AK8705 hulevesiselvitys

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki AK8705 hulevesiselvitys Raportti Elina Teuho Tarkastanut: Olli Nissinen ID YKK62827

2 AK8705 hulevesiselvitys (19) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Suunnitteluorganisaatio SELVITYSALUEEN NYKYTILASELVITYS Suunnittelualueen sijainti ja nykyinen maankäyttö Maaperä ja topografia Luontoarvot Hydrologia TULEVAN MAANKÄYTÖN VAIKUTUKSET Maankäytön muutokset Hulevesivaikutukset Vaikutukset valuma-alueisiin ja virtaussuuntiin Maankäytön muutokset hulevesivaikutukset Vaikutukset hulevesien määrään Vaikutukset hulevesien laatuun Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA TILAVARAUKSET Hulevesien hallinnan periaatteet Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Tulvareitit Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta KAAVAMÄÄRÄYKSET HULEVESIEN VAIKUTUKSET NATURA-ARVOIHIN Yleistä Aiemmat selvitykset ja yhteisvaikutukset Vaikutukset virtaamiin Vaikutukset vesitaseeseen Vaikutukset vedenlaatuun Poikkeustilanteet YHTEENVETO VIITETIEDOT LIITTEET Liite 1. Valuma-aluekartta, 1 : (A3) Liite 2. Hulevesisuunnitelma, 1 : (A3)

3 AK8705 hulevesiselvitys (19) 1 Johdanto 1.1 Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Tässä työssä on laadittu hulevesien hallintasuunnitelma Tampereen Myllypuron asemakaavan 8705 muutosalueelle. Alueen maankäyttö tulee muuttumaan asemakaavamuutoksen myötä, jonka vuoksi tarkasteltiin alueella ilmeneviä hulevesivaikutusten määrällisiä ja laadullisia muutoksia. Työssä tarkasteltiin myös suunnittelualueen hulevesivaikutuksia Myllypuron Naturaalueeseen, koska alueen hulevedet kulkevat Myllypuron Natura-alueen läpi. Tarkastelujen pohjalta on määritetty tarpeet hulevesien hallintaan alueella sekä tonttikohtaisesti, että yleisillä alueilla. 1.2 Suunnitteluorganisaatio Hulevesiselvitys on tehty Sito Oy:ssä, jossa projektipäällikkönä on toiminut ins. AMK Olli Nissinen, suunnittelijana dipl.ins. Elina Teuho. Työn tilaajana on Tampereen kaupunki, Kiinteistötoimi, yhteyshenkilönään Ari Kilpi. 2 Selvitysalueen nykytilaselvitys 2.1 Suunnittelualueen sijainti ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue sijaitsee Länsi-Tampereella noin yhdeksän kilometrin päässä Tampereen ydinkeskustasta (Kuva 1). Alueen länsipuolella kulkee Pihtisulunkatu ja itäpuolella ratapenger. Alueen etelälaidassa virtaa Myllypuroon johtava oja, jossa virtaa vesiä myös Nokian puolelta. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti (Taustakartta MML). Suunnittelualueen maankäyttö on nykyisellään runsaat yksi kolmasosaa läpäisemätöntä pintaa ja vajaat kaksi kolmasosaa metsää (Kuva 2).

4 AK8705 hulevesiselvitys (19) Kuva 2. Suunnittelualueen (merkitty punaisella) nykyinen maankäyttö on metsää ja teollisuusaluetta. (Taustan ilmakuva MML). 2.2 Maaperä ja topografia Suunnittelualueen pohjoisreunan maaperä on hiekkamoreenia ja rakennetun alueen kohdalla se on kartoittamatonta. Itäisen ja eteläisen reunan maaperä on hiesua. (Kuva 3). Kuva 3. Maaperäkartta (GTK, taustakartta MML), jossa suunnittelualueen rajaus on merkitty punaisella.

5 AK8705 hulevesiselvitys (19) Alueen korkeusasema on noin viettäen luoteisnurkasta kohti kaakkoisnurkan seutua (Kuva 4). Kokonaisuudessaan ympäristö viettää kohti kaakkoa ja Myllypuroon johtavaa sivu-uomaa. 2.3 Luontoarvot Kuva 4. Selvitysalueen topografia (2 m korkeusmalli ja taustakartta MML). Suunnittelualueen rajaus merkitty punaisella. Tärkein luontoarvo, johon suunnittelualueella muodostuvilla hulevesillä voi hallitsemattomana olla vaikutusta on Myllypuron Natura-alue, joka sijaitsee noin 600 metrin päässä suunnittelualueesta. Alue on n. 20 hehtaarin laajuinen puronvarsilehto ja SAC-alue eli luontodirektiivin mukainen Natura 2000-verkoston kohde. Alueella on Natura-tietolomakkeen mukaan seuraavia suojeluperusteena olevia luontodirektiivin luontotyyppejä: Fennoskandian lähteet ja lähdesuot Boreaaliset lehdot Metsähallituksen vuonna 2005 laatiman Natura-luontotyyppi-inventoinnin perusteella alueella esiintyviä Natura-luontotyyppejä ovat: Luonnonmetsät Lehdot Sisävedet (pikkujoet ja purot) Alueen suojelun perusteeksi on myös ehdotettu lisättäväksi pikkujokien ja purojen luontotyyppiä (tiedonanto sähköpostilla ELY-keskus, 2018), luonnonmetsien luontotyyppiä sekä lajina liito-orava.

6 AK8705 hulevesiselvitys (19) Kauempana Myllypuron alajuoksulla sijaitsee pohjavesialueita noin 1,4 kilometrin päässä linnuntietä suunnittelualueelta. Suunnittelualue ei kuitenkaan sijaitse pohjavesialueella. (Kuva 5). Lisäksi Kantakaupungin liito-oravaselvityksen perusteella suunnittelualueen itäreunassa kulkee mahdollinen liito-oravan kulkureitti Hydrologia Kuva 5. Luontoarvot (Luontoalueet SYKE, taustakartta MML). Päävesistöalue, johon suunnittelualue kuuluu, on Kokemäenjoen alue. Ensimmäinen jakovaihe on Vanajaveden Pyhäjärven alue (35.2), toisen jakovaiheen alue Pyhäjärven alue (35.21) ja kolmannen jakovaiheen alue on Vihnusjärven alue (35.213). 2 Vihnusjärven valuma-alue (26 km²) jakaantuu edelleen osavaluma-alueisiin 3. Suunnittelualue sijaitsee osavaluma-alueella (6 km²), joka purkaa suoraan Vihnusjärveen. (Kuva 6). Alueen sijoittuminen Vihnusjärven valuma-alueelle korostuu siksi, että Nokian kaupunki muodostaa tekopohjavettä Vihnusjärven vedestä Maatialanharjussa. 1 Kantakaupungin yleiskaava 2040 Kantakaupungin liito-orava selvitys Tampereen kaupunki, Ramboll. 2 Ympäristöhallinto. Ympäristökarttapalvelu Karpalo, selainpohjainen karttapalvelu. Saatavissa: 3 Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma 2012.

7 AK8705 hulevesiselvitys (19) Kuva 6. Kaava-alue sijaitsee Vihnusjärven valuma-alueella (taustakartta MML). Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan 1,2 km²:n osavaluma-alueella, joka purkaa Myllypuroon Lintuviidanpuiston kautta. Tämä jakautuu edelleen kahteen alueeseen, jonka rajaavana pisteenä on Pihtisulunkadun ali virtaava rumpu. (Kuva 7, Liite 1). Kuva 7. Myllypuroon purkava osavaluma-alue (taustan peruskartta MML). Selvitysalueella nykyään sijaitsevan rakennetun tontin hulevedet purkavat nykytilanteessa suoraan Pihtisulunkadun itäpuolella sijaitsevaan ojaan.

8 AK8705 hulevesiselvitys (19) 3 Tulevan maankäytön vaikutukset 3.1 Maankäytön muutokset Suunnittelualueen maankäyttö on muuttumassa asemakaavamuutoksen myötä (Kuva 8). Kaavaluonnoksen mukaan suunnittelualue tulee sisältämään kaksi teollisuustonttia (TY-21), sekä ET-3 -alueen ja kaksi suoja-aluetta (EVS). Teollisuusalueista läntisempi on jo nykyisellään kaavoitusluonnosta vastaavassa käytössä. Suurimmat muutokset maankäytössä kohdistuvat itäisempään TY-21 -alueeseen. Se on nykyisellään metsää ja maankäyttö tulee muuttumaan suunnitelman mukaan rakennetuksi alueeksi. ET-3 -alueella sijaitsee jo nykyisellään esitettyä käyttötarkoitusta vastaavaa toimintaa, joten sen maankäytössä ei tapahdu muutosta. Suunnitellut EVS-alueet ovat nykyään pääosin metsäisiä alueita, joilla virtaa ojia. Luvussa 2.3 Luontoarvot mainittiin alueella kulkevan mahdollisen liito-oravan kulkureitin. Tämä sijoittuu maankäytön muutoksessa pääosin EVS- eli suojaviheralueelle, jolla sijaitsee tärkeä ekologinen yhteys. Kuva 8. Ote asemakaava nro 8705:n muutosluonnoksesta.

9 AK8705 hulevesiselvitys (19) 3.2 Hulevesivaikutukset 3.3 Vaikutukset valuma-alueisiin ja virtaussuuntiin Kaava-alueen sisäiset valuma-aluerajat muuttuvat niiden hulevesien hallinnan vuoksi hieman (Kuva 9). Alueen sisäiset valuma-alueet on jaettu tunnuksille T1, T2a, T2b, EVS1, EVS2 ja ET-3. Alueen T1 maankäyttö oletetaan tässä hulevesitarkastelussa muuttumattomaksi samoin kuten alueiden EVS1, EVS2 ja ET-3. T2 on jaettu kahteen osaan, joista T2b oletetaan ajoyhteydeksi alueelle T2a. Virtaussuunnat maankäytön muuttuessa pysyvät samoina. Kuva 9. Muuttuvan maankäytön mukaiset osavaluma-alueet kaava-alueella. 3.4 Maankäytön muutokset hulevesivaikutukset Vaikutukset hulevesien määrään Maankäytön muutosten aiheuttamien hulevesivaikutusten selvittämiseksi, laskettiin alueen läpäisemättömän pinnan määriä, valuntakertoimia sekä muodostuvia virtaamia (kerran kymmenessä vuodessa toistuvalla 15 minuutin sateella) muuttuvan maankäytön mukaisilla osavaluma-aluerajauksilla sekä nykyisellä että muuttuvalla maankäytöllä. Maankäytön muutoksen hulevesivaikutukset on koottu taulukkoon 1. Alueiden T1, EVS1, EVS2 sekä maankäyttö oletettiin samaksi kuin nykytilanteessa. Alueella T2 oletettiin olevan tulevassa tilanteessa 60 % läpäisemätöntä pintaa kokonaispinta-alastaan.

10 AK8705 hulevesiselvitys (19) Taulukko 1. Maankäytön muutosten hulevesivaikutukset. Pinta-ala TIA Valuntakerroin Q (l/s) Alue (ha) Nyky Tuleva Nyky Tuleva Nyky Tuleva T1 8,3 62 % 62 % 0,55 0, T2 5,7 11 % 60 % 0,06 0, EVS1 2,3 10 % 10 % 0,05 0, EVS2 1,2 37 % 37 % 0,32 0, ET 0, % 43 % 0,11 0,11 0,21 0,21 Koko alue 17,5 37 % 53 % 0,31 0, Yllä mainittujen oletusten ja laskelmien perusteella kaava-alueen läpäisemättömän pinnan (total impervious area, TIA) tulee muuttumaan kokonaisuudessaan 37 %:sta 53 %:iin. Oletuksiin nojaten tämä näkyy alueen T2 TIA:n kasvuna. (Kuva 10). Kuva 10. Läpäisemättömän pinnan määrän muutokset kaava-alueella verrattaessa nykytilaa tulevaan tilanteeseen. Verrattaessa nykytilannetta tulevaan tilanteeseen, myös valuntakerroin kasvaa alueella T2 9-kertaiseksi ja koko alueella 1,5-kertaiseksi (Kuva 11).

11 AK8705 hulevesiselvitys (19) Kuva 11. Valuntakertoimien muutos kaava-alueella verrattaessa nykytilaa tulevaan tilanteeseen Vaikutukset hulevesien laatuun Nykytilanteessa suunnittelualueen rakennetuilta alueilta muodostuvat hulevedet voivat sisältää runsaastikin liikenteen päästöistä, ajoneuvojen ja pintamateriaalien kulumisesta sekä talvikunnossapidosta peräisin olevia epäpuhtauksia. Alueen kattopinnoilta muodostuvat, laadultaan suhteellisen puhtaat hulevedet voivat lisäksi runsaimmillaan aiheuttaa ongelmia huuhtoessaan muilta pinnoilta ja virtausreiteiltä mukaansa kiintoainesta ja epäpuhtauksia. Tulevassa tilanteessa, asemakaavamuutosten toteutuessa, kattopintojen sekä asfaltin ja muun läpäisemättömän pinnan määrä kasvaa. Puistomaisen ja metsäisen alueen määrät laskevat. Tämä mahdollistaa mainittujen epäpuhtauksien helpomman kulkeutumisen. Lisääntyneen asfaltin määrä mahdollistaa suuremman epäpuhtauksien määrän ja kattopintojen kasvu kasvattaa epäpuhtauksien huuhtoutuvuutta. Rakennusaikaiset hulevedet poikkeavat laadultaan selvästi valmiin alueen hulevesistä ja voivat sisältää erittäin runsaasti kiintoainesta. Selvitysalue sijaitsee lähellä Myllypuron Natura-aluetta, joten laadullinen hallinta on oltava myös rakentamisen aikana 3.5 Hulevesien hallinnan tarve ja tavoitteet Asemakaavan 8705 alue kuuluu Vihnusjärven valuma-alueeseen ja tarkemmin määriteltynä osavaluma-alueeseen, joka purkaa Myllypuroon Lintuviidanpuiston kohdalta. Asemakaavamuutoksen myötä tulee muodostuvia hulevesiä hallita sekä määrällisesti, että laadullisesti, sillä kaava-alueen vedet laskevat suoraan Myllypuron Natura-alueelle sekä lopulta Vihnusjärveen. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelman 3 valuma-aluekohtaisissa toimen-pidesuosituksissa Vihnusjärven valuma-alueelle on määritetty kolme tavoitetta: 1) Myllypuron Natura 2000-alueen vesitase on säilytettävä ennallaan, 2) Pohjaveden muuttuminen on estettävä ja 3) Vihnusjärveen johdettavan veden laatu on säilytettävä hyvänä. Koska asemakaavamuutoksen alue ei sijoitu pohjavesialueelle, tavoitteina ovat Myllypuron vesitaseen säilyttäminen ennallaan sekä Vihnusjärveen johdettavan veden laadun säilyttäminen hyvänä.

12 AK8705 hulevesiselvitys (19) 4 Toimenpide-ehdotukset ja tilavaraukset 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet Hulevesien hallintasuunnitelmassa tulee huomioida Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa 3 esitetyt hulevesien käsittelyn ja johtamisen yleiset periaatteet, joiden mukainen käsittelyjärjestys on seuraava: I. Ehkäistään hulevesien muodostumista II. III. IV. Hyödynnetään hulevesiä niiden syntypaikalla Hulevesien puhdistus syntypaikalla Syntypaikalla tapahtuva hulevesien viivytys V. Hulevesien poisjohtaminen syntypaikaltaan viivyttävillä järjestelmillä VI. Hulevedet johdetaan pois syntypaikaltaan hulevesiviemäröinnin kautta viivytysalueille ennen vesistöön johtamista Myllypuron Natura- ja luonnonsuojelualueiden läheisyyden vuoksi esitetään hulevesiä hallittavan vähintään tason III. ja IV. toteutuksella kaava-alueella. 4.2 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma on esitelty periaatteellisesti Kuvassa 12 ja tarkemmin Liitteessä 2. Tässä suunnitelmassa on esitetty toimenpiteet, joilla asemakaavan muutosalueella ja erityisesti uuden muuttuvan maankäytön alueella muodostuvat hulevedet saadaan hallittua. Asemakaavan muutosalueen eteläreunassa kulkeva lännestä itään virtaava oja on oleellinen osa koko Vihnusjärven valuma-alueen hulevesiverkostoa. Myllypuron osayleiskaavan hulevesisuunnitelmassa ojauomaan on esitetty toteutettavaksi hallintarakenteita jotka sijoittuvat kaava-alueen eteläreunaan (käsittelyalue 5) sekä n. 400 m ojauoman laskusuunnassa sijaitsevaan Lintuviidanpuistoon (käsittelyalue 6). Rakenteiden tarkoituksena on hallita koko Myllypuroon purkavan 1.2 km 2 valuma-alueen virtaamia ja niiden toteuttaminen on suositeltavaa, jotta tonttikohtaisten hallintamenetelmien mitoitukseen verrattaessa pidempikestoisilla (60 min) sadetapahtumilla tapahtuvat virtaamat saadaan hallittua koko valuma-alueen mittakaavassa. Alueellisten hallintarakenteiden suunnittelu tai ojauomaan tehtävät muutokset tulee tarkastella ja mitoittaa tarkemmin esimerkiksi virtausmallinnusten avulla huomioiden samalla tässä suunnitelmassa esitetyt tonttikohtaiset hulevesien hallintatoimenpiteet.

13 AK8705 hulevesiselvitys (19) Kuva 12. Hulevesien hallintasuunnitelman periaate. Myllypuron Natura-alueen sijaitsee kaava-alueella muodostuvien hulevesien purkureitillä, jonka vuoksi on tärkeää hallita kaava-alueen hulevesiä sekä määrällisesti että laadullisesti. Päälinjauksena hulevesien hallinnan kannalta on soveltaa kaava-alueen keskellä pohjois-etelä -suuntaista ojaa, joka levennetään viivytysojaksi. Viivyttävä pohjois-eteläsuuntainen ojan asemointi tulee säilyttää entisellään. Ojan pohjalle tulee matalia virtausesteitä ja pohjapato parantamaan viivytysominaisuuksia. Hulevesien hallinnan toteutus olemassa olevalla viivytysojalla on perusteltua, sillä se palvelisi sekä jo nykyisen rakennetun alueen T1, että tulevassa tilanteessa rakennetun T2a hulevesien hallinnassa. Alueen T2a tasaus tulee suunnitella viettämään kohti viivytysojaa. T2b:n ajoyhteyden vierustat tulee varustaa ojilla, jotka keräävät ajoyhteyden hulevedet, jotka voidaan johtaa ajoyhteyden alittavalle rummulle. Ajoyhteys tulee eroosiosuojata. Viivytysojan padotus tulee asemoida kohtaan, joka on ennen kuin oja menee alitusrummulle. Alueiden rajaukset on esitetty kuvassa 9. Uusi T2-tontti tulee tarkemman hulevesisuunnittelun yhteydessä varustaa öljyn- ja hiekanerottimilla, joiden purku tapahtuu tässä suunnitelmassa esitettyyn viivytysojaan. Alueilta kerättävät lumet on huomioitava siten, ettei niitä läjitetä viivytysojan tukkeeksi vaan ojan sivupainanteeseen, josta ne sulaessaan virtaavat viivytysojaan. Viivytysojan mitoituksen lähtökohdat Suunnitelmassa käytetty mitoitus perustuu Myllypuron osayleiskaavan hulevesisuunnitelmaan, jossa Myllypuron Natura-alueen kannalta kriittisimmäksi virtaamatilanteeksi on arvioitu kerran kymmenessä vuodessa (1/10a) toistuva sadetapahtuma. Tontin pinta-ala ja virtausreitit huomioiden mitoitussateen kestoksi valittiin 15 minuuttia.

14 AK8705 hulevesiselvitys (19) 4.3 Tulvareitit Viivytysojan virtaamamitoitus Myllypuron Natura-alueen kannalta tontin purkuvirtaama on suositeltavaa kuristaa vastaamaan alueelta luonnontilassa tulevaa virtaamaa. Kuristamattomana alueelta T2a tuleva virtamaa on tulevassa tilanteessa n. 450 l/s (1/10a, 15 min sadetapahtumalla). Tässä tapauksessa viivytysojan suositeltava maksimipurkuvirtaama on 10 l/s*ha ja alueen T2a pinta-ala huomioiden se tarkoittaisi viivytysojalle 50 l/s maksimipurkuvirtaamaa ojan ollessa täynnä. Viivytysojan mitoitusvesimäärä Viivytysojan mitoitusvesimäärä on laskettu huomioimalla vain osavaluma-alue T2a. Alue T2b koostuu pelkästään alueen T2 ajoyhteydestä ja siellä muodostuvat hulevedet ohjataan yhdystien vierusojissa kohti purkupaikkaa. Mitoitusvesimääräksi alueelta T2a ja viivytysojan mitoitustilavuudeksi saadaan tällöin 360 m 3. Tämä tarkoittaisi tontille T2 kaavamääräysmielessä hallintavelvoitetta, jossa hulevesien viivytysvelvoite on n. 1,1 m 3 hulevesien hallintatilavuutta jokaista 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohti. Vaikka jo rakennetuilta kiinteistöiltä ei nykyisen käytännön mukaan velvoiteta hulevesien hallinnan muuttamista asemakaavan muuttuessa, voi viivytysoja palvella molempia tontteja T1 ja T2. Tämä edellyttäisi kuitenkin hulevesien purkujärjestelmän muutoksia alueella T1, koska sen hulevedet purkavat nykytilanteessa suoraan lännestä itään virtaavaan Myllypuron sivuhaaraan tontin eteläreunassa sijaitsevan hulevesiviemärin kautta. Mikäli molemmat tontit liitettäisiin viivytysojaan, saataisiin samoilla mitoitusperusteilla viivytysojan mitoitustilavuudeksi 900 m 3 ja maksimipurkuvirtaamaksi 140 l/s. Lumien läjityksen tilantarpeet Lumien läjityksen tilantarpeet on arvioitu alueella T1 asfaltoidun ja paikoitusalueen pinta-alan, lumikertymän sekä lumen tiivistymisasteen perusteella 4. Alueen T2b lumen läjityksen tilantarve saatiin samoin. Alueen T2a lumia kerättävä alue peilattiin alueen T1 kautta (lumenkeräysalueen pinta-ala suhteutettuna koko T1 pinta-alaan). Alueen T1 lumensijoituspaikan tilantarve on noin 1860 m² ja alueen T2a 1260 m². Tulvatilanteessa hulevedet tulee ohjata hallitusti kohti viivytysojaa, josta ne kulkevat ojan eteläpäädyssä sijaitsevalle rummulle. Ajoyhteyden alittava rumpu tulee varustaa tulvaputkella tai muuten mitoittaa tarpeeksi suureksi tulvatilanteita varten. Todella harvinaisiin sadetapahtumiin voidaan varautua eroosiosuojaamalla ja suunnittelemalla tontin ajoyhteys siten, että maksimitulvatilanteessa alueelta muodostuvat hulevedet pääsevät hallitusti purkamaan tien yli eteläpuoliseen Myllypuroon laskevaan ojaan. 4 Keskinen, A Lumilogistiikan tehostaminen kaupungeissa. Diplomityö, 113 sivua, 59 liitesivua.

15 AK8705 hulevesiselvitys (19) 4.4 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta 5 Kaavamääräykset Rakentamisen aikaiset hulevedet ovat lähes poikkeuksetta laadultaan huonoja, koska niihin huuhtoutuu mm. häiriintyneistä maakerroksista runsaasti kiintoaineista. Rakennusvaiheen hulevesien käsittely tulee järjestää tilapäisillä ratkaisuilla. Työmaavaiheessa tontin vedet tulee johtaa esimerkiksi tilapäisen tasausaltaan tai painanteen kautta, jonka purkuojassa on esim. suotopato tai vastaavan tyyppinen ratkaisu. Rakentamisen aikaiset hallintaratkaisut tulee toteuttaa erillään olemassa olevasta pohjois-etelä -suuntaisesta ojasta. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinnasta tulee laatia tarkempi suunnitelma ennen maarakennustöiden aloittamista alueella. Kaavassa ehdotetaan merkittävän viivytysojan sijainti hule-merkinnällä, jossa alue varataan hulevesien johtamista ja käsittelyä varten. 6 Hulevesien vaikutukset Natura-arvoihin 6.1 Yleistä Vaikutusmekanismit Myllypuroon kohdistuvat mahdolliset vaikutusmekanismit alueelta voidaan arvioida suojeluperusteena olevien luontotyyppien perusteella seuraavasti: Suorat pinta-alamenetykset suojelun perusteena oleville luontotyypeille Reunavaikutukset suojelun perusteena oleville luontotyypeille Pienvesiympäristön tai pienilmaston muutokset, jotka vaikuttavat lähteisiin, lehtoihin, luonnonmetsiin ja puroihin Pohjavesiolosuhteiden muutokset, jotka voivat vaikuttaa lähteisiin Pintavaluntaolosuhteiden muutokset, kuten virtausnopeuden, määrän tai laadun muutokset, jotka voivat vaikuttaa lehtoihin, purouomaan, pienvesiin ja eliöstöihin Tulvatilanteet, jotka voivat vaikuttaa kaikkiin luontotyyppeihin Eroosiovaikutukset, jotka voivat vaikuttaa puroon, lähteisiin ja lehtoihin Virkistyskäytön lisääntyminen, joka voi vaikuttaa erityisesti lehtoihin ja luonnonmetsiin Poikkeustilanteet, joissa hulevesien joukkoon kulkeutuu haitta-aineita, jolla voi olla vaikutuksia kaikkiin luontotyyppeihin Suunnittelualue sijaitsee n. 600 metrin päässä Natura-alueesta, joten alueen maankäytön muutoksella ja hulevesien hallintarakenteilla ei ole suoria vaikutuksia kuten pinta-alamenetyksiä tai reunavaikutuksia varsinaiseen Natura-alueeseen. Pienvesiympäristön tai pienilmaston muutoksien voidaan katsoa olevan mahdollisia, mikäli Myllypuron virtaamaolosuhteita ja vesitasapainoa muutetaan merkittävästi.

16 AK8705 hulevesiselvitys (19) Pohjavesiolosuhteiden muutokset voivat vaikuttaa Natura-alueella sijaitseviin lähteisiin. Koska suunnittelualue sijaitsee pohjavesialueen ulkopuolella, eikä maankäytön muutos vaikuta Myllypuron valuma-alueen kokoon, ovat mahdolliset pohjavesivaikutukset ainoastaan pohjavesien laadun muutoksista johtuvia ja näin ollen tässä selvityksessä tarkasteltava vaikutusmekanismi on hulevesin laatu jolla voi olla vaikutuksia myös muodostuvien pohjavesien laatuun. Pintavaluntaolosuhteiden muutokset suunnittelualueen vaikutuksesta ovat todennäköisiä lisääntyvän vettä läpäisemättömän pinnan myötä, mikäli alueelta purkautuvat hulevedet johdetaan tulevaisuudessa hallitsemattomina Myllypuroon. Tulvatilanteet ovat maankäytön muutoksen johdosta mahdollisia, mikäli alueella muodostuville hulevesille ei toteuteta riittäviä hallintatoimenpiteitä. Suunnittelualueelta muodostuvilla hulevesillä voi olla eroosiovaikutuksia, mikäli hulevesien virtausnopeus kasvaa merkittävästi eikä riittävää hulevesien hallintaa toteuteta. Virkistyskäytön lisääntyminen voi vaikuttaa Natura-alueen kasvillisuuteen heikentävästi. Suunnittelualueen maankäytön muutos ei todennäköisesti lisää Natura-alueen virkistyskäyttöä, koska alueelle ei ole esitetty asuinrakentamista joka voi mahdollisesti lisätä alueella liikkuvien ihmisten määrää. Tämän vuoksi virkistyskäytön lisääntymisen ei arvioida olevan tästä suunnitelmasta aiheutuva vaikutusmekanismi. Poikkeustilanteet, kuten kemikaalionnettomuudet ovat mahdollisia suunnittelualueella, vaikka hulevesien hallinta toteutettaisiin tässä suunnitelmassa esitettyjen ratkaisujen mukaisesti. Kemikaalit voivat esimerkiksi onnettomuustilanteessa sekoittua hulevesiin ja kulkeutua Myllypuroon, mikäli asiaan ei ole varauduttu riittävällä tasolla. Yhteenvetona vaikutusmekanismeista voidaan todeta, että mahdolliset vaikutukset Myllypuron Natura-alueelle johtuvat hulevesivirtamaasta tai hulevesien laadullisista vaikutuksista, joita tässä selvityksessä erityisesti tarkastellaan. Haitallisten vaikutusten ehkäiseminen Tässä suunnitelmassa esitetyt ratkaisut perustuvat Tampereen Myllypuron osayleiskaavan 5 hulevesisuunnitelman mukaisiin ratkaisuihin 6, joissa kriittisimmäksi virtaamatapahtumaksi Myllypuron Natura-alueen kannalta on katsottu kerran kymmenessä vuodessa (1/10a) toistuva sadetapahtuma. Hulevesisuunnitelmassa on myös esitetty, että virtaamia hallitaan sekä alueellisilla hallintarakenteilla, että uuden maankäytön toteutuessa tonttikohtaisilla järjestelmillä. Tässä asemakaavan 8705 muutosta koskevassa suunnitelmassa on esitetty tonttikohtaiset hulevesien hallintaratkaisut, jotka toteuttavat hallintatarpeen alueelle suunnitellulle uudelle maankäytölle. 5 Myllypuron osayleiskaava, selostus, Tampereen kaupunki. Suunnittelupalvelut / Yleiskaavasuunnittelu. Kuulutettu lainvoimaiseksi , Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tampereen Vesi ja Nokian kaupunki, Kolmenkulman alueen vesihuollon yleissuunnitelma skoy Suunnittelukeskus Oy C6651.

17 AK8705 hulevesiselvitys (19) 6.2 Aiemmat selvitykset ja yhteisvaikutukset Hulevesien vaikutusta Myllypuron Natura-alueeseen on selvitetty useammassakin selvityksessä jotka liittyvät Myllypuron valuma-alueelle sijoittuviin maankäytön muutoshankkeisiin. Osassa näistä, kuten Haukiluoman ja Tesoman yleissuunnitelma-alueiden Luonnonsuojelulain 65 mukaisessa Natura-arvioinnissa 7 ja Myllypuron asemakaavan nro 8189 Natura-arvioinnin tarveharkinnassa on selvitetty myös valuma-alueelle sijoittuvien hankkeiden yhteisvaikutuksia hulevesien kannalta. Myllypuron asemakaavan 8189 Natura-arvioinnin tarveharkinnan lopputulemana on yhteisvaikutusten osalta todettu, että mikäli hulevesien hallintaa toteutetaan alueelle laadittujen suunnitelmien ja vaikutusarviointien mukaisina, ei merkittäviä haitallisia yhteisvaikutuksia normaalitilanteessa aiheudu. Haukiluoman ja Tesoman yleissuunnitelma-alueiden Luonnonsuojelulain 65 mukaisessa Natura-arvioinnissa 8 on myös todettu, että toteutettaessa hulevesien hallintatoimenpiteet yleissuunnitelmissa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti, ei hulevesistä todennäköisesti aiheudu merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Myllypuron Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontotyypeillä eikä Natura-alueen eheys ole uhattuna. Lisäksi Tampereen Myllypuron osayleiskaavasta, jonka hulevesisuunnitelmassa esitettyihin periaatteisiin tämän selvityksen ratkaisut perustuvat, on laadittu Tampereen Myllypuron ja Nokian Kyynijärven-Juhansuon osayleiskaavojen Natura 2000-vaikutusarvio. 6.3 Vaikutukset virtaamiin Myllypuron Natura-alueella hulevesivirtaamien kasvulla voi olla vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena oleviin lehtoihin, kasvillisuuteen, eliöstöihin ja eroosiovaikutusten myötä myös lähteisiin sekä pikkujokien ja purojen luontotyyppiin. Hallitsemattomina virtaamat Myllypuroon kasvaisivat, aiheuttaen eroosiota ja edelleen vedenlaadun heikkenemistä lisääntyvän kiintoainekuormituksen myötä. Tässä hulevesisuunnitelmassa on esitetty ratkaisut, joilla maankäytön muutosalueelta purkautuva hulevesivirtaama saadaan hallittua luonnontilaista virtaamaa vastaavaan tasoon, joka on laskennallisesti 10 l/s*ha. Suunnitellulla virtaamatasolla voidaan eroosiovaikutusten jäävän vähäisiksi ja näin ollen myöskään kiintoainekuormitus ei Myllypuroon kulkeutuvissa hulevesissä lisäänny. 6.4 Vaikutukset vesitaseeseen Myllypuron Natura-alueella sijaitsevat lähteet, lehdot, luonnonmetsät ja puro ovat riippuvaisia valuma-alueen vesitaseesta ja sen muutoksilla saattaa olla vaikutuksia näihin luontotyyppeihin. Suunnittelualueen maankäytön muutoksella ei ole vaikutusta Myllypuron valuma-alueen kokoon. Alueella muodostuva välitön pintavalunta tulee lisääntymään vettä läpäisemättömien pintojen lisääntymisen myötä, mutta vastaavasti hulevesiä viivyttämisellä ja purkuvirtaaman hallitsemisella lähes luonnontilaa vastaavaan tilanteeseen voidaan todeta, että alueen vesitase tulee säilymään lähes nykytilaisena maankäytön muutoksen jälkeenkin. 7 Tampereen kaupunki, Haukiluoman ja Tesoman yleissuunnitelma-alueiden Luonnonsuojelulain 65 mukainen Natura-arviointi, ID , Myllypuro (FI ). FCG suunnittelu ja Tekniikka Oy , P Tampereen kaupunki, Haukiluoman ja Tesoman yleissuunnitelma-alueiden Luonnonsuojelulain 65 mukainen Natura-arviointi, ID , Myllypuro (FI ). FCG suunnittelu ja Tekniikka Oy , P26694.

18 AK8705 hulevesiselvitys (19) 6.5 Vaikutukset vedenlaatuun 6.6 Poikkeustilanteet Alueen rakentumisella on vedenlaatua heikentävä vaikutus, ilman hulevesien laadullista hallintaa. Muutoksia vedenlaatuun tapahtuu paitsi rakentuneessa tilanteessa, mutta myös jo rakentamisvaiheessa. Yleensä läpäisemättömien pintojen kasvu, erityisesti pinnoitetut piha-alueet huonontavat alueen hulevesien laatua. Myllypuron Natura-alueella hulevesien heikentyvä laatu saattaa pitkällä aikavälillä aiheuttaa vaikutuksia lehtoihin, niiden kasvillisuuteen ja puronvarsieliöstöihin. Oleellista on myös huomioida hulevesien kulkeutuminen Myllypuron kautta Vihnusjärveen, josta otetaan raakavettä Maatialanharjun tekopohjavesilaitokseen. Vaikutukset vedenlaatuun rakennetussa tilanteessa Laadullisten vaikutusten hallitsemiseksi rakennetussa tilanteessa päällystetyille piha-alueille esitetään toteutettavaksi öljyn- ja hiekanerottimet ennen hulevesien purkamista viivytysojaan, josta ne kulkeutuvat purkureitille. Hulevesien hallintaratkaisujen arvioidaan olevan riittäviä ehkäisemään haitallisia vaikutuksia hulevesien laadun suhteen, sillä öljyn- ja hiekanerottimet keräävät läpäisemättömille piha-alueille kertyneet aineet ja viivytysojassa virtaaman hidastuminen laskeuttaa haitta-aineita edelleen. Viivytysojan kasvillisuus auttaa sitomaan hulevesissä mahdollisesti olevia ravinteita, jotka eivät näin ollen kulkeudu Myllypuroon asti. Vaikutukset vedenlaatuun rakentamisen aikana Suunnittelualueelta rakentamisen aikana purkautuvien hulevesien kuormitusta voidaan hillitä työnaikaisilla hulevesien hallintaratkaisuilla kuten eroosiosuojauksilla sekä laskeutus- ja suodatusmenetelmillä. Hallintaratkaisut on esitetty toteutettavaksi ennen uuden alueen rakentamistöitä ja niistä tulee laatia erillinen rakentamisen aikaisten hulevesien hallintasuunnitelma ennen työmaan aloittamista. Poikkeustilanne on esimerkiksi poikkeuksellinen tulvatilanne. Tämän hulevesiselvityksen osana oli tulvareittien määrittely siten, että tulvasta ei aiheutuisi tarpeetonta haittaa Myllypuron Natura-alueelle. Tulvatilanteen hallittu ohjaaminen purkureiteille on esitetty luvussa 4.3. Myllypuron Natura-aluetta suojaa asemakaavan 8705 tulvavesiltä lisäksi Myllypuron osayleiskaavan hulevesisuunnitelmassa esitetyt alueelliset hallintarakenteet 5 ja 6, jotka toteutuessaan hallitsevat poikkeustilanteiden virtaamia koko Myllypuron sivuhaaran valuma-alueen tasolla. Lisäksi alueen tulevassa toiminnassa tulee huomioida mahdolliset onnettomuustilanteet, mikäli alueella varastoidaan esim. kemikaaleja jotka saattaisivat onnettomuustilanteessa kulkeutua hulevesien mukana Myllypuroon ja sieltä edelleen Vihnusjärveen. Näihin on mahdollista varautua alueen tarkemmassa maankäytön ja toiminnansuunnittelussa tontin sisällä, ja lisäksi alueen keskitetty hulevesien viivytysoja voidaan tarvittaessa sulkea esim. tukkimalla purkujärjestelmä, jolloin haitta-aineet on mahdollista pysäyttää jo tontin sisällä.

19 AK8705 hulevesiselvitys (19) 7 Yhteenveto Myllypuron T-alueen asemakaavamuutos tulee muuttamaan alueen maankäyttöä. Alueella muodostuvat hulevedet purkavat Lintuviidanpuiston kautta Myllypuron Natura- ja luonnonsuojelualueelle sekä itse Myllypuroon. Tämän vuoksi hulevesien hallintatoimien toteutus muuttuvan maankäytönalueella on välttämätöntä haitallisten hulevesivaikutusten ehkäisemiseksi. Tässä suunnitelmassa on tarkasteltu mahdollisia vaikutusmekanismeja Myllypuron Naturaalueeseen ja todettu niiden olevan pääasiallisesti hulevesivirtaaman tai hulevesien laadun kautta syntyviä. Suunnitelmassa esitetyillä ratkaisuilla saavutetaan hulevesien hallinnan taso, jolla alueelta purkautuvien hulevesien määrä, laatu tai virtausnopeus säilyy tasolla, joka ei aiheuta haitallisia vaikutuksia Myllypuron Natura-alueella. Hulevesivaikutuksia ja hulevesien yhteisvaikutuksia on myös arvioitu aiemmissa selvityksissä koko Myllypuron valuma-alueen tasolla. Aiempien selvitysten perusteella haitallisia yhteisvaikutuksia ei arvioida tapahtuvan, mikäli hulevesien hallintaa toteutetaan alueelle laadittujen suunnitelmien ja vaikutusarviointien mukaisina. Koska tässä selvityksessä esitetyt suunnitteluratkaisut perustuvat aiemmin laadittuihin valuma-alue-tasoisiin suunnitelmiin ja selvityksiin hulevesien hallinnan osalta, voidaan todeta, ettei alueen maankäytön muutos aiheuta haitallisia yhteisvaikutuksia, mikäli hulevesien hallintatoimenpiteet toteutetaan tämän selvityksen mukaisesti. Hulevesiä esitetään hallittavan kahden T-alueen välisellä viivytysojalla sekä rakentuvan T-alueen tasauksella viivytysojan suuntaan. Suunnitelmia tulee tarkentaa, kun alueen tarkemmat maankäyttösuunnitelmat valmistuvat. Hulevesien hallintaa alueen rakentuessa tulee ohjata viivytysojan hule-kaavamerkinnällä. Hulevesimääräyksiä on mahdollista täsmentää myös sallitulla maksimipurkuvirtaamalla (10 l/s*ha, viivytysojan mitoitus uuden maankäytön hulevesien kanssa 50 l/s), viivytysojan mitoitustilavuudella (uuden maankäytön osalta 360 m 3 ) tai viivytysvelvoitteella 1,1 m 3 hulevesien hallintatilavuutta jokaista 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa kohti (uuden maankäytön osalta). Alueen eteläreunassa sijaitseva lännestä itään virtaava ojan vesitilavuus on suositeltavaa säilyttää nykyisellään. Ojaan Myllypuron osayleiskaavan hulevesisuunnitelmassa esitettyjen alueellisten hallintarakenteiden suunnitelmia on suositeltavaa tarkentaa ja rakenteet on myös suositeltava toteuttaa uudisrakentamisen lisääntyessä valuma-alueella. Jatkosuunnittelun kannalta tulee hulevesisuunnitelmaa tarkentaa tontin tulevan käyttösuunnitelman pohjalta. Sito Oy Laatineet: Olli Nissinen Elina Teuho

20 AK8705 hulevesiselvitys (19) Viitetiedot Kantakaupungin yleiskaava 2040 Kantakaupungin liito-orava selvitys Tampereen kaupunki, Ramboll. Keskinen, A Lumilogistiikan tehostaminen kaupungeissa. Diplomityö, 113 sivua, 59 liitesivua. Myllypuron osayleiskaava, selostus, Tampereen kaupunki. Suunnittelupalvelut / Yleiskaavasuunnittelu. Kuulutettu lainvoimaiseksi , Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelma Tampereen kaupunki, Haukiluoman ja Tesoman yleissuunnitelma-alueiden Luonnonsuojelulain 65 mukainen Natura-arviointi, ID , Myllypuro (FI ). FCG suunnittelu ja Tekniikka Oy , P Tampereen Vesi ja Nokian kaupunki, Kolmenkulman alueen vesihuollon yleissuunnitelma skoy Suunnittelukeskus Oy C6651. Ympäristöhallinto. Ympäristökarttapalvelu Karpalo, selainpohjainen karttapalvelu. Saatavissa: Myllypuron asemakaavan nro 8189 Natura-arvioinnin tarveharkinta