Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008 SISÄLLYSLUETTELO. Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2008

Transkriptio

1 3/2008 syyskuu Yleinen taloudellinen tilanne Valtion talousarvioesitys 2009 Verotus Vuoden 2009 valtionosuudet Eräiden tehtävien siirto kunnilta valtiolle Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntien sähköisten laskujen käyttöä selvitetään

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 3/2008 Lehti ilmestyy n. 5 kertaa vuodessa Infobladet utkommer ca.5 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1120 kpl Upplaga 1120 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av informationsbladet. Lisätilaukset à 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) raija.haaja@kuntaliitto.fi Extra prenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, raija.haaja@kommunforbundet.fi fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor >Kauppapaikka > Maksuttomia tuotteita ja palveluita >Kuntatiedotteet > Verksamhetsområden > Kommunalekonomi SISÄLLYSLUETTELO Sivu Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous vuosina Kuntien verotulojen kehitys Valtion talousarvioesitys Verotus 8 Verovuoden 2007 verotus ja maksuunpanotilitys Kunnilta perittävät verotuskustannukset Budjettiehdotuksen verotuslinjaukset Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VOVA) Arvonlisäverotus Vuoden 2009 valtionosuudet 11 Siirtymätasaus Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Eräiden tehtävien siirto kunnilta valtiolle Holhoustoimen edunvalvontapalvelujen siirto kunnilta oikeusaputoimistoille 18 Elatustuen siirto kunnilta Kansaneläkelaitokselle Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 20 Kuntajaoston yleisohjeet Kuntien sähköisten laskujen käyttöä selvitetään 21 Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2008 ja 2009 (liite 2a ja 2b) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Kuntien verotulot , mrd. (liite 5) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. (liite 6a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. (liite 6b) Keskeisiä indeksilukuja ja niiden ennusteita 1 ) (liite 7) Vuoden 2009 valtionosuuksien perusteena olevat yksikköhinnat (liite 8) Valtionosuus vuonna 2009 (VOS6SL) (liite 9) Opetustoimen rahoitusosuus 2009 (ZE60C) (liite 10) Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall Toimittanut / Sammanställt av Raija Haaja 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008

3 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantaloudella on takanaan viidentoista vuoden kasvuputki. Laman jälkeen talous on kasvanut keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Tänä vuonna kansantaloudessamme tuotetaan tavaroita ja palveluita 1,7-kertainen määrä vuoteen 1993 verrattuna. Kokonaistuotannon arvo on tänä vuonna noin 191,5 miljardia euroa ja vuonna 2009 tuotannon arvon ennustetaan olevan 200 miljardia euroa. Laman jälkeisenä aikana kansantaloutemme hinta- ja kustannustason kohoaminen on ollut maltillista, esimerkiksi kansantuotteen hintaindeksillä mitattuna keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Kuluttajahintojen nousuvauhti on ollut vieläkin hitaampaa, keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa. Talouden kasvu oli vielä viime vuonna nopeaa eli ennakkotietojen mukaan 4,5 %. Korkeasuhdanne on taittunut ja talouskasvu on tänä vuonna nopeasti hidastumassa. Ennustelaitosten elo-syyskuussa julkaistut arviot kuluvan vuoden tuotannon kasvusta ovat 2 3 %. Vuodelle 2009 ennustetaan yleisesti alle kahden prosentin tuotannon kasvua. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin hidastumisen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme ennustettua heikompaankin kehitykseen. Vuonna 2008 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli neljä prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Myös kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aiempia vuosia suuremmat palkkojen korotukset. Ensi vuonna inflaation arvioidaan hidastuvan muun muassa tuontihintojen nousun vaimentumisen sekä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen johdosta. Palkkojen sopimuskorotukset ovat ensi vuonna maltillisemmat kuin tänä vuonna ja myös palkkaliukumat jäänevät vähäisemmiksi suhdannetilanteen johdosta. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän noin henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste onkin tänä vuonna 70½ prosenttia. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä vuonna viime vuoden keskimääräisestä tasosta ja on 6,2 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen alenevan ensi vuonna hieman tämän vuoden tasosta. Liitteessä 1 on esitetty tietoja ja arvioita kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Arviot ja ennusteet vuosille 2008 ja 2009 perustuvat valtionvarainministeriön elokuussa julkaisemaan suhdannekatsaukseen, joka on luettavissa valtiovarainministeriön Internetsivulta osoitteesta asiakohdassa ajankohtaista ja suhdannekatsaus. Liitteessä 2a ja 2b on esitetty kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita kuntatalouden kannalta keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina 2008 ja Kuntatalous vuosina Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla peräti kahdeksan prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kunta-alalla viime vuoden loppupuolella saavutetut neuvottelutulokset virka- ja työehtosopimuksista ovat nopeuttaneet merkittävästi kunta-alan palkkasumman kas- Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008 3

4 vua vuoden 2007 viimeisestä neljänneksestä alkaen. Vuonna 2007 kunta-alan palkkasumma kasvoi ennakkotietojen mukaan 4,2 %. Sopimuskorotusten tason ja ajoituksen ohella mm. liukumat ja työpanoksen muutokset vaikuttavat siihen, miten paljon kunta-alan palkkasumma tänä ja ensi vuonna kasvaa. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt alkuvuonna lähes seitsemän prosentin vuosivauhtia. Koko vuonna palkkasumma kasvanee yli kuusi prosenttia. Kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 5,3 %. Ensi vuonna palkkasumman kasvuvauhti hidastuu sopimuskorotusten johdosta. Ansiotasoindeksi kohonnee kuitenkin 3,7 prosenttia ensi vuonna. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan myös henkilöstön lukumäärän lisäyksen sekä rakennemuutosten johdosta. Liitteessä 3 on esitetty tietoja ja arvioita kunta-alan palkkasumman kehitykseen vaikuttavista tekijöistä vuosina Tämän hetkisten tietojen mukaan vuoden 2009 kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuissa ei tapahdu kovin merkittäviä muutoksia tämän vuoden perusteisiin verrattuna. Sairausvakuutusmaksu kohoaa hieman. Työttömyysturvamaksun palkkasummaraja säilynee nykyisessä lähes 1,7 miljoonassa eurossa, mutta ylimenevältä osalta maksuprosentti alenee 2,7 prosenttiin. Työnantajan keskimääräinen ennakollinen KuEL-maksu alenee 0,7 prosenttiyksikköä ja on 23,1 % vuonna Liitteessä 4 on esitetty kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut vuosina Vuoden 2009 maksuprosentit ovat valtion budjetissa esitettyjä lukuja. Ne saattavat muuttua myöhemmin syksyllä, kun lopulliset päätökset maksuprosenteista tehdään. Muutoksista tiedotetaan erikseen. Liitetaulukossa esitetään kuntatyönantajan keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksuprosentti. Tällöin työnantajan eläkevakuutusmaksut on painotettu siten, että KuELmaksun suhteellinen osuus on 90 prosenttia ja VaEL-maksun osuus on 10 %. Luvut ovat keskimääräisiä koko kuntatyönantajaa kuvaavia lukuja. Kunta-alan kustannustaso kohoaa tänä vuonna melko nopeasti verrattuna viime vuosien kehitykseen. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräinen vuotuinen kohoaminen on ollut vuosina noin kolmen prosentin luokkaa. Tänä vuonna kustannustason arvioidaan nousevan 4,7 %. Ensi vuonna peruspalvelujen hintaindeksin ennustetaan kohoavan 3,2 %. Liitteessä 7 on esitetty eräiden kunta-alan kannalta keskeisten indeksilukujen kehitys vuosina Vuosien 2008 ja 2009 luvut ovat valtiovarainministeriön arvioita. Kuntaliiton nettisivuilta löytyy keskeisistä indekseistä myös ns. pitkiä aikasarjoja asiakohdassa Kuntatalous/Julkaisut, tilastot ja ennusteet/indeksit. Kunnat voivat taloussuunnitelmia laatiessaan käyttää Peruspalvelubudjetissa esitettyjä kokonaistaloudellisten muuttujien kehitystä kuvaavia lukuja vuosille Taustaoletukset löytyvät Kuntaliiton nettisivuilta yllämainitusta asiakohdasta ennusteet. Peruspalvelubudjettitarkastelu on julkaistu kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön nettisivuilla. Kuntien verotulojen kehitys Kunnallisveron tilitykset ovat kohonneet kuluvan vuoden tammi-elokuussa lähes seitsemän prosenttia. Nopeaa kasvua selittää muun muassa yleisen taloudellisen toimeliaisuuden jatkuminen vilkkaana, mikä on näkynyt sekä yritysten hyvänä tu- 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008

5 loskehityksenä että työllisyyden paranemisena. Koko kansantalouden palkkasumma on kasvanut ennakkotietojen mukaan tämän vuoden tammi-heinäkuussa kahdeksan prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon. Kunnallisveron tilitykset ovat tänä vuonna lähes 15 miljardia euroa ja suhteellinen kasvu edellisestä vuodesta on 7 %. Ensi vuonna kunnallisveron tilitykset lisääntyvät kolmisen prosenttia. Ansiotulojen nimellinen kasvu jatkuu kylläkin suhteellisen ripeänä eli 5½ %, mutta kunnallisverotuksessa toteuttavat verokevennykset vähentävät kunnallisveron tuottoa noin 374 miljoonaa euroa. Eläketulojen verotusta kevennetään kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla, minkä arvioidaan vähentävän kuntien verotuloja ensi vuonna 131 miljoonaa euroa. Valtionverotuksen ansiotulovähennys kumotaan ja tilalle ehdotetaan käyttöön otettavaksi uusi työtulovähennys. Vähennys tehdään ensisijaisesti valtion verosta. Jos valtion vero ei riitä vähennyksen tekemiseen, loput vähennetään muilta veronsaajilta. Kuntien ensi vuoden verotuottomenetyksiksi arvioidaan 236 miljoonaa euroa. Verotulomuutoksia kunnille aiheuttavat lisäksi mm. kotitalousvähennyksen nostaminen (arviona 24 miljoonan euron menetys) sekä matkakuluvähennyksen omavastuun nousu (arviona 17 miljoonan euron lisäys verotuloihin). Nämä yhteensä yllämainitut 374 miljoonan euron verotulomenetykset vuonna 2009 kompensoidaan kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla. Kuntien yhteisöveron tilitykset ovat tänä vuonna arvion mukaan runsaat 1,6 miljardia euroa. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan alenevan jonkin verran ensi vuonna suhdanteiden heikentyessä. Kiinteistöveron tilitysten määräksi vuonna 2008 arvioidaan 890 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron tuotto lisääntynee ensi vuonna viitisen prosenttia ja tilitykset ovat 930 miljoonaa euroa. Kuntien verotulojen tilitykset ovat tänä vuonna yhteensä lähes 17,5 miljardia euroa. Ensi vuonna tilitykset ovat noin 18 miljardia euroa. Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen kehitys verolajeittain vuosina Luvut perustuvat Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan tarkistettuun verotulolaskelmaan, joka on esitetty myös valtion ensi vuoden talousarvioesityksen yleisperusteluihin sisältyvässä peruspalvelubudjetissa. Luvut ovat pohjana myös Kuntaliiton syyskuussa päivitettävässä verotulokehikossa. Liitteissä 6a ja 6b on esitetty tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketuista tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta vuosilta sekä neuvottelukunnan arviot vuosille Laskelmien yhteenveto on niin ikään esitetty peruspalvelubudjettitarkastelun yhteydessä. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Valtion talousarvioesitys 2009 Maan hallitus on julkistanut ehdotuksensa valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseksi ja antanut sen eduskunnalle. Kuntatalouden kehitysarviota on jossain määrin Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008 5

6 heikennetty viime keväänä peruspalveluohjelmassa esitetystä. Kuntien vuosikate kuitenkin vahvistuisi arvioin vielä vuonna 2009, jonka jälkeen kuntatalous alkaisi uudelleen heiketä. Kuntien välisten erojen arvioidaan pysyvän suurina. Ensi vuoden valtion talousarvioesityksessä kuntien valtionosuudet nousevat runsaasti, arviolta 684 miljoonaa euroa. Kuntien rahoitusasema ei tästä johtuen kuitenkaan käytännössä parane, koska kyse on kustannustason nousun ja tuloverotuksen keventämiseen (374 milj.e) liittyvien veromenetysten kompensoimisesta. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat sen vuoksi, että kuntien veromenetykset kompensoidaan nostamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. Talousennusteita on aivan viime viikkoina tarkistettu edelleen alaspäin ja taantumaan ajautumista pidetään laajalti todennäköisenä. Talouden käänne saattaa myös olla varsin jyrkkä maailmanlaajuisen luottolaman ja finanssikriisin rantautuessa Suomeenkin. Suhdannekäänteen syvyys ja kesto ovat monelta vielä epävarmojen arvioiden varassa. Vientiteollisuuteemme rakenneongelmat yhdistettynä rahoitusmarkkinoiden turbulenssiin aiheuttaa sopeutumisvaiheen, jonka kestoa on tällä hetkellä mahdoton arvioida. Tässä tilanteessa on syytä erityiseen malttiin ja varovaisuuteen. Ottaen huomioon voimassa oleva korkea palkkasopimus ja ikääntymisen aiheuttamat menopaineet, tulisi kunnissa nyt välttää kaikin keinoin kaikkia menoja lisääviä toimenpiteitä. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntien tulojen ja menojen ristiriita on kärjistymässä talouskehityksen hidastuessa ennakoitua voimakkaammin, tilanne uhkaa vain vaikeutua. Kuntien tulo- ja menokehitys eriytymässä? - toimintamenot kasvavat v.2009 lähtien veroja ja valtionosuuksia nopeammin, talouskasvun odotettua nopeampi hidastuminen kärjistäisi tilannetta entisestään 2,0 Kuntien ja kuntayhtymien verotulot, valtionosuudet ja toimintamenot muutos edellisvuoteen verrattuna, mrd. euroa 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5 0,8-0,1 0,0 0,3 0,2 0,8 0,3 1,2 0,2 0,0 0,4-0,6 0,4 0,2 0,3 0,6 0,4 0,9 0,3 0,8 1,1 1,2 0,5 0,5 0,3 0,3 0,4 0,9 0,9 0,9 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1, Verotulot Valtionosuudet Toimintamenot -1, Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008

