PL 231, PORI. Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentti kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentti

Transkriptio

1 1(44) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 100 YLO LOS-2004-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Porin Jätehuollon Hangassuon jäteaseman nykyisen toiminnan jatkamista, nykyisen kaatopaikan sulkemista ja uusien loppusijoitussekä varastokenttien rakentamista ja käyttämistä. Ympäristölupapäätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Porin Jätehuolto PL 231, PORI LAITOS JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hangassuon jäteasema Raumantie 980, LUVIA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentti kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentti Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus - Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 12a Hakemus on jätetty Lounais-Suomen ympäristökeskukselle Samalla on haettu lupaa toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvian kunnan terveyslautakunta Terveydenhoitolain 26 :n ja terveydenhoitoasetuksen 17 :n mukainen kaatopaikan sijoituspaikkalupa Luvian kunnan Hanninkylään Hangassuo Rno 21-nimiselle tilalle Lounais-Suomen ympäristökeskus - Ympäristölupa nro 2 YS/ Hangassuon kaatopaikan käyttämiseen ja biojätteen kompostointiin kaatopaikka-alueella - Ympäristölupa nro 13 YS/ Kuusakoski Oy:lle Metalliromun kierrätykseen ja kaapeliromun käsittelyyn sekä toiminnasta syntyvän kuivan Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, Pori Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Tfn (02) Fax (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Tfn Fax kirjaamo.los@ymparisto.fi

2 2/44 muovigranulijätteen ja kuivakaapeliromun käsittelystä syntyvän kaapelipölyn sijoittamiseen Hangassuon kaatopaikalle - Päätös nro 1 YS/ Hangassuon jäteaseman perustilaselvityksen ja tarkkailuohjelman sekä käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksymisestä Turvatekniikan keskus - Päätös nro 6493/341/2000 biokaasulaitoksen ja putkiston rakentamiseksi. Ympäristöministeriön vahvistaman ja lainvoiman saanut Satakunnan seutukaava 5 on ns. kokonaisseutukaava, jolla vahvistetaan alueiden käytön ja aluerakenteen kehittämisen pääperiaatteet ohjeeksi yksityiskohtaisemmalle kaavoitukselle. Seutukaavassa Hangassuon alue on varattu yhdyskuntateknisen huollon (ET-127 Hangassuo) ja erityistoimintojen (E-211 Hangassuon rata-alue) alueeksi. ET-Yhdyskuntateknisen huollon alue. Merkinnällä on osoitettu alueita yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia laitoksia kuten mm. jätehuoltoalueita varten. E-Erityistoimintojen alue. Merkinnällä on osoitettu alueita, joilla on tietty erityistarkoitus ja joilla liikkuminen on yleensä rajoitettu. Maakuntakaavan laatiminen on aloitettu syksyllä Laatimistyö tehdään neljässä eri vaiheessa ja sen on arvioitu tulevan vahvistamisvaiheeseen vuonna Luvian kunnan puoleisella Hangassuon alueella ei ole yleiskaavaa. Porin kaupungin puolella on voimassa Lounais-Porin osayleiskaava, jossa Hangassuon vieressä on erityisalue (E). Kaava mahdollistaa mm. jätteenkäsittelytoiminnan sijoittamisen alueelle. Erityisalueen vieritse kulkee ulkoilureitti, joka ylittää valtatien 8 Hangassuon liittymän läheisyydessä. Alueelle ei ole laadittu detaljikaavoja. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Hangassuon jäteasema sijaitsee Porin keskustasta n. 13 km lounaaseen, Porin ja Luvian rajalla, valtatie 8 länsipuolella Luvian kunnan Hanninkylässä tilalla Hangassuo Rno 21. Porin Jätehuolto on vuokrannut jäteaseman alueen Porin kaupungilta. Kaupungin omistaman alueen pinta-ala on n. 65 ha, josta n. 33 ha on varattu jätehuoltokäyttöön. Jäteaseman ympäristö on tavanomaista, osittain soistunutta, havupuuvaltaista metsämaata. Alueella ei ole viljelykäytössä olevaa peltoa. Jäteaseman vieressä sen koillispuolella on liukkaan kelin ajoharjoittelurata, jokamiesluokan moottorirata sekä sairaalajätteen polttolaitos, joka lopettaa toimintansa v lopussa. Jäteaseman itäpuolella on Veikko Lehti Oy:n jätteiden käsittelylaitos. Lähimmät asutukset ovat jäteasemalta n. 1,7 km lounaaseen ja n. 1,9 km koilliseen. Niittymaan asuinalue on n. 3 km alueelta pohjoiseen. Alueelta n. 0,4 km ja n. 2,5 km koilliseen on muinaismuistoalue.

3 Alueen maaperä sekä pinta- ja pohjavesisuhteet 3/44 Maaperä Hangassuon alue koostuu suoalueesta ja sitä ympäröivästä, kallioisesta, enimmäkseen moreenipeitteisestä maastosta. Turvekerroksen paksuus on valtaosalla aluetta n. 1-3 m. Turvekerroksen alla on osalla aluetta rantakerrostumatyyppinen hiekkakerros, jonka paksuus on enimmillään n. 3,0 m. Turvekerroksen ja lajittuneen hiekkakerroksen alapuolella on kalliopintaa peittävä, n. 1-6 m:n paksuinen moreenikerros, jonka koostumus vaihtelee hiekkamoreenista soraiseen hiekkamoreeniin. Suoaluetta ympäröi kallioinen, rinneosiltaan enimmäkseen moreenipeitteinen maasto. Kalliopinta on paljastuneena pienialaisina paljastumina suoalueen lähiympäristössä. Pintavedet Jäteasema sijaitsee vedenjakajalla. Vedenjakaja kulkee nykyisen jäteaseman keskellä itä-länsi-suunnassa ja luode-kaakko-suunnassa alueen länsireunalla. Vedenjakajan lounaispuolella alueen pintavedet virtaavat Väipäreenojassa Laitakarin kohdalla mereen. Vedenjakajan koillispuolella pintavedet laskevat Myllyojassa Kokemäenjokeen ja luoteispuolella Lahdenojassa Viasvedenlahteen mereen. Jäteaseman lähialueen pintavesivalumat ovat vedenjakaja-alueille ominaisesti virtaamiltaan suhteellisen pieniä. Pohjavedet Pohjavettä muodostuu Hangassuota reunustavilla moreenipeitteisillä maastokohdilla ja etenkin alueilla, joilla pintamaalajina on lajittunutta hiekkaa. Suoalueella pohjaveden muodostuminen on pinnassa olevan maatuneen turvekerroksen tiiveyden vuoksi erittäin vähäistä. Maanäytteistä tehtyjen määritysten perusteella moreeniaineksen vedenläpäisevyydessä on suuria eroja. Moreeniaines on pääosin heikosti vettä läpäisevää, mutta ei täytä jätteenkäsittelyalueiden pohjan tiiveydeltä edellytettäviä vaatimuksia. Osalla aluetta tavattava hiekka on moreeniainesta paremmin vettä johtavaa. Alueen hiekkaesiintymä on pienialainen, eikä sillä ole yhteyttä laajemmalti vettä johtaviin kerroksiin. Pohjavesi virtaa nykyiseltä täyttöalueelta kallioisten mäkien välisiä, moreenipeitteisiä painanteita pitkin itä- ja pohjois-koillissuuntiin. Nykyiseltä täyttöalueelta ja sen lounaispuoleiselta suoalueelta pohjaveden virtausta tapahtuu todennäköisesti myös lounaissuuntaan. Alueella on kaksi pohjavesipumppaamoa, joiden avulla muutetaan pohjaveden virtausolosuhteita niin, ettei mahdollisesti likaantuneita pohjavesiä pääse kulkeutumaan alueen ulkopuolelle. Alue ei sijaitse tärkeällä eikä muullakaan yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesiesiintymä, Hiit-

4 tenmäen III-luokan pohjavesialue, sijaitsee alueen luoteispuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä. 4/44 Kasvillisuus ja eläimistö Alueen pesimälinnustoon ei kuulu harvinaisia tai kovin vähälukuisia lintulajeja. Linnuston suojelun kannalta alue ei ole erityisen arvokasta maastoa. Liito-oravan esiintymisestä alueella ei löytynyt merkkejä. Alueen eläimistölliset arvot liittyvät linnuston ohella runsaaseen riistaeläinkantaan. Alueella ei vanhojen havaintojen mukaan ole uhanalaista tai harvinaista nisäkäslajistoa eikä sellaisia suoritettujen maastotöiden aikana havaittu. RAKENTAMISOLOSUHTEET JA TEKNINEN HUOLTO LAITOKSEN TOIMINTA Nykyisen jäteaseman pohjois-itäpuolisen alueen maaperä on pääsääntöisesti routivaa hiekkamoreenia-soraista hiekkamoreenia, jonka vedenläpäisevyys vaihtelee välillä 4,3x ,7x10-10 m/s. Alueen rakennettavuus on hyvä. Alueella on sähkö-, vesi- viemäriliittymät. Jätevedet johdetaan Porin kaupungin viemäriverkostoon. Lisäksi alueelle on hyvät kestopäällysteiset tieyhteydet. Yleistä Jäteasema on otettu käyttöön marraskuussa Alueella otetaan vastaan Porin kaupungin jätteiden lisäksi kymmenen muun kunnan kaatopaikkajätteet. Lisäksi alueella hoidetaan kaikkiaan 15 kunnan erilliskerätyn biojätteen kompostointi. Nykyisestä täyttöalueesta joudutaan luopumaan marraskuuhun 2007 mennessä, jolloin astuvat voimaan valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen määräykset kaatopaikkojen pohjantiiveydestä kaikkien tällöin käytössä olevien kaatopaikkojen osalta. Kaatopaikan nykyinen täyttöalue ei täytä kaatopaikkapäätöksen pohjantiiveysvaatimuksia. Hakemuksen mukaan jäteasemalle haetaan lupaa nykyisen jäteaseman toiminnalle asti sekä laajennusalueen rakentamiseen ja sen käyttämiseen sekä nykyisen täyttöalueen sulkemiseen. Jäteaseman toiminnot ovat seuraavat: Toiminta Toteutus Jätemäärä Huomautukset t/a Nykyinen toiminta Kaatopaikka Kaatopaikan sulkeminen Erilliskerätyn biojätteen kompostointi Risujen vastaanotto ja haketus Jätteiden pienerien vastaanotto Hyötyjätteiden lajittelu ja Kerralla varastoitava varastointi enimmäismäärä Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely Kaatopaikkavesien keräys ja viemäröinti

5 5/44 Uusi toiminta Nykyinen toiminta Yhdyskuntajätteiden loppu sijoitus Ongelmajätteiden pienerien Kerralla varastoitava vastaanotto enimmäismäärä Erityisjätteiden vastaanotto Tuhkien loppusijoitus Ylijäämämaiden varastointi Kerralla varastoitava enimmäismäärä Lievästi pilaantuneiden maiden Kerralla varastoitava varastointi enimmäismäärä Yleistä Hangassuon jäteaseman pinta-ala on n. 33 ha ja nykyinen yhdyskuntajätteen läjitysalue n. 11 ha. Vanhan läjitysalueen päälle on rakennettu biojätteen kompostointikenttä, Kuusakoski Oy:n erityisjätteen läjitysalue sekä pientuojille puutarhajätteen vastaanottokenttä. Jätemäärät Hangassuon jäteasemalla v vastaanotetut jätemäärät olivat seuraavat: Jätelaji t/a t/a t/a t/a kg/as/a 1) Yhdyskuntajäte Rakennusjäte Teollisuusjäte Erityisjäte Loppusijoitettavaa yhteensä Maa-ainekset Lievästi pilaantuneet maat Risut Biojäte 2) ) Väestömäärä v n asukasta 2) Biojätettä otetaan vastaan myös Rauman seudulta; kokonaisväestömäärä n asukasta Jäteasemalla vastaanotettujen jätteiden kokonaismäärä on viime vuosina ollut n t/a, josta n t/a on ohjautunut loppusijoitukseen nykyiselle kaatopaikalle. Kaatopaikan lopputäyttö Jäteaseman nykyisen kaatopaikan käyttö loppuu vuoden 2007 marraskuuhun mennessä. Kaatopaikan nykyinen täyttötilavuus on n. 1,2 milj.m 3 ja jäljellä oleva täyttötilavuus n m 3. Kaatopaikalle sijoitettavan jätemäärän arvioidaan olevan n t/a, eli ajanjaksolla lokakuu 2003-marraskuu 2007 yhteensä n t. Jätteen tilantarpeeksi arvioidaan n m 3, jonka mukaan täyttötilavuus riittää vuoteen 2007 asti. Täyttöä jatketaan nykyisen täyttötekniikan mukaisesti kerrostäyttönä kaistoittain. Jätetäytön kerrospaksuus on 1-2 m. Jätekuormat puretaan valmiin täyttökerroksen päälle ja murskataan sekä tiivistetään kaatopaikkajyrällä täyttöluiskaan. Täyttöpengertä ja luiskaa tasataan ja tiivistetään 36 t:n kaa-

6 6/44 topaikkajyrällä ajaen useaan kertaan. Täyttöalueen luiskakaltevuus on 1:3 tai loivempi. Täyttöalueelle ei jätetä sade- tai sulamisvesiä kerääviä painanteita. Kaatopaikan lopullinen täyttökorkeus on +63 N60, joka on n. 16 m maanpintaa korkeammalla. Kaasunkeräys ja käsittely Kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmä ja biokaasun polttolaitos otettiin käyttöön v Keräysjärjestelmä koostuu kuudesta louhekaivosta ja neljästä kaasun salaojalinjasta. Kaasupumppaamo on mitoitettu n. 300 Nm 3 /h virtaamalle polttoainetehon ollessa n. 1,2 MW. Kaasu hävitetään polttamalla. Vesienkäsittely Täyttöalueen suoto- ja valumavedet johdetaan ympärysojissa kaatopaikkavesien kahteen pumppausaltaaseen ja edelleen kahteen tasausaltaaseen, joiden tilavuus yhteensä on n m 3. Tasausaltaista vedet johdetaan kaupungin viemäriverkostossa Luotsinmäen keskuspuhdistamolle. Viemäriverkostoon pumpattu vesimäärä on ollut keskimäärin n m 3 /a vaihteluvälin ollessa n m 3 /a. Pohjavesien virtaus alueen ulkopuolelle estetään kaatopaikan koillis- ja kaakkoispuolelle rakennetuilla pohjavesipumppaamoilla (2 kpl, pumppausteho yht. 30 m 3 /h). Täyttöalueen ulkopuoliset puhtaat pintavedet johdetaan niskaojilla alueelta lähteviin avo-ojiin. Nykyisen täyttöalueen sulkeminen Yleistä Kaatopaikan sulkemisen vaiheina ovat luiskien muotoilu, jätetäytön tasaaminen ja mahdollinen lisätiivistys sekä pintarakenteiden teko. Täyttöalue muotoillaan jätteellä ja maa-aineksilla suunnitelmien osoittamiin korkeusasemiin ottaen huomioon pintarakenteet. Kaatopaikan luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3-1:4. Pintarakenteet Täyttöalueen saavutettua lopullisen korkeutensa sen päälle rakennetaan pintakerrokset, jotka koostuvat jätetäytön esipeittokerroksen rakennettavista rakennekerroksista. Rakennekerrokset ovat ylhäältä alaspäin seuraavat: pintakerros (kasvukerros) kuivatuskerros tiivistyskerros esipeittokerros

7 Esipeittokerros 7/44 Tasattu jätetäyttö peitetään vähintään 0,3 m esipeittokerroksella. Kerroksen rakentamisen yhteydessä muotoillaan jätetäytön pinta siten, että sillä on joka kohdassa pintavaluntaa ajatellen riittävä kaltevuus. Kerrosmateriaalina käytetään työstämiskelpoisia kivennäismaa-aineksia, kuten esim. lievästi pilaantuneita maita, ylijäämämaata tai muuta luonnonmaa-ainesta. Materiaalivalinnassa otetaan huomioon aineksen riittävä kaasunjohtokyky, sillä kerros toimii myös kaasunkeräyskerroksena. Tiivistyskerros Tiivistyskerroksen paksuus on maa-aineksesta tehtynä vähintään 0,5 m. Tiivistyskerroksen materiaalin vedenläpäisevyys on < 10-8 m/s. Tiivistysmateriaalina käytetään ympäristökelpoisuuden ehdot täyttäviä sivutuotteita, kuten esim. kivihiilivoimalaitosten tuhkia tai metsäteollisuuden kuitulietteitä, luonnonmaita, maabentoniittiseoksia, polymeerilisäyksellä vahvistettuja maabentoniittiseoksia tai bentoniittimattoja. Suunnitellun pintarakenteen toimivuus osoitetaan laskennallisesti kaatopaikan pintarakenteen käyttöolosuhteissa. Lisäksi rakentamisvaiheessa tehdään koekenttä todellisissa olosuhteissa. Kuivatuskerros Kuivatuskerros rakennetaan tiivistyskerroksen päälle niin, että vesi poistuu kuivatuskerroksesta painovoimaisesti kaltevuuden ollessa riittävä. Kuivatuskerroksen vedenläpäisevyys on k 10-3 m/s. Kerroksen paksuus on n. 0,5 m ja materiaalina käytetään esim. soraa tai vaihtoehtoisesti rengasrouhetta. Kerros erotetaan tarvittaessa ala- ja yläpuolisista rakennekerroksista suodatinkankaalla. Pintakerros Pintakerros muodostuu alaosan n. 0,7 m:n vahvuisesta perusmaakerroksesta (esim. moreenia)ja yläosan n. 0,3 m:n vahvuisesta kasvukerroksesta, joka tehdään pintakerroksessa käytettävästä materiaalista sekoittamalla siihen esimerkiksi turverouhetta. Kasvillisuus Suljetulla kaatopaikalla estetään syväjuuristen puiden kasvu. Pintakerroksen valmistumisen jälkeen alueelle kylvetään aluskasvillisuutta, kuten esim. alueelle luonteenomaisia heinä- ja varpukasveja tai nurmikkoa. Pinta- ja kaatopaikkavesien johtaminen, kierrätys ja käsittely Niille osin missä kaatopaikka rajoittuu suohon, kaatopaikan ympärille rakennetaan tiivis huoltotienä toimiva patopenger, joka erottaa kaatopaikan suotovedet puhtaista suovesistä. Viimeistellyt pintakerrokset ulotetaan ympärys-ojan yli, jolloin viimeistellyltä alueellta tulevat puhtaat pintavedet voidaan johtaa kaatopaikkavesien keräilyjärjestelmän ohi niskaojiin. Ympärysojaan rakennetaan salaoja, jolla kerätään jätetäytön suotovesi. Lämpimänä vuodenaikana suotovettä pumpataan takaisin jätetäyttöön kaatopaikkakaasun muodostumisen tehostamiseksi. Järjestelmä koostuu pump-

8 Laajennusalue 8/44 paamosta ja 11 suotoveden imeytyskuopasta, jotka toimivat myös kaasun matalakeräysjärjestelmän kokoojakaivoina. Kierrätysveden painejohto sijoitetaan pintarakenteen kuivatuskerrokseen. Kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö Kaatopaikan sulkemisen yhteydessä kaatopaikkakaasun keräystä tehostetaan rakentamalla uusia kaasun siiviläputkikaivoja 8 kpl sekä 11 kpl matalakeräyskaivoja, joina toimivat suotoveden imeytyskupat. Kaatopaikkakaasua voidaan hyödyntää mm. kaatopaikkaveden lämmittämiseen ennen veden mahdollista paikallista esikäsittelyä tai käsittelyä, jätetäyttöön kierrätettävän veden lämmittämiseen tai kaatopaikkaveden haihduttamiseen. Nykyisin kaatopaikkakaasu hävitetään polttamalla soihtupolttimessa, mutta suunnitteilla on kaasun hyödyntäminen sähköntuotannossa. Muut sulkemis- ja viimeistelytyöt Kunnostustöiden yhteydessä kaatopaikka-alueen ympäristö siivotaan. Valvomaton ajoyhteys viimeistellylle täyttöalueelle estetään puomilla ja kaatopaikan käyttökielto esitetään ilmoitustaululla. Jälkihoito ja tarkkailu Kaatopaikan jälkitarkkailuun kuuluvat. jätetäytön tarkkailu kaasunpoistojärjestelmän tarkkailu ja huolto kaatopaikkaveden kierrätysjärjestelmän tarkkailu ja huolto kaatopaikan luvattoman käytön tarkkailu. Maisemoidulle kaatopaikalle tehdään säännöllisesti tarkastuskäyntejä, joiden yhteydessä: tutkitaan kaasukeräysjärjestelmän, suotovesien keräys- ja kierrätysjärjestelmän, pintarakenteiden ja muiden viimeistelyrakenteiden (mittaus- ja tarkkailukaivot, ojitukset, patopenger ym.) kunto ja järjestetään tarvittaessa niiden korjaus seurataan maisemoidun kaatopaikan kasvillisuuden muutoksia ja poistetaan syvälle juuria kasvattavat puuntaimet. Puut poistetaan katkomalla mikäli todetaan kaatopaikan luvatonta käyttöä, ryhdytään toimiin sen ehkäisemiseksi. Tarkkailua varten laaditaan ohjelma, joka hyväksytetään ympäristökeskuksessa. Yleistä Yhdyskuntajätteiden loppusijoitusalueen lisäksi jäteasemalle suunnitellaan seuraavia toimintoja: erityisjätteiden loppusijoitus

9 tuhkien sijoitus hyötyjätteiden varastointi ja käsittely ylijäämämaiden välivarastointi lievästi pilaantuneiden maiden välivarastointi biojätteiden käsittelylaitos REF:n (polttokelpoisen jätejakeen) valmistuslaitos. 9/44 Jätteiden käsittelylaitokset (biojäte ja polttokelpoinen jätejae) eivät kuulu tämän hakemuksen piiriin, vaan niille haetaan tarvittaessa ympäristöluvat erikseen. Ylijäämä- ja lievästi pilaantuneita maita on tarkoitus käyttää loppusijoitusalueiden päivittäispeittomateriaaleina. Toiminnot mitoitetaan 30 vuoden ajanjaksolle. Jätemäärien ei oleteta muuttuvan tarkasteluajanjaksolla. Ominaisjätemäärien arvioidun pienenemisen oletetaan korvautuvan yhteistyöalueen laajenemisella. Yhteistyöalueeseen liittymisestä neuvotellaan Merikarvian sekä Kankaanpään seudun yhteensä kuuden kunnan kanssa. Tavanomaisen jätteen loppusijoitusalue Mitoitus Yhdyskuntajätteen määrä on viime vuosina ollut n t/a, rakennusjätteen määrä n t/a ja teollisjätteen määrä n t/a. Jätemäärien arvioidaan pienenevän siirryttäessä kaatopaikkasijoittamisesta laitosmaiseen käsittelyyn. Loppusijoitusalueelle arvioidaan sijoittuvan käsittelyrejekteinä yhdyskuntajätteestä n % ja rakennus- ja teollisuusjätteestä noin puolet. Uudelle alueelle loppusijoitukseen ohjautuvan jätteen määräksi arvioidaan em. perusteella n t/a. Jätteen tilantarpeeksi arvioidaan 30 vuoden ajanjaksolla n m 3, jolloin pinta-alatarve on 25 m täyttökorkeudella noin 8,0 ha. Rakentaminen Alueen pohjarakenteet tehdään tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteiden vaatimustason mukaisina. Loppusijoitusalue jaetaan kahteen täyttövaiheeseen. Alueen alin pohjataso on noin +45 (N 60 ). Pohjan tasaamisen jälkeen alueella tehdään rakennustekniset työt. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan täyttöalue 1 ja kaatopaikkavesien hallintajärjestelmä. Täyttötoiminnan edistyessä rakennetaan täyttövaihe 2. Täyttösuunnitelma Täyttöalueen kokonaispinta-ala on n. 8 ha ja täyttötilavuus n m 3. Luiskat rakennetaan kaltevuuteen 1:3. Täytön suurin korkeus on noin +70 (N 60 ). Jätetäyttö tulee painumaan alueen käytön loppumisen jälkeen siten, ettei lopullinen korkeustaso viimeisteltynäkään ylitä em. suurinta korkeustasoa.

10 10/44 Alueen reunaan rakennetaan ensin penger, jota vasten myöhempi läjitys tehdään. Näin täyttöalueen reuna saadaan tehtyä valmiiksi täytön etenemisen mukaisesti. Reunapenger vähentää myös läjityksen mahdollista pölyämistä. Täyttötekniikka Täyttötoiminta tapahtuu suunnitelmallisesti alueittain kerrostäyttönä. Täytön kerrospaksuutena on 2-3 m. Jätekuormat puretaan valmiin täyttökerroksen päälle ja murskataan sekä tasataan ja tiivistetään työkoneella ajaen useaan kertaan. Tiivistetty jäte peitetään cm maakerroksella. Peitemaina käytetään ylijäämämaita, tarkoitukseen soveltuvia rakennusjätteitä, kompostoitua materiaalia, lievästi pilaantuneita maita tai erikseen hankittavia massoja. Peitemaan väliaikainen varastointi järjestetään täyttöalueella. Sulkemistoimenpiteet Kaatopaikan viimeistely ja pintarakenteet tehdään vaiheittain. Viimeistelyssä käytetään samaa tekniikkaa kuin nykyisen kaatopaikan viimeistelyssä. Uudelle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle ei rakenneta aktiivista kaasun keräys- ja käsittelyjärjestelmää, vaan kaasun käsittely hoidetaan biosuodattimilla. Jälkihoito ja tarkkailu Kaatopaikan jälkihoitovaiheen pituus on vähintään 30 vuotta. Jälkihoitovaiheessa kaatopaikan tarkkailuohjelma muutetaan jälkitarkkailuohjelmaksi. Tarkkailua vaativat kaatopaikan tärkeimmät kunnostusrakenteet ovat pintarakenteet, kaasunkeräysrakenteet sekä vesienkeräys- ja johtamisrakenteet. Rakenteiden mahdolliset vauriot kaatopaikalla johtuvat pääosin jätetäytön painumista. Jätetäytön painumista ja liikkeistä johtuvien vaurioiden edellyttämän tarkkailun lisäksi kunnostusrakenteet vaativat normaalia kuntotarkkailua. Tarkkailu järjestetään säännöllisillä tarkastuskäynneillä, joiden yhteydessä kaatopaikan rakenteet tarkastetaan laadittavan tarkastusohjelman mukaisesti. Tarkastuksista laaditaan pöytäkirjat ja havaitut puutteet korjataan viipymättä. Eritysjätteiden loppusijoitusalue Loppusijoitettavia erityisjätteitä ovat mm. asbestijätteet ja sairaalajätteet. Erityisjätteiden määrä viime vuosina on ollut n m 3. Erityisjätteiden loppusijoitukseen varattavan alueen pinta-ala on n. 2 ha. Erityisjätealue rakennetaan tavanomaisen jätteen sijoitusalueen läheisyyteen. Alueen pohjarakenteet tehdään tavanomaisen jätteen kaatopaikan pohjarakenteiden vaatimustason mukaisina. Jätemääristä ja sijoitustarpeista riippuen erityisjätealuetta voidaan käyttää myös tavanomaisen jätteen sijoittamiseen.

11 Tuhkan loppusijoitusalue 11/44 Hangassuon jäteasemalla varaudutaan jätteenpolton tuhkien loppusijoittamiseen. Tuhkien määräksi arvioidaan t/a. Mitoitusajanjaksolla 30 vuotta tuhkien määrä on n t ja tilantarve n m 3 (tilaavuuspaino 1,0 t/m 3, peitemaan tarve n. 15 %). Tuhka-alueen tilantarve on 25 m täyttökorkeudella n. 8 ha. Tuhka-alueen pohjarakenteet tehdään ongelmajätteiden kaatopaikan pohjarakenteiden vaatimustason mukaisina. Luiskat rakennetaan kaltevuuteen 1:3. Täytön suurin korkeus on noin +72 (N 60 ) maanpinnan korkeuden ollessa noin +46 (N 60 ). Tuhka-alue tehdään vaiheittain. Läjitys suoritetaan lohkoittain kerrostäyttönä n. 2 m kerroksina. Alustavan sulkemissuunnitelman mukaan tuhka-alueen viimeistelyn pintarakenteet toteutetaan ongelmajätteiden kaatopaikan pintarakenteiden vaatimustason mukaisina. Jälkihoito ja tarkkailu toteutetaan vastaavalla tavalla kuin tavanomaisen jätteen kaatopaikan jälkihoito ja tarkkailu. Hyötyjätteen välivarastointi- ja käsittelyalue Hyötyjätteen välivarastointia ja käsittelyä varten jäteasemalle rakennetaan kestopäällysteinen kenttä vaiheittain, tilantarpeen mukaan. Alueella välivarastoidaan ja käsitellään seuraavia materiaalihyötykäyttöön ohjattavia jätejakeita: rakennus- ja purkujätettä puuta, mukaan lukien kyllästetty puu metallia ja lasia kiveä, betonia ja tiiliä puutarhajätettä kantoja. Hyötyjätteet ohjataan varastoinnin, käsittelyn (mm. murskaaminen) ja tuotevarastoinnin jälkeen hyötykäyttöön mm. jäteaseman rakenteisiin. Hyötyjätteiden lisäksi alueella välivarastoidaan kierrätyspolttoainetta ja murskaamatonta energiajätettä. Varastointi- ja käsittelykentän pinta-alan tarve on n. 1,5 ha. Alueen valumavedet kerätään sadevesiviemäröinnillä ja reunaojilla ja johdetaan maastoon. Ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi Ongelmajätteiden vastaanottopaikka on nykyisen pienerien vastaanottopaikan yhteydessä oleva ongelmajätevarasto. Vastaanottopalvelu on tarkoitettu lähinnä kotitalouksille. Varastossa on tilat akuille, öljyille, liuottimille, loisteputkille, lääkkeille sekä muille ongelmajätteille. Ongelmajätteet lajitellaan ja pakataan kuljetusastioihin sekä toimitetaan edelleen asianomaiset luvat saaneelle käsittelylaitokselle. Nestemäisiä öljyjätteitä varten rakennetaan vastaanottosäiliö, joka va-

12 rustetaan ylivuotoaltaalla. Altaaseen kertyvä vesi johdetaan ajoittain öljynerottimen kautta viemäriin. 12/44 Ylijäämämaiden varastointi- ja käsittelyalue Ylijäämämaiden määrä on viimevuosina vaihdellut välillä t/a. Massojen määrä on kasvanut v ja v Tähän on vaikuttanut mm. pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen lisääntyminen, sillä kunnostuskohteista tulee pilaantuneiden maiden lisäksi myös puhtaita maamassoja. Ylijäämämaiden varastointialueen mitoitusarvona on n t/a eli n m 3 /a (tilavuuspaino keskimäärin 1,5 t/ m 3 ). Varastointi- ja käsittelykentän pinta-ala on n. 3 ha. Alueen valumavedet kerätään reunaojilla ja johdetaan maastoon. Ylijäämämaita hyödynnetään seuraavasti: loppusijoitusalueiden rakenteissa (tiet, patorakenteet ym.) jätetäytön peitemaana suljettavien loppusijoitusalueiden pintarakenteissa suljettavan nykyisen yhdyskuntajätteen kaatopaikan länsireunalle rakennettavassa patopenkereessä. Mikäli massoja ei voida heti hyödyntää jäteasemalla, ne sijoitetaan varastointialueelle. Alueella ei vastaanoteta hyötykäyttöön kelpaamattomia maamassoja. Alueella varaudutaan välivarastoimaan myös hyötyjätteitä. Lievästi pilaantuneiden maiden varastointialue Lievästi pilaantuneiden maiden määrä on viime vuosina vaihdellut välillä t/a. Lievästi pilaantuneiden maiden varastointialue mitoitetaan massamäärälle t/a, jolloin alueen pinta-ala on n. 1 ha. Varastointi- ja vastaanottokentän pohjarakenteena on tiiveysvaatimukset täyttävä rakenne, joka on ylhäältä alaspäin seuraava: - asfalttibetoni AB 16, 50 mm - kantavakerros, murskesora # 0-32, 150 mm - jakavakerros, sora # 0-64, 300 mm - keinotekoinen eriste, esim. HDPE-kalvo 2,0 mm tai bentoniittimatto - suodatinkangas - tasattu pohjamaa. Tarvittaessa massat välivarastoidaan pressuilla peitettynä tai kevytrakenteisissa halleissa mm. pölyämisen estämiseksi. Lievästi pilaantuneita maita hyödynnetään tavanomaisen jätteen sekä erityisjätteiden ja tuhkien loppusijoitusalueilla jätetäytön peitemaina ja suljettavien loppusijoitusalueiden viimeistelyrakenteissa tiivistyskerroksen alapuolisissa kerroksissa.

13 Mikäli lievästi pilaantuneita maita ei voida heti hyödyntää jäteasemalla, ne sijoitetaan varastointialueelle ja suojataan peitteillä. 13/44 Vesien käsittely Jätevesien kerääminen ja käsittely Viemäriin johdettavia jätevesiä muodostuu seuraavilla alueilla: vanhalla kaatopaikalla tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueella erityisjätteen loppusijoitusalueella tuhkien loppusijoitusalueella lievästi pilaantuneiden maiden välivarastokentällä biojätteiden käsittelylaitoksessa (mahdollinen toiminto) jätepolttoaineen valmistuslaitoksessa (mahdollinen toiminto) toimisto- ja huoltotiloissa (saniteettivesiä). Vanhan kaatopaikan vedet kerätään jatkossakin vanhoihin tasausaltaisiin, joista vedet pumpataan edelleen käsittelyyn. Suotovesien määrän arvioidaan vähenevän tiiviiden pinta- ja patorakenteiden johdosta nykyisestä keskimääräisestä m 3 /a noin m 3 :iin vuodessa. Lämpimänä vuodenaikana suotovettä voidaan pumpata takaisin jätetäyttöön. Nykyinen suotoveden kierrätysjärjestelmä korvataan kaatopaikan viimeistelytoimien yhteydessä rakennettavalla uudella kattavammalla järjestelmällä. Jäteaseman laajennusalueella muodostuvat jätevedet kerätään ojilla, salaojilla ja viemäreillä kaakkoisosaan rakennettavaan tasausaltaaseen, josta vedet pumpataan Porin kaupungin jätevesiviemäriverkostoon ja edelleen Luotsinmäen keskuspuhdistamolle. Tasausaltaan tilavuus on n m 3. Jätevesien laatu Kaatopaikkavesien laatu vaihtelee loppusijoitettavien jätteiden koostumuksen, hajoamisvaiheen ja olosuhteiden (esim. lämpötila, sademäärä) mukaan. Kaatopaikkaveden laatua on seurattu säännöllisesti hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailusta laaditun v yhteenvedon mukaan kaatopaikkavesi oli selvästi likaantunutta. Eniten koholla oli typpipitoisuus. Fosforipitoisuus oli suhteellisen alhainen. Raskasmetalleja ei juurikaan todettu. Vain nikkelipitoisuus oli hieman koholla. Orgaanisia halogeeneja (AOX) ei enemmälti havaittu. Hygieeninen likaantuminen oli lievää. Veden laatu oli varsin tasainen eri näytteenottokerroilla. Veden laadussa ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuosina Fosforipitoisuus on kuitenkin kohonnut kahtena viime vuotena laimennusvesien vähenemisen johdosta. Kaatopaikkavesiä johdettiin viemäriin yhteensä m 3 /a. Puhdistamolle menevään viemäriin kohdistunut kuormitus oli keskimäärin seuraava: - BHK kg/a (4,6 kg/d, AVL 62) - typpi 972 kg/a (2,7 kg/d, AVL 222) - fosfori 16,1 kg/a (0,04 kg/d, AVL 18).

14 Viemäriin johdettu kuormitus väheni vuodesta 2002 selvästi mm. vesimäärän puolittumisen johdosta. 14/44 Kaatopaikkakaasu Puhtaat vedet Jäteaseman puhtaat pintavedet johdetaan selkeytys- ja tarkkailualtaan (tilavuus n m 3 ) kautta purkuojaan. Altaasta lähtevän veden laatua seurataan säännöllisesti ja tarvittaessa vedet voidaan johtaa jätevesien tasausaltaaseen ja edelleen viemäriin. Puhtaita vesiä alueella muodostuu käyttämättömillä varasto- ym. kentillä, hyötyjätekentällä, ajo- ja liikennealueilla sekä ylijäämämaiden varastointialueella. Ulkopuolisten, puhtaiden vesien pääsy jäteasemalle estetään niskaojien ja patopenkereiden avulla. Kaasun määrä ja laatu Nykyinen kaatopaikka Arvion mukaan muodostuvan kaatopaikkakaasun määrä on enimmillään v noin 615 m 3 /h. Talteensaantiasteella 70 % ilmakehään purkautuva kaasumäärä on enimmillään n. 185 m 3 /h, joka sisältää n. 66 kg/h metaania. Kaatopaikkakaasun polttoaineteho on suurimmillaan n. 3,1 MW. Talteensaantiasteella n. 70 % energiasta olisi hyödynnettävissä n. 2,2 MW. Kaatopaikan käytön loppumisen jälkeen kaasun tuotto vähenee tasaisesti, ollen arvion mukaan esim. v paikkeilla n. 240 m 3 /h (n. 1,2 MW). Uusi kaatopaikka Uudella kaatopaikalla muodostuvan kaatopaikkakaasun määrän arvioidaan olevan enimmillään v paikkeilla n. 70 m 3 /h (polttoaineteho n. 0,35 MW). Kaatopaikkakaasun määräarvioissa kaatopaikan käyttöajan on arvioitu olevan n. 30 vuotta eli Kaasun kerääminen, käsittely ja hyötykäyttö Hangassuon jäteasemalla on käytössä kaatopaikkakaasun pumppaamo ja soihtupoltin. Nykyisen kaatopaikan kaasunkeräystä tehostetaan sulkemistöiden yhteydessä ja nykyistä käsittelyjärjestelmää käytetään edelleen kaatopaikan jälkihoitovaiheessa. Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö on suunnitteilla. Uudelle yhdyskuntajätteen kaatopaikalle sijoitetaan pääasiassa käsittelylaitosten rejektejä ja muuta vähän orgaanista ainesta sisältävää jätettä. Uudella loppusijoitusalueella ei arvioida olevan jätteen laadusta johtuen tarvetta järjestää tehokasta kaatopaikkakaasun keräystä ja käsittelyä. Käsittelyjärjestelmäksi arvioidaan riittävän muodostuvan kaasun hapettaminen jätetäytön pintakerroksessa tai rakennettavissa kaatopaikkakaasun biologisissa käsittelykaivoissa.

15 Muut tilantarpeet 15/44 Rakenteet ja varusteet KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Jäteaseman laajennusalueella varataan tilat lisäksi työkonesuojille, sisäiselle liikenteelle sekä suoja- ja viheralueille. Jäteasemalle on kestopäällystetty tieyhteys valtatieltä 8. Tieyhteydet sijoitusalueille rakennetaan jäteaseman vastaanottoalueen kautta. Loppusijoitusalueiden ympärille rakennetaan huoltotiet, jotka samalla toimivat loppusijoitusalueet ympäristöstä erottavina patopenkereinä. Loppusijoitusalueiden rakenteet ulotetaan patopenkereille asti. Jäteaseman nykyisiä toimisto- ja sosiaalitiloja käytetään myös jatkossa. Jätteiden punnituksessa hyödynnetään alkuvaiheessa nykyistä 10 m autovaakaa. Toiminnan laajentuessa rakennetaan uusi vastaanottoalue ja moduulirekoille (26 m) soveltuva autovaaka tulotien varteen. Alkuvaiheessa hyödynnetään nykyistä konesuojaa. Toiminnan laajentuessa laajennusalueelle rakennetaan työkonesuojat, joiden tilantarve on n. 300 m 3. Pienjäte-erien vastaanottopaikka on ns. sahalaita-ajokoroke, jonka vieressä on vaihtolavoja hyöty- ja sekajätteitä varten. Lajitteluaseman yhteydessä on ongelmajätteiden vastaanotto- ja välivarastointipiste. Jäteasema on liitetty Porin kaupungin vesijohtoverkostoon. Koko jäteasema-alue aidataan ja varustetaan riittävillä yleis- ja paikkakohtaisilla opasteilla. Alueelle järjestetään tarvittavat kameravalvonta- ja kenttäopastuslaitteet (ml. kaiuttimet) pienerien vastaanottopaikkaa ym. kohteita varten. Järjestelmää käytetään myös alueen aukioloaikojen ulkopuolisen kulun ym. valvontaan. Vastaanotto- ja toiminta-alueet valaistaan pylväsvalaisimin. Aukioloajat ja henkilöstö Jäteasema on avoinna arkisin viitenä päivänä viikossa sekä pyhäaattoina. Lievästi pilaantuneet maat otetaan vastaan alueella sopimuksen mukaan. Jäteasemalla on aukioloaikoina hoitohenkilökunta. Jätteenkäsittelykeskuksessa työskennellään kahdessa vuorossa ja alueella on Porin Jätehuollon ja urakoitsijan työntekijöitä.

16 Jätteiden vastaanotto 16/44 Alueen hoito Suojavyöhyke Jätekuormat tarkastetaan punnituksen ja kuormien purkamisen yhteydessä. Tarpeen mukaan kuormista otetaan näytteitä. Tarkistuksista tehdään pöytäkirjat ja mahdollisista häiriöistä ilmoitetaan kunnan ympäristöviranomaiselle ja lupaviranomaiselle. Jätteistä pidetään jätelajikohtaisesti kirjaa. Vastaanotetun jätteen lisäksi kirjataan alueelta lähtevän hyöty- ja ongelmajätteen määrät. Lievästi pilaantuneiden maiden vastaanotto ja laaduntarkkailu Lievästi pilaantuneiden maiden vastaanottopäätös tehdään ilmoitettujen lähtötietojen ja alueellisen tai kunnallisen ympäristöviranomaisen päätöksen perusteella. Vastaanottopäätöksen jälkeen tehdään vastaanottosopimus. Vastaanotettavilla maamassoilla on oltava asianmukaiset kuorma-asiakirjat. Tarvittaessa otetaan tarkistusnäytteitä. Mikäli maaerä ei vastaa annettuja tietoja, maaerän haltija velvoitetaan hake-maan maaerä pois tai se toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn toimittajan kustannuksella. Maaeristä, joita ei oteta vastaan, ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Rakennukset liitetään tarpeen mukaan palo- ja rikoshälytysjärjestelmiin. Pumppaamot varustetaan automaatiolla, joka ohjaa ja valvoo niiden toimintaa ja antaa niistä tarvittavat hälytykset. Alueen ympäristö siivotaan tarvittaessa. Jäteaseman ympärille jätetään kaupungin omistamalle alueelle lähisuojavyöhyke. Lähialueen ympäristön kaavoitukseen pyritään vaikuttamaan siten, ettei alueen ympärille sallita sijoitettavaksi häiriintyviä toimintoja. TOIMINNAN RISKIT, NIIDEN ESTÄMINEN JA TOIMINTA HÄIRIÖTILANTEISSA Yleistä Hangassuon jäteaseman toiminnan riskejä ovat käsittelyprosesseihin liittyvät riskit, kuten kaatopaikkavesien ja -kaasun käsittelyt, ja muut häiriötilanteet, kuten jätetäytön sortumat, rakenteiden vauriot, kone- ja laiteviat, sähkökatkokset, tulipalot ja räjähdykset sekä liikenteen riskit. Käsittelyprosesseihin liittyvät riskit Kaatopaikkavesien ja -kaasun käsittelyihin liittyviä riskejä estetään mm. käyttämällä hyväksyttyjä ja tunnettuja putkimateriaaleja ja laitteita, huoltamalla laitteita säännöllisesti ja ennakoivasti sekä kouluttamalla henkilökuntaa tunnistamaan mahdolliset riskitekijät.

17 Muut häiriötilanteet 17/44 Jätetäytön sortumat Jätetäytön sortuma voi vaurioittaa kaatopaikan pintarakenteita ja vesien- sekä kaasunkeräysjärjestelyjä. Sortumien estämiseksi kiinnitetään huomio ensisijaisesti jätetäytön vakavuuteen ja pohjamaan kantavuuteen sekä luiskien kaltevuuteen ja eroosiosuojaukseen. Rakenteiden vauriot Kenttä- ja ajoalueiden pohjarakennevauriot voivat johtua esim. painumista. Mahdollisissa vauriotapauksissa haitalliset vaikutukset rajoittuvat pieniksi, sillä kentiltä kerääntyvät vedet ovat lähinnä sadevettä, johon on liuenneina pieniä pitoisuuksia ravinteita ym. epäpuhtauksia kentällä käsiteltävistä jätteistä. Laajennusalueen loppusijoitus- ja varastoalueiden pohjarakenteiden sekä kaatopaikkavesien tasausaltaan ym. rakenteiden vauriot voivat johtua esim. painumista, rakenteellisista vioista tai vastaavista. Kaikki rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan huolella ja mitoitetaan riittävillä varmuuskertoimilla, joilla vauriot estetään mahdollisimman hyvin ennakolta. Kone- ja laiteviat Koneiden ja laitteiden rikkoutumisesta aiheutuva häiriötilanne on yleensä lyhytaikainen, sillä alueella on yleensä helposti saatavilla huoltopalveluja ja korvaavia laitteita. Jätevesipumppaamon molempien pumppujen yhtä aikaisesta rikkoutumista saattaa käsittelemätöntä jätevettä päästä purkuvesistöön. Häiriötilanne jää kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä käytettävät pumput ovat vakiolaitteita, joilla on nopea huoltopalvelu. Kaasupumppaamon häiriötilanteessa pääsee kaatopaikkakaasua purkautumaan käsittelemättömänä ilmaan lyhytaikaisesti, kunnes häiriö saadaan korjattua. Kaatopaikkakoneen rikkoontuessa jäte voidaan peittää maalla väliaikaisesti ja käsittely (tiivistys) tapahtuu myöhemmin. Tilanteesta ei aiheudu normaalista poikkeavaa päästöä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden riskeihin kuuluu myös öljyvuodot, joihin varaudutaan imeytysmateriaaleilla ja muilla torjuntavälineillä. Tulipalot ja räjähdykset Tulipalo tai räjähdys keskeyttää laitoksen toiminnan ja aiheuttaa päästöjä ilmaan sekä vesiin. Myös henkilövahingot ovat mahdollisia. Onnettomuustilanteessa jätteiden käsittely joudutaan järjestämään muulla tavalla ja mahdollisesti kokonaan muulla alueella. Räjähdys- ja tulipalon syttymisriski minimoidaan ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä, joita ovat mm. oikeat rakennusmateriaali-, laite- ja sähkölaitevalinnat, toimivat mittaus- ja valvontajärjestelmät sekä suojaus- ja varojärjestelmät. Lisäksi kiinnitetään huomiota ra-

18 18/44 kenteiden palo- ja räjähdyssuojaukseen, automaattisiin sammutusjärjestelmiin ja rakennusten alkusammutuskalustoon sekä laaditaan ohjeet onnettomuustilanteiden varalta yhteistyössä palo- ja pelastusviranomaisten kanssa. Liikenteen riskit LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt vesistöön Jäteaseman sijoitusalue on päätieverkon varrella, josta alueelle on lyhyt, muun liikenteen vähän käyttämä tieyhteys. Päätieverkolla toiminnan aiheuttama lisäys liikennemääriin ja vastaavasti onnettomuusriskiin on varsin pieni. Liikenteen reitti alueelle kulkee valtatietä 8, jolta on matkaa jäteasemalle n. 0,4 km. Valtatien 8 keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä Hangassuon liittymän kohdalla on n ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä n ajoneuvoa vuorokaudessa. Jäteaseman raskaan liikenteen ajoneuvomäärä (tuleva ja lähtevä liikenne) on n. 110 kappaletta vuorokaudessa eli kaatopaikkatoiminnasta aiheutuvan raskaanliikenteen osuus on n. 12 % valtatien raskaan liikenteen määrästä. Jätteiden pientuojia ym. henkilöautoliikennettä on n. 80 ajoneuvoa vuorokaudessa. Pintavedet Tarkkailututkimuksen v yhteenvedon mukaan kaatopaikan suotovesien vaikutuksia esiintyi lähinnä luoteeseen laskevan Lahdenojan yläjuoksulla. Näitä olivat mm. sähkönjohtavuuden kohoaminen ja typpiyhdisteiden lisääntyminen. Kuormittava vaikutus oli selvin huhtikuussa. Kesällä ja alkusyksyllä kaatopaikan vaikutuksia ei esiintynyt lainkaan. Kuormitus Lahdenojassa vastasi BHK 7 osalta keskimäärin 4 (0,33 kg/d), kokonaistypen osalta 54 (0,64 kg/d) ja fosforin osalta 5 (0,012 kg/d) asukkaan kuormitusta. Lahdenojaan kohdistuvat kuormitukset ovat koko ajan vähentyneet. Lahdenojan alajuoksulla pitoisuudet laskivat tuntuvasti laimenemisen seurauksena. Kaatopaikan vaikutus todettiin vain huhtikuussa. Muulloin veden laatu oli normaali. Myllyojassa ei havaittu merkittävää kaatopaikan vaikutusta. Väipäreenojan veden laatu on viime vuosina heikentynyt. Veden laadun muutokset saattavat olla yhteydessä alueella tehtyihin ojituksiin. Myös paikallisen haja-asutuksen kuormittava vaikutus on mahdollista ajoittaisesta hygieenisestä likaantumisesta päätellen.

19 Pohjavedet 19/44 Päästöt ilmaan Pohjavedet olivat vähähappisia ja samentuneita. Hygieenistä likaantumista pohjavesissä ei todettu. Kokonaisuutena pohjavesien laatu oli huono kuten aikaisemminkin. Kaatopaikalla ei välttämättä ollut vaikutusta asiaan, koska veden laatu (esim. sähkönjohtavuus) ei ole muuttunut seurannan aikana. Suunta on ollut pikemminkin aleneva. Päästöjen vähentäminen Kaatopaikan kunnostustöiden, nykyisen täyttöalueen sulkemisen ja laajennusalueen käyttöönoton arvioidaan vähentävän jätehuoltoalueen haitallisia pinta- ja pohjavesivaikutuksia. Mikäli jäteasemalla siirrytään suotovesien paikalliseen käsittelyyn, on vesienkäsittelyssä mahdollista hyödyntää kaatopaikkakaasun energiaa vesien lämmityksessä tai haihdutuksessa. Tällöin viemäriin kohdistuva kuormitus vähenisi oleellisesti. Nykyisestä toiminnasta aiheutuu päästöjä ilmaan seuraavista kohteista: kaatopaikan kaasupäästöt liikenteen, kaatopaikan ja muiden toimintojen pölypäästöt kaatopaikan mikrobipäästöt jäteautojen ja työkoneiden päästöt. Jäteaseman laajennusvaiheessa päästöjä ilmaan aiheutuu seuraavasti: nykyisen suljetun kaatopaikan kaasupäästöt uuden yhdyskuntajätteiden kaatopaikan kaasupäästöt liikenteen, loppusijoitusalueiden ja varastokenttien pölypäästöt uuden kaatopaikan mikrobipäästöt jäteautojen ja työkoneiden päästöt. Kaatopaikkakaasun arvioidut enimmäismäärät ja päästöt ilmakehään ovat seuraavat: Ajankohta Kokonais- Keräys- Kaasupäästö Metaanipäästö kaasumäärä aste milj.nm 3 /a % milj.nm 3 /a kg/h Nykyinen toiminta, v , ,62 66 Laajennusvaihe vanha kaatopaikka, v , ,11 4,3 uusi kaatopaikka, v , ,12 5,1 yhteensä 2,54 0,23 9,4 Jäteasemalla ei ole tehty pölymittauksia. Pölypäästöjä aiheutuu rakentamisja käyttövaiheessa. Rakentamisvaihe on lyhyt, joten merkittävämpiä ovat toiminnan aikaiset pölypäästöt.

20 Päästöjen vähentäminen 20/44 Loppusijoitusalueiden toiminnan aikainen pölyn poisto toteutetaan parhaan, käyttökelpoisen tekniikan periaatteiden mukaisesti. Stabiloitu tuhka on rakeisesta olomuodosta johtuen lähes pölyämätöntä. Käsittelemättömän tuhkan pölyäminen estetään kastelulla. Ylijäämämaiden läjityksessä ja kuormauksessa syntyvä pöly estetään kastelulla. Lievästi pilaantuneet maat kuljetetaan alueelle peitettyinä. Maiden läjityksessä ja kuormauksessa syntyvä pöly estetään tarvittaessa kastelulla. Maat välivarastoidaan peitettyinä tai kevytrakenteisissa halleissa. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melupäästöt ja tärinä Jäteaseman vesientarkkailun pohjaveden laatuseurannan tulosten perusteella veden laatu vastaa tyypillistä suovettä. Analyysitulosten mukaan kaatopaikan pohjavesivaikutukset eivät ulotu tutkituissa suunnissa kaatopaikan ulkopuolisille alueille. Ammoniumtypen osalta on tarkkailussa todettu lievästi kohonneita pitoisuuksia. Päästöjen vähentäminen Nykyisellä kaatopaikalla ei ole erityisiä pohjarakenteita. Kaatopaikan sulkeminen ja viimeistely vähentävät huomattavasti täyttöön suotautuvan veden määrää, jolloin mahdollisuus maaperän ja pohjaveden pilaantumiseen myös vähenee. Laajennusalueella pohjaveden pilaantumista ehkäistään mm. seuraavasti: kaatopaikkavesien määrä pidetään mahdollisimman pienenä pohjarakenteet rakennetaan määräysten mukaisina tiiviinä rakenteina viimeistelyn pintarakenteet rakennetaan määräysten mukaisina tiiviinä rakenteina liikenne- ja varastoalueet asfaltoidaan tiiviiksi ja varustetaan