Puhdistamolietepohjaisten lannoitevalmisteiden käytöstä. Ravinnerenki-hankkeen tuparit,

Transkriptio

1 Puhdistamolietepohjaisten lannoitevalmisteiden käytöstä Ravinnerenki-hankkeen tuparit, Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus

2 Lainsäädäntö puhdistamolietteen maatalouskäytöstä Eu-lainsäädäntö Kansallinen lainsäädäntö 2

3 Eu-lainsäädäntö Jätedirektiivi 2008/98/EC Pantu kansallisesti täytäntöön jätelailla 646/2011 Lietedirektiivi 86/278/ETY Euroopan neuvoston direktiivi ympäristön, erityisesti maaperän, suojelusta käytettäessä puhdistamolietettä maanviljelyssä (86/278/ETY) säätelee puhdistamolietteen käyttöä maataloudessa. Direktiivissä määritellään raja-arvot lietteen levitysmäärille, jotta raskasmetallien ja muiden haitallisten aineiden määrä maaperässä ei nouse liian suureksi. Direktiivin uudistamistarvetta selvitetään Lietedirektiivi toimeenpantiin Suomessa valtioneuvoston päätöksellä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994). Päätös kumottiin vuonna 2012 ja nyt puhdistamolietteitä koskevia säädökset löytyvät lannoitevalmistelain (539/2006) nojalla annetuissa maa- ja metsätalousministeriön asetuksissa (11/12 ja 12/12) sekä jäteasetuksessa (179/2012). 3

4 Nitraattidirektiivi (91/676/ETY) Pantu täytäntöön valtioneuvoston asetuksella eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) 4

5 Kansallinen lainsäädäntö Jätelaki 646/2011 ja VNA 179/2012 Sako- ja umpikaivolietteet ovat yhdyskuntajätteitä Kunnalla velvollisuus järjestää sako- ja umpikaivolietteiden jätehuolto. Jäte on toimitettava kunnan määräämään vastaanotto- tai käsittelypaikkaan. Jätteen haltija voi itse käsitellä jätteen kiinteistöllään tai luovuttaa asumisessa syntyvän biojätteen, jätevesilietteen tai siihen rinnastettavan muun jätteen käsiteltäväksi naapurikiinteistöllä tai muulla lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä, jos omatoiminen tai yhteinen käsittely on pienimuotoista ja käsittely on hyväksytty kunnan jätehuolto- tai ympäristönsuojelumääräyksissä. 5

6 sako- ja umpikaivolietteestä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjassa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jos liete haetaan kotitaloudesta, jätteen kuljettaja laatii siirtoasiakirjan. Jätteen ammattimaisen kuljettajan on oltava hyväksytty jätehuoltorekisteriin. Jäteasetuksen liitteessä 5 on määrätty yhdyskuntajätevesilietteen laadun määrittämisestä ja valvontaviranomaiselle toimitettavista tiedoista. Maanviljelyskäyttöön toimitettavan lietteen laatua on seurattava aluksi tiheämmin. Jos määritystulokset eivät vaihtele merkittävästi ensimmäisen vuoden aikana, analysointikertoja voidaan vähentää: 6

7 Yhdyskuntajätevesilietteen tuottajan on toimitettava valvontaviranomaiselle yhteenveto seuraavista yhdyskuntajätevesilietettä koskevista tiedoista: tuotetun lietteen määrä; lietteen esikäsittely taudinaiheuttajien ja kasvintuhoojien vähentämiseksi; lietteen laatua kuvaavat ominaisuudet Kokonaistyppi Kokonaisfosfori Kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy ja sinkki elohopea; hyödynnetyn tai loppukäsitellyn lietteen määrä ja hyödyntämis- tai loppukäsittelytapa, mukaan lukien maanviljelykäyttöön toimitetun lietteen määrä. 7

8 Lannoitevalmistelainsäädäntö Lannoitevalmistelaki (539/2006) Lannoitevalmisteita ovat lannoitevalmistelain (539/2006) mukaan: epäorgaaniset ja orgaaniset lannoitteet, kalkitusaineet, maanparannusaineet, kasvualustat, mikrobivalmisteet ja lannoitevalmisteena sellaisenaan käytettävät sivutuotteet. Lannoitevalmistelaissa käsitellyt jätevedenpuhdistamoiden lietteet kuuluvat sellaisenaan lannoitevalmisteena käytettävien sivutuotteiden tai orgaanisten maanparannusaineiden ryhmään. Lannoitevalmisteella on oltava tyyppinimi, joiden hyväksymisestä ja listauksesta Suomessa vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Evira vastaa myös toiminnanharjoittajien ilmoitusmenettelystä ja pitää listaa lannoitevalmisteita tuottavista tai käsittelevistä hyväksytyistä laitoksista. Ankara vastuu: puhdistamolietepohjaisten lannoitevalmisteiden valmistajan tai valmistuttajan on korvattava vahinko, joka aiheutuu lannoitevalmisteista ammattikäytössä ostajalla (käyttäjälle) siitä, että lannoitevalmiste ei täytä lannoitevalmisteelle lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia tai lannoitevalmiste poikkeaa tuoteselosteessa annetuista tiedoista enemmän kuin sallittua. 8

9 Maa- ja metsätalousministeriön asetukset Maa- ja metsätalousministeriön (MMM) asetus lannoitevalmisteista 24/11, muutettu 12/12 ja 7/13 (lannoitevalmisteasetus). MMM asetus lannoitevalmisteista koskevan toiminnan harjoittamisesta ja sen valvonnasta 11/12 9

10 Lannoitevalmisteasetuksen 11 a Säädetään puhdistamolietteiden käytöstä Lietteellä käsitetään sekä yhdyskuntien puhdistamoiden että hajaasutuksen lietteet. Jätevesilietteen käyttö maataloudessa on sallittua, mikäli lannoitevalmiste kuuluu määrättyyn tyyppinimiryhmään ja täyttää asetuksen vaatimukset. puhdistamolietepohjaisten maanparannusaineiden käyttö on sallittu vain mailla, joilla viljellään viljoja, öljykasveja, sokerijuurikasta, energiakasveja tai kasveja, joita ei käytetä ihmis- tai eläinravinnoksi. Lietevalmisteita ei saa käyttää luonnonmukaisessa tuotannossa. Juuresten, vihannesten sekä juuri- ja yrttimausteiden kasvattaminen on sallittua viisi vuotta lietevalmisteen levittämisen jälkeen. Kalkkistabiloitua lietettä saa levittää pelloille, joiden maan ph on levityshetkellä yli 5,5, kun muiden lietevalmisteiden kohdalla ph:n täytyy olla yli 5,8. 10

11 Levitettävän lietteen enimmäismäärä määräytyy sen sisältämien aineiden mukaan. Kunkin liete-erän levitysmäärä täytyy laskea tapauskohtaisesti. Levitettävä enimmäismäärä voi määräytyä haitallisille haitallisille metalleille (Cd, Cr, Cu, Hg, Pb ja Zn) asetettujen enimmäiskuormitusten (MMMa 12/12) tai viljeltävän kasvin, maatyypin ja satotason mukaan maatalouden ympäristötuen sitoumusehdoissa määrättyjen ravinteiden enimmäismäärien mukaan. Rajana käytetään sitä, mikä sallii pienimmän levitysmäärän. Haja-asutusalueilla lietteen käytölle on asetettu lievennyksiä, mikäli lietteen hyödyntäminen ei edellytä ympäristölupaa sekä liete käsitellään stabiloimalla ja tarvittaessa hygienisoidaan. 11

12 MMMa 11/12 Lannoitevalmisteita ja soveltuvin osin niiden raaka-aineita valmistavan, teknisesti käsittelevän, markkinoille saattavan, maahantuovan ja varastoivan toiminnanharjoittajan on tehtävä ilmoitus toiminnan aloittamisesta, toiminnassa tapahtuvista muutoksista sekä toiminnan lopettamisesta. Ilmoituksen perusteella Evira rekisteröi toiminnanharjoittajat. Toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää tiedostoa, jonka perusteella tuotteet ja raaka-aineet ovat eräkohtaisesti jäljitettävissä. Jätevesilietettä käytettäessä on tiedoston sisällettävä lisäksi: tiedot jätevesilietteen käsittelyprosessista taudinaiheuttajien ja kasvintuhoojien vähentämiseksi, käsitellyn lietteen käytöstä tehdyt sopimukset, käsitellyn lietteen vastaanottajat sekä paikat, joissa lietettä käytetään, sekä MMM asetuksen 24/11 liitteen V mukaisesti määritetyt viljelymaan laatua kuvaavat ominaisuudet. Toiminnanharjoittajan on myös suoritettava asianmukaista omavalvontaa, jota varten on laadittava omavalvontasuunnitelma 12

13 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, 1250/2014 Levitykseen ja levitysaikoihin liittyvät rajoitukset Lannoituksessa on otettava huomioon keskimääräinen satotaso, viljelyvyöhyke, kasvinvuorotus ja maalaji ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan ei saa levittää välisenä aikana (Poikkeuksellisissa sääolosuhteissa (runsaat sateet, vähäinen haihdunta => pellon märkyys) voidaan levittää marraskuun loppuun asti) 13

14 - Kuivalantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita, joiden kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 %, voidaan levitysaikana säilyttää pellolla enintään neljä viikkoa levitystä odottamassa. - Pellon pintaan levitetty on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä, lukuun ottamatta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä. - Kasvipeitteisenä talven yli pidettäville peltolohkoille saa syyskuun 15. päivästä eteenpäin levittää vain sijoittamalla, ellei kyseessä ole syksyllä kylvettävän kasvin kylvöä edeltävä lannan levitys. - Tuotantoeläinten lannassa ja lantaa sisältävissä orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä saa olla enintään 170 kg/ha. - Liukoisen typen enimmäismäärät kasvelajeittain eriteltynä kivennäismaalle ja eloperäiselle maalle. 14

15 Vesistö- ja pohjavesirajoitukset - Lannoitteet on levitettävä siten, että valumia vesiin ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole - Lannoitus on kielletty 5 m lähempänä vesistöä m etäisyydellä vesistöstä pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata 1 vrk kuluessa levityksestä - Peltolohkojen osilla, joiden kaltevuus on vähintään 15 %, lietelannan, virtsan ja nestemäisten orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen muutoin kuin sijoittamalla on aina kielletty. Kalteville peltolohkon osille levitettävät muut lannat ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan 12 tunnin sisällä levityksestä. - talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metrin levyinen vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla 15

16 Pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi Tilalla, joka vastaanottaa ja varastoi orgaanisia lannoitevalmisteita, tulee olla vastaanotettavan määrän mukaan mitoitettu vesitiivis varastointitila. Orgaanista lannoitevalmistetta, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia, voidaan varastoida myös aumassa. Varastoinnista ei saa aiheutua vesistön pilaantumista tai sen vaaraa. Varastointi aumassa on aina kielletty pohjavesialueella ja tulvanalaisella alueella. Auma on sijoitettava kantavalle peltoalueelle ja kaltevalla pellolla lähelle pellon yläreunaa. Aumaa ei saa sijoittaa alle 100 metrin etäisyydelle vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta eikä alle viiden metrin etäisyydelle ojasta. Auman pohjalle on levitettävä vähintään 20 senttimetrin nestettä sitova kerros ja auma on peitettävä tiiviillä peitteellä. Lisäksi aumantekopaikalta on poistettava lumi ja alusta on muotoiltava siten, että nesteiden pääsy ympäristöön estyy. Yhteen aumaan on sijoitettava vähintään yhden hehtaarin alalle tai enintään koko lohkolle ja siihen rajautuville lohkoille levitettävä määrä orgaanista lannoitevalmistetta. Aumaan varastoitu orgaaninen lannoitevalmiste on levitettävä viimeistään vuoden kuluttua auman perustamisesta. Paikalle, jolla auma on sijainnut, saa sijoittaa uuden auman kahden välivuoden jälkeen. 16

17 Aumaamisesta tehtävä ilmoitus 14 vrk ennen varastoinnin aloittamista kunnan ysviranomaiselle 17

18 Kirjanpitovelvollisuus Toiminnanharjoittajan on pidettävä lannoituksesta vuosittain kirjaa ja pyydettäessä toimitettava tiedot valvontaviranomaiselle. Kirjanpidon tulee sisältää tiedot: peltojen ravinnelisäykseen käytetyn lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden ja typpilannoitteiden määrästä sekä niiden sisältämästä liukoisesta typestä ja kokonaistypestä; satotasoista; ajankohdista, jolloin lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita on levitetty pellolle 18

19 Kunnalliset jätehuoltomääräykset (Savo- Pielisen jätelautakunta) Lietteiden omatoiminen käsittely on kielletty lukuun ottamatta: Omassa asumisessa syntyvän lietteen saa levittää asianmukaisesti käsiteltynä lannoitustarkoituksessa viljelyksessä olevalle omassa hallinnassa olevalle pellolle. Liete on aina käsiteltävä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti kalkkistabiloinnilla, termofiilisellä stabiloinnilla tai muulla Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymällä tavalla. Kiinteistön haltijan on ilmoitettava omatoimisesta käsittelystä kirjallisesti jätehuoltoviranomaiselle. Jätehuoltoviranomainen voi kieltää omatoimisen käsittelyn, mikäli se ei ole ilmoituksen perusteella asianmukaista. Ilmoitusta lietteen omatoimisesta käsittelystä ei tarvitse tehdä, mikäli jätevedet eivät sisällä vesikäymälöiden jätevesiä. 19

20 Jätteen haltija saa ottaa käsiteltäväkseen naapurikiinteistöllä tai muulla lähellä sijaitsevalla kiinteistöllä syntyvän lietteen ja levittää peltoon lannoitustarkoituksessa samoin edellytyksin kuin omassa toiminnassa syntyneen lietteen. Tällainen yhteinen käsittely voi olla korkeintaan viidellä kiinteistöllä. Sen, joka vastaanottaa, käsittelee ja hyödyntää lietteen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti viimeistään kahta kuukautta ennen tyhjennyksiä vuosittain jätehuoltoviranomaiselle. Ilmoituksen tulee sisältää käsittelystä ja hyödyntämisestä vastaavan yhdyshenkilön yhteystiedot sekä tiedot kiinteistöistä, joiden lietteitä hyödynnetään Vähäiset määrät jätevesien saostussäiliön tai laitepuhdistamon lietettä voi kompostoida kiinteistöllä. Lietteen määrän katsotaan olevan lähtökohtaisesti vähäinen, jos sitä syntyy vähemmän kuin 20 litraa tyhjennyskertaa kohden ja vähemmän kuin 60 litraa vuodessa. Lisäksi laitepuhdistamossa kiinteässä muodossa kerättävän ylijäämälietteen voi kompostoida kiinteistöllä. Fosforinpoistokaivojen massat voidaan hyödyntää ravinteena pelloilla tai kompostoida kiinteistöllä siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille tai ympäristölle. 20

21 Kuivakäymäläjätteet tulee kompostoida jätehuoltomääräysten mukaisesti kiinteistöllä tai toimittaa kunnallisen jäteyhtiön osoittamaan vastaanottopaikkaan. Käymäläjätettä ei saa laittaa kiinteistön jäteastioihin, viedä aluekeräyspisteisiin tai haudata maahan kompostoimatta. 21

22 Määrän ja haitallisuuden vähentäminen Uudelleenkäytön valmistelu Kierrätys Hyödyntäminen energiana tai muu hyödyntäminen Loppukäsittely Kiitos! 22