esim. yhteislippu Föli+seutuliikenne) Joukkoliikenteen saavutettavuutta tulee parantaa kehittämällä liityntäliikennepalvelua bussipysäkeille (esim. Föli-taksi) 19,7 37,5 39,4 34,8 39,3 38,7 23,8 13,5 3,9 5,8 12,1 3,8 6,1 6,7 15,0 Pyöräpysäköintipaikkoja tulee lisätä bussipysäkkien yhteyteen 31,4 40,8 16,1 4,5 7,3 Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa

17 Joukkoliikenne Osuus kunnittain vastaajista, jotka kokevat joukkoliikennettä kehittävät toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi Seudullisia bussilinjoja tulee kehittää (esim. Turku-Parainen) Tiheällä vuorovälillä liikennöivää runkobussilinjastoa tulee kehittää (esim. Föli-linja 7 Kaarina-Turku-Raisio-Naantali) Joukkoliikennekaistoja ja bussien liikennevaloetuuksia tulee lisätä sujuvamman ja nopeamman joukkoliikenteen toteuttamiseksi Vain busseille tarkoitettuja joukkoliikennekatuja tulee toteuttaa (sallittu myös kävelijöille, pyöräilijöille ja takseille) Bussiliikenteen täsmällisyyttä tulee parantaa Turun seudulla tulee käynnistää lähijunaliikenne Turun kaupunkiseudulle tulee toteuttaa raitiotie Reaaliaikaisen bussin saapumisajan ilmoittavia näyttöjä tulee lisätä pysäkeillä Turkuun tulee rakentaa matkakeskus, joka yhdistää juna- ja bussiliikenteen Tärkeimpien bussilinjojen vuoroväliä tulee tihentää Asiakaspalvelua busseissa tulee parantaa Henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkoja bussilinjojen varsilla tulee lisätä Ajantasaista matkustajainformaatiota tarjovia helppokäyttöisiä mobiilisovelluksia tulee kehittää Lippujen ostamista tulee helpottaa mobiilisovellusten avulla (esim. yhteislippu Föli+seutuliikenne) Joukkoliikenteen saavutettavuutta tulee parantaa kehittämällä liityntäliikennepalvelua bussipysäkeille (esim. Föli-taksi) Pyöräpysäköintipaikkoja tulee lisätä bussipysäkkien yhteyteen 68,0 70,1 72,7 79,4 70,3 79,3 72,0 90,8 83,5 86,8 75,9 78,7 72,2 69,3 74,7 64,5 69,7 71,4 58,1 62,1 61,8 53,3 53,8 60,6 74,3 77,0 70,8 77,6 74,6 78,1 36,4 42,6 43,7 33,1 39,0 37,5 33,3 36,4 26,0 23,1 30,7 34,0 77,6 77,9 71,5 68,6 79,0 76,9 53,9 56,3 58,3 42,0 49,3 53,4 68,4 69,3 65,8 63,9 75,5 69,2 60,4 62,6 57,4 61,4 60,3 60,4 45,1 59,2 60,8 54,5 48,9 56,2 75,3 78,3 70,5 69,2 76,9 76,7 75,3 79,7 73,1 74,3 74,6 78,0 51,6 65,5 69,0 51,0 54,5 61,5 71,1 78,1 79,3 69,7 72,2 72,1 Turku (n:2236) Raisio (n:174) Naantali (n:319) Kaarina (n:219) Lieto (n:169) Kaikki n: 3189

18 Joukkoliikenne Osuus pääasiallisen kulkutavan mukaan vastaajista, jotka kokevat joukkoliikennettä kehittävät toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi Seudullisia bussilinjoja tulee kehittää (esim. Turku-Parainen) Tiheällä vuorovälillä liikennöivää runkobussilinjastoa tulee kehittää (esim. Föli-linja 7 Kaarina- Turku-Raisio-Naantali) Joukkoliikennekaistoja ja bussien liikennevaloetuuksia tulee lisätä sujuvamman ja nopeamman joukkoliikenteen toteuttamiseksi Vain busseille tarkoitettuja joukkoliikennekatuja tulee toteuttaa (sallittu myös kävelijöille, pyöräilijöille ja takseille) Bussiliikenteen täsmällisyyttä tulee parantaa Turun seudulla tulee käynnistää lähijunaliikenne Turun kaupunkiseudulle tulee toteuttaa raitiotie Reaaliaikaisen bussin saapumisajan ilmoittavia näyttöjä tulee lisätä pysäkeillä Turkuun tulee rakentaa matkakeskus, joka yhdistää juna- ja bussiliikenteen Tärkeimpien bussilinjojen vuoroväliä tulee tihentää Asiakaspalvelua busseissa tulee parantaa Henkilöautojen liityntäpysäköintipaikkoja bussilinjojen varsilla tulee lisätä Ajantasaista matkustajainformaatiota tarjovia helppokäyttöisiä mobiilisovelluksia tulee kehittää Lippujen ostamista tulee helpottaa mobiilisovellusten avulla (esim. yhteislippu Föli+seutuliikenne) Joukkoliikenteen saavutettavuutta tulee parantaa kehittämällä liityntäliikennepalvelua bussipysäkeille (esim. Föli-taksi) Pyöräpysäköintipaikkoja tulee lisätä bussipysäkkien yhteyteen 64,0 67,4 73,5 70,3 77,0 69,1 76,8 77,8 75,9 81,3 63,0 69,9 74,6 71,4 81,6 48,2 65,8 69,6 60,6 71,9 63,4 72,9 74,6 74,6 85,3 31,8 39,7 40,3 37,5 38,0 29,5 37,5 32,5 39,7 34,0 69,0 76,2 77,6 76,9 80,9 51,5 52,3 49,8 56,7 53,4 59,8 65,5 70,0 69,2 82,5 48,2 61,6 60,3 60,3 69,4 40,8 57,2 41,9 47,2 48,9 72,9 76,5 77,2 79,7 76,7 71,1 78,1 76,3 78,9 78,0 49,1 55,9 55,1 57,6 54,5 70,3 74,1 76,8 68,7 72,1 Autoilijat (n:1086) Pyöräilijät (n:336) Kävelijät (N:1384) Bussilla kulkevat (n:453) Kaikki (n: 3189)

19 Autoliikenne Autoliikennettä koskevien toimenpiteiden tärkeys / kaikki (n3142) Henkilöautoliikennettä tulee rajoittaa Turun keskusta-alueella 21,6 28,3 26,4 19,2 4,6 Henkilöautojen pysäköintipaikkoja tulee vähentää Turun keskusta-alueella 9,5 13,5 27,4 43,0 6,6 Nopeusrajoituksia tulee alentaa keskusta-alueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 25,2 31,5 22,1 16,3 4,9 Nopeusrajoituksia tulee alentaa asuinalueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 23,3 35,7 23,5 12,7 4,9 Keskustojen liikennesuunnittelussa jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne tulee olla etusijalla 47,8 27,8 12,2 8,9 3,4 Läpiajava raskas liikenne tulee ohjata pois keskusta-alueilta liikenteellisesti sujuvimmille reiteille 61,2 28,0 5,1 3,0 2,7 Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa

20 Autoliikenne Osuus kunnittain vastaajista, jotka kokevat autoliikennettä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi Prosenttia vastaajista Henkilöautoliikennettä tulee rajoittaa Turun keskusta-alueella 40,8 37,8 35,5 49,8 54,3 Henkilöautojen pysäköintipaikkoja tulee vähentää Turun keskusta-alueella 26,1 18,4 14,8 13,9 23,0 Nopeusrajoituksia tulee alentaa keskusta-alueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi Nopeusrajoituksia tulee alentaa asuinalueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi Keskustojen liikennesuunnittelussa jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne tulee olla etusijalla Läpiajava raskas liikenne tulee ohjata pois keskusta-alueilta liikenteellisesti sujuvimmille reiteille 59,5 53,5 46,3 50,6 56,8 59,6 61,5 52,0 57,8 59,0 79,6 70,1 63,6 62,1 75,5 89,3 94,3 82,3 89,8 89,3 Turku (n:) Raisio (n:174) Naantali (n:314) Kaarina (n:283) Lieto (n:166) Kaikki (n:3142)

21 Autoliikenne Osuus pääasiallisen kulkutavan mukaan vastaajista, jotka kokevat autoliikennettä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi Henkilöautoliikennettä tulee rajoittaa Turun keskusta-alueella 31,8 58,8 52,5 49,8 73,4 Henkilöautojen pysäköintipaikkoja tulee vähentää Turun keskusta-alueella 11,8 29,0 25,9 23,0 39,2 Nopeusrajoituksia tulee alentaa keskusta-alueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 43,3 62,7 60,9 56,8 72,5 Nopeusrajoituksia tulee alentaa asuinalueilla liikenneturvallisuuden parantamiseksi 50,4 67,7 64,7 60,7 59,0 Keskustojen liikennesuunnittelussa jalankulku, pyöräily ja joukkoliikenne tulee olla etusijalla 58,4 92,2 83,8 80,3 75,5 Läpiajava raskas liikenne tulee ohjata pois keskusta-alueilta liikenteellisesti sujuvimmille reiteille 88,8 88,3 91,1 88,3 89,3 Autoilijat (n:1086) Pyöräilijät (n:334) Kävelijät (n:1368) Bussilla kulkevat (n:417) Kaikki (n:3142)

22 Autoliikenne Osuus kunnittain vastaajista, jotka kokevat pääväylien kehittämistä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi Prosenttia vastaajista Turun kehätie eli entinen ohikulkutie (mm. eritasoliittymät) 63,8 68,2 71,7 81,6 80,9 83,7 Valtatie 9 (mm. eritasoliittymät ja Lieto-Aura leveäkaistatien muuttaminen 4 kaistaiseksi) 45,7 51,2 52,2 49,5 48,1 66,3 Valtatie 10 (esim. pitkän matkan liikenteen ohjaaminen Liedon keskustan pohjoispuolitse valtatielle 9) 35,1 39,1 40,8 37,1 37,9 68,7 Kaarinantie/Saaristotie (mm. liittymien toimivuus ja turvallisuus) 54,0 52,9 57,7 63,9 57,3 81,6 Turun välikehän kehittäminen (mm. Halistenväylän rakentaminen, Eteläkaaren jatkaminen ja Uittamonsilta) 47,3 43,1 38,2 44,2 48,2 45,9 Turku (n:2205) Raisio (n:174) Naantali (n:316) Kaarina (n:283) Lieto (n:166) Kaikki (n: 3142)

23 Autoliikenne Pääväylien kehittämisen tärkeys (N:3142) Turun välikehän kehittäminen (mm. Halistenväylän rakentaminen, Eteläkaaren jatkaminen ja Uittamonsilta) 15,8 30,1 18,8 5,6 29,7 Kaarinantie/Saaristotie (mm. liittymien toimivuus ja turvallisuus) 22,7 34,6 14,7 2,4 25,6 Valtatie 10 (esim. pitkän matkan liikenteen ohjaaminen Liedon keskustan pohjoispuolitse valtatielle 9) 12,8 25,0 21,6 5,2 35,4 Valtatie 9 (mm. eritasoliittymät ja Lieto-Aura leveäkaistatien muuttaminen 4 kaistaiseksi) 18,3 29,8 20,5 4,0 27,3 Turun kehätie eli entinen ohikulkutie (mm. eritasoliittymät) 30,3 38,0 11,0 1,8 19, Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa

24 Autoliikenne Osuus pääasiallisen kulkutavan mukaan vastaajista, jotka kokevat pääväylien kehittämistä koskevat toimenpiteet vähintään melko tärkeäksi Turun kehätie eli entinen ohikulkutie (mm. eritasoliittymät) 50,9 64,3 62,6 68,2 79,8 Valtatie 9 (mm. eritasoliittymät ja Lieto-Aura leveäkaistatien muuttaminen 4 kaistaiseksi) 32,0 44,9 45,1 48,1 59,2 Valtatie 10 (esim. pitkän matkan liikenteen ohjaaminen Liedon keskustan pohjoispuolitse valtatielle 9) 44,2 29,3 36,2 39,1 37,9 Kaarinantie/Saaristotie (mm. liittymien toimivuus ja turvallisuus) 44,9 53,5 54,0 57,3 66,6 Turun välikehän kehittäminen (mm. Halistenväylän rakentaminen, Eteläkaaren jatkaminen ja Uittamonsilta) 35,3 43,3 45,6 45,9 53,6 Autoilijat (n:1072) Pyöräilijät (n:334) Kävelijät (n:1368) Bussilla kulkevat (n:417) Kaikki (n:3142)

25 Kehittämisprioriteet Ensisijainen liikenteen kehityskohde keskusta-alueilla kunnittain Prosenttia vastaajista Turku (n:2104) 29,2 40,1 24,6 6,1 Raisio (n:169) 39,1 21,9 30,2 8,9 Naantali (n:299) 35,5 22,1 32,4 10,0 Kaarina (n:272) 46,3 21,7 22,1 9,9 Lieto (n:156) 38,7 21,8 26,3 12,8 Kaikki (n:3000) 32,4 34,6 25,5 7,4 Joukkoliikenne Pyöräilyn olosuhteet Kävelyn olosuhteet Henkilöautoilun olosuhteet Ensisijainen liikenteen kehityskohde kaupunkiseudulla kunnittain Turku (n:2121) 47,2 36,9 7,2 8,7 Raisio (n:170) 54,1 24,1 8,2 13,5 Naantali (n:299) 48,2 24,8 10,0 17,1 Kaarina (n:274) 62,0 20,4 5,8 11,7 Lieto (n:156) 56,4 21,2 5,8 16,7 Kaikki (n:3020) 49,5 32,7 7,4 10,5 Joukkoliikenne Pyöräilyn olosuhteet Kävelyn olosuhteet Henkilöautoilun olosuhteet

26 Vaikuttaminen Mahdollisuus vaikuttaa lähialueen kävely-, pyöräily tai joukkoliikenneolosuhteiden kehittämiseen asuinkunnittain Turku (n:2136) 2,3 20,2 5,4 60,5 11,6 Raisio (n:170) 0,6 17,7 3,5 65,3 12,9 Asuinkunta Naantali (n:300) 1,3 Kaarina (n:275) 2,2 19,3 16,0 2,7 4,7 61,7 58,9 15,0 18,2 Lieto (n:162) 1,2 22,2 5,6 61,1 9,9 Kaikki (n:3043) 2,1 19,7 4,9 60,8 12,5 Kyllä, paljon Kyllä, jonkin verran Kyllä, mutta ei koe tarpeelliseksi Ei, mutta kokee tarpeelliseksi Ei, eikä koe tarpeelliseksi

27 Osallistaminen Parhaimmat keinot lisätä kuntalaisten osallistumista liikenneolosuhteiden kehittämiseen ikäryhmittäin + kaikki Prosenttia vastaajista ikäryhmittäin Asukas- tai yleisötilaisuudet 32,0 40,5 38,6 41,6 55,3 69,4 Paperiset asukaskyselyt 23,4 18,0 23,2 31,4 35,4 80,7 Sähköiset asukaskyselyt 9,6 53,6 79,4 79,3 73,7 77,9 Työpajat 12,4 10,5 10,2 8,1 10,2 44,6 Tempaukset ja tapahtumat 49,7 42,6 38,4 44,6 49,3 42,6 Internet, kuten kunnan palautepalvelu 52,3 58,0 60,5 65,3 67,5 60,6 Sosiaalinen media Mobiilisovellus (esim. mobiili palautekanava päättäjille) Jokin muu 1,3 1,9 2,4 4,5 6,2 2,8 19,6 30,1 30,2 45,2 39,3 48,6 40,5 47,1 41,9 40,0 57,3 63, vuotiaat (n:153) vuotiaat (n:1177) vuotiaat (n:863) vuotiaat (n:606) Yli 64 vuotiaat (n:209) Kaikki vastaajat (n:3008)

28 Havaintoja LJS:n tavoitteet ja toimenpiteet vastaavat melko hyvin siihen, mitä kyselyssä asukkaat kokivat tärkeiksi Poikkeuksena esim. raideliikenteen kehittäminen, joka sai vähemmän kannatusta Runkobussilinjojen kehittämistä taas pidettiin tärkeänä Erityisesti kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen tärkeää Liikenneturvallisuuden edistäminen tärkeää Mobiilisovellusten käytön lisääminen Matkaketjujen kehittäminen joukkoliikennematkojen nopeuttamisessa Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen Halua vaikuttamiseen on, mahdollisuuksia koettiin olevan vähän Osallistamisen eri keinot ja välineet kohderyhmän mukaan Vahvistettava asukkaiden kokemusta palautteiden ja kehitysideoin vaikuttavuudesta

29 5. MAL-hankekokonaisuus Pysäkkien parantaminen ja polkupyöräpysäköinti, tilannekatsaus Soile Koskela, ELY-keskus

30 Päälinjaus rahan kohdentamisesta Pysäkkitoimenpiteet (valtio) ja pyörätelineet/-katokset (kunnat) Suurin osa toimenpiteistä ydinkaupunkiseudun ulkopuolelle. Huomioitava kuitenkin vaikuttavuus ja linjastokokonaisuus! ELY:llä alustava esitys pysäkkitoimenpiteistä Linjasto Aura-Lieto as-turku: 12 katosta, 6 pp-telinettä Linjasto Vahto-Rusko-Turku: 17 katosta, pp-telineet? Linjasto Paimio-Piikkiö-Turku: 10 katosta, pp-telineet? Linjasto 801, Parainen-Kaarina-Turku: 6 katosta, 6 pp-telinettä Linjasto Mynämäki-Nousiainen-Masku-Turku + Kustavintie: 30 katosta, 7 pp-telinettä Linjasto Kemiö-Sauvo-Turku: 3 katosta, 2 pp-telinettä Esitykset kommentoitavaksi ja täydennettäväksi kuntiin. Sopimus kohteiden rahoituksesta. Toteutus/ rakentaminen v.2018

31 6. Turun seudun liikenteen visio työ Mari Sinn, Varsinais-Suomen liitto

32 Turun seudun liikenteen visio -työ Seurantatiedot Liikennejärjestelmän tavoitteiden seurantatietoja koottu Lounaistietoon: Aineistoa ei ole saatu vielä seuraavien tavoiteltavien tietojen osalta: seutuliikenteen määrät / asukas (ELY-liikenne) vuodesta 2014 (jos pidempää ajanjaksoa on, hyvä näin) vuorojen määrä seuraavilla väleillä (seutuliikenne + föli yhteensä) esim. vuodesta 2014 eteenpäin Raisio-Turku Naantali-Turku Kaarina-Turku Lieto-Turku Parainen-Turku Paimio-Turku Masku-Turku Haasteena, että seurantatiedot pyöräilijämäärien osalta hajanaisia ja eri vuosilta, joten selkeiden ja yhdenmukaisten graafien tuottaminen ollut vaikeaa Turun kaupungin tulevat liikennelaskennat? ELY:n tulevat liikennelaskennat? Raision laskentapisteen hyödyntäminen miten? Liikenneympäristökyselystä saataisiin vastaajien kestävien kulkutapojen osuus kesä- ja talviaikaan. Halutaanko tieto jo nyt (yhdeltä vuodelta) vai odotetaanko seuraavan kyselyn tuloksia (vuonna 2019, ajallinen perspektiivi)

33 Turun seudun liikenteen visio -työ Markkinointiaineisto - Tavoitteena tilata mainostoimistolta puhutteleva ja kansantajuinen aineisto: - Mitä tavoitellaan? Turun kaupunkiseudun LJ-suunnitelman päävisioita/linjauksia/tavoitteita havainnollistetaan esim. kartoilla, graafeilla, otsikoilla, havainnekuvin tms. - Mitä on saatu aikaan? Hyviä esimerkkejä. - Mitä on tulossa? - Laadittu pohja työlle (tavoitteet ja hankkeet listauksena) - Seuraavaksi tarjousneuvottelut. - Tavoitteena, että markkinointiaineisto on valmis vuoden loppuun mennessä. - Markkinointiaineisto rahoitetaan Liikennevirastolta saadulla rahoituksella.

34 7. VT 10 laatukäytävän MALhankekokonaisuus ELY:n ehdottamat toimenpiteet (Piritta Keto, ELY-keskus) Liedon kunnan toimenpiteet (Henna Paajanen, Liedon kunta)

35 ELY:n ehdottamat toimenpiteet

36

37

38 x Liedon kunnan ehdottamat toimenpiteet

39 6. Ajankohtaisia tiedotettavia asioita Bernerin käpy-projekti (Hanna Lindholm, ELY-keskus) Pyöräilyn seudullinen viitoitus MAL-hankkeen eteneminen (Hanna Lindholm, ELY-keskus) Mt 185 Turku-Raisio kevyen liikenteen väylän toimenpideselvitys (Sakari Somerpalo, Linea konsultit) Turun rekkakieltojärjestelmä: kuljetusjärjestöjen ja poliisin esiin nostamat raskaan liikenteen ongelmat (Sakari Somerpalo, Linea konsultit) Turun seudun liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma käynnistynyt (Mari Sinn, Varsinais-Suomen liitto)

40 Bernerin KÄPY-hanke Pyöreän pöydän neuvottelut ja (Hanna ELYjen edustajana) Taustalla mm. kansanterveydellinen näkökulma, kansallinen energia- ja ilmastostrategia -> tavoitteena kävelyn ja pyöräilyn matkojen määrän kasvu 30 vuoteen 2030 mennessä -> tarkoituksena laatia kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma (valtakunnallinen kärkihanke tai valtioneuvoston periaatepäätös), jossa mahdollisia toimenpiteitä voisivat olla: lj-suunnittelun ja MAL-käytäntöjen kehittäminen (kriteerit) lainsäädännön kehittäminen (ml. liikenteen automatisaatio ja maantielaki) kävely&pyöräily investoinnit (ml. kevyemmät ratkaisut); ks. seuraava dia matkaketjujen kehittäminen liikkumisen ohjaus muu taloudellinen ohjaus (vanhojen pyörien romutuspalkkio, verovähennykset) sekä valtion ja kuntien vastuuhenkilöiden nimeäminen

41 Bernerin KÄPY-hanke, Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelma Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelmalla tuettaisiin kävely- ja pyörätiehankkeiden toteuttamista kaupunkien katuverkolla. Tukea myönnettäisiin niille kunnille, joissa on laadittu kunnianhimoisia kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmia. Ohjelmissa tulisi muun muassa asettaa selkeät tavoitteet kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle sekä miettiä keinot tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi. Lisäksi ohjelmissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota kävely- ja pyöräilyväylien ympärivuotiseen kunnossapitoon. Valtion tuki hankkeisiin olisi enimmillään 50 hankkeen hinnasta. Taustatiedoksi LVM on pyytänyt ELYiltä tietoa maantieverkon klv-hankkeista. Kriteerit pohdinnassa. Solmupisteet voivat olla yksi kohde. Käynnistynee todennäköisesti v pienellä rahoituksella, mutta koko hankekokonaisuuden on ajateltu olevan 150 M (viiden vuoden aikana 30 M /v); ei tapahtune MAL-sopimusten kautta. VALMISTAUTUMINEN (HANKE-EHDOKKAITTEN MÄÄRITYS JA SUUNNITTELUVALMIUDEN NOSTO) ERITYISESTI KAUPUNKISEUTUJEN LJ- TYÖSSÄ!

42 Pyöräilyn seudullinen viitoitus MAL-hankkeen eteneminen

43 Mt 185 suuntainen pyörätieyhteys välillä (Naantali-)Raisiolahti Turku, alustava toimenpideselvitys Tarkastelualue

44 Mt 185 suuntainen pyörätieyhteys välillä (Naantali-)Raisiolahti Turku, alustava toimenpideselvitys Vaihtoehdot

45 Mt 185 suuntainen pyörätieyhteys välillä (Naantali-)Raisiolahti Turku, alustava toimenpideselvitys Kehätiesuunnitelmat vaikuttavat alkupään linjausten edullisuuteen

46 Turun keskustan rekkakielto ja erityslupajärjestelmä: ongelmia ja parantamistarpeita Kieltoalue

47 Turun keskustan rekkakielto ja erityslupajärjestelmä: ongelmia ja parantamistarpeita Kuljetusjärjestöjen näkemyksiä keskeisistä ongelmista: Lisäkustannukset: Erityisesti lähikuljetuksille suhteelliset kiertomatkat ovat pitkiä. Varsinkin lähellä kieltoaluetta Turun länsi- tai itäosassa sijaitsevat yritykset kärsivät, kun kuljetuksille ei myönnetä läpiajolupaa kaupungin toiselle laidalle. Läpiajo: Läpiajoon saa ohjeiden mukaan lupia vain Raision suunnasta Hirvensaloon, ei matkan varrelle turhaa kiertomatkaa, ohjaa kuljetuksia itäisen keskustan katuverkolle. Pienimmän haitan periaate ei aina toimi, kuljetuksia on siirtynyt niihin heikommin soveltuville reiteille. (Ohjeesta jonkun verran joustettu). Vuosilupa: Vuosilupaa ei saa, jos ei pysty yksilöimään määränpäitä. Esim. rakennustarvikekuljetuksissa kohteet vaihtelevat, työmaita on jatkuvasti eri puolilla kaupunkia. Keskustassa ei ajeta huvikseen. Luvan hakeminen joka kuljetukselle erikseen on turhaa työtä. Reittiohjeet: Ei tarvita, kuljettaja osaa valita turvallisen reitin. Joskus luvissa on määrätty sopimattomia reittejä esim. liian matalien siltojen ali. Hakukäytännöt: Asiakas määrittää aikataulun. Ei voi vaatia, että aina tietävät ja tilaavat kuljetuksen etukäteen 2 vrk:n lupakäsittelyä varten. (Tarvittaessa hoituneet nopeamminkin.)

48 Turun keskustan rekkakielto ja erityslupajärjestelmä: ongelmia ja parantamistarpeita Muutosehdotuksia jatkokäsittelyyn: Läpiajolupaan selvennyksiä ja tarkennuksia: Myönnetään Raision-Naantalin- Pansion suunnan ja Hirvensalon suunnan välille reittiä Puistokatu-Koulukatu sekä Kasarmialueen ja Caribian alueen kuljetuksille Helsinginkadun kautta. Perustellusta syystä myös muille kuljetuksille, jos ne muutoin ohjautuisivat liikenneturvallisuuden tai liikenteen häiriöiden kannalta sopimattomimmille reiteille. Läpiajolupaan määritellään sallittu läpiajoreitti. Vuosilupaan vapaammat ehdot: Vuosilupa voidaan myöntää, jos on sille perusteltu tarve. Vaaditaan perustelut. Kieltoalueelle suuntautuvien kuljetusten lupiin annetaan reittiohjeita tarvittaessa. Valvontavaatimuksena, että kuljetuksen suorittaja on velvollinen tarvittaessa esittämään luotettavasti kirjallisesti tai suullisesti tavaran toimitus- tai hakukohteen.

49 Turun keskustan rekkakielto ja erityislupajärjestelmä: ongelmia ja parantamistarpeita Muita raskaan liikenteen kehittämistarpeita: Kieltoalueen rajoilla (mm. Helsinginkadulla) kieltomerkit myöhään, helposti ajaa ohi tai ei enää löydy vaihtoehtoista reittiä ennakko-opasteita lisää. Helsingin moottoritiellä olevia kieltomerkkejä ei huomata iso opaste kansainvälisillä kielillä, lyhyesti ja visualisoiden. Raskaan liikenteen kiellot ja reitit tulisi saada näkyviin navigaattoriohjelmiin. Suikkilantien satamareitin mäissä talvella ongelmia talvihoidon tehostaminen. Raisiossa Kehätieltä Myllyn suunnalta vasemmalle valtatielle 8 kääntyminen ongelma, liittymässä pitkiä jonoja välityskykyä parantavia pikatoimenpiteitä. Välikehän osana toimiva Maunu Tavastinkatu on raskaalle liikenteelle sopimaton asuntoalueen läpiajoreitti. Maarian kirkkosilta on raskaalle liikenteelle hankala paikka. Halistenväylän ja rautatien eritasosillan rakentaminen. Kehätien parantamishankkeissa on kriittistä huolehtia raskaan liikenteen sujumisesta työmaan aikana.

50 Turun seudun liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma Työ käynnistynyt elokuussa 2017 Ohjausryhmän kokoonpano sama kuin Turun kaupunkiseudun jatkuvan liikennejärjestelmätyön työryhmän kokoonpano; laajennetaan tarvittaessa mm. työpajojen yhteydessä Tavoitteena, että kehittämissuunnitelma valmistuu keväällä 2018

51 9. Jatkotoimenpiteet seuraava työryhmän kokoukset klo sovitaan kokous marraskuulle Liikenneympäristön kyselyn tuloksista pienimuotoinen foorumi seudun liikenneympäristön kehittäjille (myös maankäytön suunnittelijoita mukaan) sovitaan ajankohta lokakuulle alatyöryhmien kokoukset, viisaan liikkumisen alatyöryhmän kokoukset: 15.9., , , Työstettäviä asioita ryhmän asialistoille? liikenteen hallinnan alatyöryhmän kokous turvallisen liikkumisen alatyöryhmä kokous ohjausryhmän kokous asioita ohjausryhmän asialistalle?

52 8. Muut asiat - Sään, kelin, hoidon ja kunnossapidon vaikutus jalankulku- ja pyöräilyolosuhteisiin tutkimus alkamassa (Hanna Lindholm / Jaakko Klang, ELY-keskus

53 9. Kokouksen päättäminen Pääsääntöisesti omalla autolla työmatkansa kulkevien suhtautuminen kestävän ja sujuvan liikkumisen edistämistä koskeviin väittämiin (n:806) Olisin valmis siirtymään työmatkapyöräilijäksi, jos pyöräteiden kunto olisi parempi tai yhteydet sujuvammat 21,7 33,2 45,1 Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos käyttämieni bussien vuoroväli olisi aamuisin, päivisin ja iltaisin alle 10 minuuttia 36,2 28,7 35,1 Olisin valmis siirtymään aktiiviseksi joukkoliikenteen käyttäjäksi, jos joukkoliikenteella kuljettu matka-aika lyhenee noin 10 minuutilla 31,2 32,0 36,8 Olisin valmis vaihtamaan pidemmälle reitille ruuhka-aikana säästääkseni matkaajassa, jos saisin siitä ajoissa tiedon mobiililaitteeseeni 62,4 18,0 19,5 Olisin valmis vähentämään omalta osaltani ruuhkahuippuja (noin ja ) kulkemalla töihin ennen tai jälkeen ruuhkahuippujen Ote Liikenneympäristökyselyn tuloksista (Mikko Koskinen, Valonia. 2017) 44,7 Siirtyminen 45,0 10,3 joukkoliikenteen käyttäjäksi kiinnostaa; samoin ruuhkien välttäminen!