ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA

Transkriptio

1 ARVOKAS ELÄMÄ LASTENSUOJELU JA PERHEHOITO VAMMAISTEN LASTEN KEHITYKSEN TUKENA KEHITTÄMISEN ASKELEET KEHITTÄMISEN POLUILLA TOIMINTAKERTOMUS 202 HANKERAPORTTI 2/202 RAY PAULA KORKALAINEN

2 2 SISÄLLYS Tiivistelmä Taustaa ja lähtökohtia Hankkeen tavoitteet Hankkeen hallinnointi ja henkilöstöresurssit Yhteistyökumppanit ja kuvaus yhteistyömuodoista. 7 5 Hankkeen toteutus Hankkeen eteneminen ja toiminta Tavoite : Vammaisten lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen lähipalveluina Tavoite 2: Vammaisten lasten ja perheiden perhehoidon kehittäminen Tavoite 3: Osaamisen vahvistaminen Tiivistelmä toimintavuoden tuloksista 46 6 Viestintä Arviointi...50

3 3 LIITTEET LIITE : Hanke-esite LIITE 2: Ohjausryhmän kutsut, muistiot ja materiaali LIITE 3: Arvokas elämä -työrukkanen LIITE 4: Tukea vammaisen lapsen perheelle: Perhepäivä ja BIKVA arviointi ja LIITE 5: Arvokas elämä tiedotteet -3 /202 LIITE 6: Toimintatilasto LIITE 7: Vammainen lapsi ja perhe palveluissa -prosessi LIITE 8: Pilotti: Perhehoidon rekrytointi, ennakkovalmennus- ja perhehoitajan tuki LIITE 9: Perhehoitajien tsemppipäivä LIITE 0: Poimintoja vuoden 202 varrelta LIITE : Viestintäsuunnitelma (perhehoidon toimintamalli) TAULUKOT TAULUKKO : Koontia ja yhteenvetoa yhteistyön sisällöistä kumppanikohtaisesti TAULUKKO 2: Arvokas elämä hankkeen järjestämät tilaisuudet, aikataulut, osallistujamäärä ja - jakauma palvelualakohtaisesti TAULUKKO 3. Vammaispalveluohjaajien pohdintoja vammaisten perhehoidon kehittämiseen (koonti Arvokas elämä hankkeen työpajat ja ). KUVIOT KUVIO : Arvokas elämä hankkeen tavoitteet, osatavoitteet ja käsitteet KUVIO 2: Arvokas elämä hanke aikajanalla sisällöllisten painopistealueiden ja teemojen mukaan KUVIO 3: Arvokas elämä hankkeen toimintaa 202 KUVIO 4: Perhehoidon kehittämisen prosessikuvaus KUVIO 5: Perhehoidon prosessi KUVIO 6: Perhehoito perheiden palveluna KUVIO 7: Vammaisten lasten ja nuorten perhehoitopaikkojen hankintaprosessi

4 4 TIIVISTELMÄ Arvokas elämä hanke käynnistyi Kolmivuotisen hankkeen (20 204) tavoitteena on kehittää vammaisten lasten ja heidän perheidensä palveluita lähipalveluina siten että palvelut vastaavat lasten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin ja lastensuojelu- ja vammaispalvelulain edellyttämiin lakisääteisiin velvoitteisiin. Toisena tavoitteena on kehittää yhdessä kuntatoimijoiden ja muiden kumppaneiden kanssa vammaisten lasten perhehoitoa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana hankkeessa luotiin kumppanuuksia, verkotuttiin lähipalveluissa toimivien kuntatoimijoiden, tutkimusyksiköiden, kolmannen sektorin, muiden hankkeiden sekä vammaisperheiden ja vanhempien järjestöissä toimivien kanssa. Asiakaslähtöisyyteen on pyritty kutsumalla vammaisten lasten perheitä yhteiseen kehittämiseen, haastateltu palveluiden käyttäjiä ja kerätty tietoa perheiden palvelutarpeista sekä luotu foorumeita, joissa perheet voivat osallistua kehittämiseen ja ilmaista kokemuksiaan ja ajatuksiaan kehittämistarpeista. Hanke toimii koko Keski-Suomen alueella. Keskeisimmät kuntakumppanit ovat Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä, Keuruu, Laukaa, Saarikka ja Wiitaunioni. Järjestöistä keskeisin kumppani on Perhehoitoliitto. Toisen toimintavuoden 202 aikana on hankkeen ensimmäisen päätavoitteen mukaisesti palveluiden kehittämiseksi järjestetty 2 työpajaa työnimellä Vammainen lapsi ja perhe palveluissa. Näihin neljään kolmen iltapäivän käsittävään prosessiin osallistui yhteensä 2 osallistujaa. Palautteiden mukaan osallistujat kokivat yhteisen keskustelun moniammatillisissa työpajoissa hyödylliseksi ja saivat työvälineitä ja varmuutta työhön. Osallistujat tulevat hyödyntämään antia verkostotyössä, palavereissa ja asiakkaiden kohtaamisissa. Työpajoissa osallistujat kokivat oppineensa arvostavia dialogisia puhetapoja. Työpajoissa nostettiin esiin myös tarve rakentaa ja mallittaa perheiden arjen tuen toimintamallia erityisesti moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta. Yhteistyön tiivistämistä tarvitaan edelleen kaiken ikäisten lasten ja vanhempien tukemiseen nivelvaiheissa, kasvatuksellisissa asioissa ja ehkäisevässä työssä sekä lastensuojeluasioissa. Ongelmia koetaan olevan ammattilaisten yhteistyön sujumisessa, työjaossa, prosessien sujuvuudessa ja tiedon siirtymisessä. Perheiden auttamisessa nähtiin onnistumisen mahdollisuuksia, jos yhteistyötä olisi riittävästi ja jos perheet saisivat tukea riittävän varhain arkisiin haasteisiinsa. Kehittämisen paikkoja ovat perheiden palveluohjaus ja sen koordinointi, tiedonsiirto ja osaamisen vahvistaminen varhaisesta tuesta, vanhemmuuden tukemisesta ja keskustelutaidot haastavissa tilanteissa (voimavaraistava puhe ja ratkaisukeskeisyys). Vammaisten perhehoidon kehittämisessä käynnistettiin uusien perhehoitajien rekrytointi ilmoittamalla laajasti uusien perhehoitajien käynnistyvistä ennakkovalmennuksista maakunnan- ja paikallislehdissä sekä alueellisissa infotilaisuuksissa. Infotilaisuuksia järjestettiin neljä. Ennakkovalmennuksia uusille perhehoitajiksi aikoville käynnistyi vuoden aikana yhteensä kolme. Mukana näissä oli yhteensä 26 vammaisten perhehoidosta kiinnostunutta. Ennakkovalmennuksissa pilotoidaan ja edelleen kehitetään Perhehoitoliiton Keva - valmennusmateriaalia. Kouluttajina toimivat hankevetäjien lisäksi kaksi tehtävään koulutettua kokenutta perhehoitajaa. Syksyllä 202 tehtiin Keski-Suomen kuntiin vammaisten perhehoidon tilanneselvitys Keski-Suomen. Lisäksi tullaan selvittämään perhehoitajien tuen tarpeita keväällä 203. Kolmanneksi vanhempien ja vammaisten lasten ja perheiden kanssa toimivien osaamista on vahvistettu järjestämällä teemapäiviä, Studia Generalia luentoja sekä prosessinomaisia kehittämistyötä tukevia koulutuksia. Teemoina ovat olleet vuorovaikutus- ja kommunikaatio,

5 5 yhteistyö ja kasvatuskumppanuus, lapsen ja perheen tuki osana arkea, moniammatillinen yhteistyö, ratkaisukeskeisyys, mielen hyvinvointi, lähisuhdeväkivalta, muutostilanteiden tuomat haasteet sekä sosiaalinen media. Hankkeen rahoittajana toimii Raha-automaattiyhdistys RAY ja hanketta hallinnoi Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö. Säätiön hallitus ja valtuuskunta seuraavat hankkeen toimintaa ja taloutta. Jyväskylässä Paula Korkalainen, projektipäällikkö

6 6 TAUSTAA JA LÄHTÖKOHTIA Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito hankkeen taustalla on pyrkimys vahvistaa ja kehittää vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä hyvinvointia ja edellytyksiä hyvään elämään. Taustalla hankkeessa on ihmisoikeuksien - kuten tasa-arvon ja osallisuuden mahdollisuuksien lisääminen ja niiden toteutumisesta huolehtiminen niin että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus kehittyä ja kasvaa parhaassa mahdollisessa ympäristössä ja yltää optimaalisiiin tavoitteisiinsa, huolimatta mahdollisista vammaisuuden tuomista esteistä ja kasvuympäristön puutteista (Hanke-esite LIITE.) Lapset tarvitsevat hoivaa ja rakkautta. Jokaisella lapsella on oikeus täysipainoiseen elämään, turvallisuuteen ja oppimiseen. Lapsella on luontainen tarve olla vanhemmalleen rakas ja hyväksytty. Kasvunsa ja kehityksensä tueksi lapsi tarvitsee mahdollisimman eheä arjen, rauhaa ja levollisuutta. Lapsen kasvuympäristön tehtävänä suojata lasta. Jokaisella lapsella on oikeus kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaan sekä lapsen psyykkistä hyvinvointia suojaavaan kasvuympäristöön. Eheään arkeen pyritään muun muassa toistuvien säännöllisten arkirutiinien kautta ja hyvän vuorovaikutuksen kautta. Lapsilähtöisyys ja osallisuus toteutuvat arjessa siten että lapsen ainutkertaisuutta kunnioitetaan, lasta kuullaan ja lapsen tarpeisiin vastataan. Jokaisella perheellä ja vanhemmalla on oikeus saada tukea ja palveluita sellaisissa elämäntilanteissaan, joissa omat voimavarat eivät riitä. Lapsella on oikeus saada varhaista ja erityistä tukea myös silloin kun ja jos hänellä on kehityksellisiä pulmia, vammaisuudesta johtuvia erityistarpeita tai lastensuojelun tarpeita. Vammaisuus on yksi iso haaste vanhemmuudelle. Lapsen ja vanhempien varhaiset tukitoimet takaavat lapsen tarpeisiin vastaamisen ja suojaavat lasta ja vahvistavat. Perhettä ohjataan tarvittaessa näihin perhettä tukeviin palveluihin. Ketkä hyötyvät kehittämishankkeesta? vammaiset lapset ja nuoret vammaisten lasten perheet perhehoitajat lapsi- ja perhepalveluissa työskentelevät ammattilaiset Arvokas elämä hankkeen kehittämistyön lähtökohtia ovat: Lapsinäkökulma: Lapsen paikka on perheessä laitosasumisen korvaaminen perheenomaisilla kasvu- ja kehitysympäristöillä kaikkia ääniä tarvitaan : yhteiskuntamme tarvitsee jokaista jäsentään myös vammaisia - ymmärrystä tulisi lisätä tasa-arvosta vs. käsitys lapsesta poikkeavana

7 7 kokemuksellisuus: mm. kokemusasiakkaiden mukaan kutsuminen: lapsen, vanhemman, ammattilaisen kokemus on ainutkertainen ja arvokas Perhenäkökulma: perhelähtöisyys: kumppanuusajattelumallin juurruttaminen perhetyön ja moniammatillisen yhteistyön perustaksi: luottamusta ja tasavertaisuutta asiantuntijuus on jaettua vanhemmat asiantuntijoita lapsensa asioissa: mitä perheelle kuuluu? kasvatuskumppanuus: jaettu vanhemmuus on voimavara ja varmistaa lapsen tarpeita perhekeskeisyydessä keskiössä perheen tarpeet ja lapsen arjen toimintakyvyn tavoitteet Lasten ja perheiden hyvinvointipalveluiden ammattilaiset: tutkimukseen perustuvan tiedon hankkiminen vuorovaikutuksen, asiakkaan osallisuuden ja kuulluksi tulemisen vahvistaminen kohtaamisissa (asiakastyön kehittäminen, osaaminen ja prosessit perhekeskusajattelun vahvistaminen): pois asiantuntijan tietämisestä jaettuun asiantuntijuuteen jo tehty kehittämistyö, kokemukset ja osaaminen kehittäjien jalkautuminen kentälle arjen osaamisen kehittäminen hankkeen vetäjät osallistuvat aktiivisesti erilaisiin tilaisuuksiin sekä verkottuakseen ja hankkiakseen uusinta tietoa sisällön kehittämistarpeisiin sekä tietoa valtakunnallisista ajankohtaisista asioista ja lainsäädännön muutoksista Hankkeen kohderyhmät Vammaisen lapsen vanhemmat: ensitiedon merkitys, tuki perheelle arkeen, perheen lähiverkoston tuki Perhehoitajat Vammaisen lapsen perheen kanssa toimivat ammattilaiset: neuvolan terveydenhoitajat, vammaispalveluiden ohjaajat, perhetyöntekijät ja kodinhoitajat, koulun ja varhaiskasvatuksen työntekijät, lastensuojelun työntekijät, kolmannen sektorin toimijat.

8 8 Arvokas elämä hanke ja lastensuojelu Arvokas elämä hankkeessa nostetaan esiin vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien lasten yksilöllisiä tarpeita. Lisäksi etsitään keinoja ja tukimuotoja vastata näihin lasten ja perheiden tarpeisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa moniammatillisesti. Arvokas elämä hankkeessa toimitaan uuden lastensuojelulain hengessä tehostamalla ehkäisevää lastensuojelua ja moniammatillista yhteistyötä peruspalveluissa. Hankkeessa pyritään myös uudistamaan lastensuojelun imagoa siten että lastensuojelu nähtäisiin aidosti lapsen tukimuotona ja niin että tukitoimet käynnistettäisiin riittävän ajoissa. Hankkeessa vahvistetaan ammattilaisten osaamista nähdä lapsen tarpeet ja oikeudet kokonaisvaltaisesti tunnistaa lapsen ja perheen tuen tarpeet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja käynnistää yhdessä perheen kanssa varhaisen tuen muotoja vanhempien kohtaamisessa ja moniammatillisessa yhteistyössä vammaisten lasten laiminlyöntien ja kaltoinkohtelun ennaltaehkäisemisessä, tunnistamisessa ja vanhempien ohjaamisessa lisätä peruspalveluissa toimivien lastensuojelutietoutta Painopiste ehkäisevässä lastensuojelussa Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevä lastensuojelu on lapsen ja nuoren hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää toimintaa jo ennen lastensuojelun asiakkuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua toteutetaan tekemällä lastensuojelutarpeen selvitys ja asiakassuunnitelma sekä järjestämällä avohuollon tukitoimia. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat myös lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lasten laiminlyönti ja kaltoinkohtelu Arvokas elämä hankkeen yhtenä tavoitteena on kiinnittää huomiota vammaisten lasten oikeuteen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen lisäämällä tietoisuutta tunnistaa vammaista lasta uhkaavia ja suojaavia tekijöitä. Tutkimusten mukaan erityisesti vammainen lapsi, jolla on pulmia kehityksensä ja oppimisensa kanssa voi joutua kasvu- ja kehitysympäristössään kaltoinkohdelluksi ja tarvitsee tästä syystä erityistä turvaa ja suojelua. Lapsen laiminlyöntiä on lapsen tarpeiden väheksyntä, hoitamatta jättäminen, fyysinen, psyykkinen, seksuaalinen tai kemiallinen pahoinpitely.

9 9 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Keskeisiä arvoperiaatteita ovat mm. osallisuus, tasa-arvo ja suvaitsevaisuus, joiden lisäämistä ja syventämistä yhteiskunnassa viedään eteenpäin osana hanketta ja siitä tiedottamista. Yleisten asenteiden muutoksella luodaan perustaa tulevaisuudelle normaalisuusperiaatteiden toteutumiselle. Asenteiden muutokseen pyrittäessä tehdään yhteistyötä järjestöjen, yliopiston ja muiden koulutusyksiköiden kanssa ja tiedotetaan hankkeen pyrkimyksistä ja etenemisestä avoimesti kotisivuilla ja kaikissa kohtaamisissa. Hankkeen vetäjät tapaavat säännöllisesti kuntien, osaamiskeskuksen moniammatillisia ryhmiä mm. työkokouksissa, sosiaali- ja terveysministeriön, aluehallinnon, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päätöksentekijöitä, kehittäjiä ja muita toimijoita ja toimivat yhteistyössä kahdensuuntaisesti kartoittaen kehittämistarpeita ja vaikuttaen em. kehittämisperiaatteiden juurtumiseksi kunnalliseen päätöksentekoon alan ja hankkeen kehittämistavoitteiden suuntaisesti.

10 0 2 HANKKEEN TAVOITTEET Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena hankkeen tavoitteet ovat: ) Kehittää Keski-Suomeen hyvät vammaisten lasten ja nuorten perheiden tarpeita vastaavat lastensuojelulain avo- ja sijaishuollon sekä vammaispalvelulain mukaiset palvelut lähipalveluina 2) Lisätä vammaisia lapsia hoitavien perhehoitajien määrää ja vahvistaa heidän osaamistaan siten että he kykenevät vastaamaan vammaisten lasten lastensuojelun ja sijaishuollon sekä ennaltaehkäisevän lyhytaikaisen hoidon tarpeisiin. Osatavoitteet ) Kehittää, levittää ja juurruttaa asiantuntijatuen malli tukemaan perhehoitoa 2) Kehittää vammaisten lasten yksilöllisiä kehityksellisiä tarpeita ja hyvinvointia tukevia menetelmiä 3) Lisätä sosiaalisen median käyttöä tukemaan vuorovaikutusta yhteisöissä. Arvokas elämä hanke haastaa vanhempia ja ammattilaisia yhteistyöhön, jonka tuloksena on: Lapsen turvallisuus ja suojelu vammaisille lapsille turvallinen kasvu- ja kehitysympäristö, joka vastaa kaikissa olosuhteissa heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa lapsen tuen ja suojelun järjestäminen perustuu kokonaisvaltaiseen ajattelutapaan ja vammaisuuden tarkasteluun, joka on perinteistä laajempi sisältäen sekä terveydenhoidollisen, kasvatuksellisen että sosiaalisen näkökulman Vanhempien tuki tukimalleja, jotka vahvistavat vammaisten lasten vanhempien vanhemmuutta ja kyvykkyyttä selviytyä lapsen vammaisuuteen liittyvistä erityistarpeista vanhempien ja ammattilaisten vammaisuuteen ja erityiseen tukeen liittyvän erityisasiantuntemuksen vahvistuminen, jotta vammainen lapsi voi elää omassa tai hoitoperheessä

11 Perhehoidon määrä ja laatu vammaisten lasten perhehoidon määrällinen lisääntyminen ja laadun kehittyminen jotta vammaisten lasten perheitä voitaisiin tukea suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti sekä lyhytaikaisilla hoitojaksoilla että pitkäaikaisilla sijoituksilla toimiva perhehoidon organisointi ja koordinointi maakunnassa perhehoitomuoto vähän käytetty tukimuoto; hoitomuodon aseman nostaminen ja vakiinnuttaminen tiedottamisella Perhehoitajan asema ja työhyvinvointi perhehoitajien aseman ja ammatillisen osaamisen vahvistaminen perhehoitajien työhyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen Uudistuva lainsäädäntö Hanke tukee uudistuvan lainsäädännön käyttöönottoa ja juurruttamista. Seuraavassa kuviossa esitetään Arvokas elämä hankkeen yhteen kootut tavoitteet. Päätavoitteen ja osatavoitteiden lisäksi on kuvioon lisätty tavoitteiden mukaisia teemakäsitteitä kuten osallisuus, lapsi ja asiakaslähtöisyys, kumppanuus ja ekokulttuurinen ajattelu. Hanke-esittely on myös raportin liitteenä (LIITE.). KUVIO. Arvokas elämä hankkeen tavoitteet, osatavoitteet ja käsitteet.

12 2 Hankesuunnitelmassa on ehdotettu raportteja seuraavista kehittämisteemoista: * Perhehoitajien tuen tarpeet ja stressin hallinta * Sosiaalinen media perhehoidon asiantuntijuuden kehittämisessä * Uusien perhehoitoperheiden toimivat käytännöt * Lasten kasvu- ja kehitysedellytysten kehittäminen

13 3 3 HANKKEEN HALLINNOINTI JA HENKILÖSTÖRESURSSIT Hallinnointi. Hanketta hallinnoi Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja hallinnoinnissa säätiötä edustaa toimitusjohtaja Marja-Leena Saarinen. Säätiössä hallinnollinen rakenne perustuu asiantuntijuuteen ja organisaatio on asiantuntijaorganisaatio. Marja-Leena Saarinen säätiön toimitusjohtajana toimii hankkeen vetäjien esimiehenä mm. palvelusuhteisiin ja muuhun hallinnointiin liittyvissä asioissa. Hankkeen toimintaa ja taloutta seuraa säätiön hallitus ja valtuuskunta. Arvokas elämä hanke ja Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön valtuuskunta. Valtuuskunta on kokouksissaan saanut selvityksen Arvokas elämä projektista, sen tavoitteista ja ajankohtaisista kuulumisista. Valtuuskunnalle on jaettu Arvokas Elämä materiaalia ja esitteitä sekä tapahtumainfoa. Kevätkokous, Talous- ja toimintakertomuksen 20 yhteydessä selvitetty Arvokas elämä projektin tuloksia sekä annettu lyhyt katsaus kuluvan vuoden 202 toimintaan ja annettu selvitys uusien perheiden lukumäärästä. Syyskokous, Talous- ja toimintasuunnitelman 203 yhteydessä selvitetty tarkennettua projektin linjausta ja laajuutta. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön hallitus. Hallitus on käsitellyt Arvokas elämä - projektin sisältöä neljässä kokouksessa seitsemästä. Lisäksi jokaisessa hallituksen vuoden 202 kokouksessa on käyty läpi talouden toteutuma. Pöytäkirja no /202 Projektipäällikkö Paula Korkalainen kertoi Arvokas Elämä projektista. Pöytäkirja no 2/202 Käsiteltiin Arvokas elämä -projektin ajankohtaiset asiat. Hallitus päätti tehdä käynnin Raha-automaattiyhdistykseen. Säätiön edustajiksi päätettiin Paula Korkalainen, Marja-Leena Saarinen ja kolmannen sektorin hallituksen jäsen. Pöytäkirja no 4/202 Esiteltiin Arvokas elämä Ray-projektin nykyvaihetta ja tuloksia sekä selvitettiin lähiajan toimintaa, lisäksi jaettiin toimintasuunnitelma. Pöytäkirja no 7/202 Käsiteltiin Ray-projektin talouden toteumaa 202 Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön esimiestiimi ja johtoryhmä. Esimiestiimissä ja johtoryhmässä on käsitelty Arvokas elämä projektia ja sen tavoitteita sekä linjattu projektin tavoitteiden suuntaisesti koko säätiön toimintaa ja palveluiden sisältöjä. Konkreettisesti yhteistyötä on tehty mm. seuraavissa yhteyksissä: Säätiön henkilöstön osallistuminen projektin koulutuksiin Vanamon perhepalveluiden toiminnan avaaminen ja kehittäminen. Kuntayhteistyön yhteensovittaminen

14 4 Yhteistyö säätiön toimitusjohtajan kanssa. Säätiötä edustava toimitusjohtaja ja Arvokas elämä projektin projektipäällikkö keskustelevat päivittäin ja viikoittain n. 3-4 kertaa kuukaudessa hankkeen talouteen, hallinnointiin ja henkilöstöön, kehittämistyön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyvistä asioista sekä vammaisalan maakunnalliseen ja valtakunnalliseen kehittämiseen liittyvistä asioista. Lisäksi hankkeen henkilöstö ja toimitusjohtaja ovat keskustelleen hankkeen etenemisestä teemakokouksissa keväällä ja syksyllä 202 sekä tavoitteena olevasta vammaisten lasten ja perheiden tuen toimintamallista ja vammaisten perhehoidon tuotekehitystyön etenemisestä. Arvokas elämä hankkeen rakenne ja toimijat Hankkeen työntekijät ja projektiryhmä. Hankkeen projektipäällikkönä toimii KT, EO Paula Korkalainen. Toisena työntekijä toimii alkaen erityisopettaja Airi Ahonen. Projektiryhmän muodostavat hankkeen vetäjät. Projektiryhmä kokoontuu aina tarvittaessa noin kerran viikossa yhteistyöneuvotteluun, jossa käsitellään suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyviä asioita sekä keskustellaan työnjakoon liittyvistä asioista. Hankkeen vetäjien työnohjaus on järjestetty ja työnohjauskertoja oli vuonna 202 viisi. Kehittämistyöhön hankitaan tarvittaessa vahvistusta kokeneilta teema-alueiden asiantuntijoilta. Vuonna projektipäällikkö osallistuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Innokylän innotutorkoulutusryhmään, joka toimii samalla tukiryhmänä hankekehittämisessä ja mahdollistaa uusimman kehittämistiedon hankkimisen ja muualla hyviksi koettujen kokemusten hyödyntämisen Arvokas elämä -hankkeessa. Ohjausryhmä. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa toimintavuoden aikana: , ja Ohjausryhmän kutsut, muistiot ja esitysmateriaalit ovat toimintaraportin liitteenä (LIITE 2.). Ohjausryhmän tehtävänä on seurata hankkeen edistymistä ja keskustella hankkeen linjauksista sekä ajankohtaisista hankkeen piiriin liittyvistä teemoista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Vammaispalvelusäätiön toimitusjohtaja ja kokouksen asioiden esittelijöinä toimivat hankkeen työntekijät. Ohjausryhmään on kutsuttu edustajat vammaispalvelusäätiöstä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koskesta, edustajat Keski-Suomen kunnista, edustaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Perhehoitoliitosta, Keski-Suomen sijaishuoltoyksiköstä, Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä, Kehitysvammaliitosta ja Jyväskylän opetus- ja sivistystoimesta. Ohjausryhmän kokoonpano (aakkosjärjestyksessä): Ahonen Airi, alkaen Arvokas elämä -hanke Alén Reija, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö

15 5 Heikkilä Marja, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske Heinämäki Liisa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Janhonen Jouko, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Korkalainen Paula, Arvokas elämä -hanke Kuukkanen Maria, Perhehoitoliitto ry Nevala Lea, Jyväskylän terveydenhoidon yhteistoiminta-alue Norvapalo Päivi, Haukkarannan koulu ja Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Nykänen Jouko, Uuraisten kunta Pietiläinen Erja, Lapsi- ja perhepoliittinen asiantuntija, Kehitysvammaliitto Pollari-Urrio Paula, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Saarinen Marja-Leena, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Salminen Marjatta, Jyväskylän kaupungin vammaispalvelut Suomi Alpo, Jyväskylän kaupungin opetustoimi Tarvittaessa: Muikku Tero, talouspäällikkö, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Arvokas elämä hankkeen tukitiimi. Vuoden 202 aikana perustettiin lisäksi hankkeen henkilöstön sisällöllisen asiantuntijatuen vahvistamiseksi hankkeen tukiryhmä, jossa on mukana hankkeen vetäjien lisäksi toimitusjohtaja Saarinen ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kehittämispäällikkö Raili Haaki. Konsulttina ja ohjaajana tukiryhmässä toimii YTT Asta Suomi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Tukiryhmä toimii hankkeen vetäjien tukena pitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelussa, kehittämistarpeiden analysoinnissa, yhteistyökysymyksissä ja etenemisen arvioinnissa. Projektin työrukkanen. Projektin työrukkasen tehtävänä on keskustella hankkeen teemoihin liittyvistä ajankohtaisista alaan liittyvistä asioista ja arvioida kehittämistarpeita kentän työntekijöiden näkökulmasta. Rukkanen toimii yhteydenpitolinkkinä palveluissa toimivien ns. kentän ja hankkeen välillä ja välittäen tietoa molempiin suuntiin. Työrukkanen kokoontui vuoden 202 aikana neljä kertaa 9.2., 3.5., ja (LIITE 3.). Projektin työrukkasessa on kahdeksan asiantuntijaa ja kumppania ja heidän lisäksi ryhmässä voi vierailla muita asiantuntijoita. Projektin vetäjien lisäkseen asiantuntijaryhmään on kutsuttu seuraavat henkilöt: Hanhikoski Emmi, Jyväskylän kaupungin vammaispalvelu Kauppinen Raija, Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut opetus- ja sivistystoimi

16 6 Kuukkanen Maria, Perhehoitoliitto ry Lahti Ulla, Jämsän kaupungin vammaispalvelut Lehtovaara Pirjo, Keski-Suomen Vammais-Kaste -hanke Päivi Soikkeli, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Siekkinen Riitta, Lapset ja perheet Kaste-hanke Välivaara Christine, Pesäpuu ry, Sisukas hanke Hankkeeseen voidaan perustaa lisäksi muita asiantuntijaryhmiä tai työrukkasia tarpeiden mukaan. Hankkeessa voidaan kutsua myös ajankohtaisten kysymysten äärelle muita asiantuntijaryhmiä esimerkiksi konsultiksi ja suunnittelemaan spesifejä sisällöllisiä kehittämistoimintoja sekä kehittämistä tukevia koulutusprosesseja. Perhehoidon kehittämistyöryhmä. Vammaisten perhehoidon kehittämistyöryhmä perustettiin syksyllä 202 ja sen ensimmäinen kokous oli ns. innotyöpaja Perhehoidon kehittämistyöryhmän tehtävänä on ollut keskustella perhehoidon kehittämisja koordinoimistarpeista, ideoida, pohtia perhehoidon käyttöä ja perheiden palvelutarpeita ja päivittää maakunnallinen toimintaohje. Perhehoidon kehittämistyöryhmä seuraa myös hankkeen etenemistä, välittää ja arvioi perhehoidon tilaa. Perhehoidon kehittämistyöryhmään kokoonpano syksyllä 202: Hanhikoski Emmi, vammaispalveluiden johtava sosiaalityöntekijä, Jyväskylä Kainulainen Saila, sosiaalityöntekijä, Viitasaari Koukka Anne-Mari, sosiaalityöntekijä, Laukaa Lahti Ulla, palveluohjaaja, Jämsä Vesimäki Mirva, vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä, Äänekoski Kuukkanen Maria, kehittämispäällikkö, Perhehoitoliitto ry. Välimäki Tuulikki, palveluohjaaja, Keuruu Ahonen Airi, projektityöntekijä, Arvokas elämä hanke Korkalainen Paula, projektipäällikkö, Arvokas elämä hanke Lisäksi kokouksiin ovat osallistuneet: Aulikki Pärnänen, palveluohjaaja, Jyväskylän vammaispalvelut Marja-Leena Saarinen, toimitusjohtaja, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Marja Heikkilä, johtaja, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske

17 7 4 YHTEISTYÖKUMPPANIT JA KUVAUS YHTEISTYÖMUODOISTA Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö. Vanamon perhehoitoyksikkö. Vanamon perhehoitoyksikön kanssa on järjestetty kaksi perhepäivää ja Yhteisen tekemisen lisäksi on perhepäivän aikana kuultu vanhempien käsityksiä hyvin toimivista palveluista ja keskusteltu palveluiden kehittämistarpeista. Vanhemmat ovat olleet tyytyväisiä palveluihin ja toivovat edelleen joustavuutta lyhytaikaisen hoidon järjestämisessä perheiden tarpeita vastaavasti ja tiedon kulun parantamista. BIKVA-arvioinnin tiivistelmä liitteenä (LIITE 4.). Arvokas elämä hankkeen toiminnan suunnittelussa on huomioitu vanhempien esiin nostamat tuen tarpeet ja tältä pohjalta valmisteltu Samanlainen, erilainen sisaruus kahden tapaamisen -pilotointia vammaisperheiden sisaruksille vuodelle 203. Arvokas elämä hanke on tukenut VIGmll menetelmän käyttöön ottamista vanhempien ja lapsen vuorovaikutuksen tukemisessa Vanamon perhehoitoyksikössä järjestämällä videavusteiseen vuorovaikutuksen ohjausmenetelmästä koulutusta, jossa mukana on ollut säätiöstä Vanamon perhehoitoyksikön esimies ja asumisyksikön ohjaaja. VIGmll -koulutus ja työnohjaus ovat jatkuneet vuoden 203 huhtikuuhun saakka. Yhteistyö Vanamon perhehoitoyksikön kanssa kohdentuu uusien palvelu- ja tukimuotojen kehittämiseen erityisen tuen tarpeessa olevien perheiden ja perhehoitajien tukemiseksi. Keskiössä tässä turvallisen hoidon lisäksi on kasvatuskumppanuuden tukeminen ja erityisenä aloitusvaiheessa tehtävä yhteistyö, joka on kumppanuudessa tarvittavan luottamuksen ja kunnioituksen rakentamisessa olennainen vaihe. Arvokas elämä hankkeen ja Vanamon työntekijöiden tapaamisia on ollut vuonna 202 seuraavasti: 30.. Yhteistyön suunnittelua, perheiden kanssa tehtävä yhteistyö, perhepäivä (4 osallistujaa) 8.2. Perhepäivän suunnittelu (4 os.) 8.2. Perhepäivä ja BIKVA-arviointi (5 os.) BIKVA arviointi henkilöstö (4 os.) 2.5. BIKVA arviointi esimies () 9.8. Yhteistyökysymyksiä (2) 3.8. VIG yhteistyö (2) 8.0. VIG ohjaus ().2. Perhepäivä (20 os.), BIKVA palaute ja yhteistyön suunnittelu (sisarustapaaminen) 2.2. VIG-yhteistyö ()

18 8 Arvokas elämä hankkeen vetäjien asiantuntemus ja kehittämisosaaminen on myös muiden Vammaispalvelusäätiön yksiköiden käytössä ja hankkeen työntekijät voivat sekä konsultoida, kouluttaa että toimia ohjaajina säätiön yksiköissä tarvittaessa omien asiantuntijuusalueittensa mukaisesti esimerkiksi yhteisöjen toimintakulttuurien kehittämisessä, osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden (vanhemmat ja omaiset), vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen ja -menetelmien sekä kasvatukseen ja oppimiseen liittyvissä asioissa ja kehittämisessä. Kumppanuusyhteistyö kehittämisen perusta Arvokas elämä hankkeen toiminta-ajatuksena on kumppanuuteen perustuva yhteiskehittäminen asianosaisten kanssa. Keskeisimmät kumppanit ovat vammaisten lasten vanhemmat ja lähipalveluissa toimivat ammattilaiset. Yhteistyötä tehdään kolmannen sektorin kanssa asiantuntijuuden rikastamiseksi tavoitteisiin pyrittäessä. Seuraaviin kappaleisiin on koottu kuvausta keskeisimpien yhteistyökumppaneiden kanssa 202 yhteistyöstä. Luvun lopussa on taulukko kumppaneista ja yhteistyön keskeisistä sisällöistä. Kuntayhteistyö. Keskeisimmät kuntakumppanit ovat Jyväskylä, Äänekoski, Saarikka, Jämsä, Keuruu, Laukaa ja Wiitaunioni. Myös muita kuntia on kutsuttu kehittämiseen. Hanke tiedottaa sähköpostitse sekä kotisivuilla säännöllisesti laajasti kaikkiin Keski- Suomen kuntiin. Kuntakäyntejä tehdään tilaisuuksien ja koulutusten lisäksi tarpeen mukaan vuosittain toiminnan suunnitteluun, kehittämistarpeiden arvioimisessa ja ajankohtaisten kehittämistarpeiden esiin nostamiseksi. Hankkeessa tehtyä kehittämistyötä levitetään hankkeen kolmantena toimintavuonna niihin kuntiin ja toimijoille, jotka eivät ole voineet osallistua esimerkiksi pilotteihin tai muuhun työskentelyyn. Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö. Arvokas elämä hanke tekee yhteistyötä Keski- Suomen sijaishuoltoyksikön kanssa vammaisten perhehoidon toimintamallin Vuonna 202 yhteistyötapaamisia on ollut kolme 2.8.,.2. ja 2.2. Tapaamisissa on keskusteltu m. sijaishuoltoyksikön toiminnasta ja toimintamallista sekä lastensuojelulain sijaishuoltoon liittyvien palveluiden kehittämisestä. Lisäksi on keskusteltu perhehoidon rekrytoinnin, ennakkovalmennusten ja perhehoitajien tuesta sekä perhehoitajien täydennyskoulutuksen järjestämisestä sekä yhteistyömahdollisuuksista näiden järjestämisessä vuonna Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä osallistuu Arvokas elämä hankkeen työrukkaseen asiantuntijana. Hankkeen työntekijät voivat omalta osaltaan tukea sijaishuoltoyksikön työntekijöitä vammaisuuteen ja erityiskasvatukseen liittyvissä asioissa ja tarjota siten vammaisosaamista lastensuojelun sijaishuoltotyöhön. Tapaamiset sijaishuoltoyksikön kanssa ovat säännöllisiä ja yhteistyö sisältää tapauskohtaista konsultointia. Järjestöyhteistyö. Läheisimmät yhteistyökumppanit ovat Perhehoitoliitto ja Pesäpuu ry. Yhteistyötä tehdään laaja-alaisesti varsinkin perhehoitajien rekrytoinnin suunnittelussa ja

19 9 ennakkovalmennuksen ja perhehoitajien tukitoimien sekä täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Yhteistyö Kehitysvammaliiton, Lastensuojelun keskusliiton, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön Vamlasin ja muiden kolmannen sektorin tahojen kanssa kohdentuu asiantuntijatuen, ajankohtaisen uuden tiedon hankintaan sekä vanhempien palvelutarpeiden kuulemiseen. Paula Korkalainen osallistuu Vamlasin valtakunnalliseen vammaisiin lapsiin ja perheisiin kohdistuvan väkivaltatutkimuksen johtoryhmään. Lisäksi hanke oli mukana vuotuisten Lapsen ja nuoren kasvu päivien järjestelyissä vuonna 202. Hankkeet. Yhteistyökumppaneita vuonna 202 olivat Lapset ja perheet Kaste hanke, HAVU hanke sekä VammaisKaste hanke. Lapset ja perheet Kaste hankkeen kanssa toteutettiin yhteistyössä mm. Lähisuhde- ja kuritusväkivallan ehkäisy koulutukset viidellä paikkakunnalla kevään 202 aikana Kaste -hankkeessa kehitetyn konseptin pohjalta. Koulutus järjestettiin Äänekoskella, Saarijärvellä, Pihtiputaalla, Jämsässä ja Keuruulla. Vammaispalvelusäätiön Vanamon perhehoitoyksikössä. Vammais-Kaste hankkeen kanssa yhteistyönä toteutetaan videoavusteisen vuorovaikutuksen ohjausmenetelmän (VIG) esittelypäivä ja ohjaus menetelmän käyttöön ottamiseksi. Koulutus on prosessimuotoinen menetelmäkoulutus, joka kestää huhtikuuhun 203 saakka. Lisäksi Vammais-kaste hankkeen työntekijä on osallistunut Vammainen lapsi ja perhe palveluissa prosessikoulutusprosessiin ja työrukkaseen asiantuntijajäsenenä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Yhteistyökontakteja THL:n kanssa on ollut kasvatuskumppanuuteen ja vammaispalvelukäsikirjaan liittyvissä asioissa lapset ja perheet tiimin kanssa että vammaistiimin edustajien kanssa. Hankkeessa on pilotoitu kasvatuskumppanuuskoulutusmateriaalia moniammatilliselle osallistujaryhmälle keväällä 202 ja raportoitu sen tuloksista erikoissuunnittelija Marjatta Kekkoselle. Yhteistyö vammaistiimin Anu Aution (Päivi Nurmi-Koikkalainen) kanssa on toteutunut Sosiaaliportin vammaispalvelukäsikirjan suunnitteluun ja kirjoittamiseen liittyvissä asioissa. Paula Korkalainen on toiminut kommentoijana ja kirjoittajana kesällä 203 verkossa julkaistavassa Vammaispalveluiden käsikirjassa osion pieni lapsi ja hoidon aloitus palveluissa sekä kiintymyssuhteet osioiden valmistelussa. Sosiaali- ja terveysministeriö STM. STM:n kanssa yhteistyö perustuu tiedon hankintaan ja kuulolla oloon lainsäädännön muutoksista ja toimeenpanosta valtakunnallisesti. Arvokas elämä hankkeen tavoitteet ovat samat kuin Valtioneuvoston periaatepäätöksen 202:5 raportin tavoitteet eli pienten lasten asumisratkaisut tulee olla perheenomaisia. Länsi-Suomen aluehallintoviranomainen AVI. Syksyllä 202 aluehallintoviranomaisen Aino Arposen kanssa pohdittiin vammaisten perhehoidon valvontaa, perhehoitajien ohjausta ja kehittämistarpeita. Avi osallistui vammaisten perhehoitoa koskevan kunta selvityksen tekemiseen erityisesti valvontaosion valmisteluun. Lisäksi AVIa on konsultoitu tietosuojaan liittyvissä asioissa valmisteltaessa perhehoitajien rekisteriä.

20 20 Lapsiasiavaltuutettu. Lapsiasiavaltuutetun toimiston ylitarkastaja Kirsi Pollari on osallistunut aloitusseminaariin Jämsässä puheenvuoroilla, jossa on nostettu esiin vammaisten lasten oikeudet sekä vammaisten lasten perheiden oikeudet tukeen ja kotiapuun. Lapsiasiavaltuutetun kanssa on pohdittu myös yhteistyötä, jonka tavoitteena olisi koota konkreettisia esimerkkejä ja menetelmiä, joilla voidaan lisätä vammaisten lapsen ja perheen ihmisoikeuksien toteutumismahdollisuuksia ja erityisesti lisätä lasten osallistumismahdollisuuksia ja tasavertaisuutta yhteisöissä, joissa lapset toimivat. Yhteistyössä tavoitellaan esimerkiksi konkreettisia hyviä toimintatapoja, jotka voisivat olla mallina kehitettäessä osallisuutta vahvistavaa lapsen toimintaympäristöä. Lähtökohtana on esimerkiksi tieto, että vammaisen lapsen tarpeiden huomiointi ja niihin vastaaminen toteutuu mm. vahvistamalla lapsen vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja. Lapsen osallisuusmahdollisuudet ovat myös paremmat, jos hänen lähellään olevat aikuiset lisäävät tietoisuuttaan lapsen osallisuuden tukemismahdollisuuksista ja omaavat herkkyyden tunnistaa vammaisen lapsen pulmat kommunikoinnissa ja yritykset kertoa omista tarpeistaan. Kehittämistoimissa painotetaan asennekasvatuksen että koulutuksen merkitystä tunnistaa ja vastata paremmin lapsen yrityksiin kommunikoida ympäristönsä kanssa. Keskeisenä lapsen äänen kuulemisessa ja huomioon ottamisessa on hyvä, onnistunut, riittävä yhteistyö - kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa. Kehittämistyön yksi painopistealue on lisätä ammattilaisten kumppanuusosaamista ja vastuuta käynnistää vanhemmuutta tukevaa toimintaa. Kehitysvammaliitto. Keskeisin yhteistyöfoorumi on syksystä 202 alkaen Kehitysvammaisten asumisen neuvottelukunnan KVANK ja sen lasten jaos, jonka työryhmän jäsen on Paula Korkalainen Arvokas elämä hankkeesta. Paula Korkalainen piti esitelmän Kasvatuskumppanuudesta ja kertoi Arvokas elämä -hankkeessa tehtävästä kehittämistyöstä ja sen juurista Keski-Suomessa. Muun yhteistyön tavoitteena Kehitysvammaliiton kanssa on hankkia kehitysvammaisuuteen, muuhun vammaisuuteen ja kommunikaatioon liittyvää tietoa ja osaamista konsultoimalla mm. Kehitysvammaliiton asiantuntijoita ja järjestämällä tarvittaessa teematilaisuuksia, joissa hyödynnetään KVL:n asiantuntijuutta kehittämistoimintaa tukevan koulutuksen suunnittelussa ja asiantuntijoina. Kehitysvammaliiton lapsipoliittinen asiantuntija Erja Pietiläinen osallistui hankkeen ohjausryhmään. Oppilaitos- ja koulutusyhteistyö Arvokas elämä hankkeen tavoitteiden toteutumiseksi yhteistyötä sosiaali-, terveydenhoito ja kasvatusalan oppilaitosten kanssa pidetään tärkeänä, koska vammaisten lasten ja perheiden tasa-arvon ja yksilöllisyyden huomioon ottaminen tulevaisuuden palveluiden järjestämisessä vaatii vielä työtä. Koulutuksessa olevat opiskelijat ovat osoittaneet kiinnostusta hankkeen tapahtumiin ja kotisivujen ja facebookin informaatioon hankkeen

21 2 etenemisestä. Vuona 202 aikana 69 opiskelijaa osallistui erilaisiin hankkeen tilaisuuksiin mm. perhehoidon infon yhteydessä järjestettyihin yleisöluentotilaisuuksiin. Keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän aikuisopisto. Yhteistyötä tehdään koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Vammainen lapsi ja perhe palveluissa ja sosiaalisen median mahdollisuudet sosiaalialalla koulutukset suunniteltiin ja toteutettiin yhdessä ammattikorkeakoulun suunnittelijoiden ja lehtoreiden Asta Suomi ja Markku Rissasen kanssa. Lisäksi Asta Suomi toimii hankkeen tukiryhmän asiantuntijana ja konsulttina syksystä 202 alkaen. Yhteistyö muodostuu toivon mukaan kahdensuuntaiseksi siten että voimme välittää oppilaitoksille opetuksen kehittämiseksi kasvatus-, hoito-, vammais- ja sosiaalialan kentän kuulumisia ja toiseksi suunnitella yhdessä kentän koulutuksellisiin tarpeisiin vastaamista. Tällaisia teemoja ovat vammaisuuteen, erityiskasvatukseen, kokonaisvaltaiseen kuntoutukseen, kasvatuskumppanuuteen liittyvän osaamisen sekä viestintään liittyvän osaamisen kehittäminen. Hankkeeseen voidaan ottaa myös asiantuntijuusharjoittelijoita ja opiskelijoita erilaisten selvitysten ja kartoitusten tekemiseen. Myös pedagogisten opettajaopintojen tekeminen hankkeessa on mahdollista ja se palvelee mm. perhehoitajien koulutustarpeisiin vastaamisessa. Opiskelijat voisivat myös vahvistaa hankkeelle kotisivumateriaalia. Seuraavassa taulukossa yhteenveto yhteistyökumppaneiden kanssa tehdystä yhteistyöstä ja kehittämistyöstä: TAULUKKO. Koontia ja yhteenvetoa yhteistyön sisällöistä kumppanikohtaisesti vuodelta Yhteistyökumppani Yhteistyön sisältö Aikataulu Vammaisten lasten perheet Perhehoitajat KSVS:n Vanamon perhehoitoyksikön lasten vanhempien tapaamiset, BIKVA-arviointi ja vertaistapaaminen. BIKVAn tulokset ja sisarustapaamisen suunnittelu. Kotikäyntejä ja haastatteluja Vanhempien järjestöjen Jaatisten ja Leijonaemojen tapaamisia eri yhteyksissä. I kotikäynnit jo toimivien perhehoitajien luokse, haastattelut, ohjaustarpeiden selvitykset vertaisryhmien ja mentoritoiminnan suunnittelua täydennyskoulutustarpeiden kartoitusta kutsumista teema/koulutustilaisuuksiin II uusien perhehoitajien rekrytointi: perhetapaamiset, ennakkovalmennusten suunnittelu kokemusperhehoitajien kanssa, ennakkovalmennukset Keski-Suomen kunnat Yhteistyön suunnittelua ja tarpeiden kartoitusta kuntakäynnit ja yhteistyösopimusten tarkistaminen puolivuosittain 3.. ja 20.3

22 22 Jyväskylä: Mattilan perhetukikeskukseen tutustuminen x 2 Kuntakohtaiset kehittämisprosessit moniammatillisesti Jyväskylä, Äänekoski, Saarikka ja Jämsä: Vammainen lapsi ja perhe palveluissa prosessien aikana. Neuvottelu Jämsä vampa Keuruu vammaispalvelu, perusturvajohtaja Neuvottelu Äänekosken vammaispalvelut Vesimäki Työrukkanen edustajia Jkl, Jämsä kunnista. Perhehoidon kehittämistyöryhmä innotyöpaja: kuntien edustajat: Jyväskylän, Keuruun, Jämsän, Laukaan, Saarikan, Viitasaaren vammaispalveluista. Jyväskylä: Yhteistyöneuvottelu ja hanke-esittely: - Jyväskylän vammaisneuvosto. Jkl.2.,7.3.,8.4. Äänekoski 9.3.,24.4.,0.8. Jämsä, Kuhmoinen 23.8.,20.9.,.. Saarikka 4.5.,.9.,24.9., , /202 / ,3.5.,30.8., Jyväskylän vammaisneuvosto Puhelinkontakteja vammaispalveluiden työntekijöiden kanssa (Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Konnevesi, Joutsa, Saarikka) Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Lasten ja lasten perheiden hyvinvointipalveluiden Tapaamiset ja neuvottelut perhehoidon käytännöt, mentorointi ja muu tuki ja valmennus Toimintamalliin tutustuminen: kustannukset ja niiden jakautuminen kuntien kesken, koordinaatioyksikön ja kuntien keskeisen sopimuksen sisältö KSSHY:n edustaja työrukkasessa Vammaiset lapset sijaishuollon asiakkaina; konsultointia ja yhteistyön suunnittelua Puhelinkontaktit, sähköpostiviestit. Kehittämistoiminnan suunnittelu ja arviointi sekä tiedottaminen hankkeen etenemisestä Vanamo yhteistyö; säännölliset käynnit ja yhteinen teemakehittäminen (uudet menetelmät, kasvatuskumppanuus, BIKVA-arviointi) teemapäivät perheille Asiantuntijoiden konsultointimahdollisuus säätiön henkilöstöllä Säätiön yksiköille tarjottu tukea hankkeen järjestämien teemapäivien, seminaarien, työpajojen ja koulutuksiin osallistumisen kautta esim. vammainen lapsi palveluissa, VIGmll -menetelmä, kasvatuskumppanuuskoulutus, mielenterveyden hyvinvoinnin lautanen ja vammainen lapsi perheessä koulutusten kautta. Kehittämisen suunnittelua, tiedottamista kehittämisen linjoista, työnjakoa kehittämisen painopistealueilla. 2.8.,.2., ,,

23 23 kehittämishanke Itä ja Keski-Suomessa VammaisKaste hanke Pirkanmaan KePe -hanke Kolmas sektori ja järjestöt mm. Perhehoitoliitto ry. Kehitysvammaliitto Pesäpuu ry. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Lähisuhde- ja kuritusväkivalta-koulutusten suunnittelu ja toteutus (5 pv) (Merja Pihlajamäki ja Markku Mäkinen) Perhehoidon/lastensuojelun työntekijä Riitta Siekkinen AE-hankkeen työrukkasessa osallistuminen perhehoidon rekrytointiinfotilaisuuksiin ja valmennuksen suunnitteluun Neuvotteluja, yhteissuunnittelua ja tiedottamista ajankohtaisista asioista ja arviointia kehittämistarpeista maakunnassa. Työnjakoa. Vammaisalan maakunnallisiin ja valtakunnallisiin työkokouksiin ja teemapäiviin osallistumista. Koulutustensuunnittelua. Videoavusteisen vuorovaikutusmenetelmän suunnittelu ja toteutus yhdessä. Hankekoordinaattori AE-hankkeen työrukkasessa. Vertaisarviointi samantyyppisen hankkeen kanssa. Tiedon vaihtamista ja suunnittelua.perhehoidon koordinoinnin toimintamallia varten. Perhehoidon kehittämisen ohjausta ja konsultointi. hyvät käytännöt hankkeen toimintaan Kehittämispäällikkö ohjausryhmässä ja työrukkasessa sekä perhehoidon kehittämistyöryhmässä. Perhehoidon KeVa-valmennusmateriaalin valmistamista, kommestointia ja arviointia. Hankkeen työntekijät Perhehoitoliiton järjestämässä KeVa-kouluttajakoulutuksessa Perhehoidon infojen ja valmennuksen suunnittelua ja toteutusta yhdessä. Perhehoitoliiton järjestämiin ja koordinoimiin valtakunnallisiin verkostokokouksiin, seminaareihin ja ohjauspäiviin osallistuminen. Kehitysvammaisten asumisen neuvottelukunnan laatuvaliokuntaan ja lastenjaokseen osallistuminen (KVANK) Tiedon vaihtoa ja asiantuntijaohjausta. Lasten erityisasiantuntija AE-hankkeen ohjausryhmässä. Verkottuminen ja liiton kehittämistyön ja verkkosivujen seuranta. Yhteistyön suunnittelua, tiedon vaihtoa, konsultointia. Materiaalien välittämistä. Kehittämispäällikön osallistuminen AE-hankkeen työrukkasessa. Koulutustilaisuuksiin kuten valtakunnallisiin päiviin osallistuminen. Verkottuminen Lapsen kasvun ja kehityksen päivien 202 Jkl suunnittelua. Projektipäällikkö Vamlasin Lapsiin ja perheisiin useita neuvotteluja ja suunnittelukeskusteluja kaksi tapaamista 202. tapaamiset/ohjausta perhehoidon kehittämiseen noin kerran kuussa KeVa-kouluttajakoulutus ja ohjauspäivä.202 Lastensuojelun perhehoidon päivät mm. 9.2.,3.5.,30.8.,26..

24 24 kohdentuva väkivalta tutkimuksen johtoryhmässä. Osallistuminen Vamlasin järjestämiin työkokouksiin ym.: palveluiden kehittäminen perheiden ja lasten tarpeiden pohjalta, pohdintaa palvelukuiluista. Kehitysvammaisten palvelusäätiö Muut kumppanit ja toimijat Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Jyväskylän yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän aikuisopisto Yhteistyöneuvottelut ja tutustuminen toimintamalliin. Tampere. Tavoite: Lainsäädännön etenemisen seuranta, tiedon vaihtoa vammaisia lapsia ja heidän perheidensä tukea koskevista kehittämistarpeista tapaamisia vuosittain Kaste-hankkeen teemojen ja linjausten seuraaminen ja kehittämisen hyödyntäminen Lastensuojelun kehittämiseen ohjausta tiedon välittämistä kentältä kehittämistarpeista Moniammatillinen kasvatuskumppanuus pilotti THL:n materiaalin pohjalta (Marjatta Kekkonen) Kehittämistyön ohjausta /TEO-koulutus Marja Heikkilä) Verkottuminen Kosken kautta ja maakunnallisiin työkokouksiin osallistuminen. Kosken lastensuojelun erityissosiaalityöntekijän konsultointi. Sosiaaliasiamiehen konsultointi molemmin puolin. Kosken järjestämiin tilaisuuksiin osallistuminen. Tutkimustiedon seuranta Teemaluennoille osallistuminen Koulutusyhteistyö Opinnäytetyö mahdollisuus hankkeessa. Asiantuntijuus harjoitteluun mahdollisuus alan opiskelijoille. Neuvotteluja ja yhteistyön suunnittelua. Hanke-esittelyt ja luento alan opiskelijoille (Mari Niinivirta) vammainen lapsi ja perhe palveluissa työpajojen suunnittelu ja toteutus (Asta Suomi). Sosiaalisen median mahdollisuuden sosiaalialalla koulutuksen suunnittelu ja toteutus (Milla-Maaria Sala, Markku Rissanen) Opiskelijoiden osallistuminen hankkeen tilaisuuksiin ja teemapäiviin sekä perhehoidon infoihin; yhteiskunnallinen vaikuttaminen nuorten kautta. Yhteistyön suunnittelua ja verkottuminen Opiskelijat teemapäiviin ja perhehoidon infoihin osallistujina (Arja Siika); yhteiskunnallinen vaikuttaminen nuorten kautta 5 HANKKEEN TOTEUTUS 202

25 Hankkeen eteneminen ja toiminta 202 Toimeenpanosuunnitelman mukaisesti painopiste vuonna 202 on ollut palveluiden kehittäminen ja perhehoitajien rekrytointi ja perhehoidon laadun kehittäminen. Toimeenpanosuunnitelman (LIITTEET 2.) lähtökohtana on ollut hankesuunnitelma ja 20 tehdyt alkuarvioinnit. Kehittämistarpeita on kartoitettu edelleen ja kaikissa hankkeen tilaisuuksissa kerättävää palautetta on hyödynnetty hankkeen suunnittelussa. Uusi valtioneuvoston periaatepäätös (Valtioneuvoston periaatepäätös 202:5) on lisäämässä tarpeita kehittää vammaisten asumista ja erityisesti perhehoidolla uskotaan olevan laajenevat mahdollisuudet vastata uusiin kehittämistarpeisiin lähivuosina. Nämä periaatteet otetaan huomioon myös Arvokas elämä hankkeen vuosien kehittämisessä. Syksyllä 20 Jyväskylässä järjestetyn seminaarin lisäksi järjestettiin alueellinen aloitusseminaari Jämsässä Seminaariin osallistui 30 osallistujaa - vanhempia ja ammattilaisia. Seminaarissa nostettiin erityisesti esille vammaisen lapsen asema ja oikeus huolenpitoon, lapsen oikeus kehitystä tukevaan toimintaan osana arkea ja normaalia elämää sekä vanhempien ja muiden vammaisten lasten kanssa toimivien oikeus saada tukea työhönsä. Arvokas elämä hankkeen toisena toimintavuonna 202 on toteutettu vammainen lapsi ja perhe palveluissa kuntakohtaiset kehittämisprosessit, etsitty uusia perhehoitajia, järjestetty, ennakkovalmennusta ja vahvistettu vammaisten ja tuen tarpeessa toimivien ammatillista osaamista. Lisäksi on selvitetty jo toimivien vammaisten perhehoitajien tuen tarpeita ja jatkettu perhehoitajien kartoitusta ns. perhehoitajarekisteriä varten. Syksyllä 202 tehtiin kysely Keski-Suomen kuntiin, jossa selvitettiin vammaisten perhehoidon tilaa ja kehittämistarpeita. Viimeiset vastaukset kyselyyn saatiin maaliskuussa 203 ja analysointi ja raportointi ovat valmiita kesällä 203. Vammaisten lasten ja nuorten kanssa toimivien osaamisen vahvistamiseksi on järjestetty vanhempien kohtaamista ja tukemista varten kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitoja tukevaa kasvatuskumppanuuskoulutusta sekä teemaluentoja mielenterveydestä ja vammaisuuden kohtaamisesta. Ehkäisevässä lastensuojelussa tarvittavan osaamisen vahvistamiseksi on yhdessä Lapset ja perhe Kaste hankkeen kanssa koulutusta lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi ja menetelmätietoutta tilanteissa toimintaa varten. Sosiaalisen median käyttöön ottamiseen sosiaalialan kehittämiseksi on järjestetty kolme some -teemallista iltapäivää ammattilaisille perustietojen ja some -taitojen vahvistamiseksi. Hankkeen kotisivut ovat laajentuneet ja ne on otettu laajasti käyttöön tiedon välittämisessä. Facebook ja Twitter toiminnot ovat myös jo käytössä ja Facebookin käyttäjäkunta kasvaa koko ajan. Twitter toiminta ei ole juurikaan levinnyt eikä sen suomia mahdollisuuksia ole vielä tunnistettu. Keskusteluryhmät eivät ole käynnistyneet odotetulla tavalla ja vaatisivat siksi tehokkaampaa markkinointia. Hankkeen toiminnasta ja

26 26 kehittämistyön etenemisestä tiedotetaan kotisivujen lisäksi monipuolisesti. Mennyttä ja tulevaa toimintaa esitellään myös Arvokas elämä hanketiedotteessa 3-4 kertaa vuodessa (LIITE 5.). Uusia kontakteja on solmittu muun muassa Kehitysvammaisten asumisen neuvottelukunnan (KVANK) ja sen lasten jaoksen kautta syksyllä 202. Taustalla on yhteinen intressi em. kehittämistavoitteiden saavuttamiseksi. Toimeenpanosuunnitelman yhtenä lähtökohtana on myös taustayhteisön Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön kanssa käydyt keskustelut maakunnan vammaispalveluiden kehittämiseksi ja ne ohjaavat osaltaan Arvokas elämä hankkeessa tehtävää kehittämistyötä yhdessä vanhempien ja kuntien kanssa lähipalveluiden kehittämiseksi. Vuosi on erityisesti kohdennettu perhehoitajien tukeen, jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyviin asioihin. Ammattilaisten vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen vahvistaminen sekä toimintakulttuurien kehittäminen ovat mukana koko ajan. Erityisinä sisältöinä koko kehittämisprosessin aikana ovat kumppanuus, osallisuus ja dialogisemman palvelukulttuurin kehittäminen. Lasten kanssa toimivien menetelmäosaamista vahvistetaan myös läpäisyperiaatteella teeman Arjen eväät alla koko hankeajan. KUVIO 2. Arvokas elämä hanke aikajanalla sisällöllisten painopisteiden ja teemojen mukaan.

27 27 Uutta tietoa tavoitteena olevaa toimintamallia varten on haettu seuraavista tilaisuuksista: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / Innokylä tuotekehityskoulutus aj (Paula Korkalainen) Osallisuus Kehitysvammaliiton kongressi, Helsinki Lastensuojelun järjestö Pesäpuu ry. keskustelut Pelastakaa lapset ry:n seminaari, Jyväskylä 6.4. Lapset ja perheet Kaste-hankkeen yhteistyötilaisuus (THL; STM, RAY) 9.4. Perhetutkimuksen päivät, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä.5. Kehitysvammaisten tukiliitto ja Vaikuttava vertaistoiminta 5.6. VammaisKasteen vammaispalveluhankkeen päätösseminaari, Helsinki Kehitysvammaisten perhehoidon päivät, Helsinki Reseptejä lastensuojeluun, Lastensuojelun kesäpäivät, Iisalmi Eheyttävä arki, Lastensuojelun perhehoidon päivät, Pesäpuu ry. & Perhehoitoliitto, Jyväskylä 9.. Lapsuuden laatu ja syrjäytymisen ehkäisy, Jyväskylä Vammaisten lasten ja perheen tuen toimintamallin kehittämistä ovat tukeneet myös vierailut ja asiantuntijakonsultaatiot seuraavien tahojen kanssa: o o 3.. ja Mattilan perhetukikeskuksen satelliitti toimintamalli 3.4. Kehitysvammaisten tukiliitto, Perhehoito, Tampere o.5. Pirkanmaan kuntien ja Tampereen kaupungin perhehoidon yhteistyöhanke o o o o o o o 3.8. Honkalampi keskus ja Kaste-hankkeen jalkautuvat palvelut 2.8. Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö 5.8. Vamlasin työkokoukset (Vammaisten lasten vanhempia, Leijonaemot, Jaatisvanhemmat) ja 3.2. Vamlasin lapsiin ja perheisiin kohdentuva väkivalta tutkimuksenjohtoryhmä 2.9. Kehitysvammaliiton laatuvaliokunta ja lasten jaos Kehitysvammaisten asumisen laatuvaliokunta 8.. Perhepalvelut lapsen ja perheen tukena seminaari 3.2. Rinnekodin perhehoitojärjestelmään tutustuminen Seuraavassa kuviossa koontia vuoden 202 toiminnasta:

28 28 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Elo Syys Loka Marras Joulu Tavoite I: Palveluiden kehittäminen Jämsän seminaari 2.. Jyväskylä: Vammainen lapsi ja perhe palveluissa.2., 7.3.,8.4. Jämsä: Vammainen lapsi ja perhe palveluissa 23.8.,20.9.,.. Saarikka: Vammainen lapsi ja perhe palveluissa.9.,24.9.,29.0. Äänekoski: Vammainen lapsi ja perhe palveluissa 9.3.,24.4.,6.6.. ja palaute johdolle 0.8. Kasvatuskumppanuuskoulutus 5.2.,6.2.,29.3., 23.4., 24.5., ja 20.. kasku/työmenetmät Tavoite 2: perhehoito 2.3. Studia Generalia: Raisa Cacciatore Studia Generalia: Soili Poijula Perhehoitajien määrän lisääminen Perhehoidon laadun kehittäminen Uusien perhehoitajien jatkuva rekrytointi: lehti-ilmoitukset, infotilaisuudet Jyväskylä Uusien perhehoitajien KeVa -ennakkovalmennus x 7 ryhmätapaamista ja perhetapaamisia, arviointikeskustelut Äänekoski II: 9.., 4.2. jatkuu saakka Jämsä 27..,.2. jatkuen saakka. saakka Perhehoitaji en tsemppipäiv ä 0.. Tavoite 3: Osaamisen vahvistaminen 5.3. Jämsä 7.4. Saarijärvi VIG-menetelmäkoulutus 2.3. Äänekoski Viitasaari/ Pihtipudas 5.5. Keuruu Ylesinfo: 7.6. >>6.8., 25.9., 8.0., 24.0., 22.., 8.. Alatavoite: Sosiaalinen media kehittämisen tukena Some: Jyväskylä Some: 9.4. Äänekoski Some: 5.8. Jyväskylä

29 29 Vuoden 202 toimintaa ja toimintatilasto Toisen toimintavuoden aikana on Arvokas elämä hankkeen järjestämiin tilaisuuksiin osallistunut yhteensä 05 osallistujaa (LIITE 6.). Tilaisuuksia tässä yhteydessä ovat seminaarit, teematilaisuudet, koulutukset, työryhmät ja hankkeen järjestämä kokoukset. Tämän lisäksi on tehty kuntakäyntejä ja neuvotteluja useiden kumppaneiden kanssa ja tätä yhteistyötä on kuvattu em. taulukossa tarkemmin. Hankkeen työntekijät ovat osallistuneet erilaisiin vammaisalaan ja lastensuojeluun liittyviin ajankohtaisiin tilaisuuksiin, seminaareihin ja työkokouksiin verkottuakseen, vaihtaakseen kokemuksiaan ja rikastaakseen asiantuntijuutta kehittämistä varten. Osallistumisen tavoitteena on ollut myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen kehittämiseen liittyvien asioiden eteenpäin viemiseksi valtakunnan tasolla. Lisäksi hanketta on esitelty erilaisissa seminaareissa, koulutustilaisuuksissa, työkokouksissa ja oppilaitoksissa Keski-Suomessa ja valtakunnan tasolla.

30 30 TAULUKKO 2. Arvokas elämä hankkeen järjestämät tilaisuudet, aikataulut, osallistujamäärä ja -jakauma palvelualakohtaisesti Aika Tavoite. Palveluiden kehittäminen ja osaamisen vahvistaminen Jämsä 2.. Jyväskylä: Tilaisuuden nimi Osallistujamäärä Osallistujamäärä yhteensä Arvokas elämä - seminaari Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Osallistujat palvelualueittain: P=perhehoito S=sosiaalityö, ls K=kasvatus- ja opetus T=terveydenhoito V= vanhempi J= järjestö O=opiskelija P S K T V J O Äänekoski Jämsä Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Saarijärvi Jyväskylä (2 pv) (2 pv) Vammainen lapsi ja perhe palveluissa Moniammatillinen kasvatuskumppanuuskoulutus 6 pv Kasku- työmenetelmäohjaus Äänekoski Viitasaari/ Pihtipudas 5.3. Jämsä 5.5. Keuruu Lähisuhdeväkivallan ehkäisy (yhdessä Lapset ja perheet Kaste hankkeen kanssa)5 pv Jyväskylä Jyväskylä Äänekoski Jyväskylä 5.8. Studia generalia: Raisa Cacciatore, Mielenterveyden hyvinvoinnin lautanen Soili Poijula, Vammainen lapsi perheessä Sosiaalisen median mahdollisuudet sosiaalialan kehittämisessä, Markku Rissanen

31 Tavoite 2. Vammaisten perhehoidon kehittäminen Äänekoski 3.3. Jyväskylä 3.3. Jyväskylä Jämsä Perhehoidon infotilaisuus vammaisten perhehoitajan tehtävästä kiinnostuneille Jyväskylä 4.5.,6.6.,25.8.,7.9.,2 2., Äänekoski 9.., Jämsä 27..,.2. - KeVa ennakkovalmennus KeVa ennakkovalmennus. ja 2. tapaaminen KeVa ennakkovalmennus. ja 2. tapaaminen 0.. Jyväskylä Perhehoitajien tsemppipäivä Arvokas elämä työrukkanen Ohjausryhmä Rukkaskokous Rukkaskokous Rukkaskokous Rukkaskokous Ohjausryhmän kokous Ohjausryhmän kokous Ohjausryhmän kokous yht. 52 tilaisuutta yhteensä Tavoite : Palveluiden kehittäminen lähipalveluina. Alkuvuodesta 202 käynnistyi ydinkuntien omaa kehittämistyötä tukeva prosessiohjaus Vammainen lapsi ja perhe palveluissa (LIITE 7.). Ensimmäinen prosessi käynnistyi Jyväskylässä ja päättyi Toinen koulutusprosessi toteutettiin Äänekoskella, kolmas Jämsässä syksyllä 202 ja viimeinen Saarijärvellä Saarikan kunnille ja muille pohjoisen Keski-Suomen kunnille. Näihin prosesseihin kutsuttiin toimijoita kaikilta sektoreilta kuten terveydenhoidosta, päivähoidosta, lastensuojelusta, opetus- ja sivistystoimesta. Käyty keskustelu ja tuotetut ideat ja kehittämistarpeet dokumentoitiin. Sisältöinä koulutuksessa on ollut vammaisten lasten ja nuorten palvelupolun toteutuminen ja arviointi yhteistyössä eri näkökulmista: mikä toimii, missä parannettavaa, mitkä voisivat olla mahdollisuudet ja mitkä ovat reunaehdot. Samalla koulutuksessa opittiin yhdessä kumppanuusajattelua, asiakkaan kohtaamista, ratkaisukeskeistä ajattelua ja pohditaan työprosessien sujumista. Tuotettu tieto ja innovaatiot kootaan kehittämissuunnitelmaksi ja toimintamalliksi ja otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa myöhemmin. Tavoitteena on koota lasta ja perhettä tukeva asiantuntijatuen toimintamalli, jossa mukana myös uutena laajentuvana tukimuotona perhehoito. Vammainen lapsi ja perhe palveluissa prosessiohjaus oli työpajatyyppinen koulutus, joka muodostui ennakkotehtävän ja kolmen iltapäivän käsittävästä prosessista sekä lähijaksojen välillä toteutettavista omaan työhön liittyvistä itsenäisistä välitehtävistä. Muita menetelmiä olivat dialogiset keskustelut, ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys, ryhmätyöt, toiminnallisuus

32 Tavoite 2: Vammaisten lasten ja perheiden perhehoidon kehittäminen Taustaa Mitä perhehoidolla tarkoitetaan? Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa. Perhehoito pyrkii vastaamaan lapsen yksilöllisiin tarpeisiin ja tukee kaikin tavoin lapsen kasvua ja kehitystä. Uuden perhehoitajalain (..202) mukaan perhehoitajalta edellytetään ennakkovalmennukseen osallistumista ja valmiuksia perhehoitajan tehtävään. Mikäli perhehoitajalle on sijoitettu enemmän kuin neljä lasta, tulee vähintään toisella perhehoitokodin vanhemmalla olla säädetty kelpoisuus. Perhehoitajan ja perhehoitokodin soveltuvuuden hyväksyy kunta. Kunta tekee perhehoitajan kanssa toimeksiantosopimukseen, jossa sovitaan hoitopalkkiosta ja kulukorvauksista. Kunta vastaa myös perhehoidon valvonnasta ja perhehoitajan tarvitsemasta muusta tuesta ja ohjauksesta. Lapsille ja nuorille voidaan järjestää perhehoitoa sekä kehitysvammahuollon palveluna (Laki kehitysvammaisten erityishuollosta) että lastensuojelullisista syistä (Lastensuojelulaki). Perhehoito voi olla osapäiväistä, lyhytaikaista tai pitkäaikaista perhehoitoa. Lyhytaikainen perhehoito. Lyhytaikainen perhehoito voi tarjota tukiperheen tai mahdollistaa vammaisen tai muista syistä erityistä tukea tarvitsevan lapsen vanhempien vapaan tai omaishoitajien vapaapäivät. Perhehoito voi olla kestoltaan muutamasta tunnista useaan vuorokauteen tapahtuvaa lapsen hoitoa. Määräaikainen perhehoito voi olla myös lastensuojelulain tarkoittama avohuollollinen tukitoimi. Pitkäaikainen perhehoito. Pitkäaikaista perhehoitoa tarvitaan huostaanotetuille lapsille ja erityishuollollisena palveluna vammaisille lapsille tilanteessa, jossa vanhempien elämäntilanne tai voimavarat eivät anna mahdollisuutta vastata lapsen tarpeisiin ja huolehtia lapsesta. Perhehoidon kehittäminen hankkeessa. Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito - hankkeen toisena tavoitteena on perhehoidon kehittäminen vastaamaan entistä paremmin vammaisten lasten ja perheiden vapaan tarpeisiin (omaishoidon vapaat ja muu levähtäminen). Tässä kehittämisessä painopisteitä ovat mm. perhehoitajien rekrytointi ja sen kehittäminen, perhehoidon valmennuksen ja perhehoitajien osaamisen vahvistaminen täydennyskoulutuksen ja muiden tukitoimien avulla sekä perhehoitajien stressinhallinnan kehittäminen (LIITE 8.). Vammaisten lasten perhehoidon kehittämisen askeleita 202 Keski-Suomessa Vuoden 202 aikana on jatkettu toimintamallin rakentamista selvittämällä vammaisten perhehoidon tilaa ja ajankohtaisia kehittämistarpeita (Pilotti materiaali LIITE 8). Perhehoidon kehittämisessä on ollut kaksi päälinjaa:

33 33 Jo toimivien vammaisia hoitavien perhehoitajien kartoitus ja rekisterin valmistelu sekä perhehoidon laadun kehittämistarpeiden selvittäminen mm. perhehoitajien tuki ja osaamisen vahvistaminen Vammaisten perhehoidon määrän ja saatavuuden kehittäminen pilotoimalla ja mallintamalla rekrytointi, ennakkovalmennus- ja tuen prosessi sekä perhehoidon käynnistymiseen liittyvät osaprosessit Perhehoitajien kartoitusta on jatkettu mm. perhetapaamisilla ja kuntien perhehoidosta vastaavien kanssa keskustelemalla. Syksyllä 20 tehdyn selvityksen mukaan Keski- Suomessa toimii vammaisten henkilöiden vakituisena perhehoitajana yhteensä 2 perhehoitajaa. Vuoden 202 perhehoitajien määrää on saatu tarkennettua ja se on vuoden lopussa 56 perhehoitajaa. Perhehoidon kehittämistyöryhmä Vammaisten lasten ja nuorten perhehoito tarvitsee keskitetympää organisointia, yhtenäisempiä toimintatapoja ja laadun kehittämistä Keski-Suomessa. Perhehoidon kehittäminen hyödyntää lapsia ja perheitä, perhehoitajia ja vastuussa olevia viranomaisia kaikilla tasoilla. Syksyllä 202 käynnistyi Arvokas elämä hankkeen perhehoidon kehittämistyöryhmä. Kehittämistyöryhmä tulee toimimaan ainakin toimintakauden Työryhmään on kutsuttu laaja edustus kunnasta. Kunnat ovat Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Laukaa, Saarikka (viisi kunta), Äänekoski ja Viitasaari (Wiitaunioni). Perhehoidon kehittämistyöryhmän ensimmäinen tapaaminen oli ns. innotyöpaja Tämän työpajan tavoitteena oli käynnistää kuntien ja muiden toimijoiden yhteiskehittämistä ja paneutua aluksi erityisesti vammaisten lasten ja nuorten perhehoidon prosessin alkupäähän rekrytointiin ja ennakkovalmennukseen. Työpaja kohdentui vammaisten perhehoidon toimintamalliin liittyvään ideointivaiheeseen, jolla pyrittiin selvittämään ja kirkastamaan perhehoidon käyttäjien käyttäjäprofiilia ja lisäämään ymmärrystä kehittämistarpeista perhehoidon palveluista vastaavien työntekijöiden ja päätöksentekijöiden kanssa. Mukana työpajassa olivat Keski-Suomen kuntien vammaispalveluista vastaavat työntekijät kuten vammaispalveluiden ohjaajat ja sosiaalityöntekijät sekä hankkeen työntekijät. Vammaispalveluiden työntekijöiden osallistaminen kehittämistyöhön työpajan kautta on välttämätöntä koko hankkeen onnistumiseksi. Pajassa pyrittiin myös innostamaan kuntatoimijoita oman vastuualueensa kehittämiseen ja saamaan tietoa tämän hetken perhehoitolain muutoksesta (lakiuudistus..202) ja sen tuomista lisävelvoitteista mm. ennakkovalmennuksen suhteen. Tavoitteena työryhmätyöskentelyssä on myös luoda mahdollisuuksia yhteiskehittämisen kautta yhteisöllisyyttä Keski-Suomen vammaispalveluiden toimintaan. Työpaja on yksi vaihe pidempää prosessia ja useita muita kehittämisen vaiheita jaksolla Tavoitteiden mukaisesti perhehoidon kehittäminen jatkuu ns. lumipalloefektillä koko

34 34 hankeajan siten että tehtyä työtä ja ajatuksia esitellään eri toimijoille ja muissa kunnissa ja siihen lisätään uusia ajatuksia ja toimintamallia kirkastetaan matkan varrella saatujen palautteiden ja ideoiden karttuessa = parastaminen ja kriittinen reflektio. Asiakasnäkökulma: - laatu - keitä voi asua samassa perheessä? - perhehoito voi olla välivaihe esim. itsenäistymisen tuki nuoruusiässä - oikeus valita kenen kanssa asuu myös lapsella ja nuorella - lasten opetuksen järjestämiseen liittyvät asiat - lapsen oikeus lasten suojeluun/lastensuojeluun! mm. jälkihuoltoon oikeus; lapsen haavoittuvuus - vammaisen lapsen tukitoimet perhehoidossa määriteltävä Poliittishallinnollinen näkökulma: - laadun valvonta, ohjeistus - laitoshoidon purku uusia velvoitteita: perhehoito ensisijainen ja lastentalojen kehittäminen/perustaminen (3-4 paikkaa; pienet lapset ja yli 6 v) - perhehoidon kustannusten ratkaiseminen - lasten opetuksen järjestäminen - viranomaismääräykset ja sanktiointi: laatujärjestelmän kehittäminen - perhehoidon laadunkriteerit esim. perhehoitajan tuen järjestämiseksi Ammattilaisnäkökulma: - verkostoituminen - tiedonkulku - taloudellinen näkökulma perhehoitajan toimeksiannossa; - eettisyys päätöksien takana - työn tavoitteena perusopetuslaki ja muu normaalisuus/ positiivinen diskriminaatio (yksilölliset tarpeet lähtökohtana) - lastensuojelu ja vammaisen lapsen sijoitustarpeet (alle 8- ls. mukaan!) - lastenneuvolan työntekijöiden mukaan ottaminen perhehoidossa olevan lapsen/perheen asioissa (myös tiedollinen lisääminen) Organisatorinen näkökulma - valvonta - tilat - koulutus - keskitetty malli / omat mallit kunnittain - sektoreiden välinen yhteistyö ja resursointi kunnissa (ls ja vampa, vanhus ja vampa): esim. lapsi viikolla eri paikassa koulukyydit!! joustavuus??/ TAULUKKO 3. Vammaispalveluohjaajien pohdintoja vammaisten perhehoidon kehittämiseen (koonti Arvokas elämä hankkeen työpajat ja ).

35 35 Perhehoitajien rekrytoinnin ja osaamisen kehittäminen Hankkeen tavoitteena on perhehoidon määrän ja saatavuuden lisääminen sekä laadun kehittäminen. Vuonna 202 perhehoidon kehittämiseksi otettiin seuraavat askeleet. ) Rekrytointikampanja. Perhehoitajien rekrytointikampanja käynnistyi vuoden alussa laajalla ilmoituskampanjalla ja infotilaisuuksilla. Lehti-ilmoituksilla maakunnan lehdessä Keskisuomalaisessa ja paikallislehdissä kutsuttiin vammaisten perhehoidosta kiinnostuneita infotilaisuuksiin ja ennakkovalmennuksiin. Ifotilaisuuksia järjestettiin Äänekoskella, Jyväskylässä (2) ja Jämsässä. Näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 39 henkilöä. Lisäksi järjestettiin keväällä 3.3. ja syksyllä Studia Generalia luentotilaisuudet perhehoidon infotilaisuuksien yhteydessä ja näissä tilaisuuksissa kerrottiin myös perhehoidon kehittämisestä, jaettiin rekrytointimateriaalia ja tiedotettiin alkavista perhehoitajien ennakkovalmennuksista. Studia generalia - luennoille osallistui yhteensä 370 kuulijaa. Luentojen teemoina oli Mielenterveyden hyvinointi, josta luennoi lastenpsykiatri Raisa Cacciatore ja Vammainen lapsi perheessä, josta luennoi psykoterapeutti, kouluttaja Soili Poijula. Arvokas elämä hankkeessa on jatkuva rekrytointi koko hankkeen ajan. Lehtiilmoitusten ja tilaisuuksissa tiedottamisen lisäksi perhehoidosta ja uusien perhehoitajien rekrytoinnista tiedotetaan myös Arvokas elämä hankkeen kotisivuilla Sivuja kehitetään koko hankeajan palvelemaan paremmin mm. perhehoitajan tehtävästä kiinnostuneita siten että sieltä voi tarvittaessa löytää tietoa valmennuksista ym. tehtävästä kiinnostuneille. Myös kuntien palvelupisteissä on tietoa Arvokas elämä hankkeen rekrytoinneista ja ennakkovalmennuksista välitetään tietoa vammaispalveluiden työntekijöiden kautta. Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön kanssa on neuvoteltu ja valmisteltu yhteistä rekrytointi-ilmoitusta, jossa haetaan perhehoitajia sekä vammaisille lapsille että lastensuojelun tarpeisiin. 2) Uusien perhehoitajien ennakkovalmennus. Perhehoitoliiton Kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten perhehoitajille suunnatun valmennusmateriaalin kehittäminen on jo pitkällä. KeVa materiaali otettiin käyttöön toukokuussa 202 kouluttajakoulutuksen aikana. Arvokas elämä on ollut mukana materiaalin kehittämisessä ja pilotoinnin aikana materiaali kehitetään edelleen. Materiaali käsittää seitsemän tapaamiskerran materiaalikansiot kouluttajille ja valmennuksiin osallistujille. Kouluttajien käytössä on myös KeVavalmennuksen DVD.

36 36 Vuoden 202 ennakkovalmennuksia järjestettiin kolme, joista kaksi jatkuu kevääseen 203. Valmennuksiin on osallistunut 26 henkilöä. Suurimmalla osalla valmennuksiin tulleista on jokin hoito- tai kasvatusalan tutkinto ja työkokemusta hoito- tai kasvatusalalta. Valmennuksissa oli mukana myös jo toimivia perhehoitajia tutustumassa materiaaliin ja päivittämässä omia tietojaan. Kouluttajina KeVakoulutuksissa toimivat KeVa-kouluttajat, joista toinen on ammattilainen ja toinen kokenut perhehoitaja. Arvokas elämä hankkeen KeVa-valmentajina vuonna 202 toimivat Paula Korkalainen, Airi Ahonen ja perhehoitajat Anneli Reijonen ja Liisa Arola-Lamminmäki. Myös Jämsän vammaispalveluohjaaja Ulla Lahti toimi Jämsän valmennusryhmän kouluttajana Airi Ahosen ja Liisa Lamminmäki-Arolan kanssa. 3) Perhehoitajien tuki. Arvokas elämä hankkeen aikana uusille aloittaville perhehoitajille järjestetään pilottitoimintana tiedollista ja henkistä tukea. Perhehoitajien tukipaletti voi sisältää esimerkiksi seuraavia toimintoja: Jalkautunut tuki: kotikäynnit ja muu ohjaus aloitusvaiheessa Puhelinkonsultaatio 24/7 Perhehoitajien vertaisryhmät ja ammatillisen kasvun ryhmät Perhehoitajien virkistystoiminta Täsmäkoulutukset ajankohtaisiin tiedon hankinnan tarpeisiin Lisäksi hanke pyrkii kehittämään yhdessä kuntien kanssa perhehoidon taloudellista tukea. Yhteinen perhehoidon toimintamalli on otettu käyttöön kahdeksassa kunnassa ja sitä päivitetään edelleen hankkeen koordinoimana. Palkkioiden ja ohjeistuksen vaihtelu on vielä suurta ja yhtenäiset käytännöt lisäisivät vammaisten perhehoidon kestävyyttä ja tasaarvoa perhehoitajien kesken. Jo toimivien perhehoitajien osaamisen ja tuen kehittäminen Eri-ikäisiä vammaisia ja erityisen tuen tarpeessa olevia henkilöitä hoitavat perhehoitajat kokevat tarvitsevansa työhönsä osaamista ja jaksamista tukevaa täydennyskoulututusta. Kaikki hankkeessa järjestetyt tilaisuudet ovat olleet avoimia myös perhehoitajille ja lisäksi heille on järjestetty oma tsemppipäivä , jossa tavoitteena oli keskustella ajankohtaisista perhehoitoon ja sen kehittämiseen liittyvistä asioista ja erilaisen tuen muotojen - tiedollisen, emotionaalisen ja taloudellisen tuen toteutumisesta. Tsemppipäivä järjestettiin Ränssin Kievarissa Jyväskylässä. Mukana oli kuusi perhehoitajaa.

37 37 Tsemppipäivästä vertaistukea ja voimaa arkeen Ilon aiheita ja ilon pisaroita perhehoitajien työssä KUVA Perhehoitajien tsemppipäivä Ränssin Kievarissa. (Kuva Paula Korkalainen) Keski-Suomen alueella kehitysvammaisia lapsia ja nuoria hoitavat perhehoitajat kokoontuivat marraskuisena lauantaina Jyväskylän Kuikassa sijaitsevan Ränssin Kievarin tunnelmalliseen maalaismiljööseen yhteiseen Tsemppipäivään. Tsemppipäivä oli ensimmäinen Arvokas elämä hankkeen järjestämä kohtaamis- ja voimauttamispäivä vammaisia hoitaville perhehoitajille. Tämä ensimmäinen perhehoitajien tsemppipäivä on avaus koota perhehoitajia yhteiseen kehittämiseen, jossa tavoitteena on luoda perhehoitajien tueksi toimintamalli, joka auttaa jaksamaan perhehoitajan työssä ja vahvistaa tehtävässä tarvittavaa osaamista. Tapaamisen aikana tutustuttiin toisiimme, keskusteltiin ilon aiheista, ajankohtaisista kehittämistarpeista sekä pohdittiin koulutustarpeita tulevan kauden toimintasuunnitelman laatimiseksi mm. koulutustarpeita (LIITE 9.).

38 38 Ilon pisaroita ja ilon aiheita perhehoitajan työssä Keskustelua syntyi helposti perhehoitajan työssä kohdattujen moninaisten kokemusten pohjalta. Kehitysvammaisia hoitavien perhehoitajien työssä iloa aiheita ovat mm. pienten arjen onnistumisten huomaaminen. Uusien asioiden oppiminen sekä kiintymyksen osoitukset tuovat hyvää mieltä ja onnistumisen kokemuksia koko perheelle. Asukas ja asiakas sanoja vierastetaan: perhehoitaja kokee asukkaat perheenjäseniksi. Perhehoitajan työ koetaan mielekkäänä, koska siinä tehtävässä voi kokea oikeasti olevansa hyödyksi. Työn itsenäisyys ja työkaverin eli oman puolison tuki koetaan myös ilon aiheena. Perhehoitajan tehtävä on elämäntapa Perhehoitajan työaika pitkäkestoista perhehoitotyötä tekevälle on 24/7. Tehtävään antautuminen kiteytyi yhden osallistujan lauseeseen perhehoitajan ei kannata ajatella, että on töissä - se on elämäntapa. Ymmärrys jaettiin nyökyttelemällä asian vakuudeksi. Kehitettäviä asioita Ilon aiheiden lisäksi perhehoidossa nähtiin vielä paljon kehittämisen paikkoja. Raskaaksi koetaan yhteistyökumppaneiden vaihtuvuus kunnissa. Toimeksiantajakuntien erilaiset käytännöt ja palkkioiden erilaisuus luovat epätasa-arvoa ja epätietoisuutta. Myös lyhytaikaista perhehoitoa antavien perhehoitajien asema koetaan epätasa-arvoiseksi mm. koulutusten, säännöllisen tuen ja vapaiden suhteen. Vertaistuesta voimaa Perhehoitajan työ on yksinäistä ja arjen keskellä ei ole mahdollisuuksia vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia muiden samaa työtä tekevien ja samojen asioiden parissa toimivien kanssa. Mahdollisuuksia vertaistukeen toivottiin yhteistuumin lisää. Samoin tuotiin esille työnohjauksen ja täydennyskoulutuksen tarve. Tapaamisiin ja koulutuksiin osallistumista kuitenkin rajoittaa sijaisjärjestelyjen hoituminen mistä saada tuuraaja koulutuspäivien ajaksi? Miten perhehoitajapariskunta pääsisi koulutuksiin ja teemapäiviin yhdessä? Arvokas elämä hanke tekee yhteistyötä muiden perhehoitoa kehittävien kanssa ja pohdinnan alla on ollut käynnistää pilottitoimintaa sijaistavan perhehoitajan ja muiden jalkautuvien palveluiden saamiseksi maakuntaan. Tukea kokeneelta perhehoitajalta - mentorilta Perhehoitajan työssä tulee eteen monia yksityiskohtia erilaisten ihmisten ja tilanteiden kohtaamisessa. Etenkin aloittelevalle perhehoitajalle toisi turvaa se, että hän voisi olla yhteydessä kokeneeseen perhehoitajaan ja kysyä neuvoa mieltään askarruttaviin käytännön asioihin, joihin ei välttämättä toimeksiantajan vastuutyöntekijällä ole vastausta. Arvokas elämä hankkeen kehittämisen alla oleva mentori -toiminta sai suurta kannatusta perhehoitajilta. Tsemppipäivän osallistujien joukosta löytyikin henkilöitä, jotka olisivat halukkaita ryhtymään mentoreiksi. Mentori -toimintaa käynnistellään yhdessä toimeksiantaji-

39 39 en kanssa sitä mukaa kuin Arvokas elämä hanke etenee ja uudet ennakkovalmennetut perhehoitajat aloittavat tehtävässään. Perhehoitajien tarpeita osaamisensa vahvistamiseksi Tsemppipäivään osallistuneet perhehoitajat toivovat jatkossa yhteisiä virkistys- ja koulutuspäiviä. Lisätietoa ja koulutusta toivottiin vammaisten henkilöiden ohjauksesta ja erilaisista käytännön toimintamenetelmistä esimerkiksi kehitysvammaisten henkilöiden haastavan käyttäytymisen tilanteisiin. Myös voimauttavista menetelmistä kuten esimerkiksi voimauttavasta valokuvasta halutaan lisää tietoa. Lisäksi työn sujumisen kannalta olisi tärkeä pysähtyä pohtimaan aika ajoin myös perhehoitajapariskunnan yhteistyöhön ja parisuhteeseen liittyviä asioita. Toimiva parisuhde puolison kanssa voisi olla myös koulutusteemana tulevaisuudessa. Sopuisa eloisuus Keskisuomalaiset perhehoitokodit tarjoavat tulevillekin lapsille, nuorille ja aikuisille turvallisen kodin ja perheen, ammattitaitoista ja yksilöllistä hoitoa sekä sopuisaa ja eloisaa yhteiseloa. Millaista perhehoitoa on tällä hetkellä tarjolla tsemppipäivään osallistuneiden perhehoitajien perhekodeissa? Perhehoitajien kiteytyksiä heidän omista perhehoitokodeistaan ja arvoistaan työssään: Sopuisa eloisuus Yksilöllinen hoito Ammattitaito Turvallinen koti ja perhe Voimauttava vuorovaikutus (intensive interaction) Vammaisten ja eri tavoin tukea tarvitsevien lasten ja nuorten perhehoidossa yksi keskeisimpiä haasteita on jokaiselle lapselle ja nuorelle sopivan ja toimivan kommunikaatio- ja vuorovaikutustavan löytäminen ja käyttöönottaminen. Tsemppipäivän aikana saimme tutustua projektityöntekijä Airi Ahosen opastuksella voimauttavan vuorovaikutuksen menetelmään. Menetelmän avulla voidaan löytää ja vahvistaa toimiva vuorovaikutustapa vuorovaikutukseen vaikeasti kehitysvammaisten ja autististen ihmisten kanssa. Voimauttava vuorovaikutus (engl. intensive interaction) on työkalu varhaisten vuorovaikutustaitojen opettamiseen vauvan ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen periaatteita soveltaen. Tsemppipäivän osallistujat tutustuivat menetelmään ja totesivat, että etenkin lasten kanssa usein jo toimii luonnostaan niin, että seuraa ja havainnoin tarkoin lapsen mie-

40 40 lenkiinnon kohteita ja pyrkii vastaamaan hänen aloitteisiinsa. Kehitysvammaisten ihmisten kanssa toimittaessa olisi tärkeää ajatella vuorovaikutuksesta riittävän yksinkertaisesti vaikkakin se saattaa olla usein melko vaikeaa. Kehitysvammaliitto on tänä vuonna julkaissut voimauttavasta vuorovaikutuksesta kirjan Nind & Hewett, Voimauttava vuorovaikutus. Kirjan mukana on DVD, joka havainnollistaa, kuinka menetelmää voi käytännössä soveltaa. Vammaisten lasten ja nuorten perhehoidon toimintamalli (. versio ) Arvokas elämä hankkeessa on tavoitteena perhehoidon toimintamallin kokoaminen Keski-Suomeen. Perhehoidon toimintamalli käsittää tässä vaiheessa uusien perhehoitajien rekrytoinnin, ennakkovalmennuksen ja aloittavan perhehoitajan tuen. Lisäksi vuoden 202 aikana on perustettu perhehoidon kehittämistyöryhmä, johon on kutsuttu kunnan edustajia pohtimaan ja ideoimaan perhehoidon kehittämiseen liittyviä asioita kokous oli työpajatyyppinen ja sen aikana pohdittiin perhehoidon käyttäjäprofiilia, sidosryhmiä, asiakaslähtöistä kehittämistä, palveluiden nykytilaa ja toimintaohjeen päivittämisen tarpeita. Perhehoidon kehittämistyöryhmä kokoontuu kevään 203 aikana muutaman kerran ja tulee esittämään koordinointimallia perhehoidon koordinoinnin selkeyttämiseksi Keski-Suomessa. Arvokas elämä hankkeen tehtävänä on koota kehittämistyö ja kokemukset toimintamalliehdotukseksi. Tässä työssä hyödynnetään kaikkia hankkeessa tehtyjä selvityksiä ja tiedon hankintaa hyvistä käytännöistä muualla Suomessa sekä lastensuojelussa maakunnassa. Seuraavassa kuviossa tiivistelmä perhehoidon kehittämiseen liittyvistä toiminnoista vuoden 202 aikana. Rekrytoinnin ja valmennuksen lisäksi hankkeessa laaditaan perhehoitajien rekisteri syksyllä 20 tehdyn selvityksen ja sitä 202 syksyllä tehdyn kuntakyselyn pohjalta. Lisäksi jatketaan edelleen koko hankeajan perhehoitajien ja käyttäjien haastatteluja ja keskusteluja ohjaustarpeiden selvittämiseksi.

41 4 KUVIO 4. Perhehoidon kehittämisen prosessikuvaus. Vammaisten perhehoidon toimintamallia varten hankkeessa laaditaan mallinnuksia ja prosessikuvauksia. Seuraavaan kuvioon on koottu vammaisten perhehoidon kolme osavaihetta, joita edelleen kehitetään vuoden aikana siten että jokainen vaihe kuvataan kehittämistyössä käytyjen keskustelujen pohjalta selkeästi yhteisten pelisääntöjen luomista varten. KUVIO 5. Perhehoidon prosessi. Vammaisten perhehoidon kehittämisessä otetaan huomioon perhehoidon toimijoiden erilaiset näkökulmat. Seuraavassa on esitetty tilanne perhehoidon eri näkökulmista: perhehoito perheiden palveluna, perhehoito vammaispalveluna tai lastensuojelun tukiprosessina, perhehoidon uusien paikkojen hankintaprosessina. Lisäksi tullaan laatimaan perhehoidon yhteistyötä ja sijoittamista kuvaava prosessi.

42 42 Kehittämistyötä tullaan jatkamaan vuoden aikana yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa yhdessä. Tavoitteena on vahvistaa toimintamallia palvelemaan vammaisten lapsia ja perheitä sekä selkeyttämään työntekijöiden toimintaa, selkeyttämään perhehoitajien asemaa ja vahvistamaan heidän osaamistaan tehtävässä. KUVIO 6. Perhehoito perheiden palveluna. KUVIO 7. Vammaisten lasten ja nuorten perhehoitopaikkojen hankintaprosessi Tavoite 3. Osaamisen vahvistaminen Vammaisten lasten vanhemmat ja muut lasten ja perheiden parissa työskentelevät tarvitsevat tietoa, taitoa, vahvistusta osaamiseensa ja henkistä tukea jotta he voisivat tukea lasta/nuorta erilaista oppijaa niin lääketieteellisten kysymysten ratkomisessa kuin kasvatuksellisten, sosiaalisten ja kuntoutuksellisten pulmien edessä arjen muuttuvissa tilanteissa. Keskeisenä pyrkimyksenä on luoda lapselle henkistä ja fyysistä kasvua ja kehitystä tukeva kasvu-, kehitys- ja oppimisympäristö, joka huomioi lapsen