Viitasaaren kaupunginhallitus Viitasaaren keskustan osayleiskaava/ kaavaluonnos 265/501/2017

Transkriptio

1 Viitasaaren kaupunginhallitus Viitasaaren keskustan osayleiskaava/ kaavaluonnos 265/501/2017 Viitasaaren kaupunginhallitus Viitasaaren keskusta-alueen voimassa olevan osayleiskaavan on Viitasaaren kun nan hal li tus hyväksynyt Osayleiskaavaan on tehty kaa vamuu tos, joka koskee Vt 4:n lähialueita välillä Jurvansalo Saikaa. Muu toksen on kunnanvaltuusto on hyväksynyt Voimassa oleva osayleiskaava on oikeusvaikutukseton. Kaava on vahvasti ylimitoitettu eikä palvele enää taajaman ke hit tä mis tar peita. Se on menettänyt aiemman merkityksensä muun kaavoituksen oh jaus väli nee nä ja sen tarkistaminen on edellä mainituista syistä tullut ajan koh tai seksi. Hallintosäännön 8 12 kohdan mukaan kaupunginhallitus päättää kaikkien kaa vo jen osalta vireillepanosta ja muuttamisen vireillepanosta sekä kaa vojen laatimisesta (MRL 36, 51 ). Viitasaaren kaupunginhallitus on päättänyt laittaa vireille Vii ta saa ren keskusta-alueen yleiskaavan laadinnan. Aloitusvaiheen vi ranomais neu vot te lu on pidetty Viitasaaren keskusta-alueen yleiskaavan osallistumis- ja ar vioin ti suun ni telma on ollut yleisesti nähtävillä ajalla , jolloin hank keesta on voinut antaa kirjallisen mielipiteen. Vireillä olevan Keskustan osayleiskaavan suunnittelualue käsittää keskustan ase ma kaa voi te tun alueen, siihen liittyvät nykyiset taajamatyyppiset reuna-alu eet sekä mahdolliset laajentumisvyöhykkeet nykyisellä ha ja-asu tus alueel la. Kaava-alueen pinta-ala on noin 14 km². Suunnittelualueen reunamilla on myös maaseutumaisia lievealueita sekä maa- ja metsätalousalueita. Alueella asuu hieman yli puolet Viitasaaren kaupun gin asukkaista. Suunnittelualue on Keitele -järven rajaama ja osa suunnit te lu alueis ta sijoittuu saariin (Haapasaari, Jurvansalo). Kaa voi tet ta va-alue rajautuu voimassa oleviin rantayleiskaavoihin. Osayleiskaavalla muutetaan osittain Keski-Keiteleen rantayleiskaavaa ja Ylä-Kei te leen rantaosayleiskaavaa. Suunnittelualueen rajaus täsmentyy suun nit te lun edetessä. Alustavaan suunnittelualueeseen ei ole otettu Kirkkosaarta. Suun nit te lu-

2 aluet ta saatetaan laajentaa myös tälle alueelle esimerkiksi ke hit tä mis aluetyyp pi se nä. Kaavassa tullaan kuitenkin huomioimaan liikenneyhteyksien järjes tä mi sen mahdollisuudet Kirkkosaareen. Kaavan laatijaksi on valittu Ramboll Oy. Osayleiskaavan tavoitteet Tarkoituksena laatia ns. taajamaosayleiskaava, jolla suunnitellaan kau pun kikes kus tan maankäyttö sekä varmistetaan yhdyskuntarakenteen toimivuus vuo teen 2035 saakka. Kaavan tarkoituksena on maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja eri toimin to jen (asuminen, virkistys, palvelut, työpaikat, teollisuus ja liikenne) yhteen so vit ta mi nen. Kaavassa keskitytään olemassa oleviin rakennettuihin aluei siin, niiden täydentämiseen ja tiivistämiseen. Kaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavoja. Laadittavan yleiskaavan tavoitteissa pääpaino on keskustan ja sen poh joispuo lei sis sa alueissa, asutuksen ja yritystoiminnan sijainnissa ja laa je ne misalueis sa, liikenneverkon rakenteessa ja kehittämistarpeissa, mukaan lukien ke vyt lii ken ne sekä virkistysalueissa, virkistysreiteissä ja niihin liittyvissä liikun ta pai kois sa. Kaavassa keskitytään olemassa oleviin rakennettuihin alueisiin, niiden täy den tä mi seen ja tiivistämiseen. Viitasaaren osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Laadittavalla osayleis kaa val la muutetaan osalla kaava-alueesta voimassa olevia oi keus vai kuttei sia Keski-Keiteleen rantaosayleiskaavaa ja Ylä-Keiteleen ran ta osa yleiskaa vaa. Lisäksi kaava korvaa alueella aikaisemmat valtuuston hy väk sy mät oikeusvaikutuksettomat yleiskaavat. Kaavatyössä huomio kiinnitetään vajaakäyttöisten alueiden täy den nys ra kenta mi seen. Energiatuotannon vaihtoehtojen kytkemistä kaavan tavoitteena ole vaan "Älykkäät vihreät ratkaisut" - tarkasteluun selvitetään. Valtatien liiken ne suun nit te lu on alusta alkaen liitetty osaksi suunnittelutyötä. Lähtötiedot Osayleiskaavan suunnittelun yhteydessä kootaan olemassa oleva yh dys kunta ra ken net ta ja väestöä, nykyistä maankäyttöä, luonnonympäristöä, mai semaa ja kulttuuriperintöä, liikenneverkkoa, maaperä- ja pintavesiolosuhteita se kä mahdollisia ympäristöhäiriötä koskeva tieto. Kaavan alkuvaiheessa laadi taan erillisselvitykset luonnon, maiseman ja liikenteen osalta. Kau pun gin hulevesiohjelma on aloitettu keväällä ja se laaditaan kaavatyön ai ka na ja lii te tään tausta-aineistoksi.

3 Lisäksi koulukeskuksen alueelle laadittava liikennesuunnitelma liitetään osak si vireillä olevaa keskustan osayleiskaavan valmistelutyötä. Osayleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavaluonnosta laadittaessa pohdittiin osalla alueista vaihtoehtoja alueiden maan käy töl le mm. uusien alueiden laajuuden osalta. Koska kaupungissa ei ole odotettavissa erityisiä paineita lisärakentamiselle tai alueiden laa je ne misel le asumisen tai teollisuuden osalta, ei erillisten kaa va luon nos vaih to eh tojen laatimista pidetty tarpeellisena. Kaavaluonnoksesta saatavan palautteen perusteella on mahdollista, että muo dos tuu uusia vaihtoehtoja ja tarkentuneita ratkaisuja kaavaehdotukseen. Osayleiskaavaluonnos Käsiteltävänä oleva osayleiskaavaluonnos on päivätty Kaavassa on keskitytty olemassa oleviin rakennettuihin alueisiin, niiden täyden tä mi seen ja tiivistämiseen. Keskusta-alueen aluevarausta on tii vis tet ty maakuntakaavan mah dol lis ta mas ta aluevarauksesta. Kaava tukee kes kusta-asu mi sen säilymistä ja ke hit tä mis tä. Keskusta-alueelle on mahdollista sijoit taa palveluja sekä asumista. Kaavassa ei ole osoitettu merkittäviä uusia asumisen alueita. Kaksi uutta aluet ta on osoitettu nykyisten asuinalueiden yhteyteen ja niiden jatkoksi. Samal la on muutettu yksi jo asemakaavoitetun alueen osa asumisen re ser vi alueek si, koska alue ei ole lähtenyt toteutumaan ja alueen lähistöllä on vielä tont ti re ser viä jäljellä. Kaavassa on huomioitu liikenteen kehittämisen tarpeet osoittamalla uudet eri ta so liit ty mä rat kai sut ja suunnittelemalla kaupungin uuden si sään tu lo väylän paikka. Tämä edesauttaa liikenteen sujuvuutta ja myös lii ken ne tur val lisuut ta sekä lisää taajaman houkuttelevuutta. Kevyenliikenteen kehittämisen tar peet on huomioitu osoittamalla merkittävimmät nykyiset ke vyen lii kenteen yhteydet sekä kehitettävät yhteydet. Rakennetun ympäristön laatua ohjataan erityisesti kaavan yleis mää räyk sis sä, jot ka koskevat koko kaava-aluetta, ja myös nelostien varteen sijoittuvan työpaik ka- ja teollisuusalueiden rakentamisen kaupunkikuvan laatuun on kiinni tet tä vä huomiota. Virkistyskäyttö on huomioitu merkittävimmillä lähivirkistysalueilla sekä osoit ta mal la virkistysreittejä ja viheryhteystarpeita. Kaavan yhteydessä on tut kit tu alueen viherverkko, jossa on huomioitu myös kevyenliikenteen verkos to.

4 Yleiskaavan oikeusvaikutukset Yleiskaava on kunnassa yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteistä oh jaa mis ta varten laadittava suunnitteluväline, joka laaditaan karttana johon kuu lu vat myös kaavamerkinnät ja määräykset. Yleiskaavan tehtävänä on yhdys kun nan eri toimintojen, kuten asutuksen, pal ve lu jen ja työpaikkojen se kä virkistysalueiden sijoittamisen yleis piir tei nen ohjaaminen sekä toi min to jen yhteensovittaminen. Yleiskaavoituksella ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet, ja yleiskaa va ohjaa alueen asemakaavojen laatimista. Yleiskaava voi koskea koko kun taa tai sen tiettyä osa-aluetta, jolloin sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Nyt laadittu osayleiskaava koskee Viitasaaren taajamaa ympäristöineen ja kaa va laaditaan oikeusvaikutteiseksi. Yleiskaavan sisältövaatimukset ohjaavat kaavan laatimista ja niillä on myös kes kei nen merkitys arvioitaessa kaavan lainmukaisuutta. Yleiskaavaa laa dittaes sa on kaavahierarkia eli maakuntakaavan määräykset ja oh jaus vai ku tus otettava huomioon. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muul le oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Tarkemmin yleiskaavan si säl tö vaa timuk sis ta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa yh dys kun ta raken teen toimivuus, elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus, asumisen tar peet ja palveluiden saatavuus, liikenteen ja muun infrastruktuurin jär jes tämi nen kestävällä tavalla, elinkeinoelämän toimintaedellytykset, ym pä ris töhait to jen vähentäminen, ympäristö- ja luontoarvojen vaaliminen sekä vir kistys aluei den riittävyys. Nämä seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyt tä vät. Yleiskaavan keskeisimmät oikeusvaikutukset liittyvät kaavahierarkiaan eli yleis kaa va on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyt täes sä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Vi ranomais ten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päät täes sään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vai keu teta yleiskaavan toteutumista. Oikeusvaikutuksista suunnitteluun ja viranomaistoimintaan säädetään maankäyt tö- ja rakennuslain 42 :ssä. Yleiskaavan oikeusvaikutukset liit ty vät myös rakentamisrajoituksiin, joista säädetään MRL 43 :ssä. Oheismateriaali: - Kaavaselostus, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivitetty Muistio aloitusvaiheen viranomaisneuvottelusta, Liikenneselvitys,

5 - Maisemaselvitys, Luontoselvitys, Kaavakarttaluonnos, Lisätiedot: Teknisen toimen toimialajohtaja Tapani Savolainen, puh Ehdotus Kaupunginjohtaja: Viitasaaren kaupunginhallitus käsittelee Viitasaaren kaupungin keskustan alu een osayleiskaavaluonnoksen ja asettaa sen nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaa vas ta tiedotetaan ja varataan osallisille tilaisuus mielipiteensä esit tä miseen laissa määrätyllä tavalla. Teknisen toimen toimialajohtaja Tapani Savolainen esitteli kaavaluonnoksen tarkemmin kokouksessa. Päätös Hyväksyttiin. Merkitään, että tämä pykälä käsiteltiin pykälän 248 jälkeen. Merkitään, että teknisen toimen toimialajohtaja Tapani Savolainen oli hallituksen kuultavana tämän asian käsittelyn aikana. Muutoksenhaku Toimenpiteet Muutoksenhakukielto Kuulutus, ote teknisen toimen toimialajohtaja, maanmittausteknikko