187/2017 LIITE 1. Kyseessä on sora- ja kiviaineksen ottaminen sekä kiviaineksen ja murskaus, joka sijoittuu II-luokan pohjavesialueelle.

Transkriptio

1 LIEKSAN JA NURMEKSEN KAUPUNGIT Rakennus- ja ympäristölautakunta LIITE 1 MAA-AINES- JA YMPÄRISTÖLUPA 187/2017 Annettu julkipanon jälkeen Kokouspäivämäärä ASIA Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-aineslupahakemuksesta ja ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee soran ja kiviaineksen murskausta. LUVAN HAKIJA JA KIINTEISTÖN HALTIJA Metsähallitus Metsätalous Oy Urheilukatu 3 A Lieksa Y-tunnus Yhteyshenkilö: Ilmo Heikkinen p Kiinteistön omistaja: Suomen valtio, Metsähallitus TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kyseessä on sora- ja kiviaineksen ottaminen sekä kiviaineksen ja murskaus, joka sijoittuu II-luokan pohjavesialueelle. Nurmeksen kaupunki, Valtion metsämaat, Nurmeksen valtionmaat 1:7 tila Ottamisalueelle johtavan tieliittymän lähin virallinen osoite on Pirtutie 69, Nurmes. Kohde sijaitsee Pusulanperällä Lusikkakankaalta länteen, noin 28 kilometrinpäässä Nurmeksen keskustasta koilliseen. Alueella on aiemmin ollut soran ja kiviaineksen ottoa ja murskausta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Maa-aineslain 4 :n mukaan maa-ainesten ottamiseen on oltava lupa. Ympäristölupahakemus perustuu ympäristönsuojelulain 27 :ään ja lain liitteen 1 taulukko 2 kohtaan 7 c ja e; kivenlouhimo ja tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää, lisäksi 28 2 mom tätä vähäisempään toimintaan, joka sijaitsee pohjavesialueella ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Maa-aineslain 4 a :n (424/2015) ja ympäristönsuojelulain 47 a :n (423/2015) mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja

2 2 2 ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Maa-aineslain 7 :n mukaan luvan maa-ainesten ottamiseen myöntää kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ympäristölupaviranomaisena toimii ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 :n kohtien 6 a ja b sekä 12 f perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Lieksan kaupungin hallintosäännön mukaan rakennus- ja ympäristölautakunta toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena. ASIAN VIREILLETULO JA LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Vireille tulo Hakemus saapui Kuulutus Hakemuksen vireillä olosta on kuulutettu Nurmeksen kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla ja ilmoitus kuulutuksesta on julkaistu Ylä-Karjala lehdessä Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on lähetty kirjallinen ilmoitus naapurikiinteistöjen omistajille (3 kpl). Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Karjalan Ely-keskukselta. Terveydensuojeluviranomainen on antanut lausunnon Terveydensuojeluviranomainen on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota laitoksen aiheuttamaan melutasoon ja pölyämiseen. Pohjois-Karjalan Ely-keskus on antanut lausunnon , jossa on todettu, että toiminta ei ole maa-aineslain 3 tarkoittamia rajoituksia ainesten ottamiselle. Lisäksi Pohjois-Karjalan Ely-keskus on edellyttänyt lupamääräyksissä huomiotavaksi pohjaveden suojakerroksen paksuus, pohjaveden suojaukset ja tarkkailu.

3 3 3 Luvan hakijan vastine Luvan hakijalle on varattu mahdollisuus antaa vastine annettuihin lausuntoihin. Hakija on ilmoittanut , että heillä ei ole tarvetta antaa vastinetta annettuihin lausuntoihin. Tarkastus alueella Ympäristönsuojelusihteeri on tehnyt maa-ainesluvan mukaisia tarkastuksia alueella viimeksi TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Alueella on ollut vuonna 2005 myönnetty maa-aineslupa soran ja hiekan ottoon saakka. Ottamisilmoitusten mukaan alueelta on otettu maa-ainesta m3 aiemman luvan aikana. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole asemakaavoja. Kohde kuuluu Metsäkylän osayleiskaavaan, jossa se on merkitty M-alueeksi. M alue on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa alueeseen kohdistuu kaksi merkintää: Arvokas harju- tai moreenialue (ge-1). Merkinnällä osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta vähintään maakunnallisesti arvokkaita harjualueita tai valtakunnallisesti arvokkaita moreenimuodostumia, joilla saattaa olla maa-aineslain 3 :n tarkoittamia ominaisuuksia ja niistä maa-ainesten otolle aiheutuvia rajoituksia. Aluevarauksesta ei aiheudu metsänhoidollisia rajoituksia. Merkintä mahdollistaa myös tavanomaisen kotitarvekäytön. Tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (pv). Merkinnällä osoitetaan tärkeät tai vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Kohdealue on topografialtaan vaihtelevaa, avointa metsämaata, jossa kasvaa taimikkoa. Maanpeite on päätyypiltään kivennäismaata. Maa-aines alueella on aiemman oton perusteella pääosin soraa ja hiekkaa, myös ylisuuria kiviä esiintyy. Kohde on kasvupaikkatyypiltään pääosin kangasta. Pääpuulajina on mänty. Kohde sijaitsee Kattilankankaan II-luokan pohjavesialueella (tunnus ). Kohteen välittömässä läheisyydessä ei ole kaivoja tai muita vedenottamoita.

4 4 4 Alueelle on asennettu pohjaveden havaintoputki. Pohjaveden korkeus putkesta oli tasolla N ,57. Alin suunniteltu ottotaso on noin 4,4 metriä tätä korkoa ylempänä. Lähimmät mahdollisesti häiriintyvät kohteet ovat: Tila lännessä (Ala-Pusula), rakennus on merkitty loma-asunnoksi, lyhin etäisyys ottamisalueen rajasta rakennusten pihapiiriin on noin 870 metriä Tila lounaassa (Päivärinne), rakennus on merkitty loma-asunnoksi, lyhin etäisyys ottamisalueen rajasta rakennusten pihapiiriin on noin 680 metriä. Etäisyydet suunnitellun ottamisalueen rajasta lähimpiin lampiin/järviin ovat lyhimmillään seuraavat: Pusulanjärvi lännessä 360 metriä ja nimetön lampi etelässä 110 metriä. Lyhimmillään 420 metrin päässä suunnitellun ottamisalueen rajasta lounaaseen kuitenkin sijaitsee Pusulanvaaran luonnonsuojelualue, jonka yhteydessä on samalla Päivärinteen Natura-alue FI LAITOKSEN TOIMINTA Kiviaineksen rikotus ja murskaus Lupaa haetaan soran ja kiviaineksen ottamiseen ja murskaamiseen. Maa-aineslupaa haetaan 10 vuodeksi m 3 ktr kokonaisottomäärälle. Arvioitu vuotuinen ottomäärä on 3000 m3ktr. Ottotoiminnassa voi olla vuosia, jolloin kallioalueelta otetaan keskimääräistä enemmän kiviaineksia ja vuosia jolloin ottotoiminta on vähäisempää. Ottamisalueen kokonaispinta-ala on 0,96 ha. Ottoalueen maapinta vaihtelee nykytilanteessa välillä +190, ,00. Alin ottamistaso on +191,00, kuitenkin vähintään 4 metriä havaittua pohjavesipintaa korkeammalla. Ottamisalue merkitään maastoon luvan myöntämisen jälkeen. Alueelle rakennetaan lisää uusia korkopisteitä toiminnan edetessä. Ottamisalueelta poistetaan vähäiset määrät puustoa alueen reunoilta toiminnan etenemisen mukaan. Alueelta saatavat pintamaat sijoitetaan ottamisalueen reunoille. Ylisuuret kivilohkareet rikotetaan esimerkiksi kaivinkoneeseen kiinnitettävällä iskuvasaralla.

5 5 5 Rikotuksen jälkeen sora- ja kiviaines murskataan siirrettävällä murskauslaitoksella. Murskauslaitos voi olla kolmivaiheinen murskaamo, jossa on esimurskain, karamurskain, välimurskain ja jälkimurskain sekä seulontavaunut. Sähkö tuotetaan aggregaatilla. Murskaamo toimii noin 2-4 viikkoa kerrallaan. Murskausta ei välttämättä tehdä joka vuosi. Murskaamo tuodaan alueelle kunkin toimintajakson alkaessa ja viedään pois urakan päätyttyä. Murskausmäärät riippuvat senhetkisestä maa-aineksen menekistä, mutta arvioitu murskatun maa-aineksen määrä on tonnia/vuosi, maksimissaan tonnia/vuosi. Murskauslaitos sijoitetaan kulloinkin murskattavan rintauksen läheisyyteen, jolloin ympäristöhaittojen (melu, pöly, tärinä) leviäminen ympäristöön on mahdollisimman vähäistä. Varastokasat sijoitetaan pölyämisen ja melun estämiseksi lännen puoleiselle reunalle ottamissuunnitelman asemapiirroksessa esitettyihin paikkoihin. Hakemuksessa esitetyt toiminta-ajat: Murskausasema toimii alueella 1 3 vuoden välein, keskimäärin 0,5 1 kuukautta kerrallaan arkipäivinä kello välisenä aikana. Murske lajikkeiden kuormausta ja kuljetusta alueelta tapahtuu kausittaisesti murske lajikkeiden kysynnän mukaan. Liikennejärjestelyt Toiminta-alueen keskimääräinen liikennemäärä on noin 5-10 raskaan liikenteen käyntiä vuorokaudessa. Muina vuodenaikoina liikennemäärä vaihtelee kysynnän mukaan. Liikennettä esiintyy murskauslaitoksen toiminta-aikoina ma-pe klo , yleisimmin kuitenkin klo välisenä aikana. Yksittäisiä myynti- ja raaka-ainekuljetuksia voi olla myös muina aikoina. Poltto-ja voiteluaineiden varastointi ja kaluston huolto Murskauslaitoksen työkoneiden polttoaineena käyttämä kevyt polttoöljy varastoidaan enintään 10 m³ kaksoisvaipallisessa terässäiliössä tai vastaavasti valuma-altaallisessa terässäiliössä. Tankkauslaitteisto varustetaan sulkuventtiilillä, ettei tankkauslaitteiston vuoto- tai rikkoutumistapauksissa säiliö pääse valumaan tyhjäksi. Tankkauslaitteisto lukitaan luvattoman käytön estämiseksi. Voiteluaineet ja ongelmajätteet säilytetään niille erikseen varatussa lukittavassa, suoja-altaallisessa kontissa. Koneet tankataan erillisellä polttoaine- ja voitelusäiliöiden alueella. Tankkausalueelle levitetään muovikalvo ja sen päälle tehdään tiivis moreenipatja. Poltto- ja voiteluaineiden käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan erityistä huolellisuutta.

6 6 6 Koneiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Poikkeustilanteissa koneet ja laitteet sammutetaan ja vika korjataan. Vuodon sattuessa toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi, vuoto torjutaan ja maaperä puhdistetaan. Alueelle varataan riittävä määrä imeytysainetta mahdollisen öljyvahinkojen torjumiseksi. Onnettomuuksista ilmoitetaan välittömästi Nurmeksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, pelastuslaitokselle sekä Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle. Kiviaineksen varastointi Murskauksessa syntyvien kiviainesten varastokasat sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman lähelle murskauslaitosta. Varastokasojen sijoittelulla estetään pöly- ja melupäästöjen leviämistä ympäristöön. Tuulisella ja lämpimällä säällä varastokasojen pölyämistä estetään kastelemalla, jottei alueen ulkopuolelle syntyisi pölyhaittoja. Kaivannaisjätteet Pintamaat on kuorittu edellisen lupakauden aikana ja ovat kaivualueen reunoilla. Etelän puolen pintamaat sijoitetaan ottamis- ja kaivualueen rajan väliin. Kaivannaisjätteet käytetään hyödyksi alueen maisemoinnissa. Maisemointi ja jälkihoito Alue muotoillaan ottamissuunnitelman mukaisesti siten, että se mahdollisimman hyvin sulautuu ympäristöönsä. Alue metsittyy luontaisesti ja se palautuu metsätalouskäyttöön. Lopulliset maaluiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3. Muotoilua tehdään mahdollisuuksien mukaan sitä mukaa, kun ottamistoiminta edistyy. Suunnitellut toimenpiteet on esitetty hakemuksen liitteissä. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Vaikutukset maisemaan ja luonnonolosuhteisiin Ottamisalueella ei sijaitse luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita alueita sekä suojelukohteita. Ottamistoiminta ei tule aiheuttamaan vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa eikä luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista. Ottamistoiminnasta ympäristöön aiheutuvat haitat ovat lähinnä ottamisesta aiheutuva maanpinnan muutos. Ympäristöhaitat minimoidaan ottamisalueen ympärille jäävillä suojavyöhykkeillä sekä alueen jälkihoidolla. Ottamistoiminnan mahdolliset haitat pohjaveden laatuun minimoidaan suunnitelmassa esitetyn suojakerroksen vahvuudella, maisemoinnin yhteydessä rakennettavilla uusilla pintakerroksilla sekä toiminnan aikana suojaustoimenpiteillä.

7 7 7 Melu ja tärinä Murskauslaitoksella syntyy melua rikotuksesta, murskauksesta, kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Murskauslaitoksen tärkeimmät melulähteet ovat kiviaineksen rikotuslaitteet, murskaimet, seulasto sekä kuljettimet. Melua esiintyy murskauslaitoksen toiminta-aikoina maanantaista perjantaihin klo Rikotuksesta aiheutuvaa melua esiintyy ajoittain maanantaista perjantaihin Melu vähenee osin aluetta ympäröivään maastoon. Murskekasojen sijoittelulla, kaivun etenemissuuntien valinnoilla sekä laitteistojen koteloinneilla pyritään minimoimaan meluvaikutuksia. Murskauslaitoksen melun leviämistä rajoitetaan kiviainesten varastokasoilla. Koska murskaamo sijoitetaan nykyiseen ympäristöään alempana olevaan kaivantoon, kaivannon luiskat ehkäisevät melun leviämistä ympäristöön. Pöly Laitoksen toiminnasta ja louhinnasta sekä alueella liikkumisesta aiheutuu pöly päästöjä ilmaan. Pölypäästöjen syntymistä estetään laitoksen koteloinnilla ja tarvittaessa kastelulla. Liikkumisesta aiheutuvia pöly päästöjä vähennetään suunnittelemalla varastokasojen ja laitoksen sijainti siten että siirto matkat ovat mahdollisimman lyhyet ja tarvittaessa kastelemalla toiminta alue. Laitoksen ja varastokasojen sijoittamisella estetään mahdollisesti syntyvän pölyn leviäminen ympäristöön. Pölypäästöjen arvioinnissa on käytetty julkaisuja Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristösuojelu 1994 ja Suomen ympäristö 25/2010 Ympäristöasioiden hallinta kiviainestuotannossa näiden perusteella on arvioitu että pölypäästöt eivät ylitä valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta 711/2001 säädettyjä raja-arvoja alueilla joilla asuu tai oleskelee ihmisiä. Maaperän, pohja- ja pintavesien suojelu Alueella ei synny jätevesiä. Mahdollisesta kastelusta syntyvät hulevedet imeytyvät alueen maaperään ilman selkeytystä johtuen käytettävän kastelu veden pienestä määrästä. Polttonesteet varastoidaan tuplavaipalla ja valuma-altaalla varustetuissa säiliöissä. Tankkaus ja huoltopaikoille rakennetaan tarvittaessa suojaus estämään mahdolliset poltto- ja voiteluaine imeytymiset maahan. Laitoksella säilytetään imeytysainetta sekä tankkauspaikkojen tiivistämiseen tarvittavaa muovia öljyvahinkojen torjumista varten. Jätteet

8 8 8 Ongelmajätteet säilytetään lukittavassa kontissa niin, että niistä ei ole vaaraa ympäristölle. Jäteöljyt säilytetään siten, että hydrauliikka- ja voiteluöljyt tulevat erikseen. Öljynsuodattimet, trasselit yms. kiinteät öljyjätteet ja akut kerätään omiin jätesäiliöihin. Akkuja ei varastoida pitkiä aikoja laitoksella, vaan ne toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn samalla kun hankitaan uusi akku. Ongelmajätteet toimitetaan valtuutettuun ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Syntyneistä ongelmajätteistä ja niiden toimituspaikoista pidetään kirjaa (kuormakirja/vastaanottotodistus). Jätehuollosta vastaa urakoitsija. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toimintaan liittyviä ympäristöriskejä on poltto- ja voiteluainesäiliöissä sekä työkoneissa tapahtuvat mahdolliset rikkoontumiset, tulipalot ja niistä aiheutuvat vuodot. Riskiä pienennetään huoltamalla koneet ja säiliöt säännöllisin väliajoin sekä tarkkailemalla niiden kuntoa. Tulipalon torjuntaa varten koneissa ja laitoksella on alkusammutus kalusto. Öljyvahinkojen torjumista varten laitoksella on imeytysmateriaalia tarvittava määrä säilytyksessä. Öljyvahinkojen sattuessa estetään vuodon jatkuminen ja imeytetään mahdolliset vuotaneet öljyt imeytysaineeseen tai tarvittaessa poistetaan pilaantunut maa-aines koneella. Pilaantunut maa-aines ja imeytysmateriaali toimitetaan asianmukaiselle käsittely alueelle jos toimittaminen ei mahdollista heti niin pilaantunut aines varastoidaan tiiviille alustalle öljyn leviämisen estämiseksi ympäristöön. Onnettomuustilanteesta ilmoitetaan pelastus- ja ympäristöviranomaisille. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA BAT:n ja BEP:n osalta todetaan, että yleisiä parhaita torjuntakäytäntöjä päästöjen ehkäisemiseksi ovat: kaluston riittävä uusiminen, oikea-aikaiset huoltotoimet, varastokasojen sijoittelu ja murskauslaitteiston sijoittaminen louhoksen pohjalle. Hakija vaatii urakoitsijoiltaan parhaan mahdollisen käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä. Kaikki toiminnassa käytetyt koneet ja laitteet on normaalisti valmistettu ja peruskorjattu viimeisen viiden vuoden sisällä. Ilmapäästöjen määrää minimoidaan koneiden ja laitteiden säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla. Murskauslaitoksella syntyvää pölyä vähennetään tarvittaessa kastelulla. Murskauksessa pyritään käyttämään parasta ja uusinta mahdollista tekniikkaa. Kastelua voidaan tehdä lämpiminä aikoina. Kylmänä aikana voidaan tarvittaessa lisätä kotelointeja, mikäli pölyhaittaa aiheutuu. Jo syntyneen melun etenemistä voidaan vähentää murskaimen ja varastokasojen sijoittelulla. Murskain pyritään sijoittamaan lähelle varastokasoja, jolloin varastokasat tai rintauksen seinämät toimivat

9 9 9 meluvalleina. Myös ottoalueen ja vapaa-ajan asutuksen väliin jäävällä metsällä ja etäisyydellä on melua vaimentava vaikutus. LUPAVIRANOMAISEN RATKAISU Rakennus- ja ympäristölautakunta myöntää Metsähallitus Metsätalous Oy:lle maa-ainesten ottoluvan ja ympäristöluvan kiviaineksen murskaukseen. Lupamääräykset 1. Maa-ainesten ottamisessa on noudatettava päivättyä ottamissuunnitelmaa. Alin ohjeellinen ottamistaso on N ,00 m. Ylimmän pohjavedenpinnan ja ottamistason väliin on kuitenkin aina jätettävä vähintään 4 metrin suojakerros. Pohjaveden pinnan korkeutta on mitattava pohjavesiputkesta keväällä, kesällä ja syksyllä. Mittaustulokset on toimitettava valvontaviranomaiselle vähintään kerran vuodessa. 2. Maa-ainesta saa ottaa ottamissuunnitelman mukaisesti siten, että kokonaisottomäärä on m³ktr ja ottamisalueen pinta-ala on 0,96 hehtaaria. 3. Korkotasot, alin ottamistaso ja ottamisalueen rajat on merkittävä selvästi maastoon ja merkinnät on pidettävä kunnossa. 4. Yläreunan korkeat ja jyrkät rintaukset on merkittävä selvästi havaittavalla lippusiimalla. 5. Ennen ottamistoiminnan aloittamista alueella on pidettävä lupaviranomaisen edustajan ja luvansaajan kesken katselmus, jossa todetaan ottamisalueen merkinnät. 6. Maa-ainesluvan haltijan on vuosittain viimeistään mennessä ilmoitettava lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Lisäksi otetun maa-aineksen määrä ja laatu on ilmoitettava sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan. 7. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta. 8. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien asuinrakennusten piha-alueilla ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) klo Murskaamo on sijoitettava niin, että melun leviäminen erityisesti lähimpien asuinrakennusten suuntaan on mahdollisimman vähäistä.

10 10 10 Jos valvontaviranomaisen tietoon tulee perusteltuja epäilyksiä edellä annetun melutason ylityksistä, on toiminnanharjoittajan varauduttava melumittauksiin. Mittaussuunnitelma on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi ennen mittausten tekemistä. 9. Laitosta on käytettävä siten, että päästöt ilmaan ovat mahdollisimman pienet. Toiminnasta aiheutuva hiukkaspitoisuus ei saa ylittää lähimpien asuinkiinteistöjen piha-alueilla hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta raja-arvoa 50 µg/m3, 24 h keskiarvona mitattuna. Mahdollisia pölyhaittoja on tarvittaessa vähennettävä käyttämällä pölynsidontaan vettä tai koteloimalla murskauslaitteet. Jos valvontaviranomaisen tietoon tulee perusteltuja epäilyksiä em. raja-arvon ylityksistä, niin toiminnanharjoittajan on varauduttava hiukkasmittauksiin. Mittaussuunnitelma on toimitettava ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksyttäväksi ennen mittauksia. 10. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai kiinteästi valuma-altaallisia säilöitä. Säiliöissä on oltava ylitäytönestimet ja tankkauslaitteistot on varustettava lukittavilla sulkuventtiileillä. Koneiden tankkauspaikan on oltava suojattu siten, että maaperään ja pohjaveteen ei pääse haitallisia aineita. 11. Työkoneiden sellaista huoltoa, josta voi aiheutua päästöjä ympäristöön, ei saa tehdä toiminta-alueella. Alueella saa käyttää vain hyväkuntoisia huollettuja koneita ja laitteita. 12. Jätehuolto on hoidettava hakemuksessa esitetyllä tavalla. Alueella muodostuvat jätteet on toimitettava kunkin toimintajakson jälkeen luvalliseen vastaanottopaikkaan. Käytetyt räjähdysainepakkaukset on hävitettävä hallitusti. Vaaralliset jätteet (esim. öljyt, akut) on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä ehjissä ja suljetuissa astioissa tai säiliöissä lukittavassa tilassa. Vaaralliset jätteet on toimitettava kunkin toimintajakson jälkeen luvalliseen vastaanottopaikkaan. 13.Toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa, joka on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttöpäiväkirjaan on merkittävä ainakin seuraavat tiedot: murskauslaitoksen tuotanto ja käyntiajat räjäytysten ajankohdat ja käytetyt räjähdysaineet polttoaineiden kulutus tiedot vaarallisten jätteiden määristä ja toimituspaikoista tiedot ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä häiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä tehdyt toimenpiteet) mahdolliset mittaustulokset.

11 Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, jotka voivat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle. Polttoaine- ja öljyvahingoista on aina ensin ilmoitettava pelastuslaitokselle. 15. Murskauslaitoksen toiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta on tehtävä kunkin toimintajakson osalta ilmoitus ympäristönsuojeluviranomaiselle aloitus- ja lopputarkastuksen tekoa varten. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava hyvissä ajoin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 16. Ottoaluetta on muotoiltava mahdollisuuksien mukaan vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan ja kokonaismaisemointi on tehtävä hakemuksessa esitetyn mukaisesti välittömästi ottotoiminnan päätyttyä, kuitenkin viimeistään luvan voimassaoloaikana. Ottamisalueen pohjataso on muotoiltava niin, että alueelle ei jää pintavettä kerääviä painanteita eikä myöskään tapahdu maisemointia haittaavaa lammikoitumista. 17. Maa-ainesten oton loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Noudatettaessa hakemuksen liitteenä olevaa ottamissuunnitelmaa ja tässä päätöksessä annettuja määräyksiä maa-ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamissuunnitelma on esitetty lupahakemuksen yhteydessä. Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, niin toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa on säädetty (YSL 48 ). Yleiset perustelut Alueelta on jo otettu maa-ainesta. Avatun maa-ainesalueen hyödyntäminen on tarkoituksenmukaista. Alue soveltuu maa-aineksen ottoon, koska ottamisalue ei ole luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaalla alueella.

12 12 12 Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava määräykset mm. päästöjen rajoittamisesta, jätteiden syntymisen ja haittojen vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan ja päästöjen tarkkailusta. Lupamääräysten perustelut Määräykset 1-3 Maa-aineslupa perustuu ottamissuunnitelmaan, joten suunnitelmassa esitetty on sitova kuten lupamääräyksetkin. Pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee, joten vähintään 4 metrin suojakerros on tarpeen pohjaveden suojelun kannalta. Päätöksessä määrätty alin ottamistaso on sen takia ohjeellinen. (MAL 11, VNA 926/2005; 7 ) Määräykset 4-6 Maa-aineslaissa ja maa-ainesten ottamista koskevassa valtioneuvoston asetuksessa on määrätty lupapäätöksen sisällöstä. Määräykset ovat tarpeen valvonnan ja yleisen turvallisuuden kannalta. (MAL 11 ja VNA 926/2005) Määräys 7 Valtioneuvoston asetuksessa 800/2010 säännellään louhinnan ja murskauksen ympäristönsuojelun tasosta. Asetuksen mukaiset määräykset ovat vähimmäisvaatimuksena ympäristöluvissa. (VNA 800/2010, YSL 52 ) Määräys 8 Melua koskeva määräys perustuu valtioneuvoston päätökseen (993/1992), jonka mukaan asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa 55 db. Yöajalle ei ole katsottu tarpeelliseksi antaa melua koskevaa määräystä, koska vain kuljetus ja lastaaminen tapahtuvat yöaikaan (klo 22-07) vain klo 6-7 välisen ajan. Murskaamon sijoittamispaikalla ja muilla suojaustoimilla voidaan vaikuttaa melun leviämiseen lähimpien häiriintyvien rakennusten suuntaan. (VNP 993/1992; 2, YSL 52 ja 62, VNA 800/2010; 6 ja 7, NaapL 17 ) Määräys 9 Ilman epäpuhtauksien aiheuttamien terveyshaittojen ehkäisemiseksi hiukkaspitoisuuksille ulkoilmassa on annettu raja-arvot valtioneuvoston asetuksessa 38/2011. Kiviaineksen ja työmaateiden kastelulla sekä murskauslaitteistojen koteloinnilla voidaan vähentää pölyn leviämistä ympäristöön. (VNA 38/2011; 4, VNA 800/2010; 4, YSL 52 ja 62, NaapL 17 ) Määräykset 10 ja 11 Polttoaineet saattavat aiheuttaa puutteellisesti käsiteltyinä ja varastoituna maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Työkoneiden ja laitteiden huolloista ja huonokuntoisista koneista aiheutuvista päästöistä voi

13 13 13 aiheutua maaperän ja pohjaveden pilaantumista. Maaperän ja pohjaveden pilaaminen on kielletty ympäristönsuojelulain perusteella. (MAL 11, YSL 16,17 ja 52, VNA 800/2010; 9, Nurmeksen ympäristönsuojelumääräykset) Määräys 12 Säännöllinen jätteiden poisvienti alueelta ehkäisee roskaantumista. Vaarallisten jätteiden säännöllinen toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn on tarpeen terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien riskien ehkäisemiseksi. (MAL 11, YSL 52 ja 58, JL 15,16 ja 17, JA 7 ja 8, VNA 800/2010; 11, Nurmeksen jätehuoltomääräykset) Määräys 13 Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan takia. (YSL 62, JL 118 ) Määräys 14 Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisella ja muilla toimenpiteillä voidaan merkittävästi vähentää vahinkojen määrää ja vakavuutta sekä rajata haitalliset ympäristövaikutukset mahdollisimman pieniksi. (YSL 52 ja 62, VNA 800/2010; 12 ) Määräys 15 Määräys on annettu luvan valvonnan takia. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. (YSL 52 ja 170 ) Määräys 16 Ottamisalueen jälkihoidon tarkoituksena on nopeuttaa kasvillisuuden muodostumista ja vähentää maa-ainesten oton haitallisia vaikutuksia ympäristöön ja sopeuttaa ottamisalue ympäröivään luontoon ja maisemaan. (MAL 11, VNA 926/2005; 8 ) Määräys 17 Loppukatselmuksessa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. (MAL 11, VNA 926/2005; 8 ) VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN ASIOIHIN Terveydensuojeluviranomaisen lausunto on huomioitu lupaehdoissa 8 ja 9. Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen lausunto on huomioitu lupamääräyksissä 1, 3, 6, 10 ja 11. SOVELLETUT SÄÄDÖKSET MAL maa-aineslaki 555/1981 YSL ympäristönsuojelulaki 527/2014 JL jätelaki 646/2011

14 14 14 JA jäteasetus 179/2012 NaapL laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920 VNA 926/2005 valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta 926/2005 VNA 379/2008 valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä 379/2008 VNA 800/2010 valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta 800/2010 VNP 993/1992 valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992 VNA 38/2011 valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta 38/2011 Nurmeksen kaupungin yleiset jätehuoltomääräykset, Savo-Pielisen jätelautakunta Nurmeksen kaupungin ympäristönsuojelumääräykset, kv Lieksan ja Nurmeksen kaupunkien maa-ainestaksa, rakennus- ja ympäristölautakunta ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN VAKUUS Tämä päätös on voimassa kymmenen (10) vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Luvan viimeinen voimassaolopäivä on Maa-aineslain 10 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kymmeneksi vuodeksi. Murskauslaitoksen toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. (YSL 87 ja 89 ) Ennen tämän luvan mukaista ainesten ottamista hakijan on annettava lupamääräysten noudattamiseksi 5000 euron suuruinen vakuus (MAL 12 ). Vakuuden tulee olla voimassa 12 kuukautta yli tämän luvan voimassaoloajan tai siihen saakka, kunnes ottamissuunnitelmassa ja luvassa määrätty ottamisalueen jälkihoito on tehty. Vakuus palautetaan sitten, kun em. jälkihoitotyöt on tehty ja alueella on tehty lopputarkastus. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

15 15 15 Maa-aineksen ottaminen voidaan aloitta, kun tämä lupa on lainvoimainen. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maa-ainesluvan käsittelystä peritään Lieksan rakennus- ja ympäristölautakunnan hyväksymän ja voimaan tulleen maa-ainestaksan mukaisesti (185 ottamissuunnitelman tarkistamisesta ja 65 /ha /m3) 546. Maa-aineslain 4 a :n mukaisesta maa-ainesluvan ja ympäristöluvan yhteiskäsittelystä peritään em. mukaisen maksun lisäksi 1000 maksu. Maa-aines- ja ympäristöluvan yhteiskäsittelystä peritään siis yhteensä 1546 ( ). Lisäksi laskutetaan kuulutuskulut. PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTAMINEN Päätös on annettu julkipanon jälkeen Päätös lähetetään luvan saajalle ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY). Päätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla Nurmeksen kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin internet-sivuilla. Tieto päätöksestä lähetetään lisäksi niille, joille on lähetetty tieto hakemuksen vireilläolosta.

16 16 16 VALITUSOSOITUS Päätöksen antamispäivä on Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä on toimitettava valitusajassa Vaasan hallinto-oikeudelle. Omalla vastuulla valituskirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin ja mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: rakennus- ja ympäristölautakunnan päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Maksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 (Tuomioistuinmaksulaki 1455/2015). Tuomioistuinmaksulaissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

17 17 17 Vaasan hallinto-oikeuden osoite: Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, VAASA Postiosoite: PL 204, VAASA Puhelin: Kirjaamo Telefaksi: Sähköposti: