80100 JOENSUU Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) / /2016

Transkriptio

1 1 JOENSUUN KAUPUNKI MAA AINESLUPA JA YMPÄRISTÖLUPA Rakennus ja ympäristölautakunta Muuntamontie 6 Annettu julkipanon jälkeen JOENSUU Päivämäärä Diaarinumero Puh. (013) / /2016 ASIA Päätös maa aineslain 4 a :n mukaisesta maa ainesten ottamislupahakemuksesta sekä ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta murskaukseen, louhintaan, asfaltti ja betonijätteen käsittelyyn, asfalttiasemalle sekä puhtaiden maa ainesten vastaanottoon ja loppusijoittamiseen. LUVAN HAKIJA Maansiirto Putto Ky Niskantie 1, Eno y tunnus yhteyshenkilö Matti Putto p TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Maa ainesten ottaminen, kiviaineksen louhinta ja murskaus, asfaltti ja betonijätteen sekä kantojen varastointi ja käsittely, siirrettävä asfalttiasema sekä puhtaiden maa ainesten vastaanottaminen ja loppusijoittaminen. Joensuun kaupunki, Kirkonkylä, tila Päresärkkä RN:o 11:66 kiinteistötunnus Toiminta sijoittuu jo käytössä olevalle Päresärkän maa ainesottoalueelle Enon kirkonkylästä noin 4 km kaakkoon. Ottoalue sijaitsee Joensuun Enossa noin 70 metriä Sarvingintien (Eno Kovero seututie nro 512) pohjoispuolella. Osoite Sarvingintie 426, Eno. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen ja laajentaminen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Maa aineslain (MAL 555/1981) 4 :n mukaan maa ainesten ottamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava lupa. YSL liite 1 taulukko 2 kohta c, e ja f mukaan luvanvaraisia toimintoja ovat kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää, tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta aika on yhteensä vähintään 50 päivää sekä jätelain soveltamisalaan kuuluvan jätteen ammattimainen tai laitosmainen käsittely. MAL 4 a ja YSL 47 a :n mukaan maa ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 2 Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen (VNa ympäristönsuojelusta 713/2014) 2.1 kohta 6 a ja b, sekä 12 a ja b:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltäviin lupa asioihin kuuluu kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää sekä tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo, jonka toiminta aika on yhteensä vähintään 50 päivää, pilaantumattoman maa ainesjätteen, betoni, tiili tai asfalttijätteen tai pysyvän jätteen muu käsittely kuin sijoittaminen kaatopaikalle, kun käsiteltävä määrä on alle tonnia vuodessa sekä alle tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitettu maankaatopaikka. ASIAN VIREILLETULO TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Joensuun kaupungin rakennus ja ympäristölautakunta : Maa aineslupa Maansiirto Putto Ky:lle m 3 maa ainesten ottamiseen 10 vuodeksi tilalle Penttilä RN:o 11:58 ma, nyk. Päresärkkä RN:o 11:66. Naapurikiinteistöille on myönnetty Destia Oy:lle ja Maansiirto Tikka Oy:lle maa ainesluvat. Kiinteistön omistaa Matti Putto. Hakemukseen on liitetty valtakirja. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Alueella ei ole asemakaavaa. Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 alue on osoitettu seudullisesti merkittäväksi soran tai hiekan ottoalueeksi (EO/so). Ottoalueen itäpuolelle noin 100 m päähän on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Pohjois Karjalan maakuntakaavassa alue on osoitettu soranottoalueeksi (EO1). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Toiminta sijoittuu Päresärkän soranottoalueelle, jossa on harjoitettu soranottoa jo vuosikymmenien ajan. Alue ei siis ole enää luonnontilainen. Soranottoaluetta ympäröi metsätalousvaltainen alue, jossa kasvaa nuorta mäntymetsää. Laajenemisalueelta on poistettu puusto. Soranottoalueen läheisyydessä ei ole tiedossa olevia uhanalaisten lajien esiintymiä eikä alueen välittömään läheisyyteen sijoitu luonnonsuojelualueita tai Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita. Lähimmät luonnonsuojelualueet (Harpatti ja Koreikkopuro) sijaitsevat yli kilometrin päässä ottoalueesta koilliseen. Sarvingintien eteläpuolella noin 500 m päässä sijaitsee Koreikkosärkkien maakunnallisesti arvokas harjualue. Maa ainesalueen ottotaso on tällä hetkellä Lähin pohjavesiputki on Destia Oy:n pohjavesiputki Sarvingintien varressa.

3 3 Pohjavedenpinta on vaihdellut välillä +109,86 ja +111,92 (N2000). Lähin luokiteltu pohjavesialue on 500 m ottoalueesta itään sijaitseva Hämälänsärkät II luokan pohjavesialue. Lähimmät kaivot sijaitsevat yli 200 m päässä. Lähin pintavesistö on noin kilometrin päässä sijaitseva Välivesi. Lähimpään asutukseen on matkaa noin 210 m. Asutusta on sekä alueen pohjoispuolella Harpatintien sekä Sarvingintien varrella. Harpatintien varressa noin 300 m päässä ottoalueesta sijaitsee hoitolaitos, jossa ei tällä hetkellä ole toimintaa. LAITOKSEN TOIMINTA Maa ainesten ottaminen Lupaa haetaan toiminnan jatkamiseksi nykyisellä maa ainestenottoalueella ja alueen laajentamiseksi alueen pohjoisosassa. Maa aineksia otetaan rakennusten, tiehankkeiden ja muun maarakentamisen tarpeisiin. Maa aineslupaa haetaan 10 vuoden ajaksi k m 3 kokonaisottomäärälle, arvioitu vuotuinen otto km 3. Ottoalueen pinta ala on m 2. Vanhaa ottoaluetta on m 2 ja laajennusalue m 2. Maa ainesten ottamissyvyys on 2 24 m ja ottotaso alimmillaan +114 (N2000), joka vastaa Sarvingintien korkotasoa. Ottotason laskeminen edellyttää myös kallion louhintaa. Uuden luvan saatua lainvoiman vanha maa aineslupa lakkautetaan. Liikennöinti tapahtuu Sarvingintieltä olemassa olevan liittymän kautta. Sama liittymä on myös alueen muiden toimijoiden (Maansiirto Tikka Oy ja Destia Oy) käytössä. Liikennettä on läpi vuoden, mutta toiminta painottuu lumettomaan aikaan. Ottokauden aikana liikennöintiä on keskimäärin ajoa päivässä, kesäkaudella maksimissaan 25 ajoa. Ottoalue pidetään puomilla suljettuna. Pohjaveden yläpuolelle jätetään vähintään kahden metrin suojakerros koskematonta maaainesta. Ottoalueen rajat sekä alin ottotaso merkitään selvästi maastoon. Ottoalueen viereen varataan alue pintamaiden varastointiin. Viimeistelytöitä varten voidaan tuoda ylijäämämaita myös alueen ulkopuolelta. Kaivannaisjätteet läjitetään ottoalueen reunoille ja käytetään alueen viimeistelyyn. Isommat sivukivet murskataan. Loppumaisemoinnissa ei käytetä 1:3 jyrkempiä luiskia. Alueen pohja muotoillaan loivasti vaihtelevaksi. Alueelle muodostetaan uusi kasvualusta hiekasta ja humuksesta ja alueen annetaan metsittyä luontaisesti. Asfaltti ja betonijätteen, kantojen sekä puhtaiden ylijäämämaiden vastaanotto ja käsittely Vanhaa betonia ja asfalttia tuodaan Maansiirto Putto Ky:n omilta työmailta ja sitä vastaanotetaan myös muilta. Betonit ja asfaltit murskataan ja materiaalit varastoidaan omiin kasoihinsa kivi /sorapohjaiselle kentälle. Betonimurskeesta poistetaan ja kierrätetään mahdolliset teräkset. Asfalttirouhe käytetään uusioasfaltin valmistukseen. Kannot varastoidaan varastokasoissa ja esikäsitellään kaivinkoneeseen asennetulla pilkontalaitteistolla. Varsinainen murskaus suoritetaan siirrettävällä murskausasemalla. Valmis hake toimitetaan edelleen energiahyötykäyttöön.

4 Alueella vastaanotetaan maanrakennustyömaiden puhtaita ylijäämämaita, joita käytetään alueen viimeistelyyn. Vastaanotetut maat tarkastetaan ennen läjitystä ja maa aineksista pidetään kirjaa. Murskaus Alueella harjoitetaan kiviaineksen, asfaltin, betonin ja kantojen murskausta vuodessa noin 2 3 kertaa 1 1,5 kuukauden mittaisina ajanjaksoina ympäri vuoden. Arvioitu keskimääräinen vuosituotanto sepelille on tonnia, asfalttimurskeelle tonnia ja hakkeelle tonnia vuodessa. Arvioitu maksimivuosituotanto on sepelin osalta tonnia, asfalttimurskeelle tonnia ja hakkeelle tonnia vuodessa. Murskaamista harjoitetaan arkisin maanantaista perjantaihin keskimäärin 700 tuntia vuodessa (vaihteluväli h/a) klo 6 22 aikana. Toimintaan käytetään siirrettävää track tyyppistä tai kiinteää, ns. C luokan murskausasemaa, jonka kokoonpano määräytyy kiviaineksen ominaisuuksien, tuotettavien lajitteiden sekä käytettävissä olevan kaluston mukaan. Tyypillisesti laitos koostuu esi, väli ja jälkimurskaimista, hihnakuljettimista ja seuloista. Laitteiston sijainti alueella vaihtelee tarpeen mukaan. Murskausasema sijoitetaan murskattavaksi tarkoitetun kohteen läheisyyteen, maa ainesrintauksen ja varastointikasojen ympäröimään tilaan. Murskeen käsittelyyn ja kuljetukseen käytetään kaivinkoneita, pyörökuormaajia sekä kuorma autoja. Asfalttiasema Toiminnassa käytettävä asfalttiasema on siirrettävä ja se sijoitetaan asfaltin varastoalueelle. Asema on paikalla tarvittaessa kolmesta vuorokaudesta kolmeen viikkoon kerrallaan. Asfalttirouhe hyödynnetään uuden asfalttimassan raaka aineena. YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Melu Louhinnasta ja murskaustoiminnasta syntyvä melu aiheutuu pääasiassa murskaimista, seulastosta, kuljettimista ja kuormauskalustosta. Syntyvä melu on luonteeltaan tasaista ja melua esiintyy noin 2 3 kuukauden aikana vuodessa. Mahdolliset räjäytystyöt aiheuttavat satunnaista ja lyhytkestoista, poikkeuksellisen voimakasta melua. C luokan murskauslaitoksen melutaso on noin db. Melutaso laskee alle sallitun melutason (50 55 db) lähimmässä häiriintyvässä kohteessa. Murskauslaitoksen äänitehotaso on keskimäärin 123 db. Murskausasema sijoitetaan ottamisalueen pohjalle ja suojataan varastokasoilla. Häiriintyviä kohteita suojaa melulta välimatkan lisäksi ottorintaus, varastokasat sekä ottoalueen ja asutuksen välissä oleva metsä. Maastonmuodot vaimentavat melua tehokkaasti. Meluhaittaa pienennetään lisäksi säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, huoltamalla koneita ja laitteita asianmukaisesti ja perehdyttämällä henkilökunta asiaan. Melun leviämistä ympäristöön tarkkaillaan aistinvaraisesti toiminta alueella ja sen lähiympäristössä. Mahdolliset huomautukset toiminnasta kirjataan, ne tarkastetaan ja epäkohdat korjataan viipymättä. 4

5 Asfalttiaseman osalta melua aiheuttavat kuormaajat, autoliikenne, kuivausrumpu, rummun imuri sekä polttimet. Syntyvä melu on luonteeltaan tasaista ja matalataajuista. Äänitehotaso on noin 113 db. Muodostuvaa melua vaimennetaan kotelointien avulla sekä suunnitelmallisella sijoittumisella. Pöly Toiminnassa syntyy pölyä soran murskauksessa sekä valmiiden tuotteiden lastauksessa ja kuljetuksessa. Lisäksi murskauslaitos sekä työkoneet tuottavat myös kaasumaisia päästöjä. Toiminnasta syntyvä pöly muodostuu hienojakoisista mineraaleista, jotka eivät sisällä haitta aineita tai ravinteita. Tuotetun kiviaineksen sekä hakkeen keskimääräinen varastointiaika on 1 6 kuukautta. Pölyn leviämistä torjutaan ensisijaisesti toimintojen sijoittamisella ja toimintatavoilla. Alueen toiminnot sijoitetaan niin, että varastokasat ja ympäröivät maastonmuodot ehkäisevät pölyn leviämistä lähimpään asutukseen sekä Sarvingintielle päin. Varastokasojen sijoittamisella lähelle tuotantoaluetta pienennetään myös kiviaineksen siirtomatkoja, mikä osaltaan vähentää pölyämistä. Työmaateiden pölyämistä ehkäistään pitämällä liikennöintinopeudet alhaisina sekä tarvittaessa kastelemalla. Pölyämistä voidaan tarvittaessa vähentää kastelemalla murskattavaa tuotetta, koteloimalla kuljettimia sekä säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeutta. Varastokasojen pölyäminen riippuu varastoitavasta lajikkeesta ja tarvittaessa niitä voidaan kastella pölyämisen ehkäisemiseksi. Sijoittamalla hienoimmat lajikkeet karkeampien kasojen suojaan, voidaan myös vähentää kasojen pölyämistä. Pölyn leviämistä ympäristöön tarkkaillaan aistinvaraisesti toiminta alueella ja sen lähiympäristössä. Jätteet Alueella ei synny eikä käsitellä jätevesiä. Soranottoalueella ei varastoida jätettä. Ottotoiminnassa voi syntyä jätettä mahdollisissa koneiden ja laitteiden pienissä huolloissa sekä vähäisiä määriä yhdyskuntajätettä (talousjätettä arviolta 30 kg/vuosi). Metalliromua syntyy arviolta 500 kg vuodessa ja se kerätään lavalle kierrätykseen toimittamista varten. Nestemäiset öljyjätteet kerätään omaan säiliöön valuma altaalliseen teräskonttiin ja kiinteät öljyjätteet sekä akut kerätään omiin säiliöihin valuma altaalliseen lukittavaan teräskonttiin. Syntyvät jätteet kuljetetaan urakoitsijan toimesta urakoitsijan omiin jätteenkeräyksiin ja sitä kautta jatkokäsittelyyn. Vaaralliset jätteet kerätään erilleen, merkitään asianmukaisesti ja toimitetaan urakoitsijan toimesta lähimpään vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Vaarallisten jätteiden määristä ja kuljetuksista pidetään kirjaa urakoitsijan toimesta, ja kirjanpito luovutetaan pyydettäessä viranomaisen nähtäväksi. Toiminnasta syntyvät kaivannaisjätteet (sivukivet, pintamaat) läjitetään ottoalueen reunoille ja käytetään alueen viimeistelyyn. Isommat sivukivet murskataan. 5

6 Maaperä 6 Maaperälle riskin aiheuttavat työmaalla käytettävät öljytuotteet, pääasiassa polttoaineet. Riskiä minimoidaan varastoimalla polttoaineet IBC hyväksyttyihin ja tarkistettuihin kaksoisvaipallisiin säiliöihin. Öljytuotteita voidaan vaihtoehtoisesti varastoida säiliöihin, jotka on varustettu tilavuutta vastaavilla suoja altailla, joihin vedenpääsy on estetty. Alueella varastoidaan murskaustoiminnan aikana enintään 10 m 3 kevyttä polttoöljyä. Murskaustoiminnan aikana tarvittavat öljyt ja voiteluaineet säilytetään lukittavissa varastokonteissa. Kiinteistöllä säilytetään öljynimeytysmateriaalina imeytysturvetta onnettomuustapauksia varten. Sattuneesta onnettomuudesta ilmoitetaan välittömästi lupaviranomaisille. Henkilökunta on opastettu toimimaan vahinkotilanteissa. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Murskauslaitoksen toiminnasta pidetään urakoitsijan toimesta käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan mm. päivittäinen käyttöaika, tuotantomäärä, syntyneen jätteen määrä, tehdyt tarkastukset ja huollot, keskeytykset sekä poikkeavat tilanteet. Käyttöpäiväkirjat ovat pyynnöstä valvontaviranomaisen saatavissa. Tankkauspaikan ja polttoainesäiliön kunto tarkistetaan päivittäin. Kalustolle tehdään käyttöönottotarkastus ennen toiminnan aloittamista ja tarkastuksia tehdään säännöllisesti koko toiminnan ajan. Mahdolliset huomautukset kirjataan ja häiriön syy korjataan välittömästi. Toiminta suunnitellaan niin, että asetettujen ympäristövaikutusten raja arvot eivät ylity häiriintyvissä kohteissa. Syntyvän melun ja pölyn määrää arvioidaan tuotannon aikana aistinvaraisesti toiminta alueella ja sen lähiympäristössä. Mikäli on aihetta epäillä, että meluja pölyvaikutukset ylittävät säädetyt raja arvot, tehdään tarvittaessa melu ja pölymittauksia sekä ryhdytään viipymättä tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin. Alueen pohjaveden korkeutta tarkkaillaan säännöllisesti alueelle asennetuista havaintoputkista riittävän suojakerrospaksuuden varmistamiseksi. Mittaustulokset toimitetaan vuosittain valvontaviranomaiselle samanaikaisesti MAL 23 a :n mukaisen maa ainesilmoituksen kanssa. Merkittävät poikkeamatilanteet alueella ilmoitetaan valvontaviranomaiselle välittömästi. Työmaalla pidetään joka työjakson alussa tarkastus, jossa kartoitetaan riskitekijät työturvallisuuden ja ympäristövahinkojen varalta sekä sovitaan toimenpiteet ja tarkistetaan aikaisemmin sovittujen toimenpiteiden toteutuminen. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toiminnan aikana havaituista poikkeus ja häiriötilanteista raportoidaan viipymättä työmaavastaavalle. Mahdollisen ympäristövahingon sattuessa aloitetaan torjuntatoimet välittömästi. Ympäristövahingosta ilmoitetaan aina viipymättä kunnan pelastuslaitokselle ja ympäristöviranomaisille. Kiinteistöllä säilytetään öljynimeytysmateriaalia onnettomuustapauksia varten. Tulipalon varalta asema on varustettu alkusammutuskalustolla ja henkilökunta on saanut tarvittavan opastuksen alkusammutuskaluston käyttöön.

7 Työmaalla on näkyvillä hälytysnumerot. Häiriö ja onnettomuustilanteessa henkilökunta suorittaa alkusammutus ja muut tarvittavat toimet sekä hälyttää paikalle pelastuslaitoksen. Lisäksi suoritetaan ilmoitus lupaviranomaisille välittömästi. Toiminnan ympäristöriskeihin varaudutaan riskikartoituksella, sattuneiden onnettomuuksien tutkinnalla ja henkilöstön koulutuksella. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA Toiminta alueella käytetään mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti käyttökelpoisia koneita, laitteita ja työtapoja. Murskaus ja kuljetustyössä käytettävät diesel ja polttomoottorit täyttävät nykyaikaisille työkoneille asetetut päästönormit. Asfalttiasemalla käytetään vähärikkistä raskasta polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus on alle 1 painoprosenttia. Murskauslaitos käyttää kevyttä polttoöljyä. Koneet huolletaan säännöllisesti, mikä pienentää polttoaineen kulutusta ja sitä kautta päästöjä. Ympäristönsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvää kalustoa uusitaan annettujen määräysten ja asetusten mukaisesti. Tarvittaessa pölyn syntymistä ehkäistään vesikastelun avulla. Ilmaan leviävää pölyä ehkäistään myös varastokasojen sijoittamisella murskauskasojen läheisyyteen sekä säätämällä kiviaineksen putoamiskorkeutta. Työmaatiestön pölyämistä rajoitetaan matalilla ajonopeuksilla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu 30 vrk ajan Joensuun kaupungin ilmoitustaululla sekä Joensuun kaupungin kotisivuilla internetissä. Hakemuksen vireilläolosta on lisäksi ilmoitettu sanomalehti Karjalaisessa ja Viikko Pohjois Karjalassa Hakemusasiakirjat on pidetty julkisesti nähtävillä Joensuun kaupungin ilmoitustaululla sekä Enon palvelupisteellä. Kiinteistön rajanaapureille ja lähialueen asukkaille on kuulutus lähetetty erikseen tiedoksi Muistutukset ja mielipiteet Hakemukseen ei ole saapunut yhtään muistutusta eikä mielipidettä. Tarkastukset/neuvottelut Hakemuksesta on neuvoteltu toiminnanharjoittajan kanssa ennen lupahakemuksen jättämistä sekä ennen lupakäsittelyä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Pohjois Karjalan ympäristöterveys toteaa lausunnossaan seuraavaa: 7

8 8 Louhinta ja murskaustoiminnasta aiheutuvat mahdolliset terveyshaitat liittyvät lähinnä meluun ja pölyämiseen. Toiminta alueen laajentuessa lähiasutusta suojaava metsäkaistale kapenee noin puoleen entisestä. Toiminnasta syntyvään meluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Asiakirjoissa on mainittu, että alueen melutasoja tarkkaillaan aistinvaraisesti ja tarvittaessa mittauksin. Toiminta aika on arkisin klo Melutasot olisi varmennettava toiminnan alettua mittauksin ainakin lähimmän häiriintyvän kohteen osalta yhteen kertaan siten, että saataisiin melutaso päiväaikaiselle toiminnalle (klo 7 22) ja yöaikaiselle toiminnalle (klo 22 7). Toiminnasta aiheutuva melutaso asunnoissa ei saa ylittää sosiaali ja terveysministeriön asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista annetun asetuksen (545/2015) melutason toimenpiderajoja (päiväajan keskiäänitaso klo 7 22 välillä 35 db ja yöajan keskiäänitason klo 22 7 välillä 30 db). Pölyn varsinainen terveyshaitta liittyy hengitettäviin pienhiukkasiin (PM10 ja PM2,5 jakeet). Pienhiukkaset hengitettynä aiheuttavat terveysriskin, jonka suuruus riippuu hiukkasten pitoisuudesta ilmassa. Pienhiukkaset vaikuttavat haitallisesti hengitysteissä aiheuttaen tulehdusta, pahentaen astmaa sekä hengitystie ja sydäntautioireita ja aiheuttaen ennenaikaista kuolleisuutta (Lanki ja Pekkanen 2008). Pölyn torjuntaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Murskauslaitteisto suositellaan koteloimaan tai kattamaan pölyn leviämisen estämiseksi. Prosessin, varastokasojen ja alueen teiden kastelemisessa tulisi käyttää vettä, kemikaalien käyttöä pölynsidontaan tulisi välttää. Melun, tärinän ja pölyn seurantaa tulee lähimmissä häiriintyvissä kohteissa jatkaa, mikäli alueelle tehdään suojaavien esteiden, kuten puuston poistoa tai lähialueiden kiinteistöjen haltijat valittavat häiritsevästä melusta, tärinästä tai pölystä. Hakijan vastine Hakija ei ole jättänyt vastinetta. VIRANOMAISEN RATKAISU Rakennus ja ympäristölautakunta päättää myöntää Maansiirto Putto Ky:lle maa aineslain 4 :n mukaisen luvan maa ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 :ssä tarkoitetun ympäristöluvan Joensuun kaupungin Kirkonkylään tilalle Päresärkkä RN:o 11:66 hakemuksen sekä alla esitettyjen lupamääräysten mukaisesti. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Maa ainesten kokonaisottomäärä on enintään k m 3. Ottamisalue on enintään ottamissuunnitelmassa esitetyn laajuinen. Ottoalueen pohjoispäähän tulee jättää 100 m louhimaton vyöhyke. Ottamisalueen sekä edellä mainitun vyöhykkeen rajat on merkittävä näkyvästi maastoon.

9 9 2. Ottamisen aikana syntyvät jyrkänteet tulee merkitä näkyvästi maastoon esim. lippusiimalla ja varoituskyltein. Puomi tulee pitää suljettuna, kun alueella ei ole toimintaa. 3. Toiminnassa on noudatettava seuraavia toiminta aikoja: Murskaus ma pe klo 7 22 Poraus ma pe klo 7 21 Rikotus ma pe klo 8 18 Räjäytykset ma pe klo 8 18 Kuormaaminen ja kuljetus ma pe klo 6 22 Toimintaa ei saa harjoittaa viikonloppuisin eikä arkipyhinä. 4. Alin ottamistaso on +114 (N2000). Ylimmän havaitun luonnollisen pohjaveden pinnan yläpuolelle on aina jätettävä vähintään kahden (2) metrin paksuinen suojakerros kaivamatonta maata. Molemmat edellä mainitut ehdot tulee täyttyä. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan. Ottamistason merkintää on muutettava, jos havainnot pohjaveden pinnan korkeudesta sitä edellyttävät. 5. Ottoalueen läheisyyteen tulee asentaa pohjaveden tarkkailuputki mennessä. Putki tulee sijoittaa soveltuvaan paikkaan toiminta alueen läheisyyteen. Putkesta tulee tarkkailla pohjaveden pinnan tasoa kaksi kertaa vuodessa (esim. touko ja syyskuu) ja tarvittaessa määrittää pohjaveden laatu. Tiedot tulee toimittaa vuosittain Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön. 6. Asfaltti ja betonijätettä ja pilaantumattomia ylijäämämaita saa vastaanottaa, käsitellä ja varastoida alueella enintään tonnia vuodessa. Asfaltti ja betonijäte sekä näiden murskeet tulee varastoida tiivispohjaisella alustalla. Kannot ja hakkeet tulee varastoida niille varatulla alueella. Maisemoinnissa hyödynnettäviä ylijäämämaita saa loppusijoittaa alueelle enintään tonnia. Kyseessä on pysyvän jätteen maankaatopaikka. 7. Murskauksen ja louhinnan tulee täyttää ns. MURAUS asetuksen (800/2010) vaatimukset. Asfalttiaseman toiminnan tulee täyttää ns. asfalttiasetuksen (846/2012) vaatimukset. 8. Toiminnan aiheuttama melutaso (A painotettu ekvivalenttitaso LA eq ) ei saa ylittää lähimmällä asumiseen käytettävällä alueella päivällä (klo 7 22) 55 db ja yöllä (klo 22 7) 50 db. Toiminnan aikainen melutaso tulee mitata ensimmäisen murskaus ja louhintajakson aikana lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Mittaustulokset tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Melutasoa tulee tarkkailla aina toiminnan aikana ja tarvittaessa todentaa mittauksin. Murskauksesta ja louhinnasta tulee ilmoittaa etukäteen lähialueen asukkaille.

10 10 9. Räjäytykset ja louhinta tulee suunnitella ja toteuttaa valtioneuvoston asetuksen räjäytys ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) mukaisesti. Räjäytykset tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että aiheutuva tärinä jää mahdollisimman pieneksi. Samanaikaisesti räjähtävä räjähdysainemäärä tulee pitää mahdollisimman pienenä. Räjäytyksen aiheuttamaa tärinää tulee tarkkailla ja tarvittaessa todentaa mittauksin. Mittaustulokset tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. Räjäytyksistä tulee ilmoittaa etukäteen lähialueen asukkaille. 10. Toiminnan aiheuttama pölyhaitta ei saa ylittää lähimmällä asumiseen käytettävällä alueella hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) osalta raja arvoa 50 µg/m 3, 24 h keskiarvona mitattuna. Pölyämistä tulee tarkkailla aina toiminnan aikana. Mikäli on aihetta epäillä raja arvon ylittyvän, tulee toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt mitata. Mittaustulokset tulee toimittaa ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Pölyhaittoja tulee ehkäistä kastelemalla tai koteloimalla laitteistot kattavasti ja tiiviisti tai muulla vastaavalla menetelmällä. Porauksen pölyhaittoja tulee ehkäistä sijoittamalla porausvaunuihin pölynkeräyslaitteet tai käyttämällä muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Varastokasoja ja kuormia tulee tarpeen mukaan kastella pölyämisen estämiseksi. Alueet ja tiet on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Pölyämisen torjunnassa tulee ensisijaisesti käyttää vettä kemikaalien sijasta. 12. Murskain tulee sijoittaa alueen matalimmalle kohdalle hyödyntäen olemassa olevia rintauksia suojina. Varastokasat tulee sijoittaa siten, että melun ja pölyn leviäminen ehkäistään. Pudotuskorkeus murskaimelta varastokasaan tulee pitää mahdollisimman pienenä. Murskauslaitteiston kuljettimien päähän tulee kiinnittää pölyämistä estävät suojat tai tulee käyttää muuta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Murskauksen meluhaitat tulee minimoida käyttämällä kumitettuja kuormauskohtia ja rännejä, kattamalla kuljettimet, käyttämällä kumisia seulaverkkoja tai muilla yhtä tehokkailla parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavilla laiteteknisillä ratkaisuilla. 13. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksoisvaippasäiliöitä tai kiinteästi valuma altaallisia säiliöitä. Säiliöissä tulee olla ylitäytönestimet ja tankkauslaitteistot tulee varustaa lukittavilla sulkuventtiileillä sekä lapon estolla. Polttoaineita ja muita kemikaaleja ei saa varastoida alueella silloin, kun alueella ei ole toimintaa. Toiminnan aikana säiliöt tulee sijoittaa kaivualueen ulkopuolelle. Poltto ja voiteluaineiden sekä kemikaalien varastointi ja käsittelyalueiden tulee olla nesteitä läpäisemättömiä ja reunoiltaan korotettuja. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti ja sijoitettava, jos mahdollista, ottamisalueen ulkopuolelle. Ottamisalueella ei saa tehdä laajamittaisia koneiden huoltotöitä. Alueella tulee olla käytettävissä imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta sekä riittävä alkusammutuskalusto.

11 Toiminnan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kaivannaisjätteet tulee varastoida ja käsitellä kaivannaisjätehuoltosuunnitelman mukaisesti. Kyseessä on pysyvän jätteen kaivannaisjätealue. Vaaralliset jätteet on varastoitava katetuissa tiloissa ja sellaisella alustalla, josta mahdolliset vuodot saadaan kerätyksi talteen. Vaaralliset jätteet on pakattava varastointia ja kuljetusta varten asianmukaisiin laatua ja vaarallisuutta osoittavin merkinnöin varustettuihin tiiviisiin astioihin tai säiliöihin. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. Vaaralliset jätteet on toimitettava sellaiselle yritykselle tai laitokselle, joka saa ympäristöluvan perusteella ottaa vastaan ko. vaarallista jätettä. 15. Varastoalueen ja louhittavan alueen hulevedet tulee johtaa hallitusti maastoon tarvittaessa laskeutusaltaan kautta. Hulevesien laatu tulee määrittää, mikäli on aihetta epäillä niiden sisältävän haitta aineita. 16. Toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, joka tulee pyydettäessä esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttöpäiväkirjaan tulee merkitä ainakin seuraavat tiedot: murskauksen tuotantotiedot ja käyntiajat räjäytysten ajankohdat ja käytetyt räjähdysaineet asfalttiaseman tuotantotiedot ja käyntiajat vastaanotetun betoni ja asfalttijätteen määrä ja alkuperä vastaanotettujen kantojen ja energiatähteen määrä ja alkuperä vastaanotettujen pilaantumattomien maa ainesten määrä ja alkuperä käytettyjen polttoaineiden laatu ja kulutustiedot (t/a) toiminnassa muodostuneet jätteet ja vaaralliset jätteet, niiden alkuperä, laatu, määrä ja varastointi sekä edelleen toimittaminen suoritetut huoltotoimenpiteet häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutukset ja suoritetut toimenpiteet). mahdolliset mittaustulokset 17. Toiminnan häiriötilanteista, olennaisesta muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä, lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on viipymättä ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. 18. Toiminnassa tulee noudattaa niitä määräyksiä, joita Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräyksissä ja Joensuun kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä on annettu jätteiden käsittelystä, lajittelusta ja varastoinnista, vaarallisista jätteistä, vaarallisia jätteitä koskevasta kirjanpidosta, sekä kemikaalien ja vaarallisten jätteiden säiliövarastoinnista.

12 19. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan niiltä alueen osilta, joilta aineksia ei enää oteta. Ottamisen eteneminen tulee suunnitella siten, että jälkihoito ja maisemointi voivat edetä mahdollisimman nopeasti. Lopulliset jälkihoito ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä alueella luvan voimassaoloaikana. Rintaukset tulee luiskata aluetta ympäröivän maaston muotoja noudatellen 1:3 luiskakaltevuuteen tai loivemmaksi luiskauksen jyrkkyyttä vaihdellen. Luiskauksessa voidaan hyödyntää myös muualta tuotuja pilaantumattomia maa aineksia. Otetun alueen pohja on muotoiltava loivasti vaihtelevaksi harjanteilla ja kumpareilla, ympäristön alkuperäisiä maaston muotoja jäljitellen. Alueelle tulee muodostaa mahdollisimman nopeasti uusi kasvualusta esim. alueelta kuorittuja pintamaita käyttäen (n. 10 cm hiekkaa, n. 5 cm humusta). Alue on metsitettävä ja metsittäminen käynnistettävä jälkihoidon etenemisen tahdissa. 20. Ennen ottamisen aloittamista tulee hakijan ottaa yhteys valvovaan viranomaiseen aloituskatselmuksen pitämistä varten. Ottamissuunnitelman ja lupaehtojen noudattamisen ja maisemoinnin edistymisen seuraamiseksi tulee paikan päällä järjestää tarvittaessa hakijan ja valvontaviranomaisen yhteisiä katselmuksia. Hakijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. 21. Jos ottamissuunnitelma on ristiriidassa lupamääräyksen kanssa, noudatetaan kyseistä lupamääräystä. RATKAISUN PERUSTELUT Yleiset perustelut Maa aineslain (MAL 555/1981) 6 :n mukaan lupa maa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen ole ristiriidassa MAL 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa ainesten ottaminen ei ole ristiriidassa maa aineslain 6 :ssä säädettyjen luvan myöntämisen edellytysten kanssa. Lupa voidaan näin ollen myöntää. Toimitettu ottamissuunnitelma on huolellisesti laadittu ja siinä on tarkasteltu toiminnan vaikutukset riittävällä tarkkuudella. Ottotoiminta sijoittuu olemassa olevalle maa ainesalueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Ottoalueen ja Sarvingintien väliin jäävän puuston ansiosta ottotoiminta ei juurikaan näy tielle, eikä täten aiheuta kauniin maisemakuvan turmeltumista. Alueelta ei ole tiedossa merkittäviä kauneusarvoja tai erikoisia luonnonesiintymiä, jotka ottotoiminnassa tuhoutuisivat. Kun ottotoiminta toteutetaan ottamissuunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti, ei toiminta aiheuta vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. 12

13 13 Ottotoiminta ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle tai sen välittömään läheisyyteen eikä täten aiheuta veden laadun tai antoisuuden vaarantumista. Kun toiminnassa noudatetaan lupamääräyksissä esitettyjä suojaustoimia, ei ottotoiminta aiheuta vaaraa asukkaille tai ympäristölle. Maasto olosuhteet, asetetut toiminta ajat ja edellytetyt haittojen torjuntatoimet huomioiden ottotoiminnasta ei aiheudu kohtuutonta melu tai pölyhaittaa asutukselle. Kun otetaan huomioon toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset, sijoituspaikka sekä edellä annetut lupamääräykset, voidaan katsoa, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminnasta ei myöskään aiheudu naapureille kohtuutonta rasitusta, kun melu ja pölyhaitat ehkäistään lupamääräysten mukaisesti parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen ja noudatetaan asetettuja toiminta aikarajoja. Ympäristönsuojelulain 52 :n mukaisesti luvassa on annettava määräykset mm. päästöjen rajoittamisesta, jätteiden syntymisen vähentämisestä ja haittojen vähentämisestä. YSL:n 58 :n mukaan luvassa on annettava lisäksi tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. YSL:n 62 :n mukaisesti tulee myös antaa tarpeelliset määräykset toiminnan ja päästöjen tarkkailusta. Vastaus annettuun lausuntoon Lupamääräyksessä 8 on edellytetty teettämään melumittaukset lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Lupamääräyksissä 10 ja 11 on annettu lausunnon mukaiset määräykset pölyämisen torjunnasta sekä seurannasta. Lupamääräyksissä 8 10 on edellytetty toiminnanharjoittajaa tarkkailemaan toiminnan aikana melua, tärinää ja pölyämistä ja tarvittaessa todentamaan vaikutukset mittauksin. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräys 1. Kokonaisottomäärä ja ottamisalue on hakemuksen mukainen. MURAUS asetuksen (800/2010) 3 :n mukaan toimintaa ei saa sijoittaa alle 400 metrin päähän melulle tai pölylle erityisen alttiista kohteista, kuten sairaalasta, päiväkodista, hoito tai oppilaitoksesta. Lisäksi kivenlouhinta ja kivenmurskaamo on sijoitettava siten, että melua tai pölyä aiheuttavan toiminnon etäisyys asumiseen tai loma asumiseen käytettävään rakennukseen tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan oleskeluun tarkoitettuun piha alueeseen tai muuhun häiriölle alttiiseen kohteeseen on vähintään 300 metriä. Ottamisalueen rajasta on 200 metriä lähimpään asuinrakennukseen ja noin 300 metriä rakennuksiin, joissa on hoitolaitosvalmius. Riittävän suojaetäisyyden saavuttamiseksi louhittavaa alaa on rajattu. Asetettu rajoitus koskee vain louhintaa, ei soran ja hiekan ottamista. Ottamisalue sekä louhinnan rajoitusalue tulee merkitä näkyvästi maastoon, jotta rajoista ei ole epäselvyyttä eikä toiminta laajene naapurikiinteistöjen puolelle tai laajemmalle alueelle kuin ottosuunnitelmassa on esitetty. Lupamääräys 2. Määräys on tarpeen työturvallisuuden ja yleisen turvallisuuden vuoksi. Määräyksellä estetään alueella kulkijoille mahdollisesti aiheutuva vaara.

14 14 Lupamääräys 3. Toiminta aikojen rajaaminen on tarpeen naapureille koituvan kohtuuttoman meluhaitan ehkäisemiseksi. Toiminta aikojen rajaamisessa on otettu huomioon alueen maasto olosuhteet, etäisyys häiriintyviin kohteisiin sekä esitetyt haittojen torjuntatoimet. Asetetut toiminta ajat ovat MURAUS asetuksen mukaiset. MURAUS asetuksen 8 :n mukaan ympäristöluvassa voidaan erityisistä syistä sallia kuormaus ja kuljetus lauantaisin kello välisenä aikana. Alueelle aiemmin myönnetyissä maa ainesluvissa ja alueen muiden toimijoiden voimassa olevissa maa ainesluvissa on sallittu kuormaaminen ja kuljetus myös lauantaisin. Maa ainesalueen laajennusosa sijoittuu kuitenkin niin lähelle asutusta, että toiminta lauantaisin voisi aiheuttaa kohtuutonta haittaa asutukselle. Tästä syystä toimintaa ei ole sallittu lauantaisin. Lupamääräys 4. Määräys on asetettu pohjaveden laadun ja määrän sekä ottotoiminnan suunnitelmallisen etenemisen turvaamiseksi. Ottotason selkeä merkintä helpottaa sekä valvontaa että itse ottotoimintaa. Lupamääräys 5. Ottoalueen eteläpuolella sijaitsee Destia Oy:n pohjavesiputki. Oman pohjavesiputken asentaminen lähemmäs ottoaluetta on tarpeen, jotta saadaan tarkempi kuva toiminnan vaikutuksista ja voidaan tarvittaessa ottaa myös laatuanalyysit. Pohjaveden laadun määrittäminen voi olla tarpeen, sillä alueella käsitellään betoni ja asfalttijätettä. Lupamääräys 6. Alueella käsiteltävien jätteiden määrä on rajattu varastoalueen pinta ala huomioiden. Asfaltti ja betonijäte sekä niiden jalosteet on edellytetty säilytettäväksi tiiviillä alustalla, jotta estetään mahdollisten haitta aineiden kulkeutuminen maaperään. Maisemoinnissa hyödynnettävien alueelle loppusijoitettavien puhtaiden ylijäämämaiden enimmäismääräksi on asetettu tonnia. Kyseiset massat sijoitetaan rintauksen luiskaan. Lupa on rajattu pilaantumattomiin maa aineksiin, eli alueelle sijoitettavan maa ainesjätteen sisältämien haitta aineiden edustavien pitoisuuksien tulee alittaa PIMA asetuksessa säädetyt alemmat ohjearvot, koska alueen pohjarakenteet eivät vastaa pilaantuneiden maiden tai muiden jätteiden käsittelyvaatimuksia. Lupamääräys 7. Valtioneuvoston asetuksessa (MURAUS asetus 800/2010) säännellään louhinnan ja murskauksen ympäristönsuojelun tasosta. Asetus toimii vähimmäisvaatimuksena ympäristöluvissa. Tästä syystä toiminnassa tulee noudattaa asetuksen vaatimuksia. Asfalttiasema ei vaadi ympäristölupaa eikä luvassa aseteta sitä koskevia määräyksiä. Alueelle mahdollisesti sijoitettavan asfalttiaseman osalta tulee noudattaa asfalttiasetuksen vaatimuksia. Lupamääräys 8. Lupamääräys on tarpeen toiminnasta naapureille aiheutuvan meluhaitan vähentämiseksi. Toiminta ei saa aiheuttaa naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melun osalta. Melun raja arvo perustuu valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) 2 :n mukaiseen asumiseen käytettävän alueen ulko ohjearvoon. Toiminnan aikainen melumittaus tulee tehdä, sillä toiminta sijoittuu lähelle asutusta sekä rakennuksia, joissa mahdollisuus hoitolaitostoimintaan. Lisämittauksia on tehtävä, mikäli ympäristönsuojeluviranomaisella on aihetta epäillä asetettujen raja arvojen ylittyvän.

15 15 Lupamääräys 9. Valtioneuvoston asetuksessa räjäytys ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011) säädetään kyseisten töiden työturvallisuudesta. Toimimalla asetuksen mukaisesti ehkäistään myös ympäristölle ja lähialueen asutukselle mahdollisesti aiheutuvia haittoja. Viittauksen tarkoitus on muistuttaa toimintaa koskevista muista säädöksistä. Tärinän mittaus on tarpeen, mikäli toiminnan epäillään aiheuttavan kohtuutonta haittaa lähialueen asutukselle. Ympäristönsuojeluviranomainen suorittaa arvion mittausten tarpeellisuudesta. Ihmisen kokemalle tärinälle ei ole määritelty raja tai ohjearvoja, mutta mittaustuloksia voidaan verrata rakennusten rakenteille määritettyihin arvoihin. Pienikin tärinä voi aiheuttaa runkomelua rakennuksissa. Runkomelun mittausta ei vaadita, sillä louhinnasta aiheutuva runkomelu ei ole jatkuvaa kuten esim. vilkkaasti liikennöidyllä tiellä, eikä runkomelun täten pitäisi aiheutua kohtuuttomaksi. Lupamääräys 10. Lupamääräykset ovat tarpeen asutukselle mahdollisesti aiheutuvien pölyhaittojen rajoittamiseksi ja todentamiseksi. Asetettu hengitettävien hiukkasten raja arvo perustuu valtioneuvoston asetukseen ilmanlaadusta (38/2011). Mittaukset on tehtävä, mikäli ympäristönsuojeluviranomaisella on aihetta epäillä asetettujen raja arvojen ylittyvän. Vaaditut pölyn leviämisen torjuntatoimet ovat MURAUS asetuksen (800/2010) mukaiset. Pölyn sidonnassa on edellytetty ensisijaisesti käyttämään vettä kemikaalien sijasta. Ympäristönsuojelulain 19.2 :n mukaan kemikaalista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi luvanvaraisen toiminnan harjoittajan on, silloin kun se on kohtuudella mahdollista, valittava käyttöön olemassa olevista vaihtoehdoista kemikaali tai menetelmä, josta aiheutuu vähiten ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lupamääräys 11 ja 12. Lupamääräys on tarpeen murskauksesta ja louhinnasta aiheutuvien melu ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi. Vaaditut torjuntatoimet ovat MURAUS asetuksen (800/2010) mukaiset. Lupamääräys 13. Lupamääräykset ovat tarpeen pohjaveden ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vaaditut torjuntatoimet ovat MURAUS asetuksen (800/2010) mukaiset. Lupamääräys 14. Ympäristönsuojelulain 113 :n mukaan kaivannaistoimintaa koskevassa ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset kaivannaisjätteestä sekä toimintaa koskevasta kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmasta ja sen noudattamisesta. VNa ympäristönsuojelusta 18 :n mukaan kaivannaisjätteen jätealuetta koskevassa lupapäätöksessä on oltava määräykset jätealueen luokituksesta. Lupamääräys 15. Alueen hulevesien johtamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun alueella varastoidaan asfaltti ja betonijätettä sekä näiden jalosteita. Varastoalueen ja louhittavan alueen hulevedet tulee johtaa hallitusti maastoon. Tällöin hulevesistä voidaan tarvittaessa ottaa näytteet ja määrittää mahdolliset haitta aineet. Haitta aine epäily voi syntyä, mikäli alueelle lupamääräysten ja suunnitelman vastaisesti tuodaan pilaantuneita maa aineksia. Louhosalueelta tulevat vedet voivat sisältää runsaasti kiintoainesta, joten hulevedet tulee laskeuttaa selkeytysaltaassa ennen maastoon johtamista, elleivät ne imeydy ottoalueelle.

16 16 Lupamääräys 16. ja 17. Jätelaissa säädetään ympäristöluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan kirjanpito ja tiedonantovelvollisuudesta sekä kirjanpitoon sisällytettävistä tiedoista ja niiden säilyttämisestä. Toiminnasta pidettävä kirjanpito on tarpeen toiminnan valvonnan kannalta. Lisäksi jätteenkäsittelypaikan pitäjän on oltava selvillä käsiteltävien jätteiden lajista, määrästä, laadusta ja ympäristövaikutuksista. Ilmoitukset toimintaa koskevista muutoksista ovat tarpeen toiminnan valvonnan sekä ympäristöluvan muutostarpeen arvioinnin takia. Jätelain 141 :n mukaan jätteenkäsittelypaikan toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilön on oltava toiminnanharjoittajan palveluksessa ja hänellä on oltava tehtävien hoitamiseksi riittävä ammattitaito. Lupamääräys 18. Jätehuoltomääräyksissä ja ympäristönsuojelumääräyksissä annetaan määräykset muun muassa jätehuollosta ja kemikaalien ja vaarallisten jätteiden säiliövarastoinnista. Kyseisiä määräyksiä on syytä noudattaa myös ympäristöluvan mukaisessa toiminnassa, jotta vältetään alueen epäsiisteys ja mahdollinen pohjaveden ja maaperän pilaantumisen vaara. Lupamääräys 19. Määräykset ottoalueen muotoilusta ovat tarpeen, jotta alue ottotoiminnan jälkeen sopii ympäröivään maisemaan ja alueella on turvallista liikkua. Harjumuodostelman luontaiset piirteet voidaan ottaa huomioon rintauksia luiskatessa. Maannoskerroksen palauttaminen nopeuttaa kasvillisuuden muodostumista, joka on erityisen tärkeää pohjaveden suojelun kannalta. Lupamääräys 20 21: Määräykset selventävät maa ainesten oton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa ainesten ottajan velvollisuuksia. Ottotiedot voidaan toimittaa esimerkiksi valtakunnallisen NOTTOtietokannan kautta. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Lupa myönnetään määräajaksi 10 vuodeksi. Päätös on voimassa saakka. Mikäli toimintaa tämän jälkeen jatketaan, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa uusi maa aineslupa ja ympäristölupahakemus. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TOIMEENPANOKELPOISUUS JA TOIMINNAN ALOITTAMINEN Toiminta voidaan aloittaa lupapäätöksen saavutettua lainvoiman. MAKSUT JA VAKUUDET Tarkastusmaksu Maa aineslupahakemuksen tarkastusmaksu on 590 Ympäristölupahakemuksen tarkastusmaksu on 928

17 Asianosaisten kuulemiskulut Naapurien kuuleminen 294 Lupahakemuksen vireillä olosta ja päätöksen kuuluttamisesta aiheutuvat kulut peritään erikseen. Valvontamaksu Vuosittainen maa ainesoton valvontamaksu määräytyy voimassaolevan taksan mukaan. Vuoden 2016 valvontamaksu on 128 ja se peritään tarkastusmaksun yhteydessä. Ympäristöluvan valvontamaksu peritään valvontaohjelman mukaisesti viiden vuoden välein. Vakuus Ennen toiminnan aloittamista hakijan on asetettava euron suuruinen vakuus lupamääräyksissä ja ottamissuunnitelmassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamisesta sekä asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa vähintään yhden vuoden tämän päätöksen voimassaoloajanyli menevälle ajalle. Vakuus palautetaan vasta, kun jälkihoitotyöt on loppukatselmuksessa todettu hyväksytysti tehdyiksi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 2, 5 12, 14 17, 19 20, 22, 27, 34, 39, 42 44, 47 a 49, 52 53, 58 62, 66, 70, 83 85, 87, 96, , 123, , 170, , 198, 205 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 4, 6, 11 16, 18 Maa aineslaki (555/1981) 1, 1a, 3 7, 10 16, 19 21, 23, 23 a, 23 b Valtioneuvoston asetus maa ainesten ottamisesta (926/2005) 1 4, 6 9 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013) 1 4, 6 8, 12 13, 16 Jätelaki (JäteL 646/2011) 5, 6, 8, 9, 12, 13, 15 17, 19, 28, 29, 30, 40, 72, , 122, 141 Valtioneuvoston asetus jätteistä (VNa jätteistä 179/2012) 2, 4, 7 11, 13, 17, 20, 22, 25 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (MURAUS asetus 800/2010) Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (38/2011) Valtioneuvoston asetus asfalttiasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista (asfalttiasetus 846/2012) Joensuun kaupungin ympäristönsuojelumääräykset ( ) Joensuun alueellisen jätelautakunnan jätehuoltomääräykset ( ) Joensuun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksa ( ) 2 3 Joensuun kaupungin maa ainestaksa ( ) 2 4 Joensuun kaupungin hallintosääntö ( ) 49 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Pohjois Karjalan ELY keskus / ympäristö ja luonnonvarat, PL 69, Joensuu Pohjois Karjalan ympäristöterveys, Jokikatu 8, Joensuu 17

18 Ilmoitus päätöksestä Ilmoitetaan kirjeellä niille asianosaisille, joita on kuultu lupahakemuksesta. 18 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Rakennus ja ympäristölautakunta tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Joensuun kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla sanomalehdissä Karjalainen ja Viikko Pohjois Karjala. MUUTOKSENHAKU Valitusosoitus Tähän päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on: 1. sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; 2. rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3. toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4. elinkeino, liikenne ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella; 5. muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä.