ARVOKAS ELÄMÄ HANKE VUONNA 2014

Transkriptio

1 1 ARVOKAS ELÄMÄ HANKE VUONNA 2014 Projektipäällikkö Paula Korkalainen, p Hankkeen tavoitteet : 1) Kehittää Keski-Suomeen hyvät vammaisten lasten ja nuorten perheiden tarpeita vastaavat lastensuojelulain avo- ja sijaishuollon sekä vammaispalvelulain mukaiset palvelut lähipalveluina 2) Lisätä vammaisia lapsia hoitavien perhehoitajien määrää ja vahvistaa heidän osaamistaan siten että he kykenevät vastaamaan vammaisten lasten lastensuojelun ja sijaishuollon sekä ennaltaehkäisevän lyhytaikaisen hoidon tarpeisiin. Osatavoitteet 1. Kehittää asiantuntijamalli tukemaan perhehoitoa. 2. Kehittää vammaisten lasten yksilöllisiin kehityksellisiä ja hyvinvointia tukevia menetelmiä 3. Asiantuntijatoimintamallin levittäminen ja juurruttaminen 4. Lisätä sosiaalisen median käyttöä tukemaan vuorovaikutusta yhteisöissä.

2 2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 I Arvokas elämä hankkeessa jatketaan kehittämistyötä ihmisarvoisen elämän turvaamiseksi vahvistamalla perheiden voimavaroja ja vammaisuudesta aiheutuviin erityistarpeisiin vastaamisen edellytyksiä: 1) Erityinen painopiste on vammaisten perhehoidon toimintamallin viimeistely ja juurruttamistoimien käynnistäminen jotta kaikille vammaisten lasten perheille voitaisiin tarjota heidän tarpeitaan vastaavat perhehoidon palvelut myös tulevaisuudessa. Keskeisimmät toimenpiteet tässä ovat uusien perhehoitajien rekrytointi, perhehoidon tunnetuksi tekeminen, perhehoitajalain mukaisten tukitoimien innovointi ja kokeilu sekä perhehoidon kehittämisen ja laadun takaavan organisaatiorakenteen ja prosessien varmistaminen Keski-Suomeen. 2) Toisena tavoitteena on viimeistellä mallinnuksia, joiden avulla voidaan taata vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten toimivat lastensuojelun toimenpiteet moniammatillisessa yhteistyössä. 3) Kolmantena tavoitteena on vammaisten ja muiden erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja heidän perheidensä kanssa työskentelevien osaamisen vahvistaminen niin että he voivat vastata vammaisten lasten ja perheiden uudistuvan asiantuntijuuden vaatimuksiin pyrittäessä takaamaan vammaisen lapsen arvokas elämä. 4) Neljäntenä vuoden 2014 tavoitteina on projektin tulosten, kokemusten viestiminen sekä vaikutusten arviointi ja raportointi. Hankkeen kesto ja aikataulu Arvokas elämä lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena -hanke päättyy

3 3 TAVOITE 1.: Vammaisten lasten lastensuojelun avo- ja sijaishuollon palveluiden kehittäminen ja vammaispalvelulain mukaisten palveluiden kehittäminen lähipalveluina Kevään 2014 aikana jatketaan vammaisen lapsen ja perheen tuen mallinnusta ja kootaan kehittämistyötä. Palveluiden kehittämiseksi järjestetään seminaari Dialoginen kohtaaminen lasta tukevassa verkostossa Loppukeväästä järjestetään tulevaisuuden muistelumenetelmällä vammaisen lapsen ja perheen palveluiden tulevaisuuden visiointia kutsumalla erityisesti palveluiden kehittämisestä vastuussa olevia päätöksentekijöitä tilaisuuteen. Tavoitteena on saada molempiin seminaareihin laaja-alainen edustus kaikilta eri palvelusektoreilta ja jatkaa jo käynnistynyttä keskustelua palveluiden kehittämisestä (mm. asiakaslähtöisyys, kuuleminen, luottamus, kumppanuus, dialogisuus). Vuorovaikutusosaamisen syventämiseksi ja dialogisen työotteen käyttöönoton vahvistamiseksi järjestetään yksi valmennuspäivä ko. prosessikoulutuksiin osallistuneille (Lassi Pruuki ). Viedään päätökseen perusopetusikäisen vammaisen lapsen hyvinvoinnin ja lastensuojelutarpeiden tunnistamiseen tähtäävä mallinnus. Mukana kehittämisessä ovat Jyväskylän perusopetuksen aluerehtoreita ja oppilashuollon henkilöstöä, vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä, lastensuojelun avohuollon johtava sosiaalityöntekijä ja sijoitetun lapsen osalta SISUKAS -hankkeen moniammatillinen tiimi. Mallinnuksen asiantuntijana toimii Asta Suomi (JAMK). Tapaaminen Jyväskylän kaupungin vammaispalveluissa. Osallistutaan maakunnalliseen Kosken lastensuojelun työkokouksiin mm (puheenvuoro). Osallistuminen maakunnalliseen vammaispalveluiden työkokouksiin ja muuhun yhteistyöhön. Osallistuminen THL:n lastensuojelun oppimisverkoston tapaamisiin mm Osallistuminen valtakunnalliseen Kehitysvammaisten asumisen laatuvaliokunnan lastenjaoksen toimintaan (Kehitysvammaliitto). Yhteistyötapaamisia Kosken asiantuntijoiden (kuten erityissosiaalityöntekijä), Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön, järjestöjen (mm. Pesäpuu, Vamlas), Perhehoitoliiton valtakunnallisen perhehoidon verkoston ja kuntaedustajien kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehdään Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimijoiden ja Aarre läheisväkivallan ehkäisyn kansallisen osaamiskeskus hankkeen kanssa ja muiden alueella toimivien hankkeiden kuten Kaste -hankkeen kanssa.

4 4 Oppilaitosyhteistyössä keskeiset kumppanit ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän aikuisopisto. TAVOITE 2.: Perhehoidon määrän ja laadun kehittäminen maakunnallisessa yhteistyössä Perhehoidon osalta jatketaan perhehoidon koordinoinnin kehittämistä ja toimintamallin luomista. Perhehoidon kehittämistyöryhmä jatkaa toimintaansa ja valmistelee toimenpiteitä, joita tarvitaan perhehoidon koordinoinnin vakiinnuttamiseksi Arvokas elämä hankkeen päättyessä. Kehittämistyöryhmän tapaamiset teemoitetaan ja tapaamisia on noin 1 x kk. Työryhmän työn tavoitteena on valmistella pohjaesitys sisältöineen, aikatauluineen ja talousarvioineen kunnille talousarvioiden tekemistä varten kesään 2014 mennessä. Välietappina on maakunnallinen sosiaalija terveysjohtajien työkokous Perhehoidon rakenteen ja taloudellisten toimintaedellytysten kehittämisen yhtenä lähtökohtana on maakunnan sosiaali- ja terveysjohdon tekemään päätös perhehoidon maakunnallisen yhteistyön lisäämisestä Arvokas elämä hankkeen tuella. Kuntayhteistyön käynnistämiseksi koordinoinnin kehittämistä varten hankkeen projektipäällikkö jatkaa aloitettuja kuntakäyntejä ja käy esittelemässä yksityiskohtaisesti tehtyä työtä ja nousseita tarpeita yhteistyön tiivistämiseksi. Yhteistyöstä, kehittämisen suunnista ja toimijoiden tarpeista keskusteltu jo keväällä 2013 Saarikassa ja Wiitaunionissa sekä Jyväskylässä. Vuonna 2014 neuvotteluja ollut Jyväskylässä, Laukaassa, Keuruulla, Saarikassa, Laukaassa ja Äänekoskella. Neuvotteluissa on nostettu esiin myös maakunnallisen yhteistyön tarpeet ja yhteistyön mahdollisuudet perhehoidon prosessin alkupäässä (tunnetuksi tekeminen, rekrytointi, ennakkovalmennus, perhehoitajarekisteri ja vapaiden paikkojen välittäminen, perhehoitajan uudet tuen muodot). Perhehoidon kehittämistyöryhmän kokoontumisajat ovat: klo , klo , 9.4. klo ja varapäivä 3.5. klo Perhehoitopaikkojen lisäämiseksi järjestetään KeVa -valmennusta Jyväskylässä Valmennukseen on tulossa kahdeksan pariskuntaa. KeVa-valmennus mallin tulokset kootaan ja hyödynnetään lopullisessa mallinnuksessa. Perhehoitoliiton KeVa -kouluttajakoulutukseen osallistuu kaksi perhehoitajaa, jotka hankkeen jälkeen voivat toimia KeVa -kouluttajina ammattilaisten parina maakunnallisesti järjestetyissä valmennusryhmissä. Vammaisten perhehoitopaikka- ja perhehoitajatilanteesta tiedottamiseksi otetaan kokeiluun/käyttöön kuukausittainen kuntiin jaettava sähköpostitiedote muun yhteistyön

5 5 lisäksi. Yhteistyötä tiivistetään muiden perhehoidon toimijoiden kanssa toimivan mallin kehittämiseksi. Perhehoidon koordinoinnin, seurannan ja valvonnan vahvistamiseksi valmistellaan perhehoitajarekisteriä. Perhehoitajan tuen toimintamalli muodostuu hyvästä ohjauksesta ja perehdyttämisestä, mentoroinnista, ryhmämuotoisesta tuesta ja vertaistoiminnasta sekä säännöllisestä täydennyskoulutuksesta. Kuvataan toimintamalli. Mentori-pilotti käynnistyi Pilotin kautta saadaan kokemuksia mentoroinnin merkityksestä uudelle aloittelevalle perhehoitajalle. Mentori- koulutus jatkuu keväällä Hankkeen tuella uudelle mentorikurssille osallistuu maaliskuussa yksi kokenut perhehoitaja Keski-Suomesta. Vammaisten perhehoitajien työhyvinvointi -pilotti jatkaa kevääseen saakka teemana on unen merkitys jaksamiselle ja ravinto. Lisäksi illan aikana kokeillaan jättipallojumppaa. Osallistujat osallistuvat myös perhehoidon toimeksiantajien ja perhehoitajien työtapaamiseen Laajavuoressa. Arvokas elämä hankkeen työntekijät jalkautuvat myös maakuntaan. Perhehoitajien tapaamisia jatketaan yhtenä päivänä viikossa. Tavoitteena on koota perhehoitajien toiveita ohjauksesta ja tuesta. Perhehoitajan tukipaketti liitetään osaksi laajempaa vammaisen lapsen ja perheen mallinnusta. Perhehoidon valvontaa kehitetään kutsumalla asiantuntijoita perhehoidon kehittämisryhmään kertomaan valvonnan lähtökohdista, lainsäädännöstä ja toimivista hyvistä käytännöistä. Valvonnan pelisäännöt ja periaatteet kootaan perhehoidon toimintaohjeeksi toimijoille. Oppilaitos- ja opiskelijayhteistyö jatkuu JAMKin ja yliopiston kanssa. Hanke on tukemassa mm. Ilona Mäkilän opinnäytetyön tekemistä Vanhempien kokemuksia perhehoidosta ja Sari Minkkisen pro gradu tutkimusta Vammaisten lasten kokemuksia perhehoidosta ja osallisuudesta perhehoidon arjessa. Lisäksi pohditaan JAMKIn kolmen opinnäytetyöntekijän kanssa tutkimuksen tekemistä hankkeessa. Hankkeeseen otetaan asiantuntijuusharjoitteluun opintojen loppuvaiheessa olevia opiskelijoita. Muut keskeiset yhteistyökumppanit perhehoidon kehittämiseksi ovat Perhehoitoliitto ja valtakunnallinen perhehoidon kehittäjien verkosto (mm. Kehitysvammaliitto KVANK, Pirkanmaan KePe -hanke, Varsinais-Suomen vammaisten ja ikäihmisten perhehoitokeskus ja Eteva sekä Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö). Hankkeen aikana kehitetty perhehoidon toimintamalli kootaan, dokumentoidaan ja levitetään kehittämistyössä mukana olleille hankkeen päättyessä.

6 6 Osatavoitteita: Sosiaalisen median lisääminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja kumppanuusyhteistyö Arvokas elämä hanke osallistuu perhehoidon, lastensuojelun ja muun sosiaalialan kehittämiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen maakunnallisten ja valtakunnallisten verkostojen kautta. Läheisimmät yhteistyökumppanit ovat Perhehoitoliitto, Pesäpuu ry., Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö, Kehitysvammaliitto, Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlas ja Keski- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Keski-Suomen kuntien lisäksi. Keski-Suomen sijaishuoltoyksikön ja mm. Pohjoisen Keski-Suomen kuntien kanssa järjestetään perhehoidon infotilaisuus esim. Saarijärvellä perhehoidon tunnetuksi tekemiseksi. Samassa yhteydessä kirjoitetaan paikallislehtiin perhehoidosta saaduista hyvistä kokemuksista ja perhehoidon monimuotoisuudesta. Hankkeen tuloksia esitellään maakunnan ja valtakunnallisissa tilaisuuksissa. Tiedottamisessa jatketaan avoimen tiedottamisen linjaa ja lisätään edelleen sosiaalisen mediassa näkyvyyttä. Kotisivuja päivitetään kehittämistyön aikana syntyneillä materiaaleilla. Ajankohtaisten asioiden tiedottamiseen käytetään sähköpostia, Facebookia ja Twitteriä muun tiedottamisen lisäksi. Arvokas elämä tiedote ilmestyy kevään aikana kaksi kertaa. II Arviointi Keskeisenä prosessiarvioinnin kohteena on arvioida: Kuinka hanke on tukenut vammaisten ja erityistä tukeva tarvitsevia lapsia ja heidän perheitään selviytymään arjessa? Kuinka hanke on tukenut vammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien lasten kanssa työskentelevien perhehoitajien ja ammattilaisten arjen toimintakykyisyyttä selviytyä tehtävässään kehittämisteemoihin liittyvillä alueilla? Arviointitiedon keruu. Arviointia varten kerätään arviointitietoa kaikista tilaisuuksista ja tapahtumista sekä kootaan keskusteluissa esiin tullutta tietoa monipuolisesti. Arviointitietoa kerätään koko hankkeen ajan erilaisissa tilanteissa. Tavoitteena on tallentaa ajankohtaista ja aitoa autenttista arviointitietoa aidossa tilanteessa. Tällaista arviointitietoa voivat olla mm. kaikki palautteet sekä kirjalliset että suulliset, sitaatit, lausahdukset, suulliset ja kirjalliset palautteet sekä Web sivujen palautelaatikko. Arviointitietoa ovat mm. päivittäiset hankkeen toimintatilastot, joiden kautta saadaan tilastollista tietoa osallistujien määrästä ja taustoista. Viimeisenä toimintavuonna 2014 kerätään tietoa työryhmissä, luonnollisissa tilanteissa, haastattelemalla hankkeen vaikutuksista hankkeessa mukana olleilta ja viime kädessä

7 7 vammaisten lasten ja nuorten perheiltä, kuntien työntekijöiltä ja muilta yhteistyökumppaneilta. Kyselyn tavoitteena on kerätä kokemuksia hankkeesta ja saada tietoa hankkeen vaikuttavuudesta. Yhdistetään ja tiivistetään hankkeen aikana kerätty tieto ja tilastot ja tiivistetään loppuarviointi RAY:n ohjeistuksen mukaisesti. Opiskelijat ja opinnäytetyöt. Hankkeessa asiantuntijuusharjoittelua suorittavat opiskelijat tai muut opiskelijat voivat opinnäytetöissään pureutua myös johonkin spesifiin arvioitavaan alueeseen ja koota arviointitietoa kehittämistyön pohjaksi. Mm. JAMKin opiskelijaryhmä (kolme opiskelijaa kevät 2014 opinnäytetyö). Kuka/ketkä arvioivat? Mahdollisuuksien mukaan kaikki hankkeessa mukana olevat toimijat osallistuvat arviointiin koko kehittämistyön ja -prosessin ajan eri tavoin. Keskeisessä asemassa ovat lapset ja nuoret, perheet, perhehoitajat ja vammaisten lasten ja perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset. Focus group arviointiryhmät. Yhtenä prosessiarvioinnin muotona käytetään ryhmämuotoista arviointia, jossa toiminnassa mukana olevat avainhenkilöt muodostavat pieniä ryhmiä määräajoin. Näissä ryhmissä keskustellaan hankkeen etenemisestä ja sen hyödyllisyydestä eri toimijoiden näkökulmasta: lapset ja vanhemmat, ammattilaiset, palveluiden suunnittelijat ja päätöksentekijät. Arviointiin osallistuvat myös hankkeen ohjausryhmä ja työrukkanen, kuntien yhteistyökumppanit ja järjestöyhteistyökumppanit. Näissä keskusteluissa voidaan pohtia myös kehittämistyön reunaehtoja, resursseja ja motivaatiota sekä käyttää arviointitietoa mahdollisten uusien jatkohankkeen hakemiseksi. Prosessiarvionnin tuottama arviointitieto otetaan huomioon suunnittelussa ja hankkeen toteutuksessa välittömästi. Arvioinnissa lähtökohtana ovat asetetut tavoitteet ja toimien hyöty ja vaikuttavuus arjen toimintaan. III HANKKEEN TULOSTEN JUURRUTTAMINEN Hankkeen aikainen kehittämistyö kootaan helppokäyttöiseksi oppaaksi, koostetaan DVD versioksi ja nettiversioksi. Opas, DVA ja Arvokas elämä hankkeen loppuraportti jaetaan yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille. Hankkeen tuotoksista ja tuloksista tiedotetaan sosiaalialan tilaisuuksissa ja alan julkaisuissa ja verkossa. Arvokas elämä hankkeen kehittämistulokset luovutetaan saattaen vaihtaen Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön, kuntien ja koordinoinnista vastuun ottavan tahon käyttöön. Erityisen huolellisesti ja suunnitellusti toteutetaan perhehoidon kehittämiseksi luotu toimintamalli.

8 8 Seuraa hankkeen etenemistä: Olemme myös Facebookissa ja Twitterissä #arvokaselämä. V HANKKEEN HALLINNOINTI JA HENKILÖSTÖRESURSSIT Hallinnointi. Hanketta hallinnoi Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja hallinnoinnissa säätiötä edustaa toimitusjohtaja Marja-Leena Saarinen. Säätiössä hallinnollinen rakenne perustuu asiantuntijuuteen ja organisaatio on asiantuntijaorganisaatio. Marja-Leena Saarinen säätiön toimitusjohtajana toimii hankkeen vetäjien esimiehenä mm. palvelusuhteisiin ja muuhun hallinnointiin liittyvissä asioissa. Hankkeen toimintaa ja taloutta seuraa säätiön hallitus ja valtuuskunta. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön valtuuskunta. Valtuuskunta saa saanut selvitykset Arvokas elämä projektista, sen tavoitteista ja ajankohtaisista kuulumisista. Valtuuskunnalle on jaetaan Arvokas Elämä materiaalia ja esitteitä sekä tapahtumainfoa. Kevätkokous, Talous- ja toimintakertomuksen 2014 yhteydessä selvitetään Arvokas elämä projektin tuloksia sekä annetaan katsaus kuluvan vuoden 2014 toiminnasta ja uusien perheiden lukumäärästä. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön hallitus. Hallitus käsittelee Arvokas elämä -projektin sisältöjä kokouksessaan vuosittain. Lisäksi jokaisessa hallituksen kokouksessa on käydään läpi talouden toteutuma. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön esimiestiimi ja johtoryhmä. Esimiestiimissä ja johtoryhmässä käsittelee Arvokas elämä projektia ja sen tavoitteita sekä linjaa projektin tavoitteiden suuntaisesti koko säätiön toimintaa ja palveluiden sisältöjä. Konkreettisesti yhteistyötä tehdään mm. seuraavissa yhteyksissä:

9 9 Säätiön henkilöstön osallistuminen projektin koulutuksiin Vanamon perhepalveluiden toiminnan kehittäminen. Kuntayhteistyön yhteensovittaminen Yhteistyö säätiön toimitusjohtajan kanssa. Säätiötä edustava toimitusjohtaja ja Arvokas elämä projektin projektipäällikkö keskustelevat päivittäin ja viikoittain n. 3-4 kertaa kuukaudessa hankkeen talouteen, hallinnointiin ja henkilöstöön, kehittämistyön suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyvistä asioista sekä vammaisalan maakunnalliseen ja valtakunnalliseen kehittämiseen liittyvistä asioista. Arvokas elämä hankkeen rakenne ja toimijat Hankkeen työntekijät ja projektiryhmä. Hankkeen projektipäällikkönä toimii KT, EO Paula Korkalainen. Toisena työntekijä toimii ajalla erityisopettaja Airi Ahonen. Projektiryhmän muodostavat hankkeen vetäjät. Projektiryhmä kokoontuu aina tarvittaessa noin kerran viikossa yhteistyöneuvotteluun, jossa käsitellään suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin liittyviä asioita sekä keskustellaan työnjakoon liittyvistä asioista. Hankkeen vetäjien työnohjaus on järjestetty ja työnohjauskäyntejä sovitaan tarpeiden mukaan. Kehittämistyöhön hankitaan tarvittaessa vahvistusta kokeneilta teema-alueiden asiantuntijoilta. Ohjausryhmä. Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu säännöllisesti 2-3 kertaa vuosittain. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata hankkeen edistymistä ja keskustella hankkeen linjauksista sekä ajankohtaisista hankkeen piiriin liittyvistä teemoista. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Vammaispalvelusäätiön toimitusjohtaja ja kokouksen asioiden esittelijöinä toimivat hankkeen työntekijät. Ohjausryhmään on kutsuttu edustajat vammaispalvelusäätiöstä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koskesta, edustajat Keski-Suomen kunnista, edustaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Perhehoitoliitosta, Keski-Suomen sijaishuoltoyksiköstä, Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä, Kehitysvammaliitosta ja Jyväskylän opetus- ja sivistystoimesta. Ohjausryhmän kokoonpano (aakkosjärjestyksessä): Ahonen Airi, Arvokas elämä -hanke Antila Sari, Jyväskylän kaupungin vanhus- ja vammaispalvelut Alén Reija, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Heikkilä Marja, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koske Heinämäki Liisa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Janhonen Jouko, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

10 10 Korkalainen Paula, Arvokas elämä -hanke Kuukkanen Maria, Perhehoitoliitto ry Nevala Lea, Jyväskylän terveydenhoidon yhteistoiminta-alue Norvapalo Päivi, Haukkarannan koulu ja Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Nykänen Jouko, perusturvajohtaja, Uuraisten kunta Pietiläinen Erja, Lapsi- ja perhepoliittinen asiantuntija, Kehitysvammaliitto Pollari-Urrio Paula, Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Saarinen Marja-Leena, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Suomi Alpo, Jyväskylän kaupungin opetustoimi Tarvittaessa: Muikku Tero, talouspäällikkö, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Projektin työrukkanen. Projektin työrukkasen tehtävänä on keskustella hankkeen teemoihin liittyvistä ajankohtaisista alaan liittyvistä asioista ja arvioida kehittämistarpeita kentän työntekijöiden näkökulmasta. Rukkanen toimii yhteydenpitolinkkinä palveluissa toimivien ns. kentän ja hankkeen välillä ja välittäen tietoa molempiin suuntiin. Työrukkanen kokoontuu tarvittaessa 2-4 kertaa vuosittain. Projektin työrukkasessa on kahdeksan asiantuntijaa ja kumppania ja heidän lisäksi ryhmässä voi vierailla muita asiantuntijoita. Projektin vetäjien lisäkseen asiantuntijaryhmään on kutsuttu seuraavat henkilöt: Hanhikoski Emmi, Jyväskylän kaupungin vammaispalvelu Kauppinen Raija, Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut opetus- ja sivistystoimi Kuukkanen Maria, Perhehoitoliitto ry Lahti Ulla, Jämsän kaupungin vammaispalvelut Lehtovaara Pirjo, Keski-Suomen keskussairaala Siekkinen Riitta, Lapset ja perheet Kaste-hanke Välivaara Christine, Pesäpuu ry, Sisukas hanke Hankkeeseen voidaan perustaa lisäksi muita asiantuntijaryhmiä tai työrukkasia tarpeiden mukaan. Hankkeessa voidaan kutsua myös ajankohtaisten kysymysten äärelle muita asiantuntijaryhmiä esimerkiksi konsultiksi ja suunnittelemaan spesifejä sisällöllisiä kehittämistoimintoja sekä kehittämistä tukevia koulutusprosesseja.

11 11 Perhehoidon kehittämistyöryhmä. Vammaisten perhehoidon kehittämistyöryhmä perustettiin syksyllä 2012 ja ryhmä kokoontuu vuoden 2014 aikana säännöllisesti noin kerran kuukaudessa. Perhehoidon kehittämistyöryhmän tehtävänä on ollut keskustella perhehoidon kehittämis- ja koordinoimistarpeista, ideoida, pohtia perhehoidon käyttöä ja perheiden palvelutarpeita ja päivittää maakunnallinen toimintaohje. Perhehoidon kehittämistyöryhmä seuraa myös hankkeen etenemistä, välittää ja arvioi perhehoidon tilaa. Perhehoidon kehittämistyöryhmään kokoonpano : Antila Sari, palvelupäällikkö, Vanhus- ja vammaispalvelut (aikaisemmin Hanhikoski Emmi, vammaispalveluiden johtava sosiaalityöntekijä/aulikki Pärnänen), Jyväskylä Kainulainen Saila, sosiaalityöntekijä, Wiitaunioni Koukka Anne-Mari, sosiaalityöntekijä, Laukaa Lahti Ulla, palveluohjaaja, Jämsä Vesimäki Mirva, vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä, Äänekoski Kuukkanen Maria, kehittämispäällikkö, Perhehoitoliitto ry. Välimäki Tuulikki, palveluohjaaja, Keuruu Ahonen Airi, projektityöntekijä, Arvokas elämä hanke Korkalainen Paula, projektipäällikkö, Arvokas elämä hanke Lisäksi kevään 2014 aikana työryhmän työskentelyyn muita asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita kuten Keski-Suomen sijaishuoltoyksiköstä Paula Pollari-Urrio/Riitta Siekkinen ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen johtaja Marja Heikkilä.