80100 JOENSUU Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) / /2017

Transkriptio

1 1 JOENSUUN KAUPUNKI MAA AINESLUPA JA YMPÄRISTÖLUPA Rakennus ja ympäristölautakunta Muuntamontie 6 Annettu julkipanon jälkeen JOENSUU Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) / /2017 ASIA Päätös maa aineslain 4 a :n mukaisesta maa ainesten ottamislupahakemuksesta sekä ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen. LUVAN HAKIJA T. Maijala Oy Mustolanperäntie 61, Haapajärvi y tunnus yhteyshenkilö Juha Ahvanainen p TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kalliokiviaineksen ottaminen ja kiviaineksen louhinta ja murskaus Joensuun kaupunki, Pielisensuu, tila Kuhasalo RN:o 9:52 kiinteistötunnus Toiminta sijoittuu Ruisvaaran kallioalueelle Joensuun keskustasta noin 11 km luoteeseen. Ottoalue sijaitsee Lentoväylän ja Onttolantien välisellä alueella, Liperin ja Kontiolahden kuntien rajojen tuntumassa. Alueelle johtavan metsäautotien liittymä on lähinnä osoitetta Onttolantie 7, Onttola. Kyseessä on uusi kallionottoalue. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Maa aineslain (MAL 555/1981) 4 :n mukaan maa ainesten ottamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa. YSL liite 1 taulukko 2 kohta 7 c ja e mukaan luvanvaraisia toimintoja ovat kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää sekä tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta aika on yhteensä vähintään 50 päivää. MAL 4 a ja YSL 47 a :n mukaan maa ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (VNa ympäristönsuojelusta 713/2014) 2.1 kohta 6 a ja b mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltäviin lupa asioihin kuuluu kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää sekä tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta aika on yhteensä vähintään 50 päivää. ASIAN VIREILLETULO TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Alueelle ei ole myönnetty aikaisemmin lupia. Kiinteistön omistaa Joensuun kaupunki, jonka kanssa luvan hakija on tehnyt kiviainesten otto oikeussopimuksen 6 hehtaarin suuruisen alueen kiviainesten ottotoimintaan. Hakemukseen on liitetty kiviainesten otto oikeussopimus. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella ei ole asemakaavaa. Alueelle laaditun MOPP osayleiskaavan (Marjala, Onttola, Pilkko, Puntarikoski osayleiskaava) on korvannut Joensuun seudun yleiskaava Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alue lähes kokonaan osoitettu maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta MU. Alueen pääkäyttötarkoitus on maa ja metsätalous. Alueelle kohdistuu yleisen virkistyskäytön kysyntää ja siten tarpeita järjestää ulkoilureittejä. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alueen pohjoisreuna on osoitettu työpaikka alueen reservialueeksi TP/res. Alueen yksityiskohtainen käyttö on tarkoitus ratkaista asemakaavalla. Reservialueella tarkoitetaan uusia tai täydennysrakennettavia alueita, joiden toteutus ajoittuu ensisijaisesti vuoden 2020 jälkeen. Pohjois Karjalan maakuntakaavassa alueeseen ei kohdistu merkintöjä. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Toiminta sijoittuu Joensuun lentokentän läheisyyteen, lyhin etäisyys lentokenttäalueelle ottamisalueen rajasta noin 380 metriä pohjoiseen. Alueelta noin 650 metrin etäisyydellä kaakon suuntaan on NCC Industry Oy:n kallionottoalue. Kohde ei sijaitse Natura alueella tai muulla luonnonsuojelualueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole muinaismuistoja.

3 Alueen kaakkoispuolella sijaitsee MOPP osayleiskaavan laatimisen yhteydessä teetetyssä luonto ja maisemaselvityksessä kartoitettu Ruisvaaran rinnelehto ja alueen lounaispuolella Ruisvaaran länsipuolen suo. Kohdealue on topografialtaan vaihtelevaa metsämaata. Maanpeite on päätyypiltään kivennäismaata. Maa aines alueella on kalliota, jonka päällä on vaihteleva määrä moreenia. Kohde on kasvupaikkatyypiltään pääosin kangasta. Pääpuulajeina ovat mänty ja kuusi. Puuston ikä on vuotta. Ottamisalueella ei ole tiedossa uhanalaisia eläin tai kasvilajeja eikä muitakaan tekijöitä, joihin ottamistoiminta voisi haitallisesti vaikuttaa. Kaakkoispuolella olevaa Ruisvaaran rinnelehtoa on varjeltava tarkoin. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, alueen pohjois ja länsipuolella noin 150 metrin päässä sijaitsee Lykynlammen vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Kohteen välittömässä läheisyydessä ei ole kaivoja tai muita vedenottamoita. Lähin vesistö on Jaamanlampi länsi lounassuunnassa 530 metrin etäisyydellä. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee alueen eteläpuolella noin 310 metrin etäisyydellä ottamisalueen rajasta. LAITOKSEN TOIMINTA Kalliokiviainesten louhinta ja murskaus Ottamistoiminnan tarkoituksena on maa ja kalliokiviainesten sekä lohkareista tehtävien murskattujen lajikkeiden hyödyntäminen erilaisiin rakentamistarpeisiin. Alueelle haetaan lupaa kymmeneksi vuodeksi. Ottamisalueen pinta ala on 4,48 ha ja louhinta alueen 3,82 ha. Ottamisalue sisältää varasto ja tukitoimintoalueen. Leikattavat kokonaismassat ovat pintamaineen noin m 3 ktr. Alin suunniteltu ottotaso on +111,00 (N2000) alueen itäreunassa. Pohja nousee yhden prosentin kaltevuudella kohti länttä mentäessä. Oton aikana pohjaveden pintaa tarkkaillaan. Mikäli pohjavettä havaitaan, ottamista ei uloteta alemmaksi kuin tasolle, joka on vähintään 2 metriä havaittua pohjavesipintaa ylempänä. Niihin kohtiin, joissa louhintarintauksen korkeudeksi tulee yli 5 metriä, tehdään noin 5 metrin levyinen kalliohylly. Se tulee noin 3 metriä ympäröivää maanpintaa alemmas. Tällainen hylly on tarpeen tehdä louhinta alueen eteläreunalle. Ennen varsinaisen louhinnan aloittamista ottamisalueen itäpuolelle tasataan varastoalue. Suunnitelmassa esitetty ottamisalue merkitään ennen varsinaisen leikkaustyön aloittamista maastoon esimerkiksi puupaaluilla tai kepeillä. Alueella ei ole rakennuksia tai rakennelmia. Ajoittain toistuvaa, melko lyhytaikaista kiviainesten jalostusta varten paikalle sijoitetaan murskaus tai seulontalaitteita. Louhokseen ei pintavaluntana tule merkittävästi vesiä, sillä ottoalue on muuta ympäristöä korkeammalla. Lisäksi suunnitelluille otto ja varastointialueille ei tulla tekemään asfaltoituja tai muita pinnaltaan tiiviitä alueita, jolloin suurin osa alueelle satavasta vedestä pidättyy ottoalueen pintaosiin ja haihtuu. 3

4 Mikäli pintavaluntaa silti esiintyy, pintavalumavedet johdetaan ojien kautta varastoalueen itäreunalle tehtävään laskeutusaltaaseen, jossa kiintoaineksen laskeutuksen jälkeen vedet johdetaan edelleen maastoon itään päin louhoksesta. Kivenmurskaamo sijoitetaan suunnitelmassa merkitylle paikalle alueen itäreunalle. Työn edetessä valmiiksi leikatuille alueille sijoitetaan jalostettujen tuotteiden varastokasoja. Pintamaat varastoidaan reuna alueille, josta ne käytetään hyväksi maisemoinnin yhteydessä. Louhinta koostuu porauksesta, kiven irrotuksesta (räjäytyksistä) ja rikotuksesta (louheen lohkarekokoa pienennetään murskauslaitokseen sopivaksi). Louhe murskataan Tielaitoksen luokituksen mukaisella B luokan siirrettävällä murskauslaitoksella, jossa pölyn haitallinen leviäminen ympäristöön on estetty kesällä kastelemalla ja talvella suojaamalla pölynlähteet peitteillä tai koteloinneilla. Murskaus voidaan suorittaa myös telaketjualusteisella omin avuin liikkuvalla murskaimella. Alueella louhittaisiin ja murskattaisiin vuosittain keskimäärin tonnia kiviainesta. Murskauksessa syntyvien kiviainesten varastokasat sijoitettaisiin mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman lähelle murskauslaitosta. Varastokasojen sijoittelulla estetään pölyja melupäästöjen leviäminen ympäristöön. Louhintaa ja murskausta on tarkoitus suorittaa 1 2 kertaa vuodessa noin 3 6 viikkoa kerrallaan. Räjäytyksiä suoritettaisiin keskimäärin 1 2/toimintajakso. Toiminta aikoina räjäytystöitä suoritettaisiin ma pe klo 8 18, kallion porausta klo 7 22, louheen rikotusta 8 18 sekä murskausta klo 7 22 välisenä aikana. Kuormausta ja kuljetusta tehtäisiin ma pe klo 6 22, yksittäisiä myynti ja raaka ainekuljetuksia voisi olla myös muina aikoina. Työmaaliikenne alueelle ja sieltä pois tapahtuu metsäautotien kautta sekä siitä edelleen Onttolantielle. Liikennemäärä metsäautotiellä on vähäinen. Tien liikennöitävyys taataan kaikissa olosuhteissa. Ottamistyön aikana noudatetaan voimassaolevia työturvallisuusmääräyksiä. Kaikki yli viiden metrin korkuiset rintaukset aidataan. Poltto ja voiteluaineita varastoidaan alueella vain sen verran mitä käytettävät työkoneet välittömästi vaativat. Niiden säilyttämisessä huomioidaan annetut lait ja asetukset. Ottamisen päätyttyä alue muotoillaan ottamissuunnitelman mukaisesti siten, että se mahdollisimman hyvin sulautuu ympäristöönsä. Alue palautuu metsätalouskäyttöön. Kallioluiskat louhitaan kaltevuuteen 7:1. Lopulliset maaluiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3. Muotoilua tehdään mahdollisuuksien mukaan sitä mukaa kun ottamistoiminta edistyy. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Melu Louhintatyössä ja murskauslaitoksella melua syntyy porauksesta, räjäytyksistä, murskauksesta, kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Murskauslaitoksen tärkeimmät melunlähteet ovat kiviaineksen rikotuslaitteet, murskaimet, seulasto sekä kuljettimet. Räjäytysmelu on kestoltaan lyhytaikaista ja kertaluonteista. Louhinnan ja murskauksen eri työvaiheiden lisäksi melua aiheuttavat liikkuvat ajoneuvot, työkoneet ja kiviaineksen pudotukset kuljetusvälineisiin. 4

5 Porausmelu on korkeataajuuksista, mikä lisää sen häiritsevyyttä. Toisaalta korkeataajuuksinen melu vaimenee nopeasti, eikä näin ollen leviä kauas. Räjäytyksistä syntyvä melu on kertaluonteista ja lyhytkestoista. Tärinää ja sen ympäristöhaittoja voidaan lieventää optimaalisella ominaispanostuksella sekä valitsemalla louhinnan etenemissuunta ympäristö huomioon ottaen, mikäli mahdollista. Tärkeimmät keinot meluhaitan vähentämiseksi ovat toiminta ajat, murskauslaitteiston sijoittaminen mahdollisimman lähelle kallioseinämää, varastokasojen ja maastonmuotojen käyttö meluesteinä sekä laitteistojen kotelointi. Laitos pyritään sijoittamaan niin, että varastokasat vähentävät melun leviämistä asutuksen suuntaan. Etäämmällä melu vaimenee etäisyyden ansiosta ja sekoittuu maantien aiheuttamaan liikennemeluun. Murskauksen melu on tasaista ja työaika on kausittaista eikä toiminta ole jatkuvaa. Murskauksen ei arvioida aiheuttavan raja arvojen ylityksiä lähimmän asutuksen kohdalla. Pöly Porauksesta syntyvän leijuvan pölyn leviämistä estetään pääasiassa porausvaunuihin sijoitetuilla pölynkeräyslaitteilla. Murskauksessa ja kiviaineksen käsittelyssä syntyviä pölyhaittoja voidaan vähentää kastelemalla sekä peitteillä ja koteloinneilla. Kiviaineksen putoamiskorkeuden säätelyllä voidaan estää kuljettimelta varastokasaan putoavan kiviaineksen pölyämistä. Kiviaineskasojen sijoittelulla estetään meluhaitan lisäksi myös pölyhaittaa. Murskauslaitoksen pääasiallisia pölyäviä kohteita ovat kuljettimien päät ja seulastot sekä kiviaineksen syöttö. Pölyä syntyy itse laitoksen lisäksi myös kiviaineksen käsittelystä ja työmaaliikenteestä. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 310 metrin etäisyydellä louhinta alueen rajasta ja väliin jää pölyn leviämistä ehkäisevä kallioseinämä. Työmaateiden pölyämistä torjutaan kastelemalla sekä säännöllisellä kunnossapidolla. Jätteet Alueella ei synny eikä käsitellä jätevesiä. Kallionottoalueella ei varastoida jätettä. Ottotoiminnassa voi syntyä jätettä mahdollisissa koneiden ja laitteiden pienissä huolloissa sekä vähäisiä määriä yhdyskuntajätettä. Vaaralliset jätteet (jäteöljyt, akut, öljynsuodattimet, trasselit jne.) varastoidaan lukitussa varastokontissa ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Syntyneistä vaarallisista jätteistä ja niiden toimituspaikoista pidetään kirjaa. Toiminnasta syntyvät kaivannaisjätteet (sivukivet, pintamaat) läjitetään ottoalueen reunoille ja käytetään alueen viimeistelyyn. Isommat sivukivet murskataan. Maaperä Maaperäsuojaukset järjestetään siten, että louhinnasta ja murskauksesta sekä niihin liittyvistä toiminnoista ei aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Koneet tankataan erillisellä polttoaine ja voitelusäiliöiden alueella. Poltto ja voiteluaineiden käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan erityistä huolellisuutta. 5

6 Kiinteistöllä säilytetään öljynimeytysmateriaalina imeytysturvetta onnettomuustapauksia varten. Sattuneesta onnettomuudesta ilmoitetaan välittömästi lupaviranomaisille. Henkilökunta on opastettu toimimaan vahinkotilanteissa. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Louhinnan ja murskauslaitoksen toimintaa tarkkaillaan jatkuvasti. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, jonne kirjataan mm. tuotantomäärät, ajat, lajikkeet, tiedot käytetyistä raaka aineista ja vaarallisista jätteistä sekä maininnat toimintahäiriöistä ja niiden syistä. Toiminnan melu ja pölypäästöjä seurataan aistinvaraisesti ja mikäli aihetta on, ryhdytään toimenpiteisiin päästöjen rajoittamiseksi. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnan aikana havaituista poikkeus ja häiriötilanteista raportoidaan viipymättä työmaavastaavalle. Mahdollisen ympäristövahingon sattuessa aloitetaan torjuntatoimet välittömästi. Ympäristövahingosta ilmoitetaan aina viipymättä kunnan pelastuslaitokselle ja ympäristöviranomaisille. Kiinteistöllä säilytetään öljynimeytysmateriaalia onnettomuustapauksia varten. Tulipalon varalta paikalla on alkusammutuskalustoa ja henkilökunta on saanut tarvittavan opastuksen alkusammutuskaluston käyttöön. Työmaalla on näkyvillä hälytysnumerot. Häiriö ja onnettomuustilanteessa henkilökunta suorittaa alkusammutus ja muut tarvittavat toimet sekä hälyttää paikalle pelastuslaitoksen. Lisäksi suoritetaan ilmoitus lupaviranomaisille välittömästi. Toiminnan ympäristöriskeihin varaudutaan riskikartoituksella, sattuneiden onnettomuuksien tutkinnalla ja henkilöstön koulutuksella. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA Toiminnassa käytetään mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoisia koneita, laitteita ja työtapoja. Koneet huolletaan säännöllisesti, mikä pienentää polttoaineen kulutusta ja sitä kautta päästöjä. Ympäristönsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvää kalustoa uusitaan annettujen määräysten ja asetusten mukaisesti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu 30 vrk ajan Joensuun kaupungin ilmoitustaululla sekä Joensuun kaupungin kotisivuilla internetissä. Hakemuksen vireilläolosta on lisäksi ilmoitettu kaupungin ilmoituslehdissä Karjalaisessa sekä Viikko Pohjois Karjalassa. Hakemusasiakirjat on pidetty julkisesti nähtävillä ympäristönsuojeluyksikössä. Lähialueen kiinteistöt on kuultu viranomaisen toimesta lähetetyillä kirjeillä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemukseen saapui yksi muistutus. Finavia Oyj toteaa muistutuksenaan seuraavaa: 6

7 7 Toiminta alue sijaitsee Joensuun lentoaseman läheisyydessä lentoasemasta etelä kaakkoon. Alue sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä kiitotiestä. Räjäytysten, louhinnan ja murskauksen suunnittelussa on huomioitava lentoaseman toimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet sekä toiminnan aikana on tarkkailtava pölyämistä ja huolehdittava tarvittavasta pölynsidonnasta. Lisäksi toiminta aikana ja toiminnan loputtua on huolehdittava, että toiminta alueelle ei muodostu lampia, jotka houkuttelevat alueelle lintuja, joista voi olla haittaa tai vaaraa lentoliikenteelle. Finavia Oyj edellyttää, että lentoaseman läheisyyteen sijoittuva toiminta ei millään tavalla vaaranna lentoturvallisuutta. Räjäytyksiä ei saa tehdä ilman Joensuun lentoaseman lennonjohdon lupaa. Toiminta tulee voida keskeyttää, mikäli lentoturvallisuutta vaarantavaa pölyämistä torjuntatoimenpiteistä huolimatta ilmenee tai mikäli räjäytysten aiheuttama tärinä vaikuttaa lennonvarmistuslaitteistojen toimintaan (Ilmailulaki 864/2014, 159 ). Finavia oyj edellyttää, että luvan hakijan on ilmoitettava alueen toimijan yhteystiedot Joensuun lentoaseman lennonjohtoon mahdollisten poikkeustilanteiden varalta. Yhteyshenkilö lentoasemalla on lennonjohdon päällikkö Kimmo Rapatti (puh , Lisätietoja muistutuksesta antaa ympäristöpäällikkö Kirsi Pitkäranta (p , kirsi Tarkastukset/neuvottelut Hakemuksesta on neuvoteltu luvanhakijan edustajan kanssa ennen lupahakemuksen jättämistä. Ympäristötarkastaja ja ympäristönsuojelutarkastaja ovat käyneet alueella Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pohjois Karjalan ELY keskukselta, Liperin ja Kontiolahden kunnilta sekä näiden kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta, terveydensuojeluviranomaiselta sekä Joensuun kaupungin kaavoitukselta ja liikuntatoimelta. Pohjois Karjalan ELY keskus ja Pohjois Karjalan ympäristöterveys antoivat hakemuksesta lausunnot. Pohjois Karjalan ELY keskus toteaa lausuntonaan seuraavaa: Varsinainen ottoalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueesta koilliseen on Lykynlammen vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue. Ruisvaaran koillispuolen rinteessä esiintyy pienellä alalla kallioseinämän juurella melko rehevää kuivan rinnelehdon kasvillisuutta. Louhinta ei kuitenkaan ulotu ko. alueelle. Mutten alueella ei ole tiedossa olevia erikoisia luonnonesiintymiä, suojelukohteita tai maisema arvoja. Pohjois Karjalan ELY keskuksen käsityksen mukaan suunnitelman mukaisella maa aineksen otolla ei ole maa ainelain 3 :n tarkoittamia rajoituksia ainesten ottamiselle.

8 8 Louhinta alueen välittömässä läheisyydessä on kuitenkin mahdollisesti häiriintyviä kohteita, minkä vuoksi lupamääräyksissä on syytä ottaa huomioon pölyn ja melun sekä tärinähaittojen ehkäisemiseksi ja seuraamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Pohjois Karjalan ympäristöterveys toteaa lausuntonaan seuraavaa: Kallion louhinta ja murskaustoiminnasta aiheutuvat mahdolliset terveyshaitat liittyvät lähinnä pölyämiseen ja meluun. Vaikka murskausasema sijaitsee varsin meluisalla alueella lentokentän läheisyydessä, tulee toiminnasta syntyvään meluun kiinnittää erityistä huomiota. Melu on erityyppistä ja jatkuvaa lentomeluun verrattuna. Melutasot olisi hyvä varmentaa toiminnan alettua mittauksin ainakin lähimmän häiriintyvän kohteen osalta yhteen kertaan siten, että saataisiin melutaso päiväaikaiselle toiminnalle (klo 7 22). Toiminnasta aiheutuva melutaso asunnoissa ei saa ylittää sosiaali ja terveysministeriön asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista annetun asetuksen (545/2015) melutason toimenpiderajoja. Pölyn varsinainen terveyshaitta liittyy hengitettäviin pienhiukkasiin (PM10 ja PM2,5 jakeet). Pienhiukkaset hengitettynä aiheuttavat terveysriskin, jonka suuruus riippuu hiukkasten pitoisuudesta ilmassa. Pölyn torjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Prosessin, varastokasojen ja alueen teiden kastelemisessa tulisi käyttää vettä, ei kemikaaleja. Melun, tärinän ja pölyn seurantaa tulee lähimmissä häiriintyvissä kohteissa jatkaa, mikäli alueelle tehdään suojaavien esteiden, kuten puuston poistoa tai lähialueiden kiinteistöjen haltijat valittavat häiritsevästä melusta, tärinästä tai pölystä. Hakijan vastine Hakija ei ole jättänyt vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU Rakennus ja ympäristölautakunta päättää myöntää T. Maijala Oy:lle maa aineslain 4 :n mukaisen luvan maa ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 :ssä tarkoitetun ympäristöluvan Joensuun kaupungin Pielisensuun kylään tilalle Kuhasalo RN:o 9:52 hakemuksen sekä alla esitettyjen lupamääräysten mukaisesti. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Maa ainesten kokonaisottomäärä on enintään k m 3. Ottamisalue on enintään ottamissuunnitelmassa esitetyn laajuinen.

9 Ottamisalueen rajat on merkittävä näkyvästi maastoon. Ottoalueen kaakkoispuolella sijaitseva Ruisvaaran rinnelehtoon on jätettävä vähintään suunnitelman mukainen suojavyöhyke (10 m) ja louhinnassa tulee edetä siten, että rinnelehdon puoleinen ottamisalueen kaakkoislaita jätetään viimeiseksi otettavaksi kohdaksi. 2. Alin ottamistaso on +111,00 (N2000). Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan yläpuolelle on aina jätettävä vähintään kahden (2) metrin paksuinen suojakerros kaivamatonta maata. Molemmat edellä mainitut ehdot tulee täyttyä. Pohjaveden pinnan tasoa tulee tarkkailla alueelle johtavan metsäautotien varressa olevasta pohjavesiputkesta kaksi kertaa vuodessa (esim. touko ja syyskuu). Tiedot tulee toimittaa vuosittain valvontaviranomaiselle. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistason merkintää on muutettava, jos havainnot pohjaveden pinnan korkeudesta sitä edellyttävät. 3. Yli 10 m seinämät tulee louhia porrastetusti. Ottamisen aikana syntyvät jyrkänteet tulee merkitä näkyvästi maastoon esim. lippusiimalla ja varoituskyltein. Mahdollisten ohikulkijoiden pääsy vaarallisille jyrkänteille tulee estää aitaamalla alue tai muulla vastaavalla tavalla. Alueelle johtavalla tiellä tulee olla lukittava puomi tai portti, joka tulee pitää suljettuna, kun alueella ei ole toimintaa. 4. Toiminnassa on noudatettava seuraavia toiminta aikoja: Murskaus ma pe klo ma pe klo Poraus ma pe klo ma pe klo Rikotus ma pe klo 8 18 Räjäytykset ma pe klo 8 18 Kuormaaminen ja kuljetus ma pe klo 6 22 Toimintaa ei saa harjoittaa viikonloppuisin eikä arkipyhinä. 5. Toiminnan aiheuttama melutaso (A painotettu ekvivalenttitaso LAeq) ei saa ylittää lähimmällä asumiseen käytettävällä alueella päivällä (klo 7 22) 55 db ja yöllä (klo 22 7) 50 db. Toiminnan aikainen melutaso tulee mitata ensimmäisen murskaus ja louhintajakson aikana lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaustulokset tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Melutasoa tulee tarkkailla aina toiminnan aikana ja tarvittaessa todentaa mittauksin. 6. Louhinnan ja murskauksen tulee täyttää ns. MURAUS asetuksen (800/2010) vaatimukset. 9

10 7. Räjäytykset ja louhinta tulee suunnitella ja toteuttaa valtioneuvoston asetuksen räjäytys ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) mukaisesti. Räjäytykset tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että aiheutuva tärinä jää mahdollisimman pieneksi. Samanaikaisesti räjähtävä räjähdysainemäärä tulee pitää mahdollisimman pienenä. Räjäytyksen aiheuttamaa tärinää tulee tarkkailla ja tarvittaessa todentaa mittauksin. Mittaustulokset tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Räjäytyksistä tulee ilmoittaa etukäteen lähialueen asukkaille ja Joensuun lentokentän lennonjohtoon. Luvan hakijan on ilmoitettava alueen toimijan yhteystiedot Joensuun lentoaseman lennonjohtoon mahdollisten poikkeustilanteiden varalta. Yhteyshenkilö lentoasemalla on lennonjohdon päällikkö Kimmo Rapatti (puh , 8. Toiminnan aiheuttama pölyhaitta ei saa ylittää lähimmällä asumiseen käytettävällä alueella hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) osalta raja arvoa 50 µg/m 3, 24 h keskiarvona mitattuna. Pölyämistä tulee tarkkailla aina toiminnan aikana. Mikäli on aihetta epäillä raja arvon ylittyvän, tulee toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt mitata. Mittaustulokset tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Pölyhaittoja tulee ehkäistä kastelemalla tai koteloimalla laitteistot tai muulla vastaavalla menetelmällä. Varastokasoja ja kuormia tulee tarpeen mukaan kastella pölyämisen estämiseksi. Alueet ja tiet on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Porauksen pölyhaittoja tulee ehkäistä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. 10. Murskain tulee sijoittaa alueen matalimmalle kohdalle hyödyntäen olemassa olevia rintauksia suojina. Varastokasat tulee sijoittaa siten, että melun ja pölyn leviäminen ehkäistään. Pudotuskorkeus murskaimelta varastokasaan tulee pitää mahdollisimman pienenä. Murskauslaitteiston kuljettimien päähän tulee kiinnittää pölyämistä estävät suojat tai tulee käyttää muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Murskauksen meluhaitat tulee minimoida käyttämällä kumitettuja kuormauskohtia ja rännejä, kattamalla kuljettimet, käyttämällä kumisia seulaverkkoja tai muilla yhtä tehokkailla parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavilla laiteteknisillä ratkaisuilla. 11. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma altaallisia säiliöitä. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestimet ja tankkauslaitteistot tulee varustaa lukittavilla sulkuventtiileillä. Polttoaineita ja muita kemikaaleja ei saa varastoida alueella silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Toiminnan aikana säiliöt tulee sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle. Poltto ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi ja käsittelyalueiden tulee olla nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. 10

11 Koneita ja laitteita tulee säilyttää ottamisalueen ulkopuolella, nesteitä läpäisemättömällä varastointialueella. Koneiden huoltotyöt tulee tehdä myös tällä alueella. Vuotavia koneita ei saa käyttää ottamisalueella. Alueella tulee olla käytettävissä imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta sekä riittävä alkusammutuskalusto. 12. Otetun alueen pohja on muotoiltava niin, ettei alueelle muodostu vettä kerääviä lammikoita. Alueen valumavedet tulee johtaa tarvittaessa hallitusti laskeutusaltaaseen. 13. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiltä alueen osilta, joilta aineksia ei enää oteta. Ottamisen eteneminen tulee suunnitella siten, että jälkihoito ja maisemointi voivat edetä mahdollisimman nopeasti. Lopulliset jälkihoito ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä alueella luvan voimassaoloaikana. Rintaus tulee muotoilla siten, ettei alueelle ottotoiminnan jälkeen jää yli 5 metrin jyrkänteitä. Alueelle tulee muodostaa mahdollisimman nopeasti uusi kasvualusta esim. alueelta kuorittuja pintamaita käyttäen (n. 15 cm hiekkaa, n. 5 cm humusta). Alue tulee metsittää. 14. Toiminnan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kaivannaisjätteet tulee varastoida ja käsitellä kaivannaisjätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Kyseessä on pysyvän jätteen kaivannaisjätealue. 15. Toiminnassa tulee noudattaa niitä määräyksiä, joita Joensuun alueellisen jätelautakunnan yleisissä jätehuoltomääräyksissä ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu jätteiden käsittelystä, lajittelusta ja varastoinnista, vaarallisista jätteistä, vaarallisia jätteitä koskevasta kirjanpidosta, sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden säiliövarastoinnista. 16. Toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, joka tulee pyydettäessä esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä ainakin seuraavat tiedot: murskauksen tuotantotiedot ja käyntiajat räjäytysten ajankohdat ja käytetyt räjähdysaineet käytettyjen polttoaineiden laatu ja kulutustiedot (t/a) toiminnassa muodostuneet jätteet ja vaaralliset jätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi sekä edelleen toimittaminen suoritetut huoltotoimenpiteet häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutukset ja suoritetut toimenpiteet). mahdolliset mittaustulokset 11

12 17. Toiminnan häiriötilanteista, olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. 18. Ennen ottamisen aloittamista tulee hakijan ottaa yhteys valvovaan viranomaiseen aloituskatselmuksen pitämistä varten. Ottamissuunnitelman ja lupaehtojen noudattamisen ja maisemoinnin edistymisen seuraamiseksi tulee paikan päällä järjestää tarvittaessa hakijan ja valvontaviranomaisen yhteisiä katselmuksia. Hakijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. 12 RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Maa aineslain (MAL 555/1981) 6 :n mukaan lupa maa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa aineslain 6 :ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää. Suunnitellun ottoalueen pohjois ja länsipuolella sijaitsee Lykynlammen I luokan pohjavesialue. Suunniteltu ottoalue ei sijaitse varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella tai sen suojavyöhykkeellä. Pohjaveden pinnan päälle jätetään kaikissa olosuhteissa vähintään kahden metrin paksuinen suojakerros koskematonta kiviainesta ja pohjaveden pinnan korkeutta tarkkaillaan asetetun lupamääräyksen mukaisesti. Edellä esitetyistä syistä voidaan todeta, ettei toiminta vaaranna Lykynlammen pohjavesialueen laatua tai antoisuutta. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 suurin osa ottoalueesta sijoittuu maa ja metsätalousalueelle, jolla ulkoilun ohjaustarvetta. Kiviaineksen ottamisen jälkeen alue voidaan palauttaa ulkoilukäyttöön. Alueella ei kulje ulkoilureittejä. Alueen pohjoisreuna on yleiskaavassa osoitettu työpaikka alueen reservialueeksi. Alueen kiviaineksen hyödyntäminen palvelee tätä tarkoitusta luoden kantavan ja tasaisen rakennuspohjan. Edellä esitetyistä syistä kiviaineksen ottaminen ei vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa osoitettuun tarkoitukseen. Alueen kaakkoispuolella sijaitsee MOPP osayleiskaavan laatimisen yhteydessä teetetyssä luonto ja maisemaselvityksessä kartoitettu Ruisvaaran rinnelehto, johon jätetään riittävä suojavyöhyke ja ottaminen ajoitetaan siten, että rinnelehdon puoleinen laita ottamisalueesta louhitaan viimeiseksi. Ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi, kun ottaminen toteutetaan ottosuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti, eli pintamaat kuoritaan ja maisemointi toteutetaan ottamistoiminnan edetessä. Maa ainesesiintymän säästeliääseen ja taloudelliseen käyttöön vaikuttaa se, että avatulta ottoalueelta otetaan maa ainekset mahdollisimman tehokkaasti.

13 Kun toiminnassa noudatetaan lupamääräyksissä ja ottamissuunnitelmassa esitettyjä suojaustoimia, kuten jyrkänteiden suojausta ja varoituskylttejä, ei ottotoiminta aiheuta vaaraa asukkaille tai ympäristölle. Maasto olosuhteet ja esitetyt haittojen torjuntatoimet huomioiden ottotoiminnasta ei aiheudu melu tai pölyhaittaa asutukselle. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaisesti luvassa on annettava määräykset mm. päästöjen rajoittamisesta, jätteiden syntymisen vähentämisestä ja haittojen vähentämisestä. YSL:n 58 :n mukaan luvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. YSL:n 62 :n mukaisesti tulee myös antaa tarpeelliset määräykset toiminnan ja päästöjen tarkkailusta. Vastaus lausuntoihin ja esitettyihin muistutuksiin Pohjois Karjalan ELY keskuksen ja Pohjois Karjalan ympäristöterveyden lausunnot on huomioitu lupamääräyksissä Finavia Oyj:n muistutus on huomioitu määräyksissä ja 12. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 1. Kokonaisottomäärä ja ottamisalue ovat hakemuksen mukaiset. Ottamisalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene naapurikiinteistöjen puolelle tai laajemmalle alueelle kuin ottosuunnitelmassa on esitetty. Ruisvaaran rinnelehtoon on jätettävä riittävä suojaetäisyys, jotta ottamisen mahdolliset haittavaikutukset esim. pöly ei leviä alueelle. Myös louhimisjärjestyksellä pyritään suojaamaan aluetta mahdollisilta haitallisilta vaikutuksilta. Lupamääräys 2. Määräys on asetettu pohjaveden laadun ja määrän sekä ottotoiminnan suunnitelmallisen etenemisen turvaamiseksi. Ottotason selkeä merkintä helpottaa sekä valvontaa että itse ottotoimintaa. Lupamääräys 3. Määräys on tarpeen työturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden vuoksi. Määräyksellä estetään alueella kulkijoille mahdollisesti aiheutuva vaara. Asiattomien ajoneuvojen pääsy alueelle tulee estää, jotta alueelle ei tuoda ympäristöä pilaavia aineita tai tavaroita (esim. romuajoneuvot), jotka voivat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Lupamääräys 4. Toiminta aikojen rajaaminen on tarpeen naapureille koituvan kohtuuttoman meluhaitan ehkäisemiseksi. Toiminta aikojen rajaamisessa on otettu huomioon alueen maasto olosuhteet, etäisyys häiriintyviin kohteisiin sekä esitetyt haittojen torjuntatoimet. Asetetut toiminta ajat ovat läheisille NCC Industry Oy:n kallionottoalueille myönnettyjen lupien mukaiset. Lupamääräys 5. Lupamääräys on tarpeen toiminnasta naapureille aiheutuvan meluhaitan vähentämiseksi. Toiminta ei saa aiheuttaa naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melun osalta. 13

14 Melun raja arvo perustuu valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) 2 :n mukaiseen asumiseen käytettävän alueen ulko ohjearvoon. Ensimmäisellä louhintaja murskausjaksolla on tehtävä melumittaus, jotta saadaan luotettava tieto toiminnan meluvaikutuksista. Lupamääräys 6. Valtioneuvoston asetuksessa (MURAUS asetus 800/2010) säännellään louhinnan ja murskauksen ympäristönsuojelun tasosta. Asetus toimii vähimmäisvaatimuksena ympäristöluvissa. Tästä syystä toiminnassa tulee noudattaa asetuksen vaatimuksia. Lupamääräys 7. Valtioneuvoston asetuksessa räjäytys ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) säädetään kyseisten töiden työturvallisuudesta. Toimimalla asetuksen mukaisesti ehkäistään myös ympäristölle ja lähialueen asutukselle mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Viittauksen tarkoitus on muistuttaa toimintaa koskevista muista säädöksistä. Tärinän mittaus on tarpeen, mikäli toiminnan epäillään aiheuttavan kohtuutonta haittaa lähialueen asutukselle. Ympäristönsuojeluviranomainen suorittaa arvion mittausten tarpeellisuudesta. Ihmisen kokemalle tärinälle ei ole määritelty raja tai ohjearvoja, mutta mittaustuloksia voidaan verrata rakennusten rakenteille määritettyihin arvoihin. Pienikin tärinä voi aiheuttaa runkomelua rakennuksissa. Runkomelun mittausta ei vaadita, sillä louhinnasta aiheutuva runkomelu ei ole jatkuvaa kuten esim. vilkkaasti liikennöidyllä tiellä, eikä runkomelun täten pitäisi aiheutua kohtuuttomaksi. Lähellä sijaitsevan lentokentän lentoturvallisuuden takaamiseksi on toimittava Finavia Oyj:n antaman ohjeistuksen mukaisesti. Lupamääräys 8. Lupamääräykset ovat tarpeen asutukselle mahdollisesti aiheutuvien pölyhaittojen rajoittamiseksi ja todentamiseksi. Asetettu hengitettävien hiukkasten raja arvo perustuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (38/2011). Mittaukset on tehtävä, mikäli ympäristönsuojeluviranomaisella on aihetta epäillä asetettujen raja arvojen ylittyvän. Vaaditut pölyn leviämisen torjuntatoimet ovat MURAUS asetuksen (800/2010) mukaiset. Lupamääräys 9 ja 10. Lupamääräys on tarpeen murskauksesta ja louhinnasta aiheutuvien melu ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Vaaditut torjuntatoimet ovat MURAUS asetuksen (800/2010) mukaiset. Lupamääräys 11. Lupamääräykset ovat tarpeen pohjaveden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vaaditut torjuntatoimet ovat MURAUS asetuksen (800/2010) mukaiset. Lupamääräys 12: Alueen pintavesien johtaminen tulee tapahtua hallitusti, jotta estetään mahdolliset haitalliset vaikutukset luonnonolosuhteisiin ja estetään lammikoiden muodostuminen alueelle. Laskeutusaltaan kautta johdettaessa valumavesien kiintoaines ei pääse ympäröiviin ojiin ja sitä kautta vesistöihin. Vesien hallittu johtaminen mahdollistaa myös tarvittaessa näytteen ottamisen valumavesistä. 14

15 15 Lupamääräys 13: Määräykset ottoalueen muotoilusta ovat tarpeen, jotta alue ottotoiminnan jälkeen sopii ympäröivään maisemaan ja alueella on turvallista liikkua. Maannoskerroksen palauttaminen luiskiin nopeuttaa kasvillisuuden muodostumista. Alueen metsittäminen on tarpeen alueen palauttamiseksi kaavan mukaiseen käyttöön ja maisemallisista syistä. Lupamääräys 14. Ympäristönsuojelulain 113 :n mukaan kaivannaistoimintaa koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kaivannaisjätteestä sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. VNa ympäristönsuojelusta 18 :n mukaan kaivannaisjätteen jätealuetta koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset jätealueen luokituksesta. Lupamääräys 15. Jätehuoltomääräyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä annetaan määräykset muun muassa jätehuollosta ja kemikaalien ja vaarallisten jätteiden säiliövarastoinnista. Kyseisiä määräyksiä on syytä noudattaa myös ympäristöluvan mukaisessa toiminnassa, jotta vältetään alueen epäsiisteys ja mahdollinen pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaara. Lupamääräys 16. ja 17. Käyttöpäiväkirjan pito on tarpeen toiminnan valvomiseksi. Ilmoitukset toimintaa koskevista muutoksista ovat tarpeen toiminnan valvonnan sekä ympäristöluvan muutostarpeen arvioinnin takia. Lupamääräys 18: Määräys selventää maa ainesten oton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa ainesten ottajan velvollisuuksia. Ottotiedot voidaan toimittaa esimerkiksi valtakunnallisen NOTTO tietokannan kautta. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Lupa myönnetään määräajaksi 10 vuodeksi. Päätös on voimassa saakka. Mikäli toimintaa tämän jälkeen jatketaan, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa uusi maa aineslupaja ympäristölupahakemus. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. OTTAMISTOIMINNAN ALOITTAMINEN Maa aineslain 21.1 :n mukaan ainesten ottaminen voidaan aloittaa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. MAKSUT JA VAKUUDET Tarkastusmaksu Maa aineslupahakemuksen tarkastusmaksu on 3540 Ympäristölupahakemuksen tarkastusmaksu on 928

16 Valvontamaksu Vuosittainen maa ainesoton valvontamaksu määräytyy voimassaolevan taksan mukaan. Vuoden 2017 valvontamaksu on 705 ja se peritään tarkastusmaksun yhteydessä. Ympäristöluvan valvontamaksu peritään valvontaohjelman mukaisesti viiden vuoden välein. Vakuus Ennen maa ainesten ottamiseen ryhtymistä on hakijan asetettava euron suuruinen vakuus lupamääräyksissä ja ottamissuunnitelmassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta. Vakuuden tulee olla voimassa vähintään yhden vuoden tämän päätöksen voimassaoloajan yli menevälle ajalle. Vakuus palautetaan vasta hyväksytyn loppukatselmuksen jälkeen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5 12, 14 17, 19 20, 22, 27, 34, 39, 42 44, 47 a 49, 52 53, 58 62, 66, 70, 83 85, 87, 96, , 123, , 170, , 199, 205 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 4, 6, 11 15, 18 Maa aineslaki (555/1981) 1, 1a, 3 7, 10 16, 19 21, 23, 23 a, 23 b Valtioneuvoston asetus maa ainesten ottamisesta (926/2005) 1 4, 6 9 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 1 4, 6 8, 12 13, 16 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (MURAUS asetus 800/2010) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Joensuun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset ( ) Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset ( ) Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa ( ) 2 3 Joensuun kaupungin maa ainestaksa ( ) 2 4 Joensuun kaupungin hallintosääntö ( ) 49 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Pohjois Karjalan ELY keskus / ympäristö ja luonnonvarat, PL 69, Joensuu Pohjois Karjalan ympäristöterveys, Jokikatu 8, Joensuu Ilmoitus päätöksestä Ilmoitetaan kirjeellä niille asianosaisille, joita on kuultu lupahakemuksesta. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Rakennus ja ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Joensuun kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet sivulla. 16

17 MUUTOKSENHAKU 17 Valitusosoitus Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on: 1. sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2. rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3. toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4. elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5. muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä.