3. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Sipoon ympäristönsuojeluyksikön tarkastuksella

Transkriptio

1 Ympäristönsuojelulain nojalla annettava määräys ja juoksevan uhkasakon asettaminen määräyksen tehostamiseksi / Föreläggande enligt miljöskyddslagen och utsättande av löpande vite för att förstärka föreläggandet Clara Canham 1. ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 84 :n mukaisen määräyksen antamiseen ja ympäristönsuojelulain (86/2000) 88 :n mukaisen sakon uhan asettamiseen liittyvässä asiassa. Asia koskee hevostallin lannan varastointia. 2. VELVOITETTAVA Clara Canham osoite: Storgårdintie 30, Sipoo kiinteistö: Storgård ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Sipoon ympäristönsuojeluyksikön tarkastuksella MERKINTÄ Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) astui voimaan Uusi laki kumosi vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000). Uuden lain (229 ) mukaan asiat, jotka ovat olleet hallintoviranomaisessa vireillä ennen , käsitellään ja ratkaistaan vanhan ympäristönsuojelulain säännösten mukaisesti. Tässä päätöksessä käsiteltävä asia on tullut vireille vanhan ympäristönsuojelulain ollessa voimassa, joten asia käsitellään ja ratkaistaan ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisesti. Lannan varastointia ja käsittelyä on alkaen säädellyt valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, eli ns. uusi nitraattiasetus (VNa 1250/2014). Vanha nitraattiasetus (931/2000) kumottiin em. uudella asetuksella. Sekä vanha että uusi nitraattiasetus on annettu ympäristönsuojelulain nojalla. 5. TOIMINTA, JOTA KIINTEISTÖLLÄ HARJOITETAAN Ympäristönsuojeluyksikkö on suorittanut tallilla tarkastuksen Tarkastuksesta on laadittu muistio, joka on päivätty sekä kehotuskirje, joka on päivätty Tarkastuksella saatujen tietojen mukaan kyseessä on yksityistalli, joka tarjoaa täysihoitopaikkoja harraste- ja kilpahevosille. Tallilla on 20 karsinapaikkaa ja pihatto, johon mahtuu yhteensä 7 hevosta. Tallilla olevien hevosten määrä vaihtelee siten, että talvisin hevosia on yleensä 12 ja poneja 8. Pihatossa näistä on yleensä 3-4. Kesäisin hevosia on usein vähemmän. Kuivikkeena käytetään pääosin pellettiä ja tarkastushetkellä kahden hevosen osalta turvetta. Tallilla on katettu lantala, jonka tilavuus on Clara Canhamin mukaan 48 m 3. Tarkastushetkellä Clara Canham kertoi, että lantala tyhjennetään 2,5 kuukauden välein patteriin, josta maanviljelijä ottaa lannat pelloilleen syksyllä. Lannan luovutuksesta on suullinen sopimus. Tarkastushetkellä todettiin kyseisen lantakasan, patterin, paikka. Lantakasa sijoittui ratsastuskentän viereen.

2 Tilalla on omaa peltoa noin 30 hehtaaria, josta tarkastushetkellä oli käytössä 11 hehtaaria. Laitumia tilalla oli 11 ha. Hevosista/poneista 19 on kesän ajan laitumella pääosin toukokuusta elokuuhun. 6. VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Valvontaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Sipoon kunnassa toimii rakennus- ja ympäristövaliokunta (YSL 22 ). 7. HAVAITTU RIKKOMUS Tallilla on katettu kuivalantala, joka on ympäristönsuojeluyksikön tarkastuksen ( ) perusteella liian pieni vuoden varastointitarpeita ajatellen ja lantaa on siksi varastoitu myös maapohjalla. Lannan varastoinnissa on siten toimittu ympäristönsuojelulain (86/2000) ja sen nojalla valtioneuvoston antaman nitraattiasetuksen (1250/2000) vastaisesti. 8. ASIAN KÄSITTELY JA ASIANOSAISEN KUULEMINEN Asian käsittely Tarkastuksen jälkeen Clara Canhamia kirjallisesti ( ) kehotettiin korjaamaan hevostallin lannanvarastointi lailliseen tilaan viimeistään mennessä. Kehotuksen noudattamiseksi tallille tuli hankkia lisää nitraattiasetuksen mukaista lannanvarastointitilavuutta siten, että 12 kuukauden tilavaatimus täyttyy. Kehotuksen mukaisia korjaustoimenpiteitä ovat voineet olla esim. uuden lantalan rakentaminen, siirtolavan tai muun vastaavan tiiviin ja lannan varastoimiseen soveltuvan tilan hankkiminen ja/tai lannanluovutussopimuksen solmiminen asianmukaisen vastaanottajatahon kanssa. Mahdollisesta lannanluovutussopimuksesta tuli kehotuksen mukaan käydä ilmi vähintään sen voimassaoloaika, luovutettavan lannan määrä ja varastointi-/jatkokäsittelytapa sekä vastaanottajan ja luovuttajan yhteystiedot. Kehotuksen mukaan tarkastuksella todettu maapohjalla ollut lantakasa tuli lisäksi poistaa mennessä. Lannanvarastoinnin korjaustoimenpiteistä tuli laatia kirjallinen selvitys, joka tuli toimittaa ympäristönsuojeluyksikköön viimeistään mennessä. Selvityksessä tuli myös kertoa, minne maapohjalla ollut lantakasa on toimitettu ja milloin. Kehotuksessa mainittiin myös mahdollisista hallintopakkotoimista, jotka viranomainen tulee tarvittaessa käynnistämään. Ympäristönsuojeluyksikköön ei ole saapunut kehotuksessa vaadittua selvitystä korjaustoimenpiteistä. Ennen tässä päätöksessä käsiteltävän asian vireille tuloa, on tallin lantahuoltoa käsitelty ympäristönsuojeluyksikössä aiemmin seuraavasti: Vuosien aikana kyseisellä hevostallilla on ollut vireillä valvonta-asia tallin lannanvarastoinnissa esiintyneisiin puutteisiin liittyen. Vuonna 2006 tallin lantahuoltoa on käsitelty ympäristönsuojelujaostossa nitraattiasetuksen rikkomisena (lausunto Uudenmaan ympäristökeskukselle ). Kuuleminen mahdollisesta määräyksestä ja sakon uhasta Velvoitettavalle on varattu ympäristönsuojelulain 91 :n ja hallintolain 34 :n mukaisesti tilaisuus (kuulemiskirje ) selityksen antamiseen asiassa ennen mahdollisen määräyksen antamista ja sakon uhan asettamista. Tieto kuulemisesta lähetettiin todisteellisesti myös kiinteistön toiselle omistajalle. Vastine tuli jättää 14 päivän kuluessa

3 kirjeen tiedoksisaannista, jonka osoitti tiedoksianto- tai saantitodistus. Kirje lähetettiin saantitodistuksella, mutta se palautui lähettäjälle Kirje lähetettiin tämän jälkeen uudelleen haastetiedoksiantona. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden mukaan kuulemiskirje on annettu Clara Canhamille tiedoksi Määräaika vastineen jättämiselle päättyi siten Vastinetta ei jätetty. Ympäristönsuojelutarkastaja kävi hevostallilla katsomassa, mikä on lannanvarastoinnin nykytilanne. Käyntihetkellä lantalan sisälle oli sijoitettu siirtolava, jolla lanta varastoitiin. Ratsastuskentän vieressä oli edelleen lantakasa. Lantalasta ja lantakasasta otettiin kuvia. 9. PÄÄVELVOITTEET JA TEHOSTEET PÄÄVELVOITTEIDEN LAIMINLYÖNNIN VARALLE 9.1. Päävelvoitteet Sipoon kunnan rakennus- ja ympäristövaliokunta määrää Clara Canhamille (osoite Storgårdintie 30, kiinteistö Storgård ) ympäristönsuojelulain 84 :n mukaisesti seuraavat päävelvoitteet: 1) Hevostallin lannanvarastoinnin tulee olla viimeistään kymmenen (10) kuukauden kuluttua tämän päätöksen tiedoksisaannista nitraattiasetuksen 5 :ssä (1250/2014) tarkoitettujen tilavuusvaatimusten mukainen. 2) Hevostallilla maapohjalla oleva lantakasa (ratsastuskentän vieressä) on viimeistään kahden (2) kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksisaannista poistettava kyseiseltä paikaltaan nitraattiasetuksen (1250/2014) säädösten mukaisella tavalla varastoitavaksi tai jatkokäytettäväksi. Mahdolliset kuitit tai tositteet lannan jatkokäsittelyyn toimittamisesta on säilytettävä Tehosteet Sipoon kunnan rakennus- ja ympäristövaliokunta asettaa Clara Canhamille (osoite Storgårdintie 30, kiinteistö Storgård ) ympäristönsuojelulain 88 :n mukaisesti seuraavat juoksevat uhkasakot edellä mainittujen päävelvoitteiden tehosteiksi: 1) Juokseva uhkasakko muodostuu viidentuhannen (5 000) euron peruserästä, mikäli päävelvoitetta nro 1 ei ole noudatettu määräaikaan mennessä. Lisäeränä on kaksituhatta (2 000) euroa kutakin kahden (2) kuukauden uhkasakkojaksoa kohden, jonka kuluessa päävelvoitetta ei ole noudatettu. 2) Juokseva uhkasakko muodostuu tuhannen (1 000) euron peruserästä, mikäli päävelvoitetta nro 2 ei ole noudatettu määräaikaan mennessä. Lisäeränä on viisisataa (500) euroa kutakin kahden (2) kuukauden uhkasakkojaksoa kohden, jonka kuluessa päävelvoitetta ei ole noudatettu. Uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitteita ei noudateta eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. (UhkasakkoL 10 ) 10. PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain (86/2000) 84 :n mukaan valvontaviranomainen voi 1) kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia, sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, jatkamasta tai toistamasta

4 säännöksen tai määräyksen vastaista menettelyä; 2) määrätä sen, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua asetusta tai määräystä, täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa; 3) määrätä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla menetellyt palauttamaan ympäristö ennalleen tai poistamaan rikkomuksesta ympäristölle aiheutunut haitta; 4) määrätä toiminnanharjoittajan riittävässä määrin selvittämään toiminnan ympäristövaikutukset, jos on perusteltua aihetta epäillä sen aiheuttavan tämän lain vastaista pilaantumista. Saman lain 88 :n mukaan viranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla. Valtioneuvoston antaman nitraattiasetuksen (1250/2014) 5 :n mukaan kaikilla tiloilla, joilla lantaa muodostuu tuotantoeläinten pidosta, tulee olla tiivis lannan varastointitila (lantala), joka on mitoitettu vähintään 12 kuukauden aikana kertyvälle lannalle. Lantalan vähimmäistilavuuden laskemisessa voidaan ottaa huomioon viljelijöiden yhteiset lantalat ja pihattojen kuivikepohjat sekä samana laidunkautena laitumelle jäävä lanta. Vähimmäistilavuudesta voidaan poiketa, jos lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n nojalla myönnetyn luvan perusteella tai jos lantaa luovutetaan toiselle tilalle edellä säädetyllä tavalla varastoitavaksi lantalassa. Myös tilalla, joka ottaa vastaan ja varastoi lantaa, tulee olla lantala, joka mitoitetaan vuosittain vastaanotettavan määrän mukaan. Kaikkiin jälkeen vireille tulleisiin lantaloiden rakennus- tai toimenpidelupahakemuksiin sovelletaan nitraattiasetuksen (1250/2014) uusia ohjemitoituksia. Lantalan ohjemitoitus on uuden nitraattiasetuksen liitteen 1 mukaan 12 kuukauden varastointia varten hevosella 17 m 3, ponilla ( cm) 12 m 3 ja pienponilla (< 120 cm) 8 m 3. Lantalaan, joka on otettu käyttöön tai jota koskeva rakennuslupahakemus on ollut vireillä uuden asetuksen voimaan tullessa, sovelletaan vanhan nitraattiasetuksen (931/2000) säännöksiä lantaloiden vähimmäistilavuuksista. Vanhan nitraattiasetuksen mukaiset ohjemitoitukset ovat olleet hevoselle 12 m 3 ja ponille 8 m 3, sekä vastaavasti hevoselle 8 m 3 ja ponille 5 m 3, mikäli laidunnusaika on huomioitu. Ympäristönsuojeluyksikön tietojen mukaan Clara Canhamin hevostallilla on käytettävissään lannanvarastointia varten katettu betoninen lantala, jonka tilavuus on noin 48 m 3. Lantala on kuitenkin liian pieni vuoden tilatarpeisiin, joten lantaa on varastoitu lantalan lisäksi maapohjalla (tarkastuksella saatujen tietojen mukaan lantala on tyhjennetty 2,5 kk välein ratsastuskentän vieressä olevaan lantakasaan). Lisäksi tallin karsinapaikkoihin (12 hevosta ja 8 ponia) nähden tallin betoninen lantala (48 m 3 ) on ollut liian pieni jo vanhan nitraattiasetuksenkin (931/2000) aikana. Tällöin varastointilavuutta olisi tullut olla vähintään 136 m 3, mikäli laidunnuskausi huomioidaan laskelmassa. Mikäli lantalatilavuuden tarvetta tarkastellaan uuden nitraattiasetuksen laskennallisten lantamäärien mukaisesti, on tilatarve aiempaa vielä enemmän, sillä laskennallisia lantamääriä on uudessa asetuksessa nostettu. Ympäristönsuojelutarkastajan suorittaman käynnin aikana hevostallin lantalaan oli sijoitettu lava, jossa lantaa varastoitiin. Vaikka tällainen lannanvarastointitapa on nitraattiasetuksen mukaista, ei lavan hankkiminen ole lisännyt tallin lantalakapasiteettia (lavalle mahtuu tarkastajan silmämääräisen arvion mukaan lantaa korkeintaan saman verran, kuin jos se varastoitaisiin itse lantalassa). Lisäksi lantaa oli käyntihetkellä edelleenkin kasassa ratsastuskentän vieressä maapohjalla, mikä osoittaa, ettei kaikki tallilla muodostuva lanta edelleenkään mahdu lantalaan. Velvoitettava ei myöskään ole toimittanut viranomaiselle vastineenantomahdollisuuden varaamisesta huolimatta selitystä, josta

5 ilmenisi lannanvarastointiin tehdyt mahdolliset korjaavat toimenpiteet, vaikka tämä tietopyyntö on erikseen yksilöity kuulemiskirjeessä. Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten rakennus- ja ympäristövaliokunta katsoo, että Clara Canhamin hevostallilla toimitaan lannan varastoinnissa ympäristönsuojelulain (86/2000) ja sen nojalla valtioneuvoston antaman nitraattiasetuksen (1250/2000) vastaisesti. Päävelvoitteet ja niiden tehosteeksi asetetut juoksevat uhkasakot ovat siten tarpeen. Päävelvoitetta yksi (1) koskevia korjaustoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi uuden lantalan rakentaminen, siirtolavan tai muun vastaavan tiiviin ja lannan varastointiin soveltuvan tilan hankkiminen ja/tai lannanluovutussopimuksen solmiminen nitraattiasetuksen mukaisen vastaanottajatahon kanssa, mikäli velvoitteessa asetettu lantalatilavuuden (laskennallinen tai tarvittaessa todellinen) tarve täyttyy tehtyjen toimenpiteiden myötä. Päävelvoitteen kaksi (2) noudattamiseksi tulee tilalla oleva lantakasa poistaa maapohjalta siten, että huomioidaan nitraattiasetuksen säädökset (esim. lannanlevitysajankohdat). Velvoite mahdollisten kuittien tai tositteiden säilyttämisestä on tarpeen asian valvomiseksi siinä tapauksessa, mikäli lanta viedään jatkokäsiteltäväksi esimerkiksi ympäristöluvalliselle vastaanottajataholle. 11. ILMOITUSVELVOLLISUUS Milloin uhkasakko on asetettu kiinteää tai irtainta omaisuutta koskevan päävelvoitteen tehosteeksi, velvoitetun on omaisuuden tai sen käyttöoikeuden luovuttaessaan ilmoitettava luovutuksensaajalle, minkälainen päävelvoite ja uhka sitä koskee. Velvoitetun on lisäksi ilmoitettava uhan asettaneelle viranomaiselle luovutuksensaajan nimi ja osoite. (UhkasakkoL 18 ) 12. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tässä päätöksessä asetettua määräystä (päävelvoitteet, kohta 9.1.) on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 ). 13. SOVELLETUT LAINKOHDAT Ympäristönsuojelulaki (86/2000), YSL: 84, 88, 91, 96, 97, 101 ja 105 Ympäristönsuojelulaki (527/2014): 229 Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, eli ns. nitraattiasetus (VNa 1250/2014) Uhkasakkolaki ( ), UhkasakkoL: 1, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 18, 19, 22 ja 23 Hallintolaki (434/2003): 34, 36, MUUTOKSENHAKU Rakennus- ja ympäristövaliokunnan päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. (YSL 96 ; UhkasakkoL 3 ) 15. PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTO Todisteellinen tiedoksianto (UhkasakkoL 23 ) Clara Canham Jäljennös päätöksestä tiedoksi (HL 59 ) Annika Melén Maanmittauslaitos (UhkasakkoL 19 ) Uudenmaan ELY-keskus

6 Sipoon kunnan maaseutuasiamies 16. KÄSITTELYMAKSU Maksutta (YSL 105 ).