Aluehallintovirasto Ympäristöluvat

Transkriptio

1 1 Pohjois-Suom Aluehallintovirasto Ympäristöluvat PAATOS Nro /2 Dnro PSAVIII 180/2017 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ruoppausmaiden merialueelle läjittämistä koskevan päätöksen nro 56/2015/2 muuttaminen, Pyhäjoki HAKIJA Fennovoima Oy Salmisaarenaukio Helsinki

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUKSEN VIREILLETULO 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 3 HANKETTA KOSKEVA PAATÖS 3 HAKEMUS JA SEN PERUSTELUT 3 Hakemuksen keskeinen sisältö 3 Kuvaus meriläjitysalueesta ja läjitystoiminnan vaikutuksista 4 Hakemuksen perustelut 9 Täydentävät tarkkailutulokset vuosilta 2015 ja Luvan muuttamisen vaikutukset 15 Haitallisten vaikutusten lieventäminen 16 Hankkeen oikeudelliset edellytykset 16 Esitys muutettavan lupamääräyksen sisällöstä 16 Vaikutusten tarkkailu 17 Valmistelulupa 17 HAKEMUKSESTATIEDOTTAMINEN 17 LAUSUNNOT 18 MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 18 HAKIJAN SELITYS 22 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU 27 RATKAISUN PERUSTELUT 27 Sovelletut säännökset 28 Valmistelulupa 28 Perustelut 28 Sovelletut säännökset 29 Lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin vastaaminen 29 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 30 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus 30 Valmisteluluvan täytäntöönpanokelpoisuus 30 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 30 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 30 MUUTOKSENHAKU 32

3 3 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Fennovoima Oy on aluehallintovirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt, että aluehallin tovirasto muuttaa Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesitaloushankkeisiin liittyvien ruoppausmaiden läjittämistä koskevassa lupapäätöksessä sallit tua meriläjityksen ylintä tasoa. Lisäksi Fennovoima Oy on hakenut vai mistelulupaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVA PÄÄTÖS Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätök sellä nro 56/2015/2 myöntänyt Fennovoima Oy:lle määräaikaisen luvan Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesitaloushankkeisiin liittyvien ruoppaus maiden läjittämiseen merialueelle Pyhäjoen kunnassa. Lupamääräyksessä 1 on määrätty seuraavaa: Merialueelle saadaan läjittää ruoppausmassoja noin 190 ha:n alueelle. Läjitystä ei saa ulottaa koordinaattipistein (ETRS-GK24) N = E = , N E = , N = E = , N = E rajatun alueen ulkopuolelle. Läjityksen ylätaso saa nousta korkeudelle MW ,0 m. Vaasan hallinto-oikeus on jättänyt päätöksellään nro 15/0368/2 aluehallintoviraston päätöksestä tehdyt valitukset tutkimatta. Päätös on saanut lainvoiman HAKEMUS JA SEN PERUSTELUT Hakemuksen keskeinen sisältö Hakija hakee muutosta aluehallintoviraston päätöksen nro 56/2015/2 lu pamääräykseen 1 siten, että läjityksen ylätaso saa nousta korkeudelle MW ,0 m päätöksen mukaisella meriläjitysalueella. Hakija hakee samalla vesilain 3 luvun 16 :n mukaista valmistelulupaa eli oikeutta ryh tyä haetun muutoksen mukaisiin valmisteleviin toimenpiteisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Muilta osin hakija ei hae muutosta aluehallintoviraston päätökseen nro 56/2015/2 tai sen lupamääräyksiin. Vuosina 2015 ja 2016 ruopatut ja meriläjitysalueelle läjitetyt maa-ainek set ovat olleet karkeampia ja kiinteämpiä kuin hanketta suunniteltaessa on arvioitu. Läjitetyt massat ovat olleet pääsääntöisesti moreenia, jossa on runsaasti karkeaa ainesta ja satunnaisesti kovaa savea ja lohkareita.

4 4 Läjitettäessä tällaisista massoista muodostuu läjitysalueelle kasoja, jotka voivat kohota luvan mukaista läjityksen ylätasoa MW ,0 m korke ammalle, minkä johdosta kaikkia hankkeessa tarvittavia läjityksiä ei voida toteuttaa nykyisen luvan lupamääräyksen 1 puitteissa. Vuosina 2015 ja 2016 toteutettujen tarkkailututkimusten perusteella on todennäköistä, että läjitystoiminnan todellisen vaikutusalueen laajuus tu lee läjitystason muutoksesta huolimatta olemaan pienempi tai enintään yhtä suuri kuin aluehallintoviraston päätöksen nro 56/2015/2 käsittelyn yhteydessä on arvioitu. Läjitysaluetta ympäröivien alueiden luontaisen pohjatopografian vaihtelun johdosta tässä haetun läjitystason muutoksen aiheuttamat muutokset pohjatopografiassa ovat läj itysaluetta suurem massa mittakaavassa käytännössä merkityksettömiä. Hakija on hake muksessa esittänyt, miten läjitystason muutoksen vaikutuksia voidaan edelleen lieventää. Kalatalousmaksun ja ammattikalastajakorvausten osalta hakija katsoo, että aluehallintoviraston päätöksessä nro 56/2015/2 annetut lupamää räykset ja niiden perusteella toteutetut ja toteutettavat menettelyt ovat edelleen relevantteja. Hakijan käsityksen mukaan tässä haetun läjityslu van lupamääräyksen 1 muutoksen valmisteluluvan perusteet ja peruste lut ovat täsmälleen samat kuin aluehallintoviraston päätöksen nro 56/2015/2 käsittelyn yhteydessä on arvioitu ja esitetty. Hakijan näkemyksen mukaan hankkeen vaikutusten tarkkailua voidaan jatkaa aluehallintoviraston päätöksessä nro 56/2015/2 hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Kuvaus meriläjitysalueesta ja läjitystoimi nnan vaikutuksista Meriläjitysalue Meriläjitysalue sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla Pyhäjoen kunnassa avo merellä, noin 10km länteen Hanhikiven niemestä (kuva 1). Etäisyys läji tysalueelta lähimpiin saariin on noin 10 km. Läjitysalue on laajuudeltaan noin 190 ha. Läjitysalue sijaitsee Suomen valtion yleisellä vesialueella, jota hallinnoi Metsähallitus.

5 0O * On 0*00*04 OO 0* *oj* * * * ** : 0* * 0*0*, 0_ 4 0*4 * -. : 0* Kuva 1. Meriläjitysalueen sijainti. N.nb.øt. to *.ØO OOO%O 1fl4Zd Läjitysalueella on voimassa hyväksytty Pyhäjoen Maanahki aisen merituulipuiston osayleiskaava. Osayleiskaavassa alue on osoi tettu ohjeellisella rajauksella (e-1). Kaavamääräyksen mukaan kyseessä on ohjeellinen alue, jonka maankäytössä tulee huomioida alueen käyttö maanläjitykseen. Läjitysalue ja kaavamääräys on lisätty osayleiskaavaan hakijan kaavaehdotuksesta antaman lausunnon perusteella. Kesäkuussa 2012 tehdyn monikeilaluotauksen perusteella vesisyvyydet läjitysalueella vaihtelivat välillä noin m (kuva 2). Haetun luvan mu kaisen läjitysmäärän enintään m3 niin sanottua tavanomaista ruoppausmassaa on katsottu hakemuksessa nousevan läjitysalueella enintään täyttötasolle noin MW ,0 m.

6 -21.0 m m -230 m m -250 rn m Oni 50Cm l000ri Kuva 2. Meriläjitysalueen vesisyvyydet kesäkuussa 2012 tehdyn moni keilaluotauksen perusteella. Sedimenttinäytteenoton perusteella läjitysalueen luonnontilainen pohja on pääosin kovaa hiekkaa, joka ei sekoitu läjityskuormien vaikutuksesta ympäröivään vesimassaan merkittävässä määrin. Vuonna 2012 toteutet tujen tutkimusten perusteella Hanhikiven ympäristöstä ja läjitysalueelta otettujen sedimenttinäytteiden haitta-aineiden, orgaanisen aineen ja sa viaineksen (raekoko <2 pm) pitoisuudet olivat hyvin alhaisia. Talvikaudella tehtyjen virtausmittausten perusteella läjitys alueen virtaukset ovat pääsääntöisesti hitaita. Mittaustulosten perusteella pohjanläheiset virtaukset olivat 97 % ajasta 10 cmls tai sen alle. Pintakerroksessa vastaava prosenttiosuus oli 94 %. Suurin mitattu virtausno peus pohjalla oli 33 cm/sja pintakerroksessa 54 cm/s. Läjitysalueen poh janmuoto ohjaa virtauksia voimakkaasti koillisen ja lounaan suunnille. Tyypillinen virtausnopeus näillä suunnilla on pohjanläheisessä vesiker roksessa luokkaa 4 5 cm!s. Pintakerroksessa suuntajakauma ei ole yhtä selvä vaan virtausten suuntaan vaikuttavat suuremmassa määrin tuuliolosuhteet erityisesti avovesikaudella. Läjitysalueella ja sen ympäristössä vedenlaatu on tyypillinen Perämeren avomeri-alueelle. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunni telman perusteella arvioituna merialue läjitysalueella ja sen edustamalla avomerialueella kuuluu ympäristöhallinnon vuonna 2013 päivittämässä ekologisessa luokituksessa vähintään luokkaan hyvä.

7 7 Hanhikiven edustan rannikko-ja avomerialueilla esiintyy Perämerelle tyy pillinen kalasto. Taloudellisesti merkittäviä lajeja ovat kari-ja vaellussiika, ahven, silakka, muikku, meritaimen, lohi ja hauki. Alueelle laskevista joista saadaan kudulle nousevia nahkiaisia. Merialueella tavataan myös uhanalaiseksi luokiteltuja meriharjuksia, jotka edustavat tavanomaisim min sisävesissä elävän harjuksen (Thymallus thymallus) meressä elävää kantaa. Läjitystoiminnan vaikutukset Ruoppausmassojen läjittämisestä aiheutuu paikallista veden samentu mista ja siten alueen ekologisten olosuhteiden tilapäistä heikkenemistä. Tämä voi heikentää kalastusmahdollisuuksia ja kalaston elinolosuhteita läjitysalueella ja sen lähialueilla. Hakemusta varten laadittujen selvitysten perusteella on arvioitu, että suu rin osa läjitettävästä materiaalista, noin 90 %, on karkeaa ja hienoa hiek kaa, joka laskeutuu nopeasti ja sameusvaikutukset jäävät pääasiassa lä jitysalueen sisälle. Mikäli läjitettävä massa on hienompirakeista, sameus vaikutukset voivat ulottua 2 4 km päähän läjityskohteesta. Sameutta il menee tuolloin lähinnä pohjanläheisessä vesikerroksessa. Mallilasken nan perusteella arvioitu sameneman leviämisalue, eli vaikutusalue, on esitetty kuvassa 3. Mallilaskelmien perusteella läjitystoiminnan aiheut tama sameus laskee alkuperäisestä tasolle 1 % selvästi alle vuorokau den kuluessa läjityksestä. Läjitysmassojen ominaisuuksista ja läjityksen intensiteetistä riippuen 1 % alkuperäisestä kiintoainepitoisuudesta ei vält tämättä ole enää havaittavissa mittalaitteilla. Tästä syystä kuvassa 3 esi tetty teoreettinen maksimivaikutusalue on useimmissa tapauksissa suu rempi kuin alue, jolla vaikutukset ovat mitattavissa. Tulosten perusteella on hakemuksessa arvioitu, että sameusvaikutusten havaitseminen rantaalueilla tai niiden läheisyydessä on epätodennäköistä. Läjitysalueella ei kasva vesikasveja johtuen vesialueen syvyydestä eikä alueella ei esiinny arvokkaita merenalaisia luontotyyppejä. Läjitysalueen pohjaeläimistö taantuu läjitystöiden aikana, mutta palautuu ennalleen muutamassa vuodessa läjitysten päätyttyä. Läjitysalueel la ja läjitysten potentiaalisten sameusvaikutusten alueella ei ole kalojen lisääntymisalu eita. Lähimmät kutualueet sijaitsevat yli puolen kilometrin päässä lähei sillä matalikoilla, joille läjityksistä aiheutuvan samennuksen kulkeutumi nen on epätodennäköistä. Läjitysalueen läheisyydessä kulkee lohen ja todennäköisesti myös vaellussiian vaellusreittejä, joihin niihin läjityksillä voi olla ajoittaista vaikutusta, joka on kuitenkin luonteeltaan tilapäistä ja lyhytkestoista. Aluehallintoviraston päätöksessä nro 56/2015/2 on to dettu, että hankealueelta ei ole tiedossa sellaisia erityisiä luonnonarvoja, jotka tulisi ottaa lupaharkinnassa huomioon.

8 8 1 -,. ; 1-50%Iaskeutunt 90 % laske.turit 0 km 5 km 99 % laskeutunut Kuva 3. Pohjanläheisen samentuman maksimilaajuus suurimmilla mita tuula virtausnopeuksilla läjitystöiden aikana. Läjityksen aiheuttaman sameuden potentiaalisella leviämisalueella on muutamia ammattikalastajien pyyntipaikkoja, joilla saalismäärien piene neminen on mahdollista. Läjitystoiminnan potentiaalisella vaikutusalu eella ei kuitenkaan ole merkittävää kalastusta, vaan kalastus painottuu läjitysaluetta ympäröiville matalikoille. Läjitysalueella tai sen ympäristössä ei ole sellaista virkistyskäyttöä, jolle läjitystoiminnasta aiheutuisi haittaa. Läjitysalue ei sijaitse laivaväylällä. Alue sijaitsee avomerellä, jossa aluksia liikkuu lähinnä pohjois-eteläsuun nassa. Läjitystoiminnalla ei ole merkittäviä vaikutuksia vesiliikenteelle. Läjitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia hylkyjä tai ve denalaisia muinaismuistoja. Läjitysalueeseen nähden lähin Natura alue Parhalahti-Syölätinlahti ja Heinikarinlampi (EI ) sijaitsee noin 9 kilometrin etäisyydellä lä jitysalueen reunasta. Aluehallintovirasto on todennut päätöksessään nro 56/2015/2, että tehtyjen selvitysten ja asiantuntija-arvioiden perusteella läjityshankkeen toteuttaminen ei yksistään heikennä kyseisen alueen luonnonarvoja. Aluehallintovirasto arvioi päätöksessään nro 56/2015/2 li säksi, ettei hanke myöskään tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi kyseinen alue on sisällytetty Natura verkostoon.

9 9 Hakemuksen perustelut Vuosina 2015 ja 2016 meriläjitysalueelle on läjitetty seuraavat määrät Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesitaloushankkeisiin liittyviä ruoppaus maita: Vuosi Massamäärä (m3ktr) Yhteensä Hakijan mukaan ruopatutja meriläjitysalueelle läjitetyt maa-ainekset ovat olleet karkeampia ja kiinteämpiä kuin hanketta suunniteltaessa ja luvan käsittelyn aikana arvioitiin. Läjitetyt massat ovat olleet pääsääntöisesti moreenia, jossa on runsaasti karkeaa ainesta ja satunnaisesti kovaa sa vea ja lohkareita. Läjitettäessä tällaisista massoista muodostuu läjitysalu eelle kasoja, jotka voivat kohota luvan mukaista läjityksen ylätasoa MW ,0 m korkeammalle. On ilmeistä, että ruopattavien massojen laatu on hankkeen edetessä pitkälti samankaltainen kuin vuosina 2015 ja Hakija on hakemuksessa arvioinut, että hankkeessa vielä läjitettä vän massan määrä olisi noin m3ktr. Tällöin läjitysalueelle sijoitet tavan kokonaismassan määrä tulisi olemaan noin m3ktr. Alueella vuonna 2016 toimineen ruoppausurakoitsijan muistiossa on to dettu, että kasoihin jäävän läjitettävän massan johdosta luvan mukaisen läjityksen ylätason (MW ,0 m) noudattaminen edellyttää, että jat kossa läjitystä voidaan käytännössä toteuttaa vain alueilla, jotka ovat sy vempiä kuin MW ,0 m. Tästä johtuen läjitysalueen käyttökelpoinen koko on jatkossa vain noin 72 ha 190 ha:n sijaan ja läjitysalueelle mahtuu ruoppausmassoja tason MW ,0 m alapuolelle enää enintään noin m3ktr. Johtopäätöksenä muistiossa on todettu, että nykyisen lu van mukaisen läjityksen ylätason MW ,0 m puitteissa kaikkia hank keessa tarvittavia läjityksiä ei voida toteuttaa. Läjitysalueen vesisyvyydet kesäkuussa 2012 tehdyn monikeilaluotauk sen perusteella on esitetty edellä kuvassa 2. Läjitysalueen vesisyvyydet vuoden 2016 lopussa toteutetun luotauksen perusteella on esitetty ku vassa 4 siltä alueelta, jolle läjityksiä on tehty. Kuvassa 5 on esitetty läji tyskerroksen paksuus vuonna 2016 vuosien 2012 ja 2016 korkeusta sojen erotuksena.

10 I0.9 H1.om ilm I16m Veden syvyydet läjitysalueella vuonna Omi -23.Omi mitattujen läjitysalueen korkeustasojen erotus. Kuva 5. Läjityskerroksen paksuus vuonna 2016 eli vuosina 2012 ja 2016 Kuva 4. Läjitysalueen vesisyvyydet vuoden 2016 lopussa siltä alueelta, jolle läjityksiä on tehty vuosina 2015 ja Om 500m l000m Läjityskerroksen paksuus 2016 Om 500m 1000m -24 0m -25 Omi -26.Omi 1.5 m 1.4 m 1.3 m 1.2 m m 0.8 m 0.7 m 0.6 m 0.5 m 0.4 m 0.3 m 0.2 m 0.1 m 0.0 m

11 11 Kuvista 4 ja 5 voidaan todeta, että läjityksiä on vuosina 2015 ja 2016 to teutettu pääasiassa läjitysalueen eteläosaan. Läjitetty aines on kyseisellä läjitysalueen osalla enimmäkseen kasoissa. Kuvasta 5 voidaan nähdä jopa yksittäisten läjityskuormien sijainti. Hakija katsoo, että muutoksen hakeminen läjitysluvan lupamääräyksen 1 mukaiseen läjitystasoon MW ,0 m siten, että läjityksen ylätaso saa nousta korkeudelle MW ,0 m, on tässä tapauksessa paras käy tettävissä oleva vaihtoehto, jotta hankkeessa vielä läjitettävä massamäärä, noin m3ktr, voitaisiin sijoittaa nykyiselle läjitysalueelle. Täydentävät tarkkailutulokset vuosilta 2015 ja 2016 Ruoppauksiin ja ruoppausmassojen läjittämiseen liittyen hankealueella ja sen läheisyydessä on toteutettu vuosina 2015 ja 2016 sameus-ja virtaus mittauksia sekä kalataloudellisia selvityksiä. Hakemuksessa on esitetty keskeisimmät tarkkailutulokset. Veden laatu ja virtaukset läjitysalueen läheisyydessä vuosina 2015 ja 2016 Mittauspaikkojen sijainti Hanhikiven edustan merialueella on esitetty ku vassa 6. Läjitysalueen läheisyydessä sijaitsevat mittauspaikat ovat Li ja L2. 1 L 1OL1 OL2 O03 O04 O05 Kuva 6. Mittauspaikkojen sijainti Hanhikiven edustan merialueella.

12 2: Vuoden 2015 osalta keskeiset tulokset on esitetty hakemuksen kuvissa 7, 8ja 9. Ruoppauksetja läjitykset käynnistyivät marraskuussa Lä jitystöiden ollessa käynnissä läjitysalueella todettiin useita jaksoja, jolloin sameusarvot nousivat selvästi tausta-arvoja korkeammalle (kuva 7). Kor keimmat sameusarvot esiintyivät mittauspaikalla L2 ollen korkeimmillaan yli 100 NTU. Kauempana läjityspaikasta sijainneella mittauspaikalla Li arvot olivat alle 10 NTU. Sameus ja ruoppausmäärät $ D z , Sarneos Li Sameus L2 O Proornu rn Kuva 7. Sameus [NTU] mittauspaikoilla Li ja L Ku vaan on merkitty myös päiväkohtaiset ruoppausmäärät proomukuutioina. Pisteellä Li tehtyjen virtausmittausten perusteella alueen virtauskenttä oli voimakkaasti suuntautunut pohjoiseen-koilliseen ja etelään-lounaa seen (kuva 8). Suurimmat mitatut virtausnopeudet olivat luokkaa 300 mm/s pohjanläheisessä kerroksessa. Virtausnopeudet ja suunnat vaihte livat nopeasti keskimääräisen virtausnopeuden ollessa 57 mm/s (kuva 9).

13 13 Vrtaussuunta ja -nopeus pohjakerroksessa L D iso O1 O. 2 1 t: 111 O O O V0iussuur0 L Kuva 8. Pohjanläheisen kerroksen kaila Li virtaussuunta ja -nopeus mittauspal Virtausnopeus ja -suunta L O Vtiuksr ienouutj 1I rusnopebspohakerrc I?ssa Li r irn/s Kuva 9. Pohjanläheisen kerroksen virtausnopeus ja -suunta mittauspai kaila Li

14 14 Hakemuksessa on esitetty vuoden 2016 keskeiset tulokset (kuvat 10-12). Ruoppaukset ja läjitykset käynnistyivät syyskuussa Sameusarvot mittauspaikalla L2 kohosivat tällöin läjitysten seurauksena, samoin vuonna 2015 (kuva 10). Korkeimmat sameusarvot mitattiin syyskuussa ja loka-marraskuun vaihteessa läjitystöiden ollessa käynnissä. Lokakuun lopussa todettiin lyhytkestoiset sameuspiikit, jolloin mitatut arvot ylittivät 200 NTU. Läjitysalueen mittauspaikaila Li sameusarvot olivat alhaisia koko tarkkailujakson ajan, eikä läjityksellä ollut selvästi todettavaa vaiku tusta kyseisen mittauspaikan sameustasoon. Sameusja ruoppausmäärät iit Å 5000 iii 4000E 100 Å cr 2000.JJJ$LLU w LI L2 Ruoppausmäära Kuva 10. Sameus [NTU] mittauspaikoilla Li ja L Ku vaan on merkitty myös päiväkohtaiset ruoppausmäärät proomukuutioina. Mittauspaikalla Li korkeimmat mitatut virtausnopeudet olivat luokkaa mm!s 3 metrin syvyydellä, keskimääräisen virtausnopeuden ol lessa noin 35 mm/s. Syvemmällä virta usnopeudet olivat selvästi pienem piä. Aikaisempien mittausten tapaan virtaukset olivat suuntautuneet ete lään-lounaaseen ja toisaalta pohjoiseen-koilliseen. Hakija toteaa yhteenvetona, että läjitysalueen läheisyydessä tehtyjen sa meusmittausten perusteella läjitystapahtuman yhteydessä tapahtuu väli aikaista sameustason nousua, mutta arvot palautuvat nopeasti taustata solle. Ruoppaus- ja läjitystöiden päätyttyä sameustasoissa ei ole todettu pysyvää kohoamista. Todetut sameustason kohoamiset ovat olleet kes toltaan tyypillisesti mitattavissa tunneissa ja ne ovat rajoittuneet niihin päi viin, jolloin läjityksiä on tehty.

15 Luvan muuttamisen vaikutukset odotettua suuremmasta karkeudesta ja suuremmasta raekoosta johtuen laajuuteen. On todennäköistä, että läjitystoiminnan todellisen vaikutusalueen laajuus tulee läjitystason muutoksesta huolimatta olemaan pie meriharjushavainto muiden havaintojen sijoittuessa huomattavasti lä tionopeus vastaavasti suuri verrattuna hienoon hiekkaan tai löyhään sa pohjatopografiassa ovat läjitysaluetta suuremmassa mittakaavassa käy hemmäksi rannikkoa. malaitoksen vesilupiin perustuva vuoden 2016 kalataloustarkkailun ra Hakija on hakemuksen tekohetkellä todennut, että Hanhikiven ydinvoi ydinvoimalaitoksen ympäristöluvan velvoitteeseen liittyvä meriharjussel Oy:stä saaman tiedon mukaan raportissa ei ole läjitysaluetta tai sen lähialueita koskevaa edellä esitettyä täydentävää lisäinformaat jota. Hakija on toimittanut raportin aluehallintovirastolle. sekoittuminen ympäröivään vesimassaan on vähäistä ja sedimentaa veen. Hakijan mukaan läjitystason muutoksella ei tämän johdosta arvi sojen läj ittäm istä koskevan ohjeistuksen mukaisesti toimittaessa. latalousmaksu on riittävä kompensoimaan aiheutuvaa kalataloudellista perustuvat hakemuksessa olevaan selvitykseen. ollut muun muassa sijan pyyntiä. Vuonna 2016 on tehty myös Hanhikiven portti on valmistumassa toukokuussa Hakijan Kala- ja vesitutkimus vitys, jonka mukaan läjitysalueen läheisyydessä tehtiin yksi satunnainen Hakemuksessa esitetyn raportin mukaan läjitysalueen läheisyydessä on Hakemuksessa todetaan, että meriläjitysalueelle läjitettävän aineksen tään vaikutusta meriharjuskantoihin hankealueella. haittaa myös hakemuksessa esitetyn muutoksen jälkeen. Ammattikalas muutoksen johdosta ei ole. Meriharjusselvityksen perusteella on ilmeistä, sopimusten tai korvausperusteiden muuttamiselle nyt haetun läjitystason että läjitystoiminnalla tai nyt haetulla läjitystason muutoksella ei ole mi tajille läjitystoiminnasta aiheutuneet ja aiheutuvat vahingot on valtaosin Hakija katsoo, että kullekin meriläjitysvuodelle määrätty euron ka Vuotta 2015 koskeva ammattikalastuskysely toteutettiin vuonna toteutetun tarkkailun tulokset tukevat tätä näkemystä. Läjitystason muutoksen johdosta läjitystaso osalla läjitysaluetta nousee läjitysaluetta tapahtuvan pohjan tason nousun aiheuttamat muutokset vaikutuksia voidaan lisäksi lieventää jäljempänä esitetyn ruoppausmas oida olevan lisäävää vaikutusta läjitysalueelta leviävän sameusalueen nempi tai enintään yhtä suuri kuin aluehallintoviraston myöntämän luvan päröivien alueiden luontaisen pohjatopografian vaihtelun johdosta osalla nro 56/2015/2 lupakäsittelyn yhteydessä on arvioitu. Vuosina 2015 ja sovittu ja korvattu hakijan ja ammattikalastajien välisin sopimuksin, jotka jonkin verran luvan nro 56/2015/2 mukaisesta tasosta. Läjitysaluetta ym Hakija katsoo edellä esitetyn nojalla, että mitään perusteita jo tehtyjen Kalataloudelliset selvitykset vuosina 2015 ja 2016 tännössä merkityksettömiä. Hakija toteaa, että läjitystason muutoksen 15

16 16 Edellä esitetyn johdosta hakija katsoo, että lupahakemukseen liittyen esi tetyt arviot, muun muassa edellä esitetyt läjitystoiminnan vaikutukset, ja aluehallintoviraston lupapäätöksessä nro 56/2015/2 annetut lupamää räykset ovat nyt haettavaa lupamääräyksen 1 muutosta lukuun ottamatta edelleen sovellettavissa sellaisenaan eikä lupaa ole tarpeen muilta osin muuttaa. Haitallisten vaikutusten lieventäminen Hakemuksessa ehdotetun läjitystason korottaminen aloitetaan alueen pohjoisosassa sijaitsevan rinteen juuresta, jolloin läjitettävät massat jää vät virtaussuojaan ja laskeutuvat painovoimaisesti kohti läjitysaluetta. Massat tasaavat samalla rinteen jyrkkyyttä ja vähentävät syvyysgradien tin kohdalla tapahtuvaa turbulenssia. Läjitettävät massat sijoitetaan alueelle läjityssuunnitelman mukaisesti, jolloin massat saadaan sijoitettua tasaisesti käytössä olevalla läjitys alueelle. Alueelle sijoitettujen virtaus- ja sameusmittareiden perusteella pystytään myös arvioimaan työaikaista resuspension määrää sekä sameusvaiku tuksen kulkeutumissuuntaa. Jatkossa läjitysalue kaikuluodataan, kun noin puolet (eli noin m3ktr) jäljellä olevasta arvioidusta kokonais massamäärästä on läjitetty, jotta voidaan varmistaa läjitettyjen massojen asianmukainen sijoittuminen sekä ylätaso ja jotta läjityssuunnitelmaa voi daan tarvittaessa tarkistaa jäljellä olevien massojen läjityksen osalta. Lä jitysten päätyttyä läjitysalueella toteutetaan loppuluotaus. Hankkeen oikeudelliset edellytykset Vesilain mukaiset yleiset edellytykset hakemuksen mukaiselle läjityslu van muutokselle ja sitä koskevan valmisteluluvan myöntämiselle ovat olemassa. Hakemuksen mukainen muutos ei aiheuta merkittävämpiä ve sistö- tai kalataloudellisia vaikutuksia kuin Pohjois-Suomen aluehallinto viraston myöntämän luvan nro 56/2015/2 lupakäsittelyn yhtey dessä on arvioitu. Haettu muutos ja sitä koskeva valmistelulupa eivät myöskään ole ristiriidassa ympäristöhallinnon laatimissa vesienhoito suunnitelmissa esitettyjen tavoitteiden kanssa. Hanke on tar peellinen Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeen toteuttamiseksi ja sen hyödyt liittyvät ydinvoimahankkeen kokonaishyötyihin, jotka taas ovat ol leet valtioneuvoston periaatepäätöksen perusteina. Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä ylei sille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Esitys muutettavan lupamääräyksen sisällöstä Hakija esittää, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston pää töksen nro 56/2015/2 lupamääräys 1 muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1. Merialueelle saadaan läjittää ruoppausmassoja noin 190 ha:n alu eelle. Läjitystä ei saa ulottaa koordinaattipistein (ETRS-GK24) N = E = , N = E = , N = E =

17 , N = E = rajatun alueen ulkopuolelle. Läji tyksen ylätaso saa nousta korkeudelle MW ,0 m. Vaikutusten tarkkailu Hakijan näkemyksen mukaan hankkeen vaikutusten tarkkailua voidaan jatkaa aluehallintoviraston päätöksessä nro 56/2015/2 hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Vai m istel ui u pa Hakija hakee vesilain 3 luvun 16 :n mukaista valmistelulupaa, eli oi keutta ryhtyä tässä haetun muutoksen mukaisiin valmisteleviin toimenpi teisiin ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Valmistelevat toimen piteet käsittävät ruoppausmaiden läjittämistä meriläjitysalueelle haetun läjitysluvan muutoksen mukaisesti. Hakijan käsityksen mukaan nyt haetun läjitys- ja valmisteluluvan perus teet ja perustelut ovat täsmälleen samat kuin aluehallintoviraston myön tämän luvan nro 56/2015/2 lupakäsittelyn yhteydessä on esitetty ja arvi oitu ja joiden perusteella valmistelulupa on myönnetty. Hakija esittää, että tälle muutoshakemuksessa esitetylle läjitystason muutokselle määrätään aiemmassa aluehallintoviraston päätöksessä nro 54/2015/2 arvioidun vakuustarpeen suuruinen vakuus. Aiemmassa läji tysluvassa vakuuden määräksi läjityksen osalta oli arvioitu euroa, joka katsottiin sen suuruisena sisältyvän muiden vesistörakennustöiden luvan vakuuteen. Kyseinen arvio sopivasta vakuuden määrästä pätee ha kijan mukaan edelleen. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, loja 11 :ssä säädetyllä ta valla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Pyhäjoen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mieli piteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Ha kemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Raahen seutu -nimisessä sanomalehdessä Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmene ville asianosaisille. Kuulutus ja asiakirjat on julkaistu myös sähköisenä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hake muksen johdosta lausunnon Lapin ELY-keskuksen Pohjois-Suomen ka latalouspalveluilta, Liikenneviraston meriväyläyksiköltä, Pohjois-Pohjan maan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pyhä joen kunnalta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä kaavoi tusviranomaiselta. Lausunnot on tullut toimittaa mennessä.

18 18 LAUSUNNOT 1) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuk sen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on to dennut, että haettu muutos läjitystasoon ei näyttäisi sanottavasti louk kaavan yleistä tai yksityistä etua ja muutoksista aiheutuvat vesistö vaikutukset voidaan arvioida varsin vähäisiksi. Haettu valmistelulupa voitaneen myöntää, mikäli vakuus katsotaan riittäväksi kattamaan kustannukset olojen palauttamiseksi ennalleen siinä tapauksessa, että lupapäätökset kumotaan. 2) Pyhäjoen ympäristönsuojeluviranomainen (kunnan tekninen lautakunta) on todennut, että suunniteltuun ruoppausmassojen läji tyskorkeuden enimmäistason nostoon 3 metrillä ei ole estettä. Lau sunnon antajalla ei ole huomautettavaa muutoksen johdosta, kun ote taan huomioon hakijan antama selvitys muutoksen aiheuttamista vä häisistä ympäristövaikutusten muutoksista ja läjitysalueen sijainti kaukana ulkomerellä. Muutos voidaan toteuttaa samoilla edellytyk sillä ja lupamääräyksillä kuin aiemmin hyväksytty läjityslupa nro 56/2015/2 samalle alueelle. 3) Liikenneviraston meriväyläyksikkö on todennut, että hankealueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse vesilain mukaisia yleisiä kulku väyliä (vesiväyliä) eikä merenkulun turvalaitteita. Läjitysalueen länsipuolella, noin 4,7 km:n etäisyydellä, kulkee Raahe-Oulu-Kemi rannik koväylä. Liikennevirastolla on ollut alustavia suunnitelmia Kalajoki Raahe rannikkoväylän toteuttamiseksi, joka yhdistäisi Kalajoen väy Iän ja Raahe-Oulu-Kemi rannikkoväylän. Toteutuessaan suunniteltu väylä sijoittuisi noin 4,5 km:n etäisyydelle läjitysalueen länsipuolelle. Liikennevirasto on ilmoittanut, ettei se vastusta läjitysalueen ylätason korotusta esitetylle MW ,0 m tasolle. Liikennevirasto on muis tuttanut, että hankkeesta vastaavan tulee ilmoittaa Liikennevirastolle läj itystöiden lopettamisesta. Läjitystöiden loputtua läjitysalueella on suoritettava peittävä kaikuluotaus tai muu vastaava mittaus, jolla sel vitetään ja varmistetaan läjitysalueen syvyysolosuhteet. Harauspöy täkirjat karttoineen sekä muut hankealueen muutostiedot tulee toimit taa Liikennevirastolle merikarttojen ylläpitoa varten. MUISTUTUKSET JA MIELIPITEET 4) Metsähallitus on vaatinut käyttöoikeussopimuksen laatimista, jossa sovitaan sopijaosapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Suunniteltu läji tysalue sijaitsee Metsähallituksen hallinnassa olevalla yleisillä vesi alueilla. Käyttöoikeussopimus tulee olla laadittu, ennen kuin ruoppausmaiden läjitystoiminta voidaan aloittaa Metsähallituksen hallinnassa olevilla alueilla. Lisäksi Metsähallitus on edellyttänyt, että ruoppausmaiden läjittämiselle on saatava viranomaisten myöntämä lupa.

19 19 5) Perämeren eteläinen kalastusalue on vaatinut, että hakijan tulisi korvata kaupalliselle kalastukselle ja kalastolle ruoppausmaiden me rialueelle läjittämisestä aiheutuneet haitat täysimääräisinä. Kalastusalue on todennut, että euron vuosittainen kalatalousmaksu ei riitä korvaamaan kaikkia aiheutuneita haittoja. Kalastusalue on esittänyt, että kullekin meriläjitysvuodelle määrätään euron kalatalousmaksu nykyisen euron sijaan. Tällä muutoksella merialueen läjityksistä aiheutuvien vahinkojen ja haitto jen kompensoiminen saataisiin realistisemmalle tasolle suhteutettuna hankkeen suuruuteen. Läjitysten jälkeisten vuosien tarkkailu on erittäin tärkeää, jotta voi daan todeta, onko läjityksellä ollut pysyviä haittavaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen. Mikäli jälkitarkkailussa todetaan vesistö töillä olleen pysyviä haitallisia vaikutuksia, tulee hakijan korvata kär sityt haitat toteutuneiden haittojen mukaisesti. Kalastusalue on todennut, että Perämerellä tehdyistä ruoppauksista ja merialueen läjityksistä on alemmilta vuosilta huonoja kokemuksia kalastajien osalta. Ruoppaukset ja läjitykset merellä ovat samenta neet veden ja sotkeneet kalastajien pyydyksiä huomattavasti laajem malla alueella kuin mitä luvissa ja mallinnuksissa oli esitetty. Tämä aiheutti kalastajille ylimääräisiä pyydysten pesukertoja ja kalastuspaikkojen vaihtamista. Ruoppauksilla ja läjityksillä on myös suora ka loja karkottava vaikutus, joka näkyy heikentyneenä saaliina ja tulon menetyksinä. Kyseisessä tapauksessa on ollut kyse huomattavasti pienemmästä hankkeesta kuin hakijan kohdalla. Siitä huolimatta hankkeen takausmaksuksi oli viranomaisten toimesta määrätty euroa. Kala- ja vesitutkimus Oy:n julkaisusta Fennovoiman ydinvoimahank keen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu vuonna 2016 käy ilmi, että jo nykyinen hakijan vesistörakentaminen on vaikuttanut hai tallisesti sekä kaupalliseen, että vapaa-ajan kalastukseen. Vesistö töistä aiheutuvilla samentumilla on todettu selviä negatiivisia vaiku tuksia kalastukseen ja etenkin vaellussiikasaaliisiin. 6) Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry on todennut, että haki jalle ei tule myöntää lupaa nostaa läjityksen ylätasoa. Kirjelmässä on esitetty seuraavat perustelut: Ympäristölupapäätöksessä on ollut perusteena läj itysalueelle laske tut teoreettiset massatilavuudet. Laskelman mukaan meriläjitysalu eelle läjitettävä massamäärä olisi maksimissaan 1,1 miljoonaa kuu tiometriä. Tämän perusteella läjitysalueen täyttötasoksi laskettiin noin -23 metriä, jotta virtausten mukana kulkeutuva sedimentti saataisiin sidottua pohjalle. Päätöksessä on todettu, että läjitysalueen syvimpiin osiin ja siitä ylöspäin ulottuvalle tasolle 23 metrin syvyyteen voidaan läjittää maksimissaan m3 massoja ilman, että pohjan taso nousee ympäröivää merialuetta korkeammalle.

20 20 Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto on todennut, että alueen rau hoitettujen, uhanalaisten kalakantojen vuoksi, kaikki veden samentu misen aiheuttamat haitat tulisi minimoida, eikä läjityksen ylätason mahdollisesti aiheuttamaa riskiä veden samentumisesta vielä ny kyistä laajemmalla alueella tulisi ottaa. Hanhikivenniemen lähialueella saattaa kutea äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltu meriharjus ja ydinvoimalan ympäristö on vaaran tuneeksi luokitellun karisiian valtakunnallisesti merkittävää poikastuo tantoaluetta. Lisäksi lähialueen joissa on erittäin uhanalaisen vaellus sijan luonnonpoikastuotantoa. Alueella on myös muikun ja silakan poikastuotantoalueita. Läjitysalue sijaitsee noin kymmenen kilometrin päästä rannasta ja aiemman luvan myöntämishetkellä on arvioitu, että virtausten mu kana kulkeutuvien sedimenttien samentumisvaikutukset voivat las kennallisesti ulottua 2-4 km päähän läjityskohteesta lähinnä pohjanläheisessä vesikerroksessa. Tutkimustulosten perusteella on arvioitu, että sameusvaikutusten havaitseminen ranta-alueilla tai niiden lähei syydessä on epätodennäköistä. Hakijan Kala- ja vesitutkimus Oy:llä teettämästä Fennovoiman ydin voimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu vuonna julkaisusta käy ilmi, että ruoppausten ja läjitysten aikana ve sistötarkkailussa on havaittu alueelle luontaisen ajoittaisen sameu den lisäksi hetkellistä voimakasta veden samentumista sekä ruop paus- että läjitysalueella. Osana Kala- ja vesitutkimus Oy:n tekemää kalataloustarkkailua on tehty vapaa-ajan kalastajille ja kaupallisille kalastajille kyselyitä. Näissä kyselyissä sekä kaupalliset kalastajat että vapaa-ajankalastajat ovat raportoineet voimakkaasta laajalle alu eelle levinneestä samennuksesta ja veden roskaisuudesta. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto on todennut, että jos läjityksen ylätasoa nostetaan entisestään, sedimenttiä ei välttämättä saada si dottua pohjaan ja samentumat leviävät yhä laajemmalle alueelle. Ym päristöluvan varaisten toimien, ruoppauksen ja läjityksen, yhteisvai kutus ja vesistötöiden kerrannaisvaikutukset saattavat vaikuttaa alu een kalakantoihin huomattavasti arvioitua enemmän. Tällä hetkellä vesistötöiden vaikutusta vaarantuneeksi luokitellulle ka risiian poikastuotannolle tai erittäin uhanalaiseksi luokitellun vaellus siian poikasten selviytymiselle ei voida luotettavasti arvioida. Fenno voiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustark kailu vuonna julkaisussa todetaan, että vesistötöillä, jotka teh tiin vuonna 2015 loppusyksystä siian ja muikun mädin ollessa kehit tymässä, ei ole ollut vaikutusta poikasmääriin. Samassa julkaisussa todettiin toisaalla myös, että Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry:n toimesta istutettiin Pyhäjokeen 4,4 miljoonaa vastakuoriutunutta vaellussiianpoikasta ja Yppäriin n. 0,44 miljoonaa poikasta juuri en nen Kala- ja vesitutkimus Oy:n alueella tekemien poikasnuottausten

21 21 aloittamista. Vastakuoriutunutta karislian ja vaellussiian poikasta on mahdotonta erottaa toisistaan ilman geneettistä testiä. Alueelle teh dyt poikasistutukset ovat väistämättä vääristäneet poikasnuottausten tuloksia, eikä vesistötöiden vaikutuksia karisiian poikastuotantoon pystytä luotettavasti arvioimaan. Veden samentuminen vaarantaa mädin lisäksi myös joissa kuoriutu neet, jokiveden mukana mereen kulkeutuvat vastakuoriutuneet vael Iussiian poikaset, karisilan, muikun ja silakan poikaset. Rakennustöi den vaikutusalueella liikkuvien tai sinne merivirtojen mukana ajautu vien pienten kalanpoikasten kidukset voivat tukkeutua hengitysveden mukana tulevasta kiintoaineesta ja koska kalanpoikaset voivat liikkua pitkiäkin matkoja, rakennustyöt saattavat vaarantaa myös voimalan vaikutusalueen ulkopuolella olevat kalakannat sekä lähialueille istu tetut kalanpoikaset. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto toteuttaa toimialueellaan kala vesienhoitoa, erityisesti erittäin uhanalaisen vaellussiian kantojenhoi toa. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry:llä on Pyhäjoella kala hautomo, jossa se on yhteistyössä Pyhäjoen kalastajainseuran kanssa kerännyt kutemaan nousevien siikojen mätiä ja hautonut siitä vuosittain poikasia velvoiteistutuksia varten ja jäsenjärjestönsä kala vedenhoidon tarpeisiin. Vaellussiikojen luontainen lisääntyminen alu een joissa on heikkoa ja kantoja pitää tukea runsain istutuksin. Perä meren Kalatalousyhteisöjen Liitto muistuttaa, että vesistörakentami sessa aiheutuva haitta mahdolliselle kutuvaellukselle tai vastakuoriu tuneille istutetuille- ja luonnonpoikasille tulee minimoida. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto toteaa, että ruoppauksien ja läjitysten vaikutusta kalojen käyttäytymiseen ja vaellusreitteihin on ar vioitu Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen ka lataloustarkkailu vuonna julkaisussa, jossa 10/16 kalastajasta teki havaintoja vaellussiian vaelluksessa tapahtuneista muutoksista. Havaintoja tehtiin sekä läjitys- että ruoppausalueiden vesistöihin liit tyen. Vaellussiian istutuspoikaset haudotaan jokiin kutemaan nouse vien siikojen mädistä. Muutokset vaellussiian vaelluksessa saattavat vaarantaa uhanalaiset vaellussiikakannat, koska mädinhankinnan vaikeutuessa tai estyessä vaellussiian luonnonkantojen tukeminen is tutuksin ei onnistu. Alueen siikakantojen romahduksen vaikutus ulot tuisi huomattavasti ydinvoimalan lähialuetta kauemmas, sillä alueen jokien siikakantoja kalastetaan koko Perämeren alueella ja Merenkur kussa. Vesistöillä oli kalataloustarkkailussa saatujen tulosten perusteella ol lut selvästi havaittavia vaikutuksia kaupalliseen kalastukseen syksyllä Vaellussiikasaaliit olivat pienentyneet, pyynti oli estynyt osalla pyyntipaikoista ja veden sameus oli aiheuttanut pyydysten likaantu mista ja kalojen karkottumista. Vapaa-ajankalastajien kohdalla ti lanne oli vastaava. Tälläkin perusteella olisi epätodennäköistä, että vaikutuksia poikastuotantoon ei olisi ollut.

22 22 Viime aikoina ydinvoimalan rakennustöiden lähialueilla tehdyt lukui sat meriharjushavainnot saattavat viitata siihen, että meriharjuskan nat olisivat alueella elpymässä. Fennovoiman ydinvoimahankkeen rakentamisen aikainen kalataloustarkkailu vuonna julkaisussa on todettu, että nimenomaan Hanhikivenniemen ympäristössä va paa-ajan kalastajien meriharjussaalis lähes tuplaantui vuodesta 2014 ja tiheitä meriharjus keskittymiä on havaittavissa Hanhikiven niemen länsipuolella. Meriharjus ei kuitenkaan viihdy rehevöityneessä, vä hähappisessa, sameassa tai saastuneessa vedessä. Metsähallituksen luontopalvelujen Meriharjuksen hoitosuunnitelma, osa 2. Tavoitteet ja toimenpiteet -meriharjuksen kannanhoitosuunni telmassa tuodaan esille, että maankäyttö saattaa uhata meriharjuk sen elinympäristöjä maankäytön vaikutusalueella ja merirakentami seen liittyvien hankkeiden kohdalla tulee huolehtia, että meriharjuk sen suojelutarpeet otetaan huomioon hankkeiden ympäristö- ja vesi talouslupien lupamääräyksissä ja kalatalousvelvoitteissa. Meriharjus on paikallinen kala, jonka elinpiiri on suppea ja joka on kutupaikkauskollinen. Hanhikivenniemen ympäristö on Luonnonvara keskuksen tutkimusten perusteella Perämerellä meriharjuksen esiin tymisen ydinaluetta ja soveltuu meriharjuksen poikastuotantoalu eeksi. Meriharjuksen kannanhoitosuunnitelmassa yhdeksi kannan hoitoalueeksi on määritelty Kalajoen ja Pyhäjoen merialueet anad romisten harjuskantojen suojelemiseksi. On mahdollista, että alueelle kulkeutuva kiintoaine tukahduttaisi leviämisalueella kutevien kalojen mädin ja vaarantaisi meriharjuksen poikastuotantoalueen. Läjityk sistä aiheutuva nykyistä pahempi veden samentuminen voi pysäyttää meriharjuskantojen nykyisen, mahdollisesti suotuisan kehityksen ja jopa vaikuttaa niin, että koko kanta vaarantuu vakavasti ja meriharjus lopulta katoaa Perämereltä. HAKIJAN SELITYS Aluehallintovirasto on varannut Fennovoima Oy:lle mahdolli suuden selityksen antamiseen hakemuksesta saatujen lausuntojen, muistutusten ja mielipiteiden johdosta. Hakija on selityksessään todennut seuraavaa: 1) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ELY-keskuksen lausunnon perusteella hakija on arvioinut vakuuden riittävyyttä uudelleen. Ottaen huomioon läjityksen osuus edellä mai nitusta aiemmasta vakuuden määrästä ja se että hakijan käsityksen mukaan haettu muutoslupa ei aiheuta merkittäviä muutoksia olosuh teissa, riittävä vakuusmäärä meriläjityksen osalta hakijan näkemyk sen mukaan on euroa.

23 23 2) Pyhäjoen kunnan tekninen lautakunta Hakijalla ei ole lisättävää Pyhäjoen kunnan teknisen lautakunnan lau suntoon. 3) Liikennevirasto Hankkeesta vastaava ilmoittaa läjitystöiden lopettamisesta. Läjitystöi den loputtua läjitysalueella suoritetaan peittävä kaikuluotaus tai muu vastaava mittaus, jolla selvitetään ja varmistetaan läjitysalueen sy vyysolosuhteet. Harauspöytäkirjat karttoineen sekä muut hankealu een muutostiedot ilmoitetaan Liikennevirastolle merikarttojen ylläpi toa varten. 4) Metsähallitus Metsähallitus ei ole aluehallintoviraston päätökseen 56/2015/2 liitty vässä muistutuksessaan vastustanut luvan myöntämistä eikä esittä nyt varaumia käyttöoikeussopimusta koskien. Kuten aluehallintovi raston päätöksessä on todettu, vallitsevan ratkaisukäytännön mukai sesti ruoppausmaiden läjittämisestä meren pohjaan ei tule määrätä korvausta maksettavaksi. Vesilain (587/2011) 13 luvun säännökset viittaussäännöksineen määrittävät tyhjentävästi korvauskysymykset vesilain mukaisissa hankkeissa. Valtiolle ja sitä edustavalle Metsähallitukselle ei vesilain 13 luvun mukaan synny korvattavaa edunmenetystä sen johdosta, että yleisen vesialueen pohjaa käytetään luvalliseen läjitykseen. Koska lain sekä siihen perustuvan hallinto- ja oikeuskäytännön mu kaan läjittäminen voi tapahtua korvauksetta, ei ole perusteltua edel lyttää käyttöoikeussopimusta, jonka pääasiallinen sisältö on korvauk sesta sopiminen. Käyttöoikeussopimuksen edellyttäminen sitoisi lu paharkinnan ajallisesti ja sisällön puolesta epämääräiseen tekijään. Mikäli aluehallintovirasto katsoisi vastoin vallitsevaa käytäntöä, että läjittämisestä olisi suoritettava korvausta, tulisi korvaus hakijan mu kaan määrätä viran puolesta sen sijaan, että edellytettäisiin sopi musta. Hakijan käsityksen mukaan korvauksen määräämiselle ei kui tenkaan ole laillista perustetta. 5) Perämeren eteläinen kalastusalue Hakemusvaiheessa on arvioitu, että hankkeesta seuraa kalataloudel lisia menetyksiä ja niiden korvaamisesta on siten tehty esitys. Hakija ei näe tarvetta nostaa meriläjitystä koskevan kalatalousmaksun suu ruutta euroon, sillä meriläjityksestä ja muusta vesirakentami sesta aiheutuvaa haittaa kompensoidaan jo riittävästi. Hankealueen lähistöllä kalastavien kaupallisten kalastajien kanssa on tehty kor vaussopimukset vuonna 2015 ennen vesirakennustöiden aloitta mista. Korvauksia on maksettu sopimuksen mukaisesti vuosina 2015, 2016 ja Lisäksi vesirakennustöistä on maksettu kalatalousmak sua vuosina 2015, 2016 ja 2017 aluehallintoviraston myön tämien vesilupien nro 54/2015/2 mukaisesti euroa vuodessa ja nro 56/2015/2 mukaisesti euroa vuodessa. Myös päätöksessä nro 91/2016/1 on edellytettyjäähdytysveden pur kurakenteiden rakentamista koskeva kalatalousmaksu, määrältään

24 euroa vuodessa. Näin ollen hakija maksaa kalatalousmaksuja yhteensä enemmän kuin vain muutoksenhaunalaisessa päätöksessä 56/2015/2 mainittu euroa. Edellä mainittujen lupapäätösten kalatalousmaksujen yhteissumma on jo nykyisin muistuttajan vaatima euroa. Kaikki kalatalous maksut käytetään hankkeen aiheuttamien kalataloudellisten vahinko jen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi mukaan lukien toimenpiteiden suunnittelu ja tuloksellisuuden seuranta. Kyseessä oleva läjityspaikka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä ran nikosta. Hakija pitää epätodennäköisenä, että muistuttajan mainitse mat haittavaikutukset olisivat aiheutuneet hakemuksessa tarkoite tusta hankkeesta. Hakija on lupahakemuksessaan esittänyt, että aluehallintoviraston antamassa lupapäätöksessä nro 56/2015/2 annetut lupamääräykset ovat lupamääräystä 1 lukuun ottamatta edelleen sovellettavissa sel laisenaan eikä lupaa ole tarpeen muuttaa muilta osin. Kun alkuperäi nen lupa on toiminnalle myönnetty, on sen edellytykset ja muun mu assa tarkkailuohjelmat laadittu perusteellisesti sekä hakijan toimesta, että viranomaisen toimesta vesilain virallisperiaatteen mukaisesti. Tuolloin myönnetty lupa on voimassa vuoden 2025 loppuun saakka eikä sitä ole syytä muuttaa enemmän kuin hakijan esittämällä tavalla on tarpeen. Hakija toteaa, että voimassa olevan luvan lupamääräyksen 8 mukaan hakija on vastuussa meriläjityksestä aiheutuvasta edunmenetyk sestä. Läjittämisestä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. Nykyi sen vesilain järjestelmässä edunmenetyksellä tarkoitetaan käsitettä, joka kattaa vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen. Lisäksi lu vassa on annettu ohjaus ennakoimattoman edunmenetyksen varalta. Jos päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu edunmene tystä, jota ei ole nyt ennakoitu, voi siitä vaatia korvausta erikseen si ten kuin vesilain 13 luvun 8 :ssä on säädetty. Myös tällainen enna koimaton luvan mukaisesta hankkeesta syntyvä vahinko on kuitenkin ns. laillista vahinkoa ja korvausta siitä voi vaatia hakemuksella lupa viranomaiselle. Jos aiheutunut vahinko on laadultaan sellainen, ettei se tule vesilain korvausjärjestelmän mukaan korvattavaksi, voidaan siihen määrätyin edellytyksin soveltaa lakia ympäristövahinkojen kor vaamisesta (737/1994). Täten hakijan näkemyksen mukaan muistuttajan huoli siitä, että ve sistötöistä aiheutuu pysyviä haitallisia vaikutuksia, on jo riittävästi huomioitu nykyisessä luvassa. Hakija toteuttaa vesirakentamiseen liittyvää kalataloustarkkailua ka lataloustarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuun sisältyy myös jälki tarkkailu, joka toteutetaan töiden valmistumista seuraavana vuotena. Jälkitarkkailuun sisältyy kalaston rakenteen sekä siian, muikun ja si lakan poikastuotannon selvittäminen sekä lisäksi kaupallisten kalas tajien ja vapaa-ajan kalastajien seurannan. Lupapäätöksen lupamää

25 Meriveden sameus Meriveden sameuden tarkkailusta vesirakentamisen aikana on mää luvissa nro 54/2015/2 ja nro 56/2015/2. Vesirakentamisen aiheutta virtausmittareilla. Sameus- ja virtausmittauksista käy ilmi, että läjitys mutta kauempana sijaitsevalla mittauspaikalla sameusarvot ovat ol mista. Tutkimusten mukaan muistuttajan esiin tuomat hetkelliset voi ja satunnaisesti kovaa savea ja lohkareita. Vuosina 2015 ja 2016 to Mainituista syistä hakija pitää muistuttajan vaatimusta perusteetto Lisäksi hakija on lupahakemuksessaan esittänyt haitallisia vaikutuk rätty Pohjois-Suomen aluehallintoviraston myöntämissä taisi myöntää. muuttamisen tarpeelliseksi, voivat ne jo nykyisen luvan perusteella mana. maa sameuden leviämistä tarkkaillaan jatkuvatoimisilla sameus- ja Lähemmällä mittauspisteellä on ollut lyhytkestoisia sameuspiikkejä, matta arvot ovat palautuneet nopeasti taustatasolle. Ruoppaus- ja lä selle lupamääräyksen muutokselle. leet alhaisia koko tarkkailujakson ajan. Sameuspiikeistä, jotka ovat olleet tyypillisesti tuntien luokkaa ja rajoittuneet läjityspäiviin, huoli jitystöiden päätyttyä sameustasoissa ei ole todettu pysyvää kohoa Vuosina 2015 ja 2016 ruopatutja meriläjitysalueelle läjitetyt maa-ai sia lieventäviä toimenpiteitä. Läjitysten oikeanlaisella sijoittamisella ja olleet pääsääntöisesti moreenia, jossa on runsaasti karkeaa ainesta jitystoiminnan todellisen vaikutusalueen laajuus tulee läjitystason Läjitysalueen pohjatason nousun muutokset pohjan topografiassa ja jityksen aiheuttamat haitat kalataloudelle on luvan nro 56/2015/2 yh lataloudelle sellaisia lisähaittoja, etteikö hakijan hakemaa lupaa voi teydessä tutkittu eikä nyt haettu läjityksen ylätason nosto aiheuta ka suunniteltaessa ja lupaa käsiteltäessä arvioitiin. Läjitetyt massat ovat makkaat veden samentumiset eivät ole esteenä hakemuksen mukai teutettujen tarkkailututkimusten perusteella on todennäköistä, että lä läjityssuunnitelmaa seuraamalla on mahdollista lieventää toiminnasta meriveden sameudessa ovat käytännössä merkityksettömiä verrat syntyviä haitallisia vaikutuksia. dessä on arvioitu. kuin aluehallintoviraston päätöksen nro 56/2015/2 käsittelyn yhtey mia. Näin ollen, mikäli valvovat viranomaiset katsovat suunnitelmien pin ELY-keskukset voivat tarvittaessa tarkentaa tarkkailusuunnitel niin tehdä. 6) Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry räyksissä 10 ja 11 on vielä mainittu, että Pohjois-Pohjanmaan ja La tuna voimassa olevaan, vuoteen 2025 voimassa olevaan lupaan. Lä tapahtuman yhteydessä tapahtuu väliaikaista sameustason nousua. nekset ovat olleet karkeampia ja kiinteämpiä kuin hanketta alun perin muutoksesta huolimatta olemaan pienempi tai enintään yhtä suuri 25

26 Vaikutukset kalastukseen vuosia alhaisempia jo kesällä 2016 ennen vesistötöiden alkamista sa Vuonna 2012 toteutetussa meriharjusta koskevassa tutkimuksessa man vuoden syksyllä. riharjusta, ja vuonna 2016 toteutetun tutkimuksen perusteella todet romista meriharjusta. Anadrominen harjus nousee kudulle keväällä sina 2012 ja 2016 tehtyjen selvitysten perusteella merikutuisen har jemmin Pyhäjoen edustan merialueella ei ole pystytty todentamaan. riutuneita poikasia ole havaittu poikastuotantoon mahdollisesti sovel Suoria havaintoja meriharjusten kudusta ei ole tehty, eikä vastakuo tuvista alueista huolimatta. Vuosina 2015 ja 2016 toteutettujen vesis tötöiden ei arvioida vaikuttaneen mahdolliseen meriharjuksen lisään selyjen perusteella meriharjusta on vuoden 2016 aikana saatu melko Meriharjus on huomioitu hankkeen ympäristö- ja vesitalousluvissa. Aluehallintoviraston hakijalle aiemmin myöntämän vesilain mukaisen kutukalojen nousseen jokeen mennessä. Räjäytystöiden rajoit kudun häiriintyminen ja syksyllä karisiian kudun häiriintyminen. saan meriharjuksen syönnösaluetta. Liminkaojassa esiintyy anad Hakija on tehnyt useita kattavia meriharjukseen liittyviä selvityksiä. Meriharjus todettiin Pyhäjoen edustan merialueella esiintyvän säännöllisesti me viittaisi myös se, että vaellussiian saalismäärät olivat aikaisempia jille maksetuista korvauksista, sillä esimerkiksi siikarysien pyydysyk tiin, että Yppärin ja Raahen välinen rannikkoalue on kokonaisuudes vaittavissa selvä vaellussiian saalismäärän putoaminen noin kg lismäärän putoaminen voi olla myös seurausta kaupallisille kalasta todetaan, että saalistilastoissa kaupallisten kalastajien osalta on ha juskannan olemassa oloa Hanhikiven niemen ympäristössä tai laa saaliissa perusjoukkoon laajennettaessa. liista oli kuitenkin yhden kalastajan saalista, joka korostuu kokonais desta 2014 ollen jopa 156 kg. Suurin osa vapaa-ajankalastajien saa vasti vapaa-ajankalastajien meriharjussaalis lähes tuplaantui vuo neensa meriharjusta ja saalismäärä oli yhteensä jopa 43 kg. Vastaa tasolta reiluun kg. Raportissa todetaan myös, että osittain saa runsaasti saaliiksi. Kaupallisista kalastajista kahdeksan ilmoitti saa sikkömäärät alueella laskivat selvästi aikaisemmista vuosista. Tähän vesistötyökohteiden läheisyydessä sijaitsevaan Liminkaojaan. Vuo tymiseen tarkkailualueella. 54/2015/2 mukaisesti vesistörakentamiseen liittyvät räjäytystyöt on tamisella keväällä estetään meriharjuksen vaelluksen ja mahdollisen vion mukaan meriharjuksen kutuvaelluksen arvioidaan olevan ohi ja Hakijan teettämässä vesirakentamisen aikaisen kalataloustarkkailun ja kaupallisen kalastajien vuotta 2016 koskevassa kyselyn raportissa Kaupallisille kalastajille ja vapaa-ajankalastajille kohdennettujen ky luvan sataman, vedenottorakenteen ja meriväylän rakentamiselle nro sallittu välisenä aikana. Tehdyn kalatalousvaikutusar 26

27 27 Hakija tulee myös tulevina vuosina tekemään selvityksiä liittyen me riharjukseen. Aluehallintoviraston myöntämässä ydinvoi malaitoksen ympäristöluvassa nro 91/2016/1 on lupamääräyksiä liit tyen meriharjukseen. Tähän mennessä hakija onkin jo muun muassa toteuttanut sähkökoekalastuksia Liminkaojassa syksyllä 2016 ja jou lukuussa 2016 toimittanut luvan mukaisesti yksityiskohtaisen suunni telman meriharjuksen seurannasta vuosina Mainituista syistä hakija pitää muistuttajan vaatimusta perusteetto mana. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto muuttaa antamansa päätöksen nro 56/15/2 määräyksen 1 kuulumaan seuraavasti: 1. Merialueelle saadaan läjittää ruoppausmassoja noin 190 ha:n alu eelle. Läjitystä ei saa ulottaa koordinaattipistein (ETRS-GK24) N = E = , N = E = , N = E = , N = E = rajatun alueen ulkopuolelle. Läji tyksen ylätaso saa nousta korkeudelle MW ,0 m. RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksessa on kyse ruoppausmaiden merialueelle läjittämistä koske vassa vesiluvassa sallitun läjityskorkeuden enimmäistason nostamisesta kolmella metrillä. Hakemuksen mukaan Hanhikiven ydinvoimalaitoksen vesitaloushankkeisiin liittyvät ruoppausmaat eivät mahdu vesitalousluvan mukaiselle meriläjitysalueelle, jos läjityskorkeutta ei nosteta. Voimassa olevassa lupapäätöksessä läjittämisen haittavaikutuksena on todettu merenpohjan habitaatin menetys. Lisäksi kalastusmahdollisuuk sien ja kalaston elinolosuhteiden on todettu heikkenevän sekä läjitysalu eella ja proomuliikennealueella että samenemisen ja melun vaikutusalu eilla. Läjitysalueen merenpohjan topografia on todettu muuttuvan pysy västi, mikä voi vaikuttaa alueen virtausolosuhteisiin. Päätöksen peruste luissa on arvioitu muutoksien pohjanläheisiin virtauksiin jäävän pieniksi, kun läjitys toteutetaan hakemuksen ja lupamääräysten mukaan siten, ettei pohjan taso nouse ympäröivää merialuetta korkeammalle. Hakemuksen mukainen läjityskorkeuden enimmäistason nostaminen kol mella metrillä voi jossain määrin lisätä merenpohjan läheisten virtausten muutoksia sekä mahdollisesti myös samentumista. Merenpohjan habi taatin menetystä tai melua läjityskorkeuden muutos ei ennalta arvioiden lisää. Muutos ei ennalta arvioiden merkitsevästi lisää hankkeen vaikutuk sia yleisiin tai yksityisiin etuihin. Muutokselle ei ole kaavasta johtuvaa es tettä. Kalataloudellisten vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi merilä jitysvuosille määrätty euron kalatalousmaksu kattaa kalakannoille

28 28 Soveiletut säännökset tai kalastukselle aiheutuvan vahingon läjityskorkeuden nostamisen jäl keenkin. Ennalta arvioiden muutoksesta ei aiheudu lisää haittaa ammat timaiselle kalastukselle. Luvan saajan on kuitenkin tältäkin osin pantava korvausasia vireille, mikäli haittojen korvaamisesta ei sovita. Luvan haltijalla on lainvoimaisen vesitalousluvan perusteella oikeus me riläjitykseen nyt kysymyksessä olevalle Suomen valtion yleiselle vesialu eelle. Aluehallintovirasto katsoo, ettei läjityskorkeuden enimmäistason muuttaminen edellytä käyttöoikeuden myöntämistä eikä korvausten mää räämistä. Ennalta arvioiden läjityskorkeuden muuttamisesta ei aiheudu edellä sa notun lisäksi muuta edunmenetystä. Muutoksesta luvan haltijalle koituva hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koitu viin menetyksiin. Näin ollen luvan myöntämisen edellytykset läjityskor keuden enimmäistason nostamiselle ovat olemassa. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja voimassa olevan vesitalousluvan lupamääräyksiä. Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta, 5, 6 ja 7 Vai m istel ui u pa Aluehallintovirasto oikeuttaa Fennovoima Oy:n ryhtymään hankkeen to teuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin jo ennen päätöksen lainvoimai seksitulemista. Valmistelulupa käsittää ruoppausmaiden läjittämistä me riläj itysalueel le. Luvan saajan on ennen toimenpiteisiin ryhtymistä asetettava Pohjois- Suomen aluehallintoviraston peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualueelle euron suuruinen vakuus niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaamisesta, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan määräysten muuttaminen voi aiheuttaa. Perustelut Valmisteluluvalle on sama perusteltu syy kuin päätöksessä nro 56/2015/2 myönnetylle valmisteluluvalle. Tuolloin hakija oli esittänyt, että ydinvoi malaitoksen rakentamiseen liittyvässä ydinenergialainsäädännössä ja Säteilyturvakeskuksen YVL-ohjeissa esitetyn turvallisuustason saavutta minen edellyttää, että jäähdytysvesitunnelien ja reaktorikaivannon sekä vesistörakentamisen louhintatyöt on tehtävä ennen ydinvoimalaitoksen rakennusten ja rakenteiden betonivalujen aloittamista. Louhintatöitä si sältyy tämän vesitalouslupahakemuksen kanssa yhtä aikaa käsiteltävänä olevien väylän, sataman ja vedenottorakenteiden rakentamiseen. Lisäksi louhintatöitä sisältyy jäähdytysveden purkurakenteiden rakentamiseen. Meriläjitys kytkeytyy koko rakentamisen ajan muuhun vesirakentamiseen ja sen sujuvaan läpiviemiseen. Hanke on kokonaisuutena pitkäkestoinen. Nyt kyseessä olevassa valmistelulupahakemuksessa haitat aiheutuvat ruoppausmaiden suunniteltua korkeammalle läjittämisestä johtuvasta

29 29 Sovelletut säännökset mahdollisesta lisääntyvästä virtausten muutoksista ja veden samentumi sesta. Vaikutusten vähäisyydestä johtuen valmistelevat toimenpiteet voi daan suorittaa tuottamatta muulle vesien käytölle tai luonnolle ja sen toi minnalle huomattavaa haittaa. Vesilain 3 luvun 17 :n 1 momentissa säädetään, että valmistelulupaa koskevassa päätöksessä hakija on, jollei hakijana ole valtio, kunta tai kuntayhtymä, velvoitettava asettamaan ennen toimenpiteisiin ryhtymistä hyväksyttävä vakuus, jollei tämä ole ilmeisen tarpeetonta. Vakuuden tu lee kattaa niiden vahinkojen, haittojen ja kustannusten korvaaminen, jotka päätöksen kumoaminen tai luvan ehtojen muuttaminen voi aiheut taa. Aluehallintovirasto pitää riittävänä luvan saajan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen lausunnon johdosta antamassaan selityksessä arvioimaa vakuusmäärää, euroa. Vesilain 3 luvun 16 ja 17 1 ja 3 momentti Lausuntoihin, muistutuksiin ja mielipiteisiin vastaaminen Aluehallintovirasto ottaa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lau sunnon huomioon ratkaisusta ja sen perusteluista ilmenevästi. Liikenneviraston lausunnon johdosta aluehallintovirasto viittaa päätöksensä nro 56/2015/2 lupamääräykseen 6, jossa on määrätty tehtäväksi peittävä kai kuharaus läjitystöiden loputtua. Luvan saajan selityksen mukaan haraus pöytäkirjat karttoineen sekä muut hankealueen muutostiedot ilmoitetaan Liikennevirastolle merikarttojen ylläpitoa varten. Metsähallituksen muistutuksen johdosta aluehallintovirasto ratkaisun perusteluihin viitaten toteaa, että Metsähallitus ei ole vastustanut voi massa olevan meriläjitystä koskevan vesitalousluvan myöntämistä eikä aluehallintovirasto vallitsevan ratkaisukäytännön mukaisesti ole määrän nyt korvauksia ruoppausmaiden läjittämisestä meren pohjaan. Meriläji tyslupa korvausratkaisuineen on tullut lainvoimaiseksi. Aluehallintovi rasto katsoo, ettei ole perustetta määrätä Metsähallitukselle korvausta meriläjityksen enimmäistason nostamisen johdosta, kun otetaan huomi oon voimassa oleva lainvoimainen vesitalouslupa ja sallitun enimmäista son noston vähäiset vaikutukset. Perämeren eteläisen kalastusalueen ja Perämeren Kalatalousyhtei söjen Liitto ry:n kirjelmien johdosta aluehallintovirasto viittaa pääasia ratkaisuun ja sen perusteluihin. Ennalta arvioiden läjityskorkeuden enim mäistason nostamisella ei ole sellaisia vaikutuksia kalastoon tai kalastuk seen, että vesitalouslupa- tai valmistelulupahakemus tulisi hylätä. Kala talousmaksun ja ammattimaiselle kalastukselle aiheutuvien edunmene tysten osalta on voimassa, mitä aluehallintoviraston päätöksessä nro 56/2015/2 on määrätty.

30 30 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Paätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. Valmisteluluvan täytäntöönpanokelpoisuus Valmistelulupaa koskeva päätös saadaan panna täytäntöön muutoksen hausta huolimatta. Muutoksenhakutuomioistuin voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon tai rajoittaa päätöksen täytäntöönpanoa. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon pal velukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvos ton asetuksen (1353/2016) mukaisesti. Luvan muuttamista tai tarkista mista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. Asetuksen liitteenä ole van maksutaulukon mukaan yli m3 ktr vesialueelle läjitystä kos kevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Käsittelymaksu on näin ollen euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Pyhäjoen kunta Pyhäjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen / Pyhäjoen kunnan tekninen lautakunta Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Pohjois-Suomen kalata louspalvelut (sähköpostitse) Liikennevirasto, Meriväyläyksikkö (sähköpostitse) Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset Ilmoittaminen ilmoitustauluillaja Raahen seutu lehdessä Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Suomen aluehallintovi raston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Pyhäjoen kunnan viral lisella ilmoitustaululla.

31 31 Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalve lussa. Kuulutuksesta ilmoitetaan Raahen Seutu -nimisessä sanomalehdessä.

32 32 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Hannu Puranen Riitta Riihimäki Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Hannu Puranen ja Riitta Rii himäki (esittelijä). RRIes Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai Liite Valitusosoitus

33 aluehallintoviraston valittajan postiosoite, miltä mitä perusteet, valittajan, asiakirjat, mahdollisen jäljennös Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muu tosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Poh jois-suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saat taa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ym päristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusoikeus on myös saamelaiskärä jillä ja kolttien kyläkokouksella ympäristönsuojelulaissa ja vesilaissa säädetyn mukaisesti. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta nimi ja kotikunta puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muut tuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi joilla muutosta vaaditaan laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjel mää toim iteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai semmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti sel vitys asiamiehen toim vallasta valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjel män on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäynti maksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myös kään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on vali tuskirjelmäkohtainen.