Transkriptio

1 Kehityskäytäväseminaari Jyväskylä Puheenvuoro: / Susanna Harvio

2 Kehittämisvyöhykkeet aluekehittämisessä Prof. Jussi S. Jauhiainen & Fil. yo. Susanna Harvio FM Juho Luukkonen Fil. yo. Helka Moilanen Oulun yliopisto, maantieteen laitos

3 Tutkimuksen tehtävä Tutkia kehittämisvyöhykkeitä aluekehityksessä tarkastella yleisiä käsitteitä aihepiirin tueksi tutkia erityyppisiä ja eri puolella Suomea sijaitsevia kehittämisvyöhykkeitä selvittää tarkemmin Oulu Kajaani-kehittämisvyöhykettä nostaa esille kehittämisvyöhykkeisiin y liittyviä parhaita käytäntöjä ja lisätutkimisen tarpeita

4 Tutkimusaineisto ja tutkimusmenetelmät Kysely keskeisille kehittämisvyöhykkeen toimijoille ( vastaajaa) Haastattelut tt t kehittämisvyöhykkeen i kk tärkeimmille ill asiantuntijoille (1 2 / vyöhyke, marraskuussa 2006) Suunnittelu- ja hankedokumentit Muut raportit ja selvitykset sekä yleinen lainsäädäntö Paikkatietoaineisto (YKR-aineisto) ja muut tilastot

5 Euroopan unionin alueellinen agenda ja kehittämisvyöhykkeet Poliittinen toimintaohjelma edistetään kestävää taloudellista kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla Euroopan alueellista yhteenkuuluvuutta ja hyödyntämällä alueiden erilaisia vahvuuksia Alueellisen kehityksen prioriteetit: 1. Innovatiivisen ja yhteistyötä y tukevan kaupunkikehityksen vahvistaminen 2. Uusien yhteistyömuotojen ja alueellisten hallintatapojen etsiminen kaupunki- ja maaseutualueiden välille. Euroopan halki kulkevien verkostojen vahvistaminen ja laajentaminen 4. Euroopan laajuisen riskien hallinnan tukeminen 5. Ekologisten ja kulttuuristen voimavarojen vahvistaminen Kehittämisvyöhykkeet välineitä kasvun mahdollistamiseksi tukevat kasvua sekä vyöhykkeen keskusalueilla että reuna-alueillaalueilla yhteenkuuluvuuden tukemiseksi vähentävät alueiden välistä vääränlaista kilpailua

6 Kehittämisvyöhykkeet Kehittämisvyöhyke koostuu tiheämmästä ja harvemmasta infrastruktuurista ja toiminnallisuudesta. Alueellisen vyöhykkeen reunoja kohti mentäessä aktiivisuus sekä materiaalisen ja sosiaalisen infrastruktuurin tiheys vähenee. Kehittämisvyöhykkeen runko on materiaalinen (esim. suuri tie, rautatie ja/tai vesiväylä), johon toiminta eri tavoin kiinnittyy ja joka fyysisesti yhdistää vyöhykkeeseen kuuluvia toimijoita. Kehittämisvyöhyke määrittyy sopimuksenvaraisesti eli organisaatiot t määrittävät, ät mitkä jo olemassa olevat hallinnolliset alueyksiköt siihen kuuluvat ja mitkä eivät

7 1 Tutkitut k hi ä i kehittämiskehittämis vyöhykkeet Suomalaiset kehittämisvyöhykkeet eroavat toisistaan Maantieteellinen konteksti Materiaaliset ja sosiaaliset resurssit Hallinta ja politiikka Kehitysvaihe Suurimmalla vyöhykkeellä on ylili 2 miljoonaa miljoon asukasta (HHT) ja pienimmällä (Jäämeren käytävä) on alle asukasta

8 Oulu-Kajaani-kehittämisvyöhyke 4 20 OULU Muhos 22 Utajärvi Vaala Ristijärvi km Asukkaita n Ylimaakunnallinen/ kansainvälinen 100 km N KAJAANI Paltamo 5 Maakuntakeskus Kaupunkikeskus Kuntakeskus Kuntaraja Kansainvälinen rajanylityspaikka ikk Sotkamo 6 KUHMO TEN-satama TEN-lentoasema Rautatie Valtatie Kantatie Tavoitteet muiden vyöhykkeiden tavoin toimijoiden välisen yhteistyön lisäämisessä ja infrastruktuurin kehittämisessä

9 Uusien työpaikkojen lisääminen kuntiin (N=62) Vyöhyke- Alueen liikenneväylien ja -yhteyksien kehittäminen (N=61) Elinkeinorakenteen monipuolistaminen (N=60) 158 toiminnan i Uusien yritysten lisääminen (N=61) 154 Alueen tunnettuuden lisääminen (N=6) 152 kannalta Kuntien välisen yhteistyön lisääminen (N=61) 151 merkit- Alueelle suunnattujen julk. kehitysvarojen lisääminen (N=62) 150 Työpaikkojen säilyttäminen (N=61) 146 tävät Kansainvälisten yhteyksien lisääminen (N=61) 15 Asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen (N=65) 11 tavoitteet Alueen markkinoinnin edistäminen sijoittajille (N=62) 121 Työpaikat Julkisten ja yksit. toimijoiden yhteistyön lisääminen (N=61) Investointien lisääminen vyöhykkeen tuntumaan (N=62) Julkisten toimijoiden välisen yhteistyön lisääminen (N=5) Keskusten yhteistyön lisääminen (N=60) Yksityisten toimijoiden yhteistyön lisääminen (N=58) Aluekehitysstrategioiden yhtenäistäminen (N=58) Auttaminen elinkeinorakenteen erikoistamisessa (N=59) Reuna-alueiden saavutettavuuden parantaminen (N=58) 84 Liikenne- Yritysten liikevaihdon lisääminen (N=60) 82 väylät Alueiden kehityksen tasapainottaminen (N=62) 65 Monipuo- Asukkaiden lisääminen vyöhykkeen tuntumaan (N=61) 61 liset elin- Toimintamallin tarjoaminen aluesuunnittelulle (N=60) 59 keinot Alueen kehittämisen strateginen perusta (N=61) 59 Tunnettuus Keskusten saavutettavuuden parantaminen (N=61) Teknologian työpaikkojen lisääminen (N=60) Keskeinen käytännön kehittämisen työkalu (N=60) Toimintamallin i tarjoaminen liike-elämälle lä äll (N=59) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin tärkeä Tärkeä Jonkin verran tärkeä Ei tärkeä

10 Vyöhykkeiden y tunnettuus OuKa-kehittämisvyöhyke (Oulu-Kajaani) Perämerenkaari (Bothnian Arc) Keskipohjola (E-Savo -K-Suomi -E-Pohjanmaa -Pohjanmaa) Saimaankaupunki (Imatra-Lappeenranta) Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski Tornionjokilaakso Barentsin käytävä (Kemi-Rovaniemi-Salla-) Jäämerenkäytävä E18-kehityskäytävä (Tku-Hki-Vaalimaa-) HHT-vyöhyke (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere) Karjalan kehityskäytävä (I-Uusimaa -Klaakso -E-Karjala -P-Karjala) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % N=61 Hyvin Kohtuullisesti Vähän En tunne lainkaan - Enemmistö vyöhykkeen toimijoista ei tuntenut vyöhykkeitä juuri lainkaan - Perämerenkaari ja OuKa-vyöhyke y tunnetuimmat

11 Keskeisimmät vyöhyketoimijat JMK JJÄ EK KP PMK OUKA Maakuntien liitot TE-keskukset Kunnat Maakuntien liitot Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot Seutukunnat Maakuntien liitot TE -keskus Seutukunnat Kunnat Maakuntien liitot Seutukunnat Maakuntien liitot Kunnat Tiepiirit Seutukunnat Matkailuyritykset Kunnat Seutukunnat TE -keskus OUKA=Oulu Kajaani-vyöhyke, Oulu Kajaani KP=Keskipohjola, Keskipohjola PMK=Perämerenkaari, Perämerenkaari EK=Etelä-Karjalan Etelä Karjalan laatukäytävä, JJÄ=Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski, JMK=Jäämeren käytävä (mainintojen lkm.) - Maakuntaliitot keskeisimpiä vyöhyketoimijoita, myös kunnat

12 Yksityisen sektorin mukanaolo ja asukkaiden näkökulmien huomioiminen i i 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % EK (N=16) PMK (N=9) OUKA (N=9) JMK (N=) KP (N=42) JJÄ (N=12) PMK (N=40) JMK (N=) KP (N=41) EK (N=16) OUKA (N=40) JJÄ (N=12) Yksityinen sektori on riittävästi kehittämistoiminnassa mukana Asukkaiden näkökulmat huomioidaan riittävästi käytävän kehittämistoiminnassa Eri mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa OUKA=Oulu Kajaani-vyöhyke, KP=Keskipohjola, PMK=Perämerenkaari, EK=Etelä-Karjalan laatukäytävä, JJÄ=Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski, JMK=Jäämeren käytävä - Yksityinen i sektori ei ole riittävästi ä ti mukana toiminnassa i yrittäjäjärjestöjen sitouttaminen? - Asukkaiden näkökulmia ei huomioida riittävästi OuKa-vyöhykkeen osalta tulos myönteisin Perämerenkaaren osalta kielteisin

13 Vyöhykkeiden verkostoituminen ja sitoutuminen t i 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % JJÄ JMK PMK OUKA KP EK OUKA JMK JJÄ PMK EK KP Verkostoituminen ja yhteistyö vyöhykkeen eri ohjelmien ja hankkeiden välillä Sidosryhmien sitoutuminen toimintamalliin Hyvä Kohtuullinen Huono En tunne asiaa OUKA=Oulu Kajaani-vyöhyke, KP=Keskipohjola, PMK=Perämerenkaari, EK=Etelä-Karjalan laatukäytävä, JJÄ=Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski, JMK=Jäämeren käytävä - Verkostoituminen vyöhykkeillä kohtuullista - Sitoutuminen toimintamalliin kohtuullista tai heikkoa

14 Vyöhykkeiden maantieteellinen rajautuminen 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0% JMK (N=12) JJÄ (N=19) EK (N=2) PMK (N=6) KP (N=108) OUKA (N=64) Vyöhykkeen rajautuminen on sopiva nykyisellään Vyöhykettä tulee supistaa nykyisestä Vyöhykettä tulee laajentaa nykyisestä En osaa sanoa OUKA=Oulu Kajaani-vyöhyke, KP=Keskipohjola, PMK=Perämerenkaari, EK=Etelä-Karjalan laatukäytävä, JJÄ=Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski, JMK=Jäämeren käytävä - Vyöhykkeet rajautuneet maantieteellisesti sopivasti - Ainostaan OuKa-vyöhykettä tulee laajentaa

15 Vyöhykkeiden vaikuttavuus 100 % 80 % 60 % Kehittämistoiminta i t i i t on % 20 % % EK OU- KA JJÄ PMK JMK KP PMK JJÄ EK KP JMK JMK JJÄ PMK EK KP PMK KP JJÄ EK JMK Vaikuttanut vyöhykkeen kehitykseen myönteisesti Lisännyt vyöhykkeen tunnettuutta Lisännyt elinkeinoelämän yhteistyötä vyöhykkeellä Lisännyt aluekehitysviranomaisten yhteistyötä vyöhykkeellä Samaa mieltä Eri mieltä En osaa sanoa OUKA=Oulu Kajaani-vyöhyke, KP=Keskipohjola, PMK=Perämerenkaari, EK=Etelä-Karjalan laatukäytävä, JJÄ=Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski, Jyväskylä Äänekoski JMK=Jäämeren käytävä - Vyöhykkeet vaikuttaneet myönteisesti tunnettuus ja yhteistyö lisääntynyt

16 10 Arvio vyöhykkeiden toiminnasta (arvosa ana) 8 6,0 6,8,0,0 6,9 6,4 65 6,5 6,,0 6 6,,0,5 4 Kaikki (N=2) Oma (N=1) Kaikki (N=11) Oma (N=9) Kaikki (N=1) Oma (N=5) Kaikki (N=95) Oma (N=8) Kaikki (N=58) Oma (N=) Kaikki (N=90) Oma (N=4) EK JJÄ JMK KP PMK OUKA OUKA=Oulu Kajaani-vyöhyke, KP=Keskipohjola, PMK=Perämerenkaari, EK=Etelä-Karjalan laatukäytävä, JJÄ=Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski, JMK=Jäämeren käytävä Kaikki =Arvio vyöhykeperusteiseen toimintamalliin pohjautuvien hankkeiden toiminnasta, Oma =Arvio oman alueen vyöhykkeen toiminnasta - Keskiarvosana vyöhykkeiden toiminnasta 6,8 ( ) - Parhaimman arvosanan sai OuKa ja heikoimmin toiminnassa menestynyt vyöhyke vastaajien mukaan on Keskipohjola

17 PMK KP OUKA J MK JJÄ EK Vyöhykeperusteisen toimintamallin toteutumattomuuden syyt Resurssien vähäisyys Toimintakulttuurien erilaisuus Hallinnolliset ja ohjelmien rajat Taloudellisten resurssien puute Tavoitteiden täsmentymättömyys Toimintakulttuurien erilaisuus Yhteisten intressien puuttuminen Hallinnolliset ja ohjelmien rajat Taloudellisten resurssien puute Hallinnollisten ja ohjelmien rajat Tavoitteiden täsmentymättömyys Tavoitteiden täsmentymättömyys Taloudellisten resurssien puute Verkostoitumisen ja verkosto-osaamisen puute Ajan puute Taloudellisten resurssien puute Tavoitteiden täsmentymättömyys Tavoitteiden epärealistisuus Toimijoiden väliset fyysiset etäisyydet Toimintakulttuurien erilaisuus OUKA=Oulu Kajaani-vyöhyke, KP=Keskipohjola, PMK=Perämerenkaari, EK=Etelä-Karjalan laatukäytävä, JJÄ=Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski, JMK=Jäämeren käytävä - Resurssien puute, täsmentymättömät tavoitteet (mainintojen lkm.)

18 Vyöhyketoiminnan kehittäminen JMK JJÄ EK PMK KP OUKA Elinkeinotoiminnan kehittäminen Alueen vetovoimaisuuden kehittäminen Toimintaympäristön kehittäminen Elinkeinoelämän kehittymisedellytysten luomiseen Infrastruktuurin kehittämiseen Osaamisen kehittämiseen Elinkeinoelämän kehittymisedellytysten luomiseen Osaamisen kehittämiseen Infrastruktuurin kehittämiseen Elinkeinoelämän kehittymisedellytysten luomiseen Osaamisen kehittämiseen Infrastruktuurin kehittämiseen Elinkeinoelämän kehittymisedellytysten luomiseen Infrastruktuurin kehittämiseen Asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseen Elinkeinolämän yhteistyön edistämiseen Keskusten välisten liikenneyhteyksien kehittämiseen Elinkeinoelämän i lä ä kehittymisedellytysten i t t luomiseen Vyöhykkeen markkinointiin Osaamisen kehittämiseen Infrastruktuurin kehittämiseen Asukkaiden hyvinvoinnin lisäämiseen (mainintojen lkm.) OUKA=Oulu Kajaani-vyöhyke, Oulu Kajaani KP=Keskipohjola, Keskipohjola, PMK=Perämerenkaari, Perämerenkaari, EK=Etelä-Karjalan Etelä Karjalan laatukäytävä, JJÄ=Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski, JMK=Jäämeren käytävä - Elinkeinoelämä ja sen edellytykset, infrastruktuuri

19 Vyöhykkeen toimintaan osallistuminen ja yhteistyön t kehittäminen i Olen kiinnostunut lisäämään yhteistyötä vyöhykkeen toimijoiden kanssa (N=240) Olen saanut vaikuttaa riittävästi vyöhykkeen tavoitteisiin (N=248) Olen riittävän tietoinen vyöhykettä koskevista maankäytön suunnitelmista (N=249) Olen saanut riittävästi tietoa vyöhykkeen yhteistyömahdollisuuksista (N=241) Olen saanut riittävästi tietoa vyöhykkeeseen liittyvistä suunnitelmista (N=248) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Samaa mieltä Ei Eri mieltä En osaa sanoa - Halutaan lisää yhteistyötä vyöhykkeellä - Ei riittävästi tietoa tavoitteista, maankäytön suunnitelmista tai vyöhykkeen suunnitelmista - Ei ole saatu vaikuttaa riittävästi tavoitteisiin

20 TULOKSIA

21 Päätuloksia Vyöhykkeet erilaisia hallinto, organisoitumisaste ja resurssit alueellinen ulottuvuus, asukasmäärä ja pinta-ala ala Suomessa ei ole vain yhtä käsitystä kehittämisvyöhykkeistä Aluekehityksen asiakirjojen j perusteella ei voida löytää yhtenäistä tekijää kehittämisvyöhykkeille Kansainvälisiin esimerkkeihin verrattuna suomalaiset vyöhykkeet eroavat fyysisessä rakenteessa Suomessa kehittämisvyöhykkeitä luonnehtii pikemminkin toimijoiden yhteistyö kuin yhdyskuntarakenteellinen tai taloudellinen yhtenäisyys ja toiminnallisuus Vyöhykkeet linkittävät kaupunkiseutuja vaikutusalueineen toisiinsa, edistävät ja suuntaavat kaupunkiseutujen välistä yhteistyötä. Kyse on vuorovaikutuspolitiikasta kaupungin ja maaseudun välillä Ideaalitapauksessa kehittämisvyöhyke yhdistää samanaikaisesti talouden kasvun ja tasapainoisen aluekehityksen suuntaamalla toimintaa myös keskusten väliselle vyöhykkeelle Vyöhykkeen kehittymistä tukee sen perustana oleva liikennekäytävä

22 Mitä kehittämisvyöhykkeiden tulee tehdä? Vyöhyketoiminnan tulee ottaa huomioon kehittämisvyöhykkeen alueellinen konteksti ja etsittävä uusia kehityspolkuja. Kehittämisvyöhykkeiden tavoitteiden tulee olla realistisia ja ottaa huomioon kansalliset ja EU:n aluepolitiikan trendit sekä nykyaikainen yy aluekehitys. Vyöhykkeen on määritettävä toimintansa alueellinen ulottuvuus, hyödyttävä mittakaavatasoista ja sidottava vyöhyketoiminta mittakaavatasoja käsitteleviin aluekehityksen asiakirjoihin. Vyöhyketoiminta tulee viedä järjestelmällisesti ideasta käytäntöön, sitouttaa toimijat joustavasti toimintaan ja ottaa nopeasti huomioon kontekstin muutokset

23 Mitä kehittämisvyöhykkeiden tulee tehdä? Vyöhykkeen liikenne- ja kommunikaatioinfrastruktuurin asemaa tulee vahvistaa ja ohjata kehitystä vyöhykkeen rungon tuntumaan. Merkittävä osa kehittämiseen tarvittavasta rahoituksesta tulee olla peräisin vyöhykkeen alueelta itseltään. Vyöhykeorganisaatioiden hk on avattava toimintaansa muille toimijoille, kuten yrityksille ja asukkaille ja otettava johtamis- ja toteutustasolla huomioon kokoonpanon sukupuolijakauma sekä tiedotettava toiminnastaan aktiivisesti. Vyöhyketoiminnan vaikuttavuutta tulee ennakoida ja arvioida sekä sitouttamalla toimijoita vähentää riskejä konflikteihin. Maakuntaliitto on mielekäs aluekehityksen kehittämisvyöhykkeiden koordinoinnin sijoituspaikka. Kehittämisvyöhykehankkeiden i h kk id (tai vastaavien) yhteinen seminaari? i?

24 Tutkimuksen lisätarpeet Kehittämisvyöhykkeiden toiminnan seuraaminen ja arviointi eroista johtuen arviointi kokonaisuudessaan samoilla indikaattoreilla ei ole mahdollista selvitettävä millaisia tarpeita toimijaryhmillä eri vyöhykkeillä on ja miten vyöhykeperusteinen toiminta palvelee heitä Osallistuminen kehittämisvyöhyketoimintaan y selvitettävä mekanismeja, joiden perusteella voidaan löytää tehokkaimmat tavat tuoda kehittämisvyöhykkeiden toiminta ja hallinta avoimeksi, mielenkiintoiseksi, nähtäväksi ja vaikuttavaksi alueellaan. Yhteistyön lisääminen yli kansainvälisten rajojen selvitettävä, miten yhteistyötä voidaan vyöhykkeillä lisätä yli valtakunnallisten rajojen ja miten vyöhykkeet tukevat muun muassa Euroopan unionin i tavoitteita rajat ylittävän ä yhteistyön t ja koheesion lisäämisessä. Esimerkiksi EU:n uudella naapuruus- ja kumppanuus instrumentilla (ENPI) pyritään vahvistamaan Euroopan unionin ja Venäjän välistä yhteistyötä. t

25 Lähteitä Euroopan neuvoston aluesuunnitteluyhteistyö (200). Sisäasiainministeriö (2006). Rajat ylittävä yhteistyö EU:n ulkorajoilla FE2 Susanna Harvio (200). Oulu-Kajaani-kehittämisvyöhyke aluekehittämisen välineenä. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, maantieteen laitos. Territorial Agenda of the European Union (200). Ympäristöministeriö (2006). Territorial agenda of the EU. Kehittämisvyöhykkeet i aluekehittämisessä i ä -tutkimus verkkoversioina i Sisäasiainministeriön www-sivuilla (Sisäasiainministeriön julkaisu 22/200) DFE