7 Kuntaliitto on esittänyt, että mm. väestön ikääntymisestä johtuvan palvelutarpeen kasvun vuoksi kuntatalouden rahoitusasema turvaamiseksi tulisi valtion rahoitusosuuteen tehdä ylimääräinen, tuntuva tasokorotus ensi vuoden ja seuraavien vuosien budjetteihin. Valtionosuudet kasvavat siis laskennallisesti merkittävästi samalla kun verotulojen kehitys uhkaa hiipua. Tämä johtuu talouskasvun hidastumisesta ja siitä, että kuntien verotulopohjaa kavennetaan ja menetykset korvataan korottamalla valtionosuuksia. Tästä huolimatta valtion rahoitusosuus peruspalvelubudjetin mukaisiin kuntapalveluihin alenee esityksen mukaan hallituskaudella lähes %-yksiköllä. Mrd. 40 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja niiden rahoitus (käyvin hinnoin), mrd. euroa ja prosenttiosuuksina vuosina ,1 % 77,8 % 76,8 % 75,6 % 74,5 % 74,1 % 73,0 % 73,3 % 71,9 % 71,3 % 71,9 % 72,4 % 72,7 % ,9 % 22,2 % 23,2 % 24,4 % 25,5 % 25,9 % 27,0 % 26,7 % 28,1 % 28,7 % 28,1 % 27,6 % 27,3 % Valtionosuudet (Peruspalvelubudjettitarkastelun mukaan) Muu rahoitus Lähde: KUTHANEK , Peruspalvelubudjetti Yksittäisistä menopaineista merkittävin on vammaispalvelulainsäädännön laajentaminen. Myös ikäihmisten palvelusuunnitelman ikärajaa madalletaan ja palvelujen laatua parannetaan. Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotukset kanavoidaan valtiolle. Koulutusikäluokkien pienentymisestä muodostuvaa menosäästöä ei vähennetä vaan se laitetaan koulutuksen kehittämiseen. Kokonaisuutena ottaen ensi vuoden valtion budjetin vaikutus kuntatalouteen on lähestulkoon neutraali. Budjetin sisältöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti. Lisätiedot: Reijo Vuorento, p. (09) , Martti Kallio, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008 7

8 Verotus Verovuoden 2007 verotus ja maksuunpanotilitys Verovuoden 2007 verotus valmistuu lokakuun 2008 loppuun mennessä. Viimeisimmät ennakkotiedot valmistuvasta verotuksesta on julkaistu Verohallinnon Internet-sivuilla kohdassa Veronsaajien palvelut. Verovuoden 2007 ansio- ja pääomatulojen osalta tehdään marraskuussa ns. maksuunpanotilityksen mukainen tilitys. Verovuodelta 2007 jo tilitetyt verot oikaistaan vastaamaan lopullisen verotuksen mukaisia maksuunpanosuhteita. Lisäksi kunnilta vähennetään näiden osuus verovelvollisille verovuodelta 2007 maksettavista ennakonpalautuksista. Päivitetty arvio maksuunpanon mukaisesta tilityksestä löytyy myös Verohallinnon Internet-sivuilta. Syyskuun ennakkotiedot ovat vielä suuntaa antavia ja varsinaisen tilityksen tulokset tulevat tarkentumaan verovalmistelun edetessä. Ansio- ja pääomatulojen verojen lisäkantoerien eräpäivät ovat ja Näinä eräpäivinä kertyneet verot tilitetään kunnille tammikuussa ja maaliskuussa Verotulojen tilityksiin liittyviä ajankohtaisasioita käsitellään Verotulo hot linessa Kunnilta perittävät verotuskustannukset Vuonna 2009 kunnilta perittävien verotuskustannusten arvioidaan nousevan valtion tulo- ja menoarvioesityksen perusteella noin 8,5 prosenttia verrattuna vuoden 2008 talousarvioon. Kuntien osuudeksi vuoden 2009 verotuskustannuksista arvioidaan noin 123,1 miljoonaa euroa. Budjettiehdotuksen verotuslinjaukset Eduskunnalle annettu hallituksen esitys (HE 112/2008) valtion talousarvioksi vuodelle 2009 sisältää alla olevat tuloverolinjaukset. Esityksessä ehdotettujen veroperustemuutosten johdosta kuntien verotulot alenisivat yhteensä noin 380 miljoonalla eurolla. Hallitus antaa erikseen esityksen, jossa säädetään verotulojen alentumisen kompensoinnista kunnille sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksia korottamalla. Ansiotulojen verotus Ansiotulojen verotusta esitetään kevennettäväksi vuonna 2009 yhteensä 870 miljoonalla eurolla. Lisäksi kompensoitaisiin ansiotason nousun verotusta kiristävää vaikutusta 160 miljoonalla eurolla, sekä tehtäisiin 4 prosentin inflaatiotarkistus valtion tuloveroasteikkoon. Kevennys toteutettaisiin alentamalla valtion tuloveroasteikon marginaaliveroprosentteja 1 1,5 prosenttiyksiköllä sekä ottamalla käyttöön uusi työtulovähennys. Tuloverolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että valtionverotuksen ansiotulovähennyksestä luovuttaisiin ja laissa säädettäisiin uudesta työtulovähennyksestä. Työtulovähennys tehtäisiin ensisijaisesti ansiotulosta valtiolle suoritettavasta tuloverosta. Siltä osin kuin ansiotulosta valtiolle suoritettava tulovero ei riittäisi vähennyksen tekemiseen, vähennys tehtäisiin kunnallisverosta, sairausvakuutusmaksusta ja kirkollisverosta. Ansiotulojen verotuksen keventäminen alentaisi kuntien veropohjaa yhteensä 236 miljoonaa euroa. Eläketulojen verotuksen keventäminen Eläketulon verotuksen keventämiseksi kasvatettaisiin sekä valtionverotuksen että kunnallisverotuksen eläketulovähennystä. Kunnallisverotuksen eläketulovähennyk- 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008

9 sen kasvattaminen alentaisi verotuloja noin 79 miljoonalla eurolla. Eläketulojen verotuksen kohdennettu keventäminen alentaisi kaiken kaikkiaan verotuloja yhteensä 225 miljoonalla eurolla, josta kuntien osuus on 131 miljoonaa euroa. Kuntien verotuottomenetykset kompensoitaisiin kunnille valtionosuuksia korottamalla. Liikunta- ja kulttuuritoiminta verovapaana henkilökuntaetuna Kulttuuriseteli ja muu työnantajan työntekijälle tarjoama tavanomainen ja kohtuullinen työntekijän omaehtoinen liikunta- ja kulttuuritoiminta säädettäisiin 400 euroon asti verovapaaksi henkilökuntaeduksi. Laajentaminen alentaisi verotuloja arviolta enimmillään vajaalla 10 miljoonalla eurolla, josta kuntien osuus olisi noin 4 miljoonaa euroa. Kotitalousvähennys Kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin euroon. Verotulojen arvioidaan vähenevän 70 miljoonalla eurolla, josta kuntien osuus olisi 24 miljoonaa euroa. Asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset Asunnon ja työpaikan välisten matkakustannusten vähennysoikeuteen liittyvän omavastuuosuutta ehdotetaan korotettavaksi 500 eurosta 600 euroon. Matkakuluvähennykseen liittyvää omavastuuosuutta on korotettu viimeksi vuonna Tämän jälkeen matkustamisen kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Omavastuuosuuden korottaminen lisäisi verotuloja noin 31 miljoonalla eurolla, josta kuntien osuus olisi noin 17 miljoonaa euroa. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VOVA) Verohallinnon uusi yksikkö Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on aloittanut toimintansa. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valvoo veronsaajien oikeutta verotuksessa ja verotusta koskevassa muutoksenhaussa sekä muissa hallintolaissa tai hallintolainkäyttölaissa tarkoitetuissa asioissa. Asiasta on kirjoitettu mm. Kuntatalous -tiedotteessa 1/08. Suomen Kuntaliiton yhteistoimintaan nimeämät veroasiamiehet antavat kunnan, seurakunnan tai Kansaneläkelaitoksen pyynnöstä kyseisen veronsaajan oikeudenvalvontatoimintaa koskevia tietoja. Kaikkien asiamiesten toimivalta on valtakunnallinen, vaikka Verohallinnon Internet-sivuilla onkin lista suositusaluejaosta. Kunnat voivat siis olla yhteydessä kehen asiamieheen tahansa (VHL 17 :n asiamieheen, muuhun asiamieheen tai yksikköön ylipäänsä). Asiamiesten lista ja suositusaluejako on pyritty laatimaan valtakunnallisesti mahdollisimman tasapainoiseksi ja yksikön pääasiana on toimia valtakunnallisena yksikkönä. Kaikki olennaiset asiakirjat ovat sähköisessä muodossa kaikkien maan veroasiamiesten käytössä ja tarvittaessa asiakirjoja voidaan postittaa paikkakuntien välillä. Lisätietoa yksikön toiminnasta sekä yhteistoimintaan nimettyjen veroasiamiesten tiedot löytyvät Verohallinnon Internet-sivuilta Veronsaajien palvelut Oikeudenvalvonta. Veronsaajien oikeudenvalvonnan yhteistyöryhmä käsittelee veronsaajien oikeudenvalvonnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja sekä eri veronsaajien ja yksikön välistä yhteistyötä oikeudenvalvontatehtävässä. Yhteistyöryhmä tullaan nimeämään lähiaikoina, Suomen Kuntaliiton nimeämät jäsenet ovat talousjohtaja Janne Laven, Kaarina kaupunki ja kehittämispäällikkö Annika Suorto, Suomen Kuntaliitto. Heihin voi olla yhteydessä oikeudenvalvontaan liittyvissä asioissa. Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) , Mikael Enberg, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008 9

10 Arvonlisäverotus Oikeuskäytäntöä Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi ratkaisun T2227 (vuosikirja), joka koskee kunnan oikeutta laskennalliseen palautukseen Kansaneläkelaitoksen kautta maksetusta lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. Kunta A oli kysynyt, onko sillä oikeus saada laskennallinen palautus Kelan kautta maksetuista lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta. Jos A maksaisi ne itse palveluntuottajalle, oikeus laskennalliseen palautukseen olisi. Sisä-Suomen verovirasto ja hallinto-oikeus olivat hylänneet kunta A:n hakemuksen perustaen ratkaisunsa siihen, että A:n olisi pitänyt maksaa tuki suoraan tuensaajalle. Arvonlisäverolain 130 a :n 1 momentin mukaan kunnalla on oikeus saada palautuksena laskennallinen vero seuraavista verottomina hankkimistaan palveluista ja tavaroista: :ssä tarkoitettu terveyden- ja sairaanhoitopalvelu sekä mainitussa lainkohdassa tarkoitettu hoitoon liittyvä palvelu ja tavara samoin kuin 36 :ssä 1 4 kohdassa tarkoitetut palvelut ja tavarat; :ssä tarkoitettu sosiaalihuoltoon liittyvä palvelu tai tavara. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan kunnalla on oikeus saada palautus myös 1 momentissa tarkoitetun toiminnan harjoittajalle toimintaa varten antamastaan tuesta tai avustuksesta. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan arvonlisäverolain 130 a :n 2 momentin sanamuotoon ei sisälly sanaa suoraan, jota sekä verovirasto että hallinto-oikeus on käyttänyt ratkaisevana perusteena kielteiselle kannalle. Laissa säädetään ainoastaan, että kyseessä tulee olla kunnan maksama tuki ja että tuki on annettava laissa mainitun toiminnan harjoittajalle tämän toimintaa varten. Säännöksen sanamuodon voidaan katsoa edellyttävän, että kunnan antaman tuen tulee välittyä lyhentymättömänä kunnalta palvelun tuottajalle. Sen sijaan säännöksen ei voida katsoa asettavan mitään ehtoja tuen maksamisen käytännön järjestelyille. KHO:n käsittelyssä on todettu, lainsäätäjän tarkoituksena arvonlisäverolain 130 a :ää säädettäessä on ollut arvonlisäverotuksen aiheuttaman neutraalisuusongelman lieventäminen ja kilpailu vääristymien ehkäiseminen. Lakia säädettäessä pyrittiin nimenomaan hallinnollisesti yksinkertaiseen menettelyyn. Ottaen huomioon säännöksen sanamuoto ja hallituksen esityksestä ilmenevät seikat, lainsäätäjän tarkoituksena on katsottava olleen suoda kunnille oikeus laskennalliseen palautukseen sosiaalihuoltoon liittyvän palvelun tuottajalle maksetusta tuesta ottamatta kantaa tuen maksukäytäntöön. Säännöksen sisältö huomioon ottaen olennaista on siis ainoastaan se, että kunta maksaa tukea sosiaalihuoltoon liittyvän palvelun tuottajalle tämän toimintaa varten. Tuen on oltava kunnan rahoittamaa ja sen tulee päätyä sellaisenaan laissa tarkoitettujen palveluiden tuottajalle. Kunnilla on siten säännöksen estämättä oikeus järjestää tuen maksu hallinnollisesti yksinkertaisimmaksi ja kokonaistaloudellisimmaksi katsomallaan tavalla. Edellä esitetty ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 9, 10 ja 20 :n säännökset huomioon ottaen A:lla, joka vastaa kokonaisuudessaan ja ennakkoon lasten yksityisen hoidon palveluiden tuottajille maksetun tuen kustannuksista ja joka käyttää tuen maksamisen käytännön toteuttamisessa hallinnollisen yksinkertaisuuden vuoksi Kansaneläkelaitoksen palveluita, on katsottava olevan oikeus maksamansa tuen perusteella laskennalliseen veron palautukseen. Käytännössä tätä ratkaisua voidaan käyttää apuna myös erilaisten muiden vastaavanlaisten järjestelyjen verollisuutta arvioitaessa. Lisätiedot: Annika Suorto, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008

11 Vuoden 2009 valtionosuudet Siirtymätasaus Vuoden 2006 valtionosuusuudistuksen siirtymätasaus päättyi vuonna Näin ollen vuonna 2009 kaikki kunnat saavat uudistuksen mukaiset valtionosuudet. Siirtymätasauksen valtionosuusvaikutukset löytyvät tarvittaessa Kuntaliiton Internetsivun taulukosta vuoden 2007 valtionosuuksien kohdalta. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2009 valtionosuuksien tasaus määräytyy vuodelta 2007 valmistuvan verotuksen perusteella. Kuntakohtainen laskelma on tehty yhdessä valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton kanssa perustuen verohallinnolta saatuihin ennakkollisiin verotietoihin (Verohallitus ). Laskelmaan on syytä suhtautua vielä varauksella. Suuriin kuntakohtaisiin muutoksiin kannattaa siis kiinnittää huomiota ja tarvittaessa selvittää muutoksen syy ja oikeellisuus (esim. optiotulojen vaikutus) sekä korjata esitettyä ennakkolaskelmaa. Lopullinen laskelma saadaan sen jälkeen, kun vuoden 2007 verotus on valmistunut lokakuun lopussa. Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen laskentaperusteet sisältyvät valtionosuuslain (1219/2005) muutokseen. Tasauksen laskentaperusteina ovat tämän hetkiset tiedot laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta yhteisövero-osuudesta. Laskennallinen kiinteistövero on jo lopullinen. Laskennassa käytetään keskimääräistä tuloveroprosenttia ja keskimääräisiä kiinteistöveroprosentteja jäljempänä olevan taulukon mukaan. Vuoden 2009 alusta voimaan tuleva kuntajako on otettu huomioon muutoin, paitsi laskelmista puuttuvat vielä osakuntaliitosten vaikutukset. Kuntakohtainen laskelma löytyy osoitteesta kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Laskelman (VM/Kuntaosasto ) pohjana ovat seuraavat tiedot: Laskennalliset verotulot ja yhteisövero-osuus - Laskennallisen kunnallisveron määrä euroa (muutos + 7,4 %). - Yhteisöveron määrä euroa (muutos + 21,7 %). - Laskennallisen kiinteistöveron määrä euroa (muutos + 8,0 %). Asukasluku ja keskimääräinen tuloveroprosentti - Vuodenvaihteen 2006/2007 asukasmäärä (Manner-Suomi) - Keskimääräinen tuloveroprosentti 18,46 % Keskimääräiset kiinteistöveroprosentit tasauksessa - yleinen 0,75 % - vakituinen asunto 0,29 % - muu asunto 0,87 % - voimalaitos 0,75 % (käytetään yleistä prosenttia) - yleishyödylliset yhteisöt 0,41 % - rakentamaton rakennuspaikka 2,03 % Laskennallinen verotulo ja tasausraja asukasta kohti - laskennallinen verotulo 3 156,43 euroa/asukas - tasausraja (91,86 %) 2 899,49 euroa/asukas Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

12 Tasauslisän määrä on täysimääräinen tasausrajaan saakka (rajan alapuolella oleva kunta). Tasausvähennyksen määrä on 37 % tasausrajan ylittävistä kunnan laskennallisista verotuloista (rajan yläpuolella oleva kunta). Maksatuksessa verotulotasaus jaetaan siten, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 %, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 % sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Päätöksen tasauksesta tekee valtiovarainministeriö ja kukin ministeriö hoitaa osuutensa (maksaa tai perii). Kuntaliiton kotisivulla olevissa kuntakohtaisissa laskelmissa kohdistusta ei ole tehty, vaan tasauslaskelma on esitetty omana kokonaisuutena. Lisätiedot: Mikael Enberg, p. (09) , Jouko Heikkilä, p. (09) , Heikki Pukki, p. (09) , Annika Suorto, p. (09) , Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden perusosa ja vähennykset Yleisen valtionosuuden keskimääräinen euromäärä eli perusosa on vuonna ,06 /asukas. Vuoden 2009 yleisen valtionosuuden perusosa on talousarvioesityksen ( ) mukaan 29,68 /asukas. Määräytymisessä on otettu huomioon täysimääräinen indeksikorotus 3,9 % (indeksikorotus leikkaamattomaan osaan). Perusosan perusteella lasketusta yleisen valtionosuuden koko määrästä vähennetään edelleen voimassa oleva valtionosuusleikkaus 10,75 euroa/asukas. Vuoden 2009 alusta voimaan tuleva kuntajako on otettu huomioon paitsi osakuntaliitosten asukaslukuvaikutukset. Eräissä tapauksissa valtionosuuteen tulee huomattavia muutoksia. Niitä aiheuttavat yleisen valtionosuuden olosuhdetekijän ilmaantuminen tai poistumien. Eräissä tapauksissa syynä on kuntajako. Tällaisia tekijöitä ovat taajamarakennelisä, asukasluvun muutos, saaristoisuus ja syrjäisyys. Viimeksi mainitun tekijän vaikutus saadaan selville vasta myöhemmin syksyllä. Kaikkien kuntien valtionosuuteen vaikuttaa vähentävästi eräiden valtiolle siirrettävien tehtävien kustannusten huomioon ottaminen valtionosuuden vähennyksenä, työmarkkinatuen rahoitusratkaisu vuonna 2006 sekä eräiden väliaikaisten tehtävien rahoitus. Tällaisia vuoden 2009 alusta valtiollistettavia tehtäviä, jotka vaikuttavat yleisen valtionosuuden määrään, ovat kuluttajaneuvonta, holhoustoimen edunvalvonta ja elatustuki (hallinnon kustannusten osalta). Näiden tehtävien yleistä valtionosuutta vähentävä vaikutus on yhteensä noin 19,5 miljoonaa euroa. Valtionosuuden määrään on vuonna 2006 lisätty tai siitä on vähennetty työmarkkinatuen kuntakohtainen ns. kompensaatioerä (nettolisäys yleiseen valtionosuuteen oli noin 30 miljoonaa euroa). Lisäys on poistettu vuosina 2007 ja Se on toteutettu siten, että yleisestä valtionosuudesta jokaiselta kunnalta on vähennetty kumpanakin vuonna 2,90 euroa/asukas (työmarkkinatuki-uudistuksen aktiivitoimenpiteiden etukäteen laskettu kuntien menoja vähentävä vaikutus). Kuntakohtainen kompensaatioerä on esitetty taulukossa omalla sarakkeellaan vuonna 2006 toteutetun mukaisena. Aktiivitoimenpiteiden menoja vähentävä vaikutus yhteensä 5,80 euroa/asukas sisältyy taulukon valtionosuusleikkausten sarakkeeseen. 12 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008

13 Väliaikaisten tehtävien rahoituksella tarkoitetaan Kunta IT-hankkeen kustannuksia ja viranomaisradioverkon rahoitusvajeen kattamiskustannuksia. Näiden tehtävien valtionosuusvähennys on sama kuin vuonna 2008 eli yhteensä noin 7,0 milj. euroa eli 1,33 euroa/asukas. Kaikki vähennykset (yhteensä arviolta noin 114 milj. euroa eli noin 21,63 euroa/ asukas) on otettu huomioon leikkaussarakkeella. Vähennysten jälkeen kunnille maksetaan yleistä valtionosuutta ilman tasauseriä yhteensä 160,7 miljoonaa euroa. Valtionosuuden määrä vähenee 13,6 milj. euroa vuoteen 2008 verrattuna. Yleisen valtionosuuden olosuhdelisät ja niiden perusteet Eräille kunnille maksetaan perusosan lisäksi olosuhdelisinä korotusta saaristoisuudesta, syrjäisyydestä, kaksikielisyydestä ja asukasluvun huomattavasta muutoksesta sekä taajamaväestöstä silloin, kun taajamaväestön määrä ylittää asukasta. Vuoden 2006 alusta voimaan tulleen valtionosuustarkistuksen (valtionosuuslain muutos 1068/2005) mukaisia uusia tai korjattuja olosuhdelisiä ovat: - Korotettu saaristolisä kunnille, joiden saaristo-osissa asuu vähintään asukasta. Lisän määrä on kunnan asukasmäärä kerrottuna perusosalla eli tällainen kunta saa perusosan koko euromäärän kaksinkertaisena. - Kaikki saaristolisää saavat saaristo-osakunnat ovat oikeutettuja samanaikaisesti myös syrjäisyyslisään, jos syrjäisyyslisän perusteet täyttyvät. - Korotettu saaristolisä 7 x perusosa, jos väestöstä vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä ja 4 x perusosa muille saaristokunnille. - Uusi syrjäisyyslisä kunnille, joissa on vähemmän kuin 0,5 asukasta/km 2. Määrä on 9 x perusosa. - Taajamalisän nimi muuttui taajamarakennelisäksi. Tämä porrastuu kertoimella taajamaväestön määrän ja perusosan tulona seuraavasti: 0,75, jos taajamaväestöä ,70, ,01, tai yli - Asukasluvun muutokseen perustuva lisä, jos kunnan asukasluku on muuttunut varainhoitovuotta edeltävän kolmen vuoden aikana vähintään kuusi prosenttia (muutos vuosina ). Perusosa kerrotaan tällöin kertoimella 1,39. Olosuhdelisät, joita valtionosuustarkistuksessa ei muutettu, ovat: - saaristolisä saaristo-osakunnille saaristossa asuvien osalta 1,5 x perusosa (saaristo-osissa vähemmän kuin asukasta) - syrjäisyyslisä kunnan syrjäisyysluvun mukaan seuraavasti (vielä voimassa oleva asetus 1178/2007): 6 x perusosa, jos syrjäisyysluku 1,50 tai suurempi 5 x perusosa, jos syrjäisyysluku 1,00 1,49 3 x perusosa, jos syrjäisyysluku 0,50 0,99 - kielilisä kaksikielisille kunnille ja saamelaisten kotiseutualueen kunnille 0,10 x perusosa. Lisien määrä ilmenee kuntakohtaisesta taulukosta. Kuntakohtaiset laskelmat löytyvät osoitteesta kohdasta Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ei ole siirretty edellä mainittuun laskelmaan. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

14 Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus Valtionosuuden määrä Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta koskevat kuntakohtaiset laskelmat löytyvät osoitteesta kohdasta >Valtionosuudet > Valtionosuudet vuonna Laskelman (STM ) tiedot perustuvat valtion talousarvioesitykseen ja siihen sisältyvään peruspalvelubudjettiin ( ). Laskelma ei ole vielä lopullinen. Sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2009 valtionosuuden määrään vaikuttavina tekijöinä on otettu huomioon mm: asukasluvun määrän muutokset, vuoden 2009 indeksitarkistus 3,9 %, valtiollistettavien tehtävien valtionosuutta vähentävä vaikutus, maksutulojen korotusten vähennys, talousarvioesityksessä toteutetut eräät valtionosuuden lisäykset ja verokompensaatio (kuntien verotulomenetysten korvaaminen lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta). Lisäksi on otettu huomioon vuoden 2009 alusta voimaan tuleva uusi kuntajako. Väestö- ja työttömyystiedot ovat vuonna 2009 käytettävien perusteiden mukaiset. Kuntakohtaiset väestötiedot on esitetty valtionosuuslaskelman työkirjan toisena taulukkona. Muut valtionosuuskertoimet, kuten päivähoitokerroin, vammaiskerroin, lastensuojelukerroin ja sairastavuuskerroin ovat vuoden 2008 kertoimia, koska uusiin kertoimiin tarvittavia tietoja ei vielä ole (saataneen marraskuussa). Jos kuntajako on muuttumassa, on uudelle kunnalle laskettu uusi kerroin vuoden 2008 tiedoista. Kuntajaon osakuntaliitosten asukaslukuvaikutukset eivät vielä sisälly laskelmiin. Valtionosuudet lisääntyvät laskelman mukaan ilman tasauseriä noin 529 milj. euroa eli noin 10,5 % sisältäen verokompensaation. Valtionosuuden kokonaismäärä on tällöin noin miljoonaa euroa. Valtionosuuden määrän ja valtionosuusprosentin muutokset (ilman tasauseriä) Valtionosuusprosentti v ,74 Valtionosuusmuutos Milj. Prosentin muutos - asukasluvun muutos 46 - indeksitarkistus (3.9 %) elatustukitehtävien siirto 1.4. lukien, 72 milj. - kustannusten kautta prosentin kautta ,14 - ulkomaalaisten sairaanhoitokorvausten 7 milj. sekä lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen korvausten 4 milj. siirto ,07 - siirto KASTE-ohjelman toimeenpanoon - 2-0,01 - maksutulojen lisäysten siirto valtiolle ,22 - valtionosuuksien eräät lisäykset (talousarvioesitys ja PPB) 29 - vanhusten palvelujen parantaminen 19 milj. - vammaislainsäädännön uudistaminen 2 milj. - kotihoidon tuen korottaminen 7 milj. - rintasyöpäseulontojen laajentaminen 1 milj. - verokompensaatio ,34 Lisäykset v tasoon yhteensä (netto) ,90 Valtionosuusprosentti v ,64 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008

15 Valtionosuuden määräytymisperusteet Kuntakohtaisissa laskelmissa on otettu huomioon 3,9 prosentin indeksikorotus ja muut edellä mainitut valtionosuuden määrään vaikuttavat tekijät. Valtionosuusprosentiksi muodostuu 34,64 %, jolloin nousu on 1,90 %-yksikköä vuoteen 2008 verrattuna. Valtionosuusprosentin nousu verokompensaation ansiosta vaimentaa asukaskohtaisen rahoitusosuuden kasvun vain noin yhteen prosenttiin vuodesta Valtionosuusprosentilla 34,64 kunnan asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi muodostuu 1 993,73 euroa/asukas. Verokompensaation asukaskohtaista rahoitusosuutta alentava vaikutus on 70,92 euroa/asukas. Talousarvioesitys Kunnan rahoitusosuus Muutos (%) Milj. euroa Euroa/asukas 1 973, ,74 20,21 (1,0) Kuntakohtaisissa laskelmissa valtionosuuden perusteena ovat seuraavat ikäryhmittäiset ja muut laskennalliset perusteet (STM ): V laskennalliset perusteet euroa/asukas Ikäryhmä Sosiaalihuolto Terveydenhuolto 0-6-vuotiaat 6 080,74 749, vuotiaat 280,05 854, vuotiaat 824, , vuotiaat 4 983, ,19 Yli 85-vuotiaat , ,33 Muut laskennalliset perusteet: Työttömyyden mukainen euromäärä/työtön 545,75 Työttömyysasteen mukainen euromäärä/asukas 49,78 Vaikeasti vammaisten mukainen euromäärä/asukas 14,84 Lasten huostaanottojen mukainen euromäärä/asukas 41,93 Sairastavuuden mukainen euromäärä/asukas 369,15 Kunnan rahoitusosuus euroa/asukas 1 993,73 Työttömyysprosentti 8,50 % Asukasluku (vuodenvaihde 2007/2008) Valtionosuusprosentti 34,64 % Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen vaikuttavat syrjäisyyskertoimet ovat yleisessä valtionosuudessa käytettävien syrjäisyyslukujen mukaan seuraavat: 1,05, jos syrjäisyysluku on 0,50 0,99 1,08, jos 1,00 1,49 1,17, jos 1,50 tai yli 1,10, jos saaristokunta Syrjäisyysluvut perustuvat vielä asetukseen 1178/2007 ja syrjäisyyskertoimet asetukseen 1391/2007 (ks. esim. Kuntatalous -tiedote 5/2007). Kuntaliitostapauksissa syrjäisyysluku saattaa muuttua ja vaikuttaa valtionosuuteen (asetukset muutettaneen tarvittaessa loppuvuodesta). Kuntakohtaisessa taulukossa ei ole verotuloihin perustuvaa tasausta. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

16 Kuntaliiton sivuilla on laskutaulu, jolla voi tarkistaa tai laskea sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden määräytymistä syöttämällä tauluun omia yksikköhinta-, asukasluku- ja kerrointietoja. Kuntakohtaisten laskelmien kertoimet lasketaan vasta marras-joulukuussa uusimpien tietojen mukaisiksi, jolloin vasta saadaan laskettua näiden vaikutus valtionosuuksiin. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista ei voida esittää kuntakohtaisia laskelmia. Kuntaliiton sivulla osoitteessa /Kuntatalous kohdassa >Valtionosuudet > Valtionosuudet 2009 on opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden arviointia helpottava laskuri, jolla voi laskea valtionosuuden määrän sekä lisäksi perusopetuksen ja lukiokoulutuksen yksikköhinnan. Vuosi 2009 on valtionosuusjärjestelmässä ns. kustannuspohjavuosi, jolta vuoden 2012 yksikköhinnat tullaan laskemaan. Sen vuoksi on tärkeätä, että vuodelta 2009 annettavat tiedot valtionosuuteen oikeuttavista kustannuksista annetaan aikanaan mahdollisimman oikeanmääräisinä. On mahdollista, että vuoden 2010 valtionosuusjärjestelmän uudistus aiheuttaa tähän muutoksia, mutta koska muutoksista ei ole vielä tietoja, on tietojen keruuseen syytä varautua nykyisen järjestelmän pohjalta. Yksikköhinnat Vuoden 2009 valtionosuuden perusteena olevat keskimääräiset yksikköhinnat perustuvat syyskuun lopussa annettavaan asetukseen ja muut yksikköhinnat annettuun valtion talousarvioesitykseen. Pääosaan yksikköhinnoista tehdään täysimääräinen indeksikorotus, joka on valtion talousarvioesityksen mukaan 3,9 %. Osa yksikköhinnoista perustuu vain talousarvioesitykseen, jossa on esitetty korotukset mm. liikunnan ja nuorisotyön asukasperusteisiin yksikköhintoihin, jotka ovat seuraavat: - liikunta 12,00 /asukas (korotus 1,10 ) - nuorisotyö 14,00 /asukas (korotus 0,50 ) Perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta nousee taulukkoon merkitystä noin 40 euroa perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja maahanmuuttajien valmistavan koulutukseen esitetyistä lisäyksistä (ks. kohtaa valtionosuus). Lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta puolestaan alenee taulukkoon merkitystä noin 27 euroa sen johdosta, että aineopiskelu esitetään otettavaksi huomioon valtionosuuden määräytymisessä muuntamalla aineopintojen kurssit laskennallisiksi opiskelijoiksi. Menettelytavasta ja siitä mitkä kurssit hyväksytään, säädetään myöhemmin annettavassa valtioneuvoston asetuksessa. Joidenkin lukiokoulutuksen järjestäjien valtionosuudet vähenevät ja joiden nousevat hieman riippuen, kuinka paljon on sellaisia kursseja, jotka hyväksytään mukaan. Keskimääräiset yksikköhinnat näyttäisivät muodostuvan seuraaviksi: - perusopetus 6 502,04 (talousarvioesitys 6 462,04 ) - lukiokoulutus 5 887,83 (talousarvioesitys 5 914,83 ) Laitosten (teatterit, orkesterit ja museot) henkilötyövuosien hintoihin tehdään indeksikorotuksen lisäksi tasokorotus, jossa yksikköhintoja korotetaan lähemmäksi todellista pohjaa kolmen vuoden aikana. Korotukset perustuvat vuoden 2006 alusta voimaan tulleeseen lainsäädäntöön. Ensimmäinen tasokorotus tehtiin vuodelle Toinen tasokorotus tulee vuodelle 2009, jolloin yksikköhintoihin tulee korotuksena 33 prosenttia alkuperäisen hinnan ja todellisen valtionosuuspohjan erotuksesta (ko- 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008

17 rotus 66 prosenttia alkuperäiseen tasoon verrattuna). Viimeinen tasokorotus tulee vuodelle Valtionosuuspohjan kustannukset perustuvat vuoden 2005 kustannuspohjiin kuten muussakin opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmässä. Valtionosuuden määrä nousee samalla prosentilla kuin yksikköhintakin. Valtionosuus ei ole kuitenkaan korvamerkitty, mutta nousu on syytä tiedostaa ja ottaa tarpeen mukaan huomioon laitoksille rahoitusta osoitettaessa. Esityksen mukaan laitosten yksikköhinnat ovat seuraavat: - teatterit /htv (korotus ) - orkesterit /htv (korotus ) - museot /htv (korotus ) Oheisiin liitteisiin on koottu talousarvioesityksen mukaiset tiedot keskimääräisistä ja muista yksikköhinnoista (liitteet 8 ja 9). Rahoitusosuus Kunnan asukaskohtaiseksi rahoitusosuudeksi on laskettu 803 /asukas talousarvioesitykseen liittyvän peruspalvelubudjetin (PPB) taulukon 30 laskennallisten kustannusten perusteella (liite 10). Arviossa on otettu huomioon indeksikorotus, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaiden vähentyminen ja toisaalta ammatillisen koulutuksen oppilasmäärän kasvu. Nykyinen asukaskohtainen rahoitusosuus (ennakko) on 772,89 euroa/asukas, joten nousu olisi noin 3,9 %. Lisäksi rahoitusosuuden lisäyksenä on esityksen mukaan otettu huomioon kuntajaon muutosten valtionosuusmenetysten korvausten määrä noin 5 milj. euroa. Lisäyksellä on tarkoitus huolehtia, että myös opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet vähenevät mainitulla määrällä, koska kuntajaon muutosten valtionosuusmenetykset eivät automaattisesti vähennä valtionosuuksien valtakunnallista kokonaismäärää (toisin kuin sosiaali- ja terveyden huollossa). Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnan rahoitusosuus on 0,07 prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi. Kunnan rahoitusosuuden muutos: Kunnan rahoitusosuus Muutos (%) Milj. euroa ) 182 Euroa/asukas 772,89 803,00 30,11 (3,9) 1) Laskennallisia kustannuksia milj. korotettu 4,5 % (PPB:n taulukko 30) Valtionosuus Peruspalvelubudjetin taulukon 24 mukaan opetus- ja kulttuuritoimen laskennalliset valtionosuudet tasauserineen kasvavat nettomääräisesti 127 milj. euroa, josta valtaosa muodostuu indeksikorotuksesta, jonka määrä kuntien osalta on 100 milj. euroa. Taidelaitoksille suunnatut valtionosuudet nousevat yksikköhintojen korotuksen takia noin 16 milj. euroa. Perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen osoitetaan 16 milj. euroa ja maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen 9,5 miljoonaa euroa. Näillä lisäyksillä ei ole vaikutusta kunnan asukaskohtaiseen rahoitusosuuteen. Perusopetuksen osalta rahoituslakiin lisätään poikkeussäännös. Maahanmuuttajien valmistavan opetuksen valtionosuus kaksinkertaistetaan, mikä käytännössä toteutuu siten, että maahanmuuttajien lukumäärä otetaan huomioon kaksinkertaisena valtionosuusrahoitusta laskettaessa. Kunnille myönnetään edelleen erikseen hakemusperusteisesti 17 milj. euroa perusopetuksen laadun kehittämiseen. Avustukset tullevat haettaviksi loppuvuodesta. Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

18 Esitys ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärän lisäämisestä yli 4 000:lla lisää ylläpitäjän yksikköhintarahoitusta, mutta samalla myös kuntien asukaskohtaista rahoitusosuutta. Liikunnan ja nuorisotyön yksikköhintojen korottaminen lisää hieman kuntien saamaa valtionosuutta. Normaalisti näitä yksikköhintoja ei ole korotettu edes kustannustasomuutoksella (indeksikorotus). Valtionosuusarvion voi laskea Kuntaliiton sivulla olevan laskutaulun avulla. Perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa on käytettävissä vain vuoden 2008 tasauskertoimet, koska niitä ei vuodelle 2009 ole laskettu. Opetus- ja kirjastotoimen valtionosuusprosentti on nykyinen 41,89 %. Muutkin valtionosuusprosentit ovat pääosin nykyiset ja ne löytyvät tarvittaessa liitteestä 9. Muutoksia on esitetty oppisopimuskoulutuksen ja lisäkoulutuksen prosentteihin ja yksikköhintoihin (yksikköhinnat alenevat ja toisaalta nousevat). Laskennassa on syytä ottaa huomioon, että esitetyt tiedot eivät ole kaikilta osin lopulliset (kuten esim. yksikköhinnat). Perusteiden vahvistaminen ja niistä päättäminen Varmoja tietoja vuoden 2009 yksikköhinnoista ja kunnan rahoitusosuudesta saadaan vaiheittain syksyn 2008 aikana. Valtionosuuden laskemiseksi tarvittavat keskimääräiset yksikköhinnat vahvistetaan syyskuun loppuun mennessä, kuntien ja ylläpitäjien yksikköhinnat päätetään marraskuun loppuun mennessä ja ennakollinen vuoden 2009 asukaskohtainen rahoitusosuus vahvistuu joulukuun 10. päivän tienoilla. Opetus- ja kulttuuritoimen kuntakohtaiset valtionosuudet päätetään joulukuun loppuun mennessä. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Eräiden tehtävien siirto kunnilta valtiolle Holhoustoimen edunvalvontapalvelujen siirto kunnilta oikeusaputoimistoille Uusi laki holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä (575/2008) on vahvistettu ja tulee voimaan Lain mukaan edunvalvontapalveluiden tuottamista varten maa jaetaan edunvalvonta-alueisiin, joista kuhunkin kuuluu yksi tai useampi kunta. Edunvalvontapalveluiden järjestämisestä edunvalvontaalueella vastaa valtion oikeusaputoimisto. Lain siirtymäsäännösten mukaan yleisellä edunvalvojalla lain voimaantullessa olevat tehtävät siirtyvät , jollei siirron ajankohdasta toisin sovita. Tehtävät siirtyvät kuitenkin viimeistään Tehtävien siirron suhteen kuntien ei ole syytä hätäillä. Esim. edunvalvontapalvelujen hoitoon liittyvien ATK-järjestelmien toimivuudesta vielä vuoden vaihteen jälkeen tulee huolehtia. Kuntaliiton edustajat ovat keskustelleet tehtävien siirtoon liittyvistä kysymyksistä oikeusministeriön kanssa. Oikeusministeriöstä on ilmoitettu, että se huolehtii käytännön järjestelyistä tapauskohtaisesti ja vastaa myös tarpeellisista kunnille aiheutuvista kustannuksista, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen siirron yhteydessä. Kuntaliitto lähettää lähiaikoina kirjeen, jossa näistä järjestelyistä ja mahdollisista korvauksista sekä henkilöstön asemasta kerrotaan tarkemmin. Ennen mitään toimenpiteitä on syytä odottaa ja katsoa tämän kirjeen sisältö. 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008

19 Siirtoon liittyvät kustannusvaikutukset on otettu huomioon valtionosuusjärjestelmässä vuoden 2009 valtionosuuksia vähentämällä yleisessä valtionosuudessa. Asiaa on käsitelty tämän tiedotteen valtionosuuskohdassa. Oikeusministeriö tiedottaa siirtoprojektin etenemisestä sivuillaan. Sivuja päivitetään vähintään kahden viikon välein Holhoustoimen edunvalvontapalvelujen siirtoon liittyvistä kysymyksistä on tietoa Kuntaliiton sivuilla osoitteessa > sosiaali ja terveys kohdassa Ajankohtaista ja oikeusministeriön sivulla osoitteessa Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Sami Uotinen, p. (09) , Pekka Kopra, ATK-järjestelmät, p. (09) , Kunnallinen työmarkkinalaitos Lauri Niittylä, työsuhdeasiat (09) , Elatustuen siirto kunnilta Kansaneläkelaitokselle Elatustukilaki (580/2008) on vahvistettu Elatustukilain mukaiset tehtävät kuuluvat Kansan-eläkelaitoksen toimeenpantaviksi lukien. Lakiin sisältyy siirtymäsäännöksiä koskien henkilöstön asemaa, elatustuen maksamista, takautumissaatavaa ja siirtymävaiheeseen liittyvää asioiden käsittelyä. Henkilöstön asemista tullaan antamaan ohjeita myöhemmin. Kuntien on omalta osaltaan syytä huolehtia siitä, että tehtävän siirto tapahtuu hallitusti. Vielä jälkeenkin kunnissa tarvitaan henkilöstöä huolehtimaan siirtymäsäännösten mukaisista tehtävistä. Kunnat ovat lain mukaan velvoitettuja säilyttämään elatustukea koskevat asiakirjat ja tietovarastot kymmenen vuoden ajan lain voimaantulosta lukien. Siirtoon liittyvät kustannusvaikutukset on otettu huomioon valtionosuusjärjestelmässä vuoden 2009 valtionosuuksia vähentämällä toisaalta yleisessä valtionosuudessa sekä toisaalta sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudessa. Asiaa on käsitelty tämän tiedotteen valtionosuuskohdassa. Kunnilla on edelleen saatavia elatusvelvollisilta, joiden perintä jälkeen siirtyy Kansaneläkelaitokselle. Kunnat saavat laskennallisen asukasta kohti tasasuuruisen korvauksen perityistä vanhoista saatavista viiden vuoden aikana. Erikseen tultaneen antamaan ohje, miten nyt kuntien taseissa olevat saatavat tulisi poistaa. Tehtävien siirtoon liittyvistä kysymyksistä on tietoa Kuntaliiton sivuilla osoitteessa ja terveys kohdassa Ajankohtaista. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Sami Uotinen, p. (09) , Anneli Heinonen kirjanpito, p. (09) , Kunnallinen työmarkkinalaitos Lauri Niittylä työsuhdeasiat (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/

20 Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntajaoston yleisohjeet Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ( ) on julkaistu kesäkuun lopussa. Yleisohjeessa on esitetty tilinpäätöksen lakisääteinen sisältö ja se korvaa vuonna 2001 annetun Kuntaliiton suosituksen kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätösmalliksi. Yleisohjeen tarkoituksena on parantaa kuntien toimintakertomusten vertailukelpoisuutta yhdenmukaistamalla toimintakertomusten rakennetta ja sisältöä sekä tunnuslukujen ja muiden tietojen esittämistapaa. Tätä yleisohjetta noudatetaan laadittaessa kunnan tilinpäätös tilikaudesta 2008 alkaen. Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän liitetiedoista on tilattavissa Kuntaliiton kirjakaupasta > Verkkokauppa > Kirjakauppa > Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta. Yleisohjeen tilausnumero on , hinta 20 euroa. Ruotsinkielinen yleisohje tulee myöhemmin. Yleisohje on tilattavissa myös maksuttomana verkkokirjana. Jälkeenpäin on huomattu, että yleisohjeen sivuilla 34 ja 58 olevista konsernituloslaskelman kaavoista puuttuu rivi Satunnaiset erät ennen välitulosta Tilikauden tulos. Yleisohjeessa konsernitilinpäätöksen laadinnasta konsernituloslaskelman kaava on oikein ja erä on lisätty tämän yleisohjeen maksuttomana tulostettavaan verkkokirjaan. Lisäksi yleisohjeen verkkoversioon on tarkistettu seuraavat tekstivirheet: - S. 22: tunnusluvun Vuosikate prosenttia poistoista ensimmäisen kappaleen lopussa omahankintamenon laskennassa hankintamenosta vähennettävistä eristä on poistettu liittymismaksut ( jälkeen liittymismaksuja ei ole voitu vähentää, ks. Kuntajaoston lausunto 65/ ). - S. 25: tunnusluvun Investointien tulorahoitus, % ensimmäisen kappaleen lopussa sana käyttöomaisuuden on korvattu tekstillä pysyvien vastaavien hyödykkeiden. - S. 28: tunnusluvun Suhteellinen velkaantuneisuus, %, toisen kappaleen jälkimmäinen lause on muutettu muotoon koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon (poistettu sanat käyttöomaisuuden ). Lisätiedot: Anneli Heinonen, p. (09) , Jan Björkwall, p. (09) , Oiva Myllyntaus, p. (09) , Annika Suorto, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 3/2008