PÄIVIÖN OSAYLEISKAAVA Kattelussaari-Jänkäsalon osayleiskaavan muutos

Transkriptio

1 PÄIVIÖN OSAYLEISKAAVA Kattelussaari-Jänkäsalon osayleiskaavan muutos KAAVASELOSTUS

2 2 YHTEYSTIEDOT Taipalsaaren kunta Kehittämispalvelut Kellomäentie 1, Taipalsaari Yhteyshenkilö: Jari Willman, kunnanjohtaja puh sähköposti: jari.willman(a)taipalsaari.fi Lappeenrannan kaupunki Kaavoitus Villimiehenkatu 1, Lappeenranta Yhteyshenkilö: Marjo Saukkonen, yleiskaava-arkkitehti puh sähköposti: marjo.saukkonen(a)lappeenranta.fi Serum arkkitehdit Oy Nilsiänkatu F 6, Helsinki Yhteyshenkilö: Maarit Virkkunen, projektipäällikkö puh sähköposti: maarit.virkkunen(a)serum.fi

3 3 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Osayleiskaavan selostus, joka koskee päivättyä osayleiskaavakarttaa. Kaavan virallinen nimi Päiviön osayleiskaava, Kattelussaari-Jänkäsalon osayleiskaavan muutos Vireille tulo Osayleiskaavan laatiminen on tullut vireille alueen maanomistajan (Lappeenrannan kaupunki) toimesta. Taipalsaaren kunnanhallituksen kehittämisjaosto päätti kaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä Kunnanhallituksen hyväksyminen Kunnanhallitus on hyväksynyt osayleiskaavan (täydennetään). Kunnanvaltuuston hyväksyminen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt osayleiskaavan (täydennetään). Osayleiskaavan tarkoitus Osayleiskaavoituksen tarkoituksena on muuttaa Päiviön alueen käyttötarkoitus ja osoittaa rantavyöhykkeelle omarantaisia rantarakennuspaikkoja loma-asumista varten. Pääosa saaresta säilytetään rakentamattomana maa- ja metsätalousalueena. Tarkoituksena on, että lomarakennuspaikkojen rakennusluvat voidaan myöntää laadittavan osayleiskaavan perusteella. Kaava-alueen sijainti Osayleiskaava-alue käsittää Suur-Saimaan lounaisosassa Päiviösaaressa sijaitsevan Päiviön tilan, jonka kiinteistötunnus on Kaava-alueelle ei ole tieyhteyttä mantereelta. Päiviön tilaa palvelevat autopaikat ja venelaituri sijoittuvat noin 700 metrin venematkan päähän Virtasalmen Parkkirantaan Etäisyys Parkkirannasta Taipalsaaren keskustaan on noin 15 kilometriä. Parkkirannasta Lappeenrannan keskustaan on Vehkataipaleen kautta matkaa noin 22 kilometriä. Osayleiskaavaalueen sijaintia on havainnollistettu kuvissa 1 ja 2. Osayleiskaava-alueen etelä- ja länsilaidat ovat Saimaan rantaa. Kaava-alueen ulkopuolella saaren pohjois- ja itäosat ovat pääosin metsäistä aluetta. Alueille sijoittuu muutama lomarakennus. Osayleiskaavan rajaus on esitetty kuvassa 3.

4 4 Kuva 1: Päiviön sijainti Taipalsaaren ja Lappeenrannan kuntakeskuksiin nähden. Kuva 2: Päiviön sijainti suhteessa mantereeseen ja lähikyliin. Virtasalmen parkkirannassa on autopaikat ja laituri. Sekä laituri että paikoitusalue ovat Lappeenrannan kaupungin omistuksessa.

5 5 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Osayleiskaavan laatiminen on tullut vireille alueen maanomistajan (Lappeenrannan kaupunki) toimesta. Taipalsaaren kunnanhallituksen kehittämisjaosto päätti kaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisesta. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kunnanviraston ilmoitustaululla, kunnan virallisissa ilmoituslehdissä sekä kunnan internetsivuilla ( Kaavan sisältöä ja laadintaa kuvaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti mielipiteiden esittämistä varten Taipalsaaren kunnanviraston teknisessä toimessa (Kellomäentie 1) sekä kunnan internet-sivuilla Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Taipalsaaren kunnanhallituksen kehittämisjaosto päätti kokouksessaan ( 33) asettaa osayleiskaavaluonnoksen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä Taipalsaaren kirjastossa (Kuhatie 3, Taipalsaari), kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan internet-sivuilla osoitteessa Luonnoksen nähtävilläolon aikana kaavaluonnosta järjestettiin asukastilaisuus. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen ja lausuntojen perusteella laadittiin kaavaehdotus. Taipalsaaren kunnanhallituksen kehittämisjaosto päätti kokouksessaan (6 ) asettaa osayleiskaavaehdotuksen maankäyttö- ja rakennuslain 19 :n mukaisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavaehdotus pidettiin nähtävillä 30 päivää Taipalsaaren kirjastossa (Kuhatie 3, Taipalsaari), kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan internet-sivuilla osoitteessa Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihin laadittiin vastineet. Osayleiskaavan sisältö ja keskeiset tavoitteet Osayleiskaavalla on tarkoitus luoda edellytykset Päiviön alueen kehittymiseksi houkuttelevaksi lomaasuntoalueeksi. Osayleiskaavalla osoitetaan neljä omarantaista rantarakennuspaikkaa saaren lounaisosaan. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena siten, että lomarakennuspaikkojen rakennusluvat voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella. Pääosa kaava-alueesta säilytetään rakentamattomana maa- ja metsätalousalueena. Alueen maisemalliset, kulttuurihistorialliset ja luotoarvot säilytetään. Alueen nykyistä rakennuskantaa pyritään säilyttämään ja hyödyntämään olemassa olevia rakennuksia lomarakennuspaikkojen yhteydessä. Osayleiskaavan toteuttaminen Oikeusvaikutteisen Päiviön osayleiskaavan toteuttaminen ei edellytä asemakaavaa, vaan rakennusluvat lomarakennuspaikoille voidaan myöntää osayleiskaavan perusteella. Voimaan tullessaan osayleiskaava kumoaa alueella voimassa olevan Kattelussaari-Jänkäsalon osayleiskaavan Päiviön tilan osalta.

6 6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISKAAVAPROSESSI Kaavaprosessin vaiheet Suunnitelmat ja selvitykset Suunnitteluorganisaatio Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja maisema Rakennettu ympäristö Palvelut Työpaikat, elinkeinotoiminta Virkistys Liikenne Tekninen huolto Maanomistus KAAVOITUSTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava MUUT OHJAAVAT SUUNNITELMAT, OHJELMAT JA SELVITYKSET Taipalsaaren maapoliittinen ohjelma Taipalsaaren kunnan rakennusjärjestys SUUNNITTELUN TAVOITTEET Yhdyskuntarakenne Liikenne Maisema ja kulttuuriperintö Maankäyttö ja rakentaminen Elinkeinoelämä, julkiset ja kaupalliset palvelut Virkistys, viheralueet ja luonnon monimuotoisuus Vesihuolto ja hulevedet MITOITUS Mitoitustarkastelu rantarakentamisoikeuden selvittämiseksi... 28

7 7 6.2 Osayleiskaavan mitoitus OSAYLEISKAAVAN KUVAUS Alustava luonnossuunnittelu Yleistä Loma-asuminen Virkistys ja maa- ja metsätalousalueet Muut elinkeinot, työpaikat ja palvelut Liikenne Luonnonympäristö Kulttuuriperintö ja maisema OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Arvioinnin tausta sekä lähtöaineisto ja sen riittävyys Vaikutukset Yhteenveto ja suositukset OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan hyväksyminen SANASTO 48 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osalliset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Vaihemaakuntakaava Yleiskaava Oikeusvaikutteinen yleiskaava Osayleiskaava Vaikutusarviointi Viranomaisneuvottelu LÄHTEET LIITTEET 51

8 8 JOHDANTO Taipalsaari on noin asukkaan kunta Saimaan saaristossa ja Lappeenrannan työssäkäyntialueella. Kunnan pinta-alasta yli puolet on vesistöä. Noin 15 kilometrin päässä Taipalsaaren keskustasta Päiviösaarella sijaitsee Päiviön tila, jolle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Osayleiskaava korvaa vahvistuessaan alueella voimassa olevan osayleiskaavan. Lappeenrannan kaupunki omistaa Päiviön noin 16,5 ha laajuisen tilan. Kattelussaari-Jänkäsalon ajantasaistetussa oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa Päiviön alue on osoitettu leirikeskukseksi (RM-1). Päiviön alueella on ollut leirikeskustoimintaa vuodesta 1955 lähtien. Vuoden 2013 lopulla leirikeskuksen toiminta on lopetettu taloudellisista syistä. Viime vuosina alueella ei ole ollut käyttöä. Lappeenrannan kaupunki on hakenut osayleiskaavan muutosta Päiviön alueelle. Tarkoituksena on muuttaa alueen käyttötarkoitusta ja mahdollistaa houkuttelevan loma-asuntoalueen muodostuminen alueelle. Osayleiskaavan muutoksella alueen lounaisrannalle osoitetaan neljä omarantaista lomarakennuspaikkaa siten, että voidaan säilyttää ja hyödyntää alueen olemassa olevaa rakennuskantaa sekä turvata alueen luonto- ja muut arvot. Osayleiskaava mahdollistaa rakennuslupien myöntämisen suoraan osayleiskaavan perusteella. Osayleiskaavaselostus jakautuu yhdeksään lukuun. Aluksi käydään läpi osayleiskaavaprosessi. Toisessa luvussa kuvataan kaava- eli suunnittelualueen nykytila. Kolmanneksi luetellaan yleiskaavoitusta ohjaavat suunnitelmat ja neljänneksi muut ohjelmat. Viidentenä esitellään osayleiskaavan tavoitteet. Kaavan mitoitusperusteet käydään läpi luvussa 6. Luvussa 7 kuvataan osayleiskaavan sisältöä ja esitellään kaavakartalla käytetyt merkinnät ja -määräykset. Kaavan vaikutuksia arvioidaan luvussa 8. Luvussa 9 luodaan katsaus osayleiskaavan toteuttamiseen. Kaavaselostuksen lopusta löytyvät liite- ja lähdeluettelot sekä sanasto. Kuva 3: Osayleiskaava-alueen rajaus.

9 9 1 YLEISKAAVAPROSESSI 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke jakautuu pääpiirteissään kuuteen vaiheeseen: 1 Vireilletulo 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 3 Perusselvitykset ja rakennemallit 4 Kaavaluonnos 5 Kaavaehdotus 6 Kaavan hyväksyminen Kuva 4: Kaavio yleiskaavaprosessin vaiheista. (kuva: Lappeenrannan kaupunki) Vireilletulo Osayleiskaavan laatiminen on tullut vireille alueen maanomistajan (Lappeenrannan kaupunki) toimesta. Yleiskaavan vireilletulosta päätti Taipalsaaren kunnanhallituksen kehittämisjaosto Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kunnanviraston ilmoitustaululla ja paikallislehdissä. Viranhaltijanpäätös Päiviön osayleiskaavan kaavasuunnittelun hankinnasta on tehty

10 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavahankkeesta laaditussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (MRL 62 ja MRL 63 ) esitetään mm. miten vuorovaikutus ja osallistuminen kaavoitukseen sekä kaavan vaikutusten arviointi järjestetään. Päiviön osayleiskaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville asettamisesta on ilmoitettu kuulutuksella Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten Taipalsaaren kunnanviraston teknisessä toimessa (Kellomäentie 1) sekä kunnan internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä koko kaavoitusprosessin ajan Rakennemallit ja selvitykset Kaavan aloitusvaiheessa laadittiin alustavia malleja osayleiskaava-alueen maankäytöstä. Kaavatyön yhteydessä on laadittu oikeusvaikutteisen osayleiskaavan edellyttämät selvitykset. Laadittujen selvitysten sisältöä on kuvattu tarkemmin kappaleessa Kaavan valmisteluvaihe Alustavaa osayleiskaavaluonnosta esiteltiin Taipalsaaren kunnan kehittämisjaostolle Osayleiskaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot viranomaistahoilta ja osayleiskaavan kannalta keskeisiltä yhteisöiltä. Muilla osallisilla oli mahdollista ilmaista mielipiteensä osayleiskaavaluonnoksesta sen nähtävilläoloaikana Saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin ja niiden mahdollisesta vaikutuksesta kaavaan laadittiin perustellut vastineet Kaavaehdotus Kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella laadittiin kaavaehdotus. Taipalsaaren kunnanhallituksen kehittämisjaosto päätti kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Kaavaehdotus pidettiin nähtävillä välisen ajan kaavoituksen tiloissa kunnantalolla ja kunnan internetsivuilla. Osayleiskaavaehdotuksesta oli mahdollista tehdä kirjallisia muistutuksia ja siitä pyydettiin myös lausunnot. Saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihin laadittiin perustellut vastineet. Taipalsaaren kunnanhallituksen kehittämisjaosto käsittelee kaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot kokouksessaan Mikäli ehdotukseen ei tehdä oleellisia muutoksia, kehittämisjaosto lähettää ehdotuksen kunnanhallituksen käsittelyyn, minkä jälkeen on vuorossa kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittely Kaavan hyväksyminen Taipalsaaren kunnanvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Tavoitteena on, että osayleiskaavan hyväksymiskäsittely olisi keväällä Hyväksymispäätöksestä tiedotetaan MRL 67 :n mukaisesti niitä kunnan jäseniä sekä muistutuksen tekijöitä, jotka kaavan nähtävillä ollessa ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Kunnanvaltuuston päätöksestä on mahdollista valittaa Itä-Suomen hallinto oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto oikeuteen. 1.2 Suunnitelmat ja selvitykset Osayleiskaavatyön yhteydessä on laadittu selvitykset mm. alueen maankäytöstä, infrasta ja maanomistuksesta. Perusselvitysten tarkkuus täyttää oikeusvaikutteisen yleiskaavan vaatimukset.

11 11 Päiviön osayleiskaavoitusta varten on laadittu seuraavat selvitykset: - Luontoselvitys (Pöyry Finland Oy ) - Muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy ) - Emätilatarkastelu (Lappeenrannan kaupunki ) - Mitoitustarkastelu rantarakentamisoikeuden selvittämiseksi (Lappeenrannan kaupunki ) Muita lähteitä osayleiskaavan laadinnassa: - Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 1. Etelä-Karjalan liitto Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 2. Etelä-Karjalan liitto Hakemus Kattelussaaren-Jänkäsalon osayleiskaavan muuttamiseksi. Lappeenrannan kaupunki, Tekninen toimi, Kiinteistö- ja mittaustoimi Maiseman hoito, maisema-aluetyöryhmän mietintö I, Ympäristöministeriö Päiviön alueen sähköverkko. Lappeenrannan Energiaverkot Oy. Toimitettu Päiviön leirikeskus, lähtötietoja (historiaa, tietoja rakennuskannasta, ym.)? - Päiviön leirikeskus, pysäköintipaikat, asemapiirustus. Lappeenrannan kaupunki, tekninen virasto Taipalsaaren kunnan rakennusjärjestys. Taipalsaaren kunta Taipalsaaren kunta, MAL-suunnitelma ja kehityskuva. Ramboll Finland Oy Taipalsaaren kunta, MAL-suunnitelma ja palvelualueet. Ramboll Finland Oy Taipalsaaren kunta, MAL-suunnitelma ja rakennemalli. Ramboll Finland Oy Taipalsaaren maapoliittinen ohjelma Taipalsaaren kunta Taipalsaaren pohjavesialueet, verkkojulkaisu haettu SYKE, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Taipalsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma vuosille Leila Haikonen, Taipalsaaren kunta Virtasalmen yksityistie, vuosikokouksen pöytäkirja Suunnitteluorganisaatio Osayleiskaavatyön tilaajana on toiminut Lappeenrannan kaupunki, jossa työstä on vastannut yleiskaava-arkkitehti Marjo Saukkonen. Kaavan on laatinut konsulttityönä Serum arkkitehdit Oy, jossa työryhmään ovat kuuluneet arkkitehti Maarit Virkkunen, maisema-arkkitehti Anna-Kaisa Aalto sekä arkkitehtiylioppilas Lotta Aulamo. Taipalsaaren kunnan virkamiehistä kaavatyöhön on osallistunut kunnanjohtaja Jari Willman, hallintojohtaja Johanna Mäkelä sekä rakennustarkastaja Laila Kankaala. Kaavoitusta on ohjannut kunnanhallituksen kehittämisjaosto. 1.4 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osalliset Osayleiskaavan osallisia ovat kaikki, joiden oloihin osayleiskaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat siten kaava-alueen asukkaat, alueella työssä käyvät henkilöt, alueella toimivat yritykset ja yhdistykset, alueen maanomistajat sekä myös ne viranomaiset ja kunnan toimielimet, joiden toimialueeseen kaava-alue kuuluu. Kaavahankkeen osalliset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis-ja arviointisuunnitelma (OAS) on kaavaselostuksen liitteenä Tiedottaminen Kaikista merkittävistä osayleiskaavatyön vaiheista tiedotetaan Taipalsaaren kunnan internet-sivuilla, kunnan ilmoitustaululla kunnanvirastossa sekä paikallislehdissä. Kaava-aineistot sekä kaavaan liittyvä

12 12 valmisteluaineisto pidetään nähtävillä kunnanvirastossa ja kunnan internet-sivuilla osoitteessa Asukastilaisuudet Asukastilaisuus järjestettiin osayleiskaavaluonnoksen valmistuttua Vehkataipaleen koululla. Osallisilla on ollut oikeus esittää mielipide kaavaluonnoksesta ja muistutus kaavaehdotuksesta. Myös kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa. Osallistumismahdollisuudet on kuvattu tarkemmin luvussa 1.1 Kaavaprosessin vaiheet sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (liite 2). 1.5 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 18 ) pidettiin Neuvottelussa olivat läsnä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Lappeenrannan seudun ympäristötoimen, Etelä-Karjalan museon, Taipalsaaren kunnan sekä Lappeenrannan kaupungin ja kaavanlaatijakonsultin edustajia. Neuvottelusta laadittu muistio on kaavaselostuksen liitteenä (liite 3). Päiviön osayleiskaavaa käsiteltiin viranomaisten kanssa työneuvottelussa kaavaehdotusvaiheessa Osayleiskaavaluonnoksesta sekä osayleiskaavaehdotuksesta pyydetiin lausunnot Taipalsaaren kunnan toimialoilta sekä muilta osallisina olevilta viranomaistahoilta.

13 13 2 SUUNNITTELUALUEEN NYKYTILA 2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen pinta-ala on noin 27 hehtaaria. Alueella on aiemmin ollut leirikeskustoimintaa, tällä hetkellä alueella ei ole käyttöä. Alue on kokonaisuudessaan Lappeenrannan kaupungin omistuksessa. Suunnittelualueelle sijoittuu muutamia leirikeskuksen käytössä olleita rakennuksia sekä kaksi pelikenttää, kuntopolku ja luontopolku. Muilta osin alue on rakentamatonta maa- ja metsätalousaluetta. Kuva 5: Ote maaperäkartasta (Geologian tutkimuskeskus 2015). Päiviösaaren maaperää vallitsevat hiekkamoreeni (ruskeat alueet) ja kalliomaa (punaiset alueet). (Luontoselvitys, Pöyry Finland Oy 2015) 2.2 Luonnonympäristö ja maisema Maa- ja kallioperä Maaperältään (kuva 5) osayleiskaava-alue on kalliota ja hiekkamoreenia. Kalapesänsalmen rannalla on pienellä alueella karkeaa hietaa. Suunnittelualueen keskiosa on kalliomaata, ja maasto kohoaa kolmeksi erilliseksi kukkulaksi. Suunnittelualueen kallioperä on granodioriittia. Osayleiskaava-alue sijoittuu I ja II Salpausselän väliselle alueelle. Korkeimmat kohdat alueen keskiosassa kohoavat noin 15 metrin korkeuteen Saimaan keskivedentasosta (+75,7 m mpy). Alueen itälaidalla on saaren halkaiseva alava ja kostea painanne. Suursaimaan aikana ennen Vuoksen puhkeamista tämä alava keskiosa sekä saaren kapea rantakaistale ovat olleet veden alla. Suursaimaan muinaisranta on tasolla noin +80 m mpy Lappeenrannan seudulla (Etelä Karjalan liitto 2006). Peruskallio tulee paikoin näkyviin mäenkumpareiden yläosissa, ja irtolohkareita on näkyvissä niiden rinteillä.

14 Vesiolot ja ilmasto Päiviösaari sijoittuu Vuoksen päävesistöalueelle ja siellä Suur-Saimaan vesistöalueelle ja Ala-Saimaan lähialueelle (04.112). Päiviösaaren eteläpuolella avautuu mannerrantaan ulottuva Vanhanrannanselkä. Kaakkoispuolelle sijoittuu saarten välinen Teljonselkä ja koillis- ja pohjoispuolella laaja Ilkonselkä. Päiviösaaren lähiympäristö muodostuu mantereen ja Pienen Jänkäsalon saaren välisestä sokkeloisesta vesistöalueesta, jota täplittävät useat pienet saaret ja luodot. Alueen pintavesien ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi. Päiviösaaren alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. (Pöyry Finland Oy 2015) Päiviösaari kuuluu ilmastollisesti eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen. Alueen vallitseva tuulensuunta on mantereen yli lounaasta. Osayleiskaava-alueen pienilmasto on suotuisa, sillä se suuntautuu etelälounaaseen ja lisäksi metsäalueet suojaavat sitä avoimelta selältä puhaltavilta pohjoistuulilta Kasvillisuus ja eläimistö Osayleiskaava-alue sijoittuu eteläboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle Järvi-Suomen alueelle. Päiviön alueelle on tehty kesän 2015 aikana luontoselvitys osayleiskaavoituksen pohjaksi (Soile Turkulainen, Pöyry Finland Oy, kaavaselostuksen liite 5). Päiviön leirikeskuksen alue on melko monimuotoinen metsineen ja niittykenttineen, mutta luontoarvoiltaan melko tavanomainen saarialue. Alueen erityispiirteet johtuvat lähinnä leirikeskuskäytöstä. Rakennuspaikkojen ja polkujen ympäristöön ja saaren sisäosaan pelikenttien alueelle sijoittuu avointa maastoa. Leirikeskuskäytöstä johtuva kasvillisuuden kuluminen on vähäistä ja nähtävissä lähinnä vain tuparakennuksen ja venerannan ympäristöissä. Alue on pääosin kangasmetsää. Talousmetsäkäyttö on ollut tavanomaista vähäisempää todennäköisesti virkistystoiminnan takia, joten alueen metsistä suuri osa on varttuneita mänty- tai sekametsiä. Päiviön metsäisen alueen pohjoisneljännes on kuivahkoa kangasta, jonka valtapuuna on mänty, seassa hieskoivua. Myös lounaaseen avautuva rinne on kuivahkoa kangasta, jonka valtapuuna on mänty, seassa rauduskoivua. Puuston ikä näillä kuvioilla on noin 105 vuotta. Päiviön alueen itäosa on tuoretta kangasta, jonka lajistoon kuuluvat mänty, kuusi hieskoivu, haapa ja tervaleppä. Puuston ikä on noin 45 vuotta. Koilliskulmauksessa on pienialainen räme ja 5 vuotias taimikko, jossa kasvaa mäntyä, hieskoivua ja harmaaleppää. Alueen eteläosa on tuoretta kangasta, jonka valtapuuna on mänty ja rauduskoivu. Puusto on iältään 95 vuotiasta. Kokonaispuustoa on arvioitu olevan Päiviön alueella yhteensä noin kiintokuutiota, josta tukkipuuta on noin kiintokuutiota ja kuitupuuta noin kiintokuutiota. Kuvat 6 ja 7: Vasemmalla mäntymetsää Päiviösaaren länsiosassa ja oikealla saaren eteläosan rantametsää. (Kuva: Soile Turkulainen, Pöyry Finland Oy)

15 15 Laaditun luontoselvityksen perusteella alueelta löytyi muutamia huomionarvoisia luontokohteita (kuva 6). Alueen koillisosan pieni suo (3) on mahdollinen metsälain (10 ) erityisen tärkeisiin elinympäristöihin kuuluva vähäpuustoinen suo. Alueen itäosassa ojan alaosa (2) on mahdollinen noron lähiympäristö. Huomionarvoisia luontokohteita ovat myös eteläosan lahopuustoinen rantametsä (1) ja keskiosan kenttäalueelle sijoittuva niitty (4). Selvitysalueella ei ole luonnonsuojelulain (29 ) suojeltuja luontotyyppejä eikä vesilailla (2 luku 11 ja 3 luku 2 ) suojeltuja vesiluontotyyppejä tai puroja. Osayleiskaava-aluetta ympäröivät vesialueet sisältyvät laajaan Saimaa-Lietvesi -aluekokonaisuuteen, joka kuuluu Suomen tärkeisiin FINIBA-lintualueisiin. Alkukesästä tehdyn maastokäynnin perusteella selvitysalueen edustan vesialueelle ei sijoitu kohteita, kuten lintuluotoja, joilla voisi olla erityistä arvoa linnuston pesimäpaikkoina. Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien liito oravan ja viitasammakon esiintyminen alueella on epätodennäköistä, mutta lepakoiden esiintyminen mahdollista. Saimaannorpan lähimmät makuu ja poikaspesät ovat sijainneet 2 5 kilometrin päässä Ilkonselällä ja Vitsainselällä. Kuva 8: Huomionarvoiset luontokohteet selvitysalueella: 1) eteläosan rantametsä, 2) itäosan ojaympäristö, 3) koillisosan suo ja rinne, 4) keskiosan niitty (Luontoselvitys 2015 / Pöyry Finland Oy, kaavaselostuksen liite 5) Maisema Päiviösaari kuuluu Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan ja seutuun nimeltä Suur-Saimaan seutu (OIVA-palvelu 2015). Alueen suurmaisemaa hallitsee lounaasta koilliseen suuntautunut Salpausselkäsekä laaja Saimaan vesistöalue. Pienemmässä mittakaavassa seudun maisemarakennetta luonnehtivat sokkeloinen vesistö ja vaihtelevat pinnanmuodot. (Maisematyöryhmän mietintö 1992, osa I)

16 16 Maisematyypiltään alue on saaristoa. Päiviösaari asettuu mantereen reunan saarivyöhykkeeseen, laajan vesistön laidalle, ja sen eteläpuolella on laajempi viljelysten kirjavoima saaristo (Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys). Päiviösaaren rannoilta avautuu paikoin pitkiä näkymälinjoja pitkin vesistöä, saarien väleistä. Kaava-alueen näkymät suuntautuvat suljetumpaan Vanhanrannanselän saaristomaisemaan ja pääosin vastarannoille. Laajemmat näkymät avautuvat saaren koillisosista Ilkonselälle. 2.3 Rakennettu ympäristö Nykyinen rakennuskanta Päiviön leirikeskuksen toiminta alkoi vuonna 1955 ja jatkui 2000-luvun alkuun asti. Alue kehittyi nykyiseen muotoonsa näiden vuosikymmenten aikana. Alueen rakennuskantaan kuuluvat vuonna 1964 rakennettu tupa (101 m²), vuonna 1972 rakennettu ruokala (130 m²), pieni sauna (25 m²) ja leirisauna (58 m²) 60- ja 70-luvuilta sekä kaksi leirimökkiä 1990-luvulta (kumpikin 24 m²). Lisäksi alueella on useita varastoja, puukatoksia ja käymälöitä. Rakennusten sijoittuminen on esitetty kuvassa 9. Päiviön alueella ei ole ollut minkäänlaista käyttöä vuoden 2014 alusta lähtien. Alueen rakennukset ovat kuitenkin edelleen kohtuullisen hyvässä käyttökunnossa leirikeskus tai muuta mahdollista toimintaa varten. Päiviön alueella on uimaranta, jalkapallokenttä, lentopallokenttä ja toinen pienempi pelikenttä sekä luontopolku ja kuntopolku. Kuva 9: Nykyisen rakennuskannan sijoittuminen osayleiskaava-alueelle. Lappeenrannan kaupungin omistamat alueet on merkitty vihreällä.

17 17 Kuva 10: Näkymä tuparakennuksen vierustalta, taustalla ruokala. (Kuva: Soile Turkulainen, Pöyry Finland Oy) Kuva 11: Päiviönsaaren vanha ruokalarakennus ja kaivo. (Kuva: Mauri Backman, Lappeenrannan kaupunki) Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Alueelle ei sijoitu arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä Muinaisjäännökset Päiviön alueelle on tehty kesän 2015 aikana muinaismuistoinventointi osayleiskaavoituksen pohjaksi (Mikroliitti Oy, kaavaselostuksen liite 6). Alueelta ei entuudestaan tunnettu kiinteitä muinaisjäännöksiä tai muuta arkeologista kulttuuriperintöä. Inventoinnissa havaittiin kahdessa paikassa yhteensä kolme raivausröykkiötä (kuvat 12 ja 13). Röykkiöt liittyvät ilmeisesti kaskeamiseen. Röykkiöt on katsottava kiinteiksi muinaisjäännöksiksi.

18 18 Kuva 12: Muinaisjäännökset selvitysalueella: kolme röykkiötä 1A), 1B) ja 2) (Muinaisjäännösinventointi 2015 / Mikroliitti Oy, kaavaselostuksen liite 6). Kuva 13: Alueelta löytynyt kohde 1B, raivausröykkiö alueen eteläkärjessä (Mikroliitti Oy). 2.4 Palvelut Vehkataipaleella noin kuuden kilometrin etäisyydellä Virtasalmen Parkkirannasta sijaitsevat alakoulu ja päiväkoti sekä muutamia kaupallisia palveluita, kuten remonttipalveluita, sisutussuunnittelua sekä luontaishoitoa tarjoavat yritykset. Pakkalan kylässä noin kahden kilometrin päässä sijaitsee huonekalukankaita myyvä Pakkalan puoti. Muut lähimmät kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat noin 15 km päässä Taipalsaaren keskustassa, 18 km päässä Lappeenrannan Lauritsalassa tai 22 km päässä Lappeenrannan keskustassa. 2.5 Työpaikat, elinkeinotoiminta Osayleiskaava-alueelle ei ole elinkeinotoimintaa. Alueen lähiympäristöön sijoittuu maa- ja metsätalouskäytössä olevia alueita.

19 Virkistys Osayleiskaava-alue on Kattelussaari-Jänkäsalon ajantasaistetussa osayleiskaavassa osoitettu leirikeskukseksi (RM-1). Leirikeskustoiminta alueella on kuitenkin päättynyt. Osayleiskaava-alueelta löytyy edelleen virkistyskäyttöä varten uimapaikka, jalkapallokenttä, lentopallokenttä ja toinen pienempi pelikenttä, luontopolku ja kuntopolku sekä neljä laituria. Saimaan saaristo ja rannat sekä läheinen maaseutu tarjoavat mahdollisuuksia ulkoilua ja virkistäytymistä varten, esimerkiksi patikointi, pyöräily, uiminen ja talvella hiihto onnistuu aivan kaava-alueen lähiympäristössä. Laivaväylät kulkevat Päiviösaaren pohjois-, etelä- ja itäpuolilla. 2.7 Liikenne Kaava-alueelle ei ole tieyhteyttä mantereelta. Kulku alueelle tapahtuu veneellä Virtasalmessa sijaitsevan Parkkirannan kautta. Lappeenrannan kaupungin omistuksessa olevalle Parkkirannalle ( ) sijoittuu venelaituri ja kolmisenkymmentä autopaikkaa. Parkkirantaan johtaa yksityistie, Virtasalmentie, Mantereentieltä. (Kuva 14) Lähin julkisen liikenteen pysäkki sijaitsee Mantereentiellä Kansniementien risteyksessä noin 1,5 km päässä Virtasalmen Parkkirannasta. Pysäkiltä liikennöi Saikkola-Vehkalahti -linja arkipäivisin kerran päivässä. Lähimmät vilkkaamman linja-autoliikenteen pysäkit sijaitsevat Taipalsaaren keskustassa sekä Lauritsalassa Lappeenrannan puolella. Kuva 14: Alueen liikenneverkko. Osayleiskaava-alueelle johtava tieverkko on merkitty harmaalla (Mantereentie, Kansniementie ja Virtasalmentie). Parkkirannasta on veneyhteys Päiviösaareen. Laivaväylä on merkitty karttaan sinisellä.

20 Tekninen huolto Osayleiskaava-alue ei ole vesihuoltoverkon piirissä. Alueen käyttövesi saadaan porakaivosta, joka sijaitsee alueen läntisessä osassa (kuva 9). Ruokalan pesuvedet imeytetään jätevesikaivoon ja saunojen pesuvedet imeytetään maahan. Leirikeskus on liitetty sähköverkkoon. Sähkölinjojen sijainti on esitetty kuvassa 15. Taipalsaaren sähkön toimittaa Lappeenrannan Energiaverkot Oy. Kuva 15: Suunnittelualueen sähköverkko (sinisellä). 2.9 Maanomistus Suunnittelualue sekä siihen liittyvä Parkkiranta mantereen puolella ovat Lappeenrannan kaupungin omistuksessa (kuva 9).

21 21 3 KAAVOITUSTILANNE 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) tulivat tarkistettuina voimaan VAT:ien ensisijaisena tehtävänä on varmistaa, että valtakunnallisesti merkittävät asiat otetaan huomioon ja niiden toteutumista edistetään valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa sekä kuntien alueidenkäytön suunnittelussa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueiden käytön suunnitteluun erityisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon Etelä Karjalan maakuntakaavoissa. Monet tavoitteista, kuten elinympäristön laatua koskevat tavoitteet, ovat sellaisia, että niiden huomioiminen tulee tapahtua myös suoraan kuntakaavoituksessa ja erityisesti yleiskaavoissa. Tämän yleiskaavan laatimiseen erityisesti vaikuttavat tavoitteet on esitetty alla. 1 Toimiva aluerakenne - Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuen ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin - Kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutuksen kehittäminen sekä maaseudun kyläverkoston elinvoiman turvaaminen 2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elin ympäristön laatu - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen - Ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisy ja olemassa olevien haittojen poistaminen - Edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle 3 Luonto ja kulttuuriympäristö, virkistys - Kansallisen kulttuuriympäristön säilyminen - Elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilyminen - Luonnon virkistyskäytön sekä luonto ja kulttuurimatkailun edistäminen kestävällä tavalla - Luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistäminen 4 Toimivat yhteydet - Liikennejärjestelmän kehittäminen eri kulkumuodot käsittävinä kokonaisuuksina - Henkilöautoliikenteen tarpeen vähentäminen ja ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytysten parantaminen 3.2 Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut suunnittelualueella voimassa olevan Etelä-Karjalan maakuntakaavan (kuva 16). Maakuntakaavassa Päiviön leirikeskuksen alue on osoitettu matkailun kehittämiskohteeksi (oranssi kolmio). Päiviösaari kuuluu Suur-Saimaan kehittämisen kohdealueeseen, joka on merkitty oranssilla vinoviivoituksella. Suur-Saimaan kehittämisen kohdealueen käytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota luonto- ja virkistysmatkailun sekä vesiliikenteen edellytysten turvaamiseen, alueen virkistys- ja suojelualueiden hoidon- ja käytön suunnitteluun, eri toimintojen verkostomaiseen kytkemiseen reitistöin sekä maaseutu- ja matkailuelinkeinojen tukemiseen. Lisäksi

22 22 yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että luontomatkailun sekä virkistyksen kehittämistarpeet sovitetaan alueen luonto-, maisema-, rakennusperintö- ja kulttuuriarvoihin niitä hyödyntäen. Tulee huolehtia myös siitä, ettei kyseisiä arvoja vaaranneta. Kuva 16: Ote voimassa olevasta Etelä-Karjalan maakuntakaavasta (vahvistettu ). Osayleiskaava-alueen kohdalla on osoitettu oranssi kolmio, matkailun kehittämiskohde. Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava (vahvistettu ) täydentää voimassa olevaa kokonaismaakuntakaavaa kaupan, matkailun, elinkeinojen ja liikenteen osalta. Vaihemaakuntakaavassa ei ole osoitettu merkintöjä Päiviösaarelle tai sen lähialueille. 3.3 Yleiskaava Päiviösaaren maankäyttöä ohjaa Kattelussaari-Jänkäsalon oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaavasta tehty valitus odottaa korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyä. Osayleiskaava on tullut voimaan kokonaisuudessaan kunnanhallituksen päätöksellä ( 209).

23 23 Kuva 17: Kattelussaari-Jänkäsalon ajantasaistettu oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kattelussaari Jänkäsalon ajantasaistetussa osayleiskaavassa Päiviön leirikeskus on osoitettu leirikeskukseksi (RM 1). Kaavan mukaista rakennusoikeutta alueella on 900 k m2. Muu osa saaresta on maaja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ympäristöarvoja (MY). Lisäksi muualle Päiviösaareen on osoitettu kahdeksan (8) olemassa olevaa omarantaista lomarakennuspaikkaa (RA). Virtasalmen eteläpuolella sijaitseva pysäköintialue ja venelaituri (parkkiranta) on osoitettu osayleiskaavassa venesatamaksi/venevalkamaksi (LV). 3.4 Asemakaava Alueella ei ole voimassa asemakaavoja.

24 24 4 MUUT OHJAAVAT SUUNNITELMAT, OHJELMAT JA SELVITYKSET 4.1 Taipalsaaren maapoliittinen ohjelma Taipalsaaren maapoliittinen ohjelma on laadittu kunnanhallituksen kehittämisjaoston koordinoimana. Ohjelma laadittiin kunnanvaltuuston linjaamien tavoitteiden sekä eri toimielinten ja yhteistyötahojen antamien lausuntojen pohjalta tarkoituksena muodostaa pitkäjänteiset linjaukset maapolitiikan toteuttamiseksi. Myös asukkaiden ja sidosryhmien näkemykset huomioitiin ohjelman sisällössä. Maapoliittisessa ohjelmassa on päätetty strategisista tavoitteista, toimintaperiaatteista sekä käytettävistä keinoista. Kuva 18: Taipalsaaren maankäytön rakennemalli (Taipalsaaren maapoliittinen ohjelma ).

25 25 Päiviön osayleiskaavan laatimiseen erityisesti liittyviä tavoitteita ohjelmassa ovat: - Haja-asutusalueilla kehittämistä mahdollistetaan osayleiskaavatarkastelun kautta samalla kehittäen liikenneväylien kuntoa. - Haja-asutusalueiden hallittu ohjaaminen tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Eheän yhdyskuntarakenteen myötä kunnalla on paremmat edellytykset julkisen palveluverkon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Asemakaavan ulkopuolella noudatetaan nk. kantatilaperiaatetta. Kylien ja hajaasutusalueiden osayleiskaavat ovat ohjeena rakentamisen sijoittumiselle. - Maapolitiikan keinoin huolehditaan siitä, että haja-asutusaluetontteja tulee tarjolle. Erityisesti kiinnitetään huomiota vetovoimaisten omarantaisten tonttien tarjontaan. - Edistetään nk. joustavaa asumisen elämänkaarimallia, mikä tarkoittaa vakituisen ja vapaa-ajan asumisen statuksen joustavaa muuttamismahdollisuutta asukkaiden asumistarpeiden mukaan. - Erityistä huomiota on kiinnitettävä ympäristön viihtyisyyteen, ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksiin sekä vapaa-ajan ja kulttuurin viihtyisyyttä lisääviin toimiin. Maapoliittisen ohjelman liitteinä ovat Vesihuollon kehittämissuunnitelma sekä karttaesitykset palvelualueista, kehityskuvasta ja rakennemallista (kuva 18). 4.2 Taipalsaaren kunnan rakennusjärjestys Taipalsaaren kunnan rakennusjärjestys tuli voimaan kunnanvaltuuston päätöksellä. Rakennusjärjestyksen määräyksiä noudatetaan niiltä osin, kuin oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa tai asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole toisin määrätty (MRL 14 4 momentti).

26 26 5 SUUNNITTELUN TAVOITTEET Osayleiskaavalla on tarkoitus luoda edellytykset houkuttelevan loma-asuntoalueen muodostamiseksi Päiviön tilan alueelle. Seuraavissa kappaleissa käydään läpi suunnittelun tavoitteet teemoittain. 5.1 Yhdyskuntarakenne - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen: hyödynnetään olemassa olevaa rakennetta. - Alueidenkäyttöä kehitetään perustuen ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. 5.2 Liikenne - Mahdollistetaan veneyhteyden säilyminen Päiviöstä mantereelle Parkkirantaan. - Mahdollistetaan yksi (1) autopaikka loma-rakennuspaikkaa kohti Parkkirantaan. - Hyödynnetään olemassa olevat laiturit osana loma-asuntojen rakennuspaikkoja. Alueelle ei ole tarpeen osoittaa virkistyskäyttöä palvelevaa yleistä laituria. 5.3 Maisema ja kulttuuriperintö - Huolehditaan kaavamääräyksin rakentamisen sopeutumisesta rantamaisemaan. Rakentaminen tulee sijoittaa riittävän etäälle rantaviivasta suojapuuston taakse. Rakennusten värisävyt ja materiaalit tulee valita siten, että ne sopeutuvat ympäröivään saaristomaisemaan. - Rantapuuston ja rantakasvillisuuden säilyminen turvataan kaavamerkinnöin ja -määräyksin. - Huolehditaan muinaisjäännösten säilymisestä. Mikäli muinaisjäännöksiä jää loma-asuntoalueelle, ne tutkitaan ja dokumentoidaan ennen rakennusluvan myöntämistä. 5.4 Maankäyttö ja rakentaminen - Osoitetaan alueelle uusia lomarakennuspaikkoja kantatilaperiaatetta noudattaen. - Mahdollistetaan rakennuslupien myöntäminen suoraan osayleiskaavan perusteella. - Huomioidaan kunnan määrittämät tavoitteet loma-asuntorakentamiselle. Rakentamisessa noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä, jota tarkennetaan kaavamääräyksin. - Uudet loma-asunnot sijoitetaan nykyisen rakenteen yhteyteen hyödyntäen olemassa olevaa rakennuskantaa. Loma-asuminen mahdollistetaan mahdollisimman houkuttelevalla paikalla alueen maastonmuotojen, pienilmaston, näkymien ja saavutettavuuden kannalta. - Laaditaan osayleiskaava-alueen kattava muinaisjäännösinventointi. Varmistetaan kaavamääräyksin, ettei rakentamisella vaaranneta alueella mahdollisesti olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä. - Huolehditaan, että rakentaminen sijoittuu riittävän etäälle rantaviivasta sekä ylimmän tulvakorkeuden yläpuolelle (HW 1/100). - Uudella rakentamisella pyritään luomaan omaleimainen, laadukas, viihtyisä loma-asuntoalue, joka toteuttaa taipalsaarelaisen identiteetin mukaista loma-asumistapaa. 5.5 Elinkeinoelämä, julkiset ja kaupalliset palvelut - Alueelle ei sijoiteta palveluita tai työpaikkoja.

27 Virkistys, viheralueet ja luonnon monimuotoisuus - Alueen nykyinen viherrakenne säilytetään mahdollisuuksien mukaan nykyisessä laajuudessaan. Etenkin ranta-alueen puusto ja muu rantakasvillisuus turvataan kaavoituksella ja mahdollistetaan rantojen virkistyskäyttö. - Alueen nykyinen uimapaikka, polkuverkosto ja kenttäalueet säilytetään ja mahdollistetaan kaavalla niiden kehittäminen. - Laaditaan osayleiskaava-alueen kattava luontoselvitys. Kaavoituksella varmistetaan alueen luontoarvojen säilyminen. 5.7 Vesihuolto ja hulevedet - Vesihuoltoverkostoa ei uloteta osayleiskaava-alueelle. Vesi- ja jätehuoltoasioihin kiinnitetään erityistä huomiota ja laaditaan näistä riittävät kaavamääräykset osayleiskaavaan. Jäteja hulevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti ja jätevesien käsittelytapa tutkitaan jokaisen rakennushankkeen yhteydessä. Vesi-wc:n asentamista ei sallita alueella. Jätevesiä imeytettäessä ja suodattaessa on huomioitava ylin tulvakorkeus alueella. Alueella oleva kaivo varataan loma-asuntojen yhteiskäyttöön.

28 28 6 MITOITUS 6.1 Mitoitustarkastelu rantarakentamisoikeuden selvittämiseksi Rantojen suunnittelussa mitoituksella tarkoitetaan rantarakentamisen määrän ja sijainnin määrittelyä. Mitoitusperusteiden tarkoituksena on määritellä osayleiskaavassa osoitettava kokonaisrakennusoikeus, rakennusoikeuden jakoperusteet sekä rakentamatta jätettävän rantaviivan osuus. Mitoitusperusteissa huomioidaan osayleiskaavan tavoitteet, alueen sijainti yhdyskuntarakenteessa, luonto ja maaperäolosuhteet, maisema sekä maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi huomioidaan ns. hyödynnetty rakennusoikeus eli tiloista jo ennen kaavoitusta lohkottujen rakennuspaikkojen määrä. Laskentamenetelmää kutsutaan emätilaperiaatteeksi. Osayleiskaavan mukainen kokonaismitoitus lasketaan emätiloittain. Mitoitustarkastelun poikkileikkausajankohtana on Koska Päiviö on ollut jakamaton tila vuodesta 1919, se muodostaa emätilan ja saa kaikki rantamitoituksen perusteella sille kuuluvat rakennuspaikat. Päiviö kuuluu kokonaisuudessaan rantavyöhykkeelle. Karttarantaviivaa kiinteistöllä on noin 1200 metriä. Rantarakennusoikeus muodostuu tilan muunnetun rantaviivan pituudesta. Muunnetun rantaviivan määrittämiseksi rantaviiva on ensin pyöristetty kapeiden niemien ja lahtien kohdalla siten, että rantaviiva vastaa todellista käytettävissä olevaa rantaviivaa. Muunnettu rantaviiva on määritetty Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämän laskemistavan mukaisesti. Lisäksi muunnettua rantaviivaa laskettaessa on otettu huomioon eri kertoimin luonto- ja maaperäolosuhteet seuraavasti: - hyvät rannat 1,0 - kallioiset, jyrkänteiset tai vähän soistuneet rannat 0,8 - alueet, joilla on luontoarvoja 0,8 - selkeästi soistuneet rannat 0,5 Edellä kuvatuin periaattein laskien Päiviön muunnetun rantaviivan pituudeksi on saatu 720 metriä. Tilalla on kaksi olemassa olevaa rakennuspaikkaa. Saimaan ranta-alueella on käytetty mitoitusvyöhykelukua 5 rp/m-rkm (rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri). Mitoituksen mukaan sinne on mahdollista muodostaa neljä rakennuspaikkaa, jolloin tilalle voidaan kahden olemassa olevan rakennuspaikan lisäksi muodostaa kaksi uutta rantarakennuspaikkaa. Näin mitoitusluvuksi muodostuu 5, Osayleiskaavan mitoitus Osayleiskaavassa on esitetty neljä lomarakennuspaikkaa. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 150 k-m² suuruisen loma-asuntorakennuksen ja lisäksi talousrakennuksia. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on enintään 250 k-m². Alue pinta-ala (ha) % suunnittelualueesta rakennusoikeus (k-m²) RA-1 Loma-asuntoalue 2,1 8,0 750 RA-2 Loma-asuntoalue 1,2 4,5 250 M-2 Maa- ja metsätalousvaltainen 14,6 54,7 - alue W Vesialue 8,8 32,8 - Yhteensä 26,

29 29 7 OSAYLEISKAAVAN KUVAUS 7.1 Alustava luonnossuunnittelu Osayleiskaava-alueesta ei laadittu varsinaista rakennemallitarkastelua alueen pienestä koosta johtuen. Alueen maankäytöstä laadittiin alustavia luonnoksia päivätty alustava luonnos Päiviön maankäytöstä esiteltiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa (kuva 19). Kuva 19: Alustava maankäyttöluonnos (Serum arkkitehdit Oy). 7.2 Yleistä Suunnittelualueen pinta-ala on n. 27 ha. Korttelialueita (RA-1, RA-2) on n. 3,3 ha (12,5 % koko kaavaalueesta), viheralueita (M-2) 14,6 ha (54,7 %) ja vesialuetta (W) 8,8 ha (32,8 %). Rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 1000 k-m 2. Kaava mahdollistaa neljän lomarakennuspaikan.

30 30 Kuva 20: Päiviön osayleiskaavakartta. 7.3 Loma-asuminen Osayleiskaavan mahdollistaa loma-asumisen alueen muodostumisen Päiviösaarelle. Rakentamisen määrän voi katsoa vastaavan voimassa olevassa Kattelussaari-Jänkäsalon osayleiskaavassa alueelle osoitettu kokonaisrakennusoikeutta 900 k-m². Päiviön tilan alueelle on laadittu mitoitustarkastelu emätilaperiaatetta käyttäen (ks. kohta 6.1). Muunnetun rantaviivan pituus 720 m tuo alueelle 4 rantarakennuspaikkaa (tavoitearvona 5 rantarakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri). Päiviön osayleiskaavassa alueen länsi- ja lounaisrannalle nykyisen rakennuskannan ympäristöön on osoitettu kaksi loma-asuntoaluetta RA-1 ja RA-2, joilla on yhteensä neljä rantarakennuspaikkaa: kaksi uutta ja kaksi olemassa olevaa (kuva 20). Suuri osa Päiviön tilan alueesta voidaan näin jättää rakentamattomaksi maa- ja metsätalousmaaksi. Rakennuspaikkojen pinta-ala on keskimäärin noin 7500 m². RA-1- ja RA-2-alueiden rakennuspaikkojen rakennusluvat voidaan MRL 72 :n nojalla myöntää suoraan tämän oikeusvaikutteisen osayleiskaavan perusteella. Kaksi olemassa olevaa rakennuspaikkaa sijoittuu leirikeskuskäytössä olleiden tuparakennuksen ja ruokalan paikoille. Näihin rakennuspaikkoihin sisältyy

31 31 myös kaksi olemassa olevaa saunarakennusta sekä nykyinen venelaituri. Uusista rakennuspaikoista toinen on osoitettu kahden nykyisen leirimökin alueelle ja toinen olemassa olevan leirisaunan ympäristöön alueen eteläkärkeen. Loma-asuntoalueilla (RA-1 ja RA-2) rakentamista säädellään kaavamääräyksin. Alueelle saa sijoittaa loma-asuntoja ja niihin liittyviä talousrakennuksia. Uuden rakennuspaikan laajuus tulee olla vähintään 3000 m² sisältäen rantaviivaa vähintään 50 m. Rakennuspaikalla rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m², josta loma-asuntorakennuksen laajuus saa olla enintään 150 k-m². Uudisrakennukset tulee sijoittaa osayleiskaavassa osoitetulle rakennusalalle. Kaavamääräyksellä määrätään myös sijoittamaan rakentaminen vähintään 30 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta rannan suojapuuston taakse. Enintään 30 k-m² suuruisen rantasaunan tai muun talousrakennuksen saa kuitenkin sijoittaa vähintään 15 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Olemassa olevia rakennuksia, jotka sijoittuvat osayleiskaavassa osoitetun rakennusalan ulkopuolelle, saa korjata, mutta rakennusten tilalle ei saa enää rakentaa uusia. Lisäksi RA-2-alueella on kaksi muinaisjäännöstä (sm-1). Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä Museoviraston lausunto. Muinaismuistolain 13 :n nojalla kohde voidaan poistaa kaavan toteuttamiseksi sen jälkeen, kun kohde on arkeologisesti riittävästi tutkittu. Muinaisjäännökset tulee tutkia ja dokumentoida yhteistyössä Museoviraston kanssa ennen rakennusluvan myöntämistä. Tutkimukset edellyttävät tutkimuslupaa Museovirastolta (muinaismuistolaki 10 ). Museovirasto myös hyväksyy tutkimusten riittävyyden. Kaavan yleisissä määräyksiin on kirjattu velvoite sovittaa rakentaminen maastoon ja rantamaisemaan säilyttäen mahdollisuuksien mukaan alueen olemassa olevan kasvillisuuden ja maastonmuodot. Rakennukset tulee toteuttaa pääosin puurakenteisina käyttäen julkisivuverhouksissa tummia tai melko tummia maanläheisiä sävyjä. Vesihuoltoverkkoa ei laajenneta osayleiskaava-alueelle. Alue on liitetty sähköverkkoon. Kaavan yleisissä määräyksissä määrätään käsittelemään jäte- ja hulevedet kiinteistöllä. Jätevesien käsittelytapa on tutkittava jokaisen rakennushankkeen yhteydessä. Suodatus ja imeytys on toteutettava tulvarajan yläpuolella vähintään 20 m päässä rantaviivasta. Vesi-wc:n asentamista ei sallita. RA-1 - ja RA-2 -alueilla on huolehdittava siitä, että rakennusten ja rannan väliin jää puustoa ja muuta kasvillisuutta. Ranta-alueen hoidossa on kiinnitettävä erityistä huomiota maisema- ja luontoarvoihin. Ranta-alueilla tulee säilyttää puustoinen suojavyöhyke vähintään 20 metrin leveydellä keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Suojavyöhykkeellä on vältettävä maaperän muokkausta ja säilytettävä aluskasvillisuus mahdollisimman ehyenä.

32 32 Kuva 21: Havainnekuva osayleiskaava-alueelta. Alueelle sijoittuu yhteensä neljä lomarakennuspaikkaa. Olemassa olevat rakennukset on merkitty kuvaan harmaalla. 7.4 Virkistys ja maa- ja metsätalousalueet Osayleiskaavassa maa-alueet on loma-asuntoalueen ulkopuolisilta osin osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M-2. Alueelle saa rakentaa vain maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia, ei asuntoja. Alueen rantaviivan rantarakennuspaikkoja mitoittava vaikutus on huomioitu laaditussa mitoitustarkastelussa ja osoitettu alueelle syntyvät rakennuspaikat RA-1- ja RA-2-alueille. M-2-alueella tulee rannassa säilyttää puustoinen suojavyöhyke, jonka leveys on vähintään 20 metriä keskivedenpinnan mukaisesta rantaviivasta. Suojavyöhykkeellä tulee välttää maaperän muokkausta ja säilyttää aluskasvillisuus mahdollisimman ehyenä. Rantojen metsänhoidossa noudatetaan Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion antamia ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia ja metsälakia. Rantametsien hoidossa tulee kiinnittää erityistä huomiota maisema- ja luontoarvoihin. MRL 128 :n mukainen maisematyölupa vaaditaan luo-3-alueilla, mikäli suoritetaan maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muita näihin verrattavia toimenpiteitä.

33 33 Kuva 22: Päiviön alueen virkistystoiminnot ja reitit. Osayleiskaavan maa- ja metsätalousvaltainen alue M-2 on merkitty karttaan vihreällä. Nykyiset säilytettävät reitit on merkitty tummanvihreällä katkoviivalla. Nykyiset säilytettävät kenttäalueet on merkitty keltaisella. Alueella oleva porakaivo (vaaleansinisellä) jää loma-asuntojen yhteiskäyttöön. Nykyisin käytössä oleva uimapaikka (tummansininen symboli) sijoittuu loma-asuntoalueiden väliselle alueelle. 7.5 Muut elinkeinot, työpaikat ja palvelut Osayleiskaava-alueelle ei ole osoitettu teollisuusalueita, työpaikka-alueita tai palveluita. Alueen maaalasta suuri osa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M-2. Julkisten ja kaupallisten palveluiden osalta alue tukeutuu pääasiassa Taipalsaaren keskustassa (15 km etäisyydellä), Lappeenrannan Lauritsalassa (18 km etäisyydellä) tai Lappeenrannan keskustassa (22 km etäisyydellä) oleviin palveluihin. Vehkataipaleella sijaitsee alakoulu ja päiväkoti noin 6,5 km etäisyydellä Virtasalmen Parkkirannasta. 7.6 Liikenne Osayleiskaavassa alueelle ei ole osoitettu uusia liikennejärjestelyjä. Kulku alueelle tapahtuu jatkossakin Virtasalmentien yksityistien ja Parkkirannan kautta veneellä. Lomarakennusten asukkailla on mahdollisuus lunastaa itselleen autopaikka Parkkirannan pysäköintialueelta. Osayleiskaava mahdollistaa laiturin toteuttamisen RA-1-alueelle rakennuspaikan rantaan sekä rakennuspaikalla olevien leirikeskuksen käytössä olleiden laitureiden hyödyntämisen.

34 34 Osayleiskaava-alueen sisäosissa kulkeva polku säilyy nykyisellään ja muodostaa kulkureitin rakennuspaikoilta mm. porakaivolle ja kenttäalueille. 7.7 Luonnonympäristö Maa- ja kallioperä Suunnittelualueen kalliopaljastumat sijoittuvat pääosin saaren keskiosaan, jossa ympäristöään korkeammalle kohoavalla kolmella kallioisella kukkulalla on merkitystä virkistyksen ja maiseman kannalta. Osayleiskaavan rakennuspaikat sijoittuvat saaren lounaisrannalle hiekkamoreenin ja kalliomaan alueille. Näin suurin osa näistä kallioalueista voidaan jättää rakentamattomiksi ja osoittaa M-2-merkinnällä, maa- ja metsätalousvaltainen alue. Myös pienialainen karkean hiedan alue pohjoiseen aukeavalla rannalla osoitetaan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi Pinta- ja pohjavedet Osayleiskaavan luontoselvityksessä (Pöyry Finland Oy 2015, liite 5) todettiin huomionarvoisia luontokohteita, joiden arvojen säilyminen edellyttää niiden vesitalouden säilyttämistä nykyisessä tilassa (kuva 21, kohteet 2 ja 3). Näitä kohteita ovat suunnittelualueen kaakkoisosassa sijaitsevan kaivetun ojan alaosa, jonka kohdalla on aiemmin saattanut olla noro, sekä suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitseva suo. Kohteet sijoittuvat maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M-2 osoitetulle alueelle, ja ne on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeiksi alueiksi (luo-3). Kaavamääräyksen mukaan kyseessä on alueen osa, jolla sijaitsee mahdollinen metsälain mukainen erityisen arvokas elinympäristö, vesilain mukainen suojeltu vesiluontotyyppi ja/tai muu arvokas luontokohde. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen, eliölajiesiintymien ja luontokohteiden säilyttämisedellytykset. Saimaan vedenpinnanvaihtelut on huomioitu kaavassa. Osayleiskaavan yleisissä määräyksissä määrätään ylimmän tulvakorkeuden huomioon ottamisesta rakennusten sijoittelussa. Saimaan rantavyöhykkeellä rakennusten alin sallittu tulvasta vaurioituva taso on + 78,71 metriä (N2000). Suunnittelualue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Vesistön äärellä vesi- ja jätehuoltoasioihin tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. Jäte- ja hulevedet tulee käsitellä kiinteistöllä tai käsittely tulee toteuttaa keskitetysti kiinteistöjen yhteisenä ratkaisuna. Suodatus ja imeytys on toteutettava tulvarajan yläpuolella vähintään 20 m päässä rantaviivasta. Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jätevesien käsittelytapa on tutkittava jokaisen rakennushankkeen yhteydessä erikseen Kasvillisuus ja eläimistö Luontoselvityksessä (Pöyry Finland Oy 2015, liite 5) todetut huomionarvoiset luontokohteet on esitetty kuvassa 21. Osayleiskaavassa kohteet on osoitettu luo-3-merkinnällä. Kaavassa esitetty luo-kohteiden numerointi viittaa sivulla 35 olevan kuvatekstin luetteloon. Huomionarvoiset luontokohteet sijoittuvat lähes kokonaisuudessaan osayleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi osoitetulle alueelle M-2, jolla sallitaan vain maa- ja metsätaloutta palveleva rakentaminen. Ainoastaan kohteen 1 rantametsä ulottuu eteläosastaan loma-asuntoalueen (RA-2) puolelle.

35 35 Kuva 23: Luontokohteet (vihreällä): 1) eteläosan rantametsä, 2) itäosan ojaympäristö, 3) koillisosan suo ja rinne, 4) keskiosan niitty (Luontoselvitys 2015 / Pöyry Finland Oy, kaavaselostuksen liite 5). Kiinteät muinaisjäännökset (sinisellä) 1A), 1B) ja 2): raivausröykkiöt (Muinaisjäännösinventointi 2015 / Mikroliitti Oy, kaavaselostuksen liite 6) Luonnonsuojelualueet Suunnittelualueelle ei sijoitu luonnonsuojelualuetta eikä valtakunnallisiin suojeluohjelmiin sisältyviä alueita. Tarvetta uusille luonnonsuojelualueille ei ole todettu. Osayleiskaava-aluetta ympäröivät vesialueet sisältyvät laajaan Saimaa-Lietvesi -aluekokonaisuuteen, joka kuuluu Suomen tärkeisiin FINIBAlintualueisiin Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueelle ei kohdistu melua tai muita ympäristöhaittoja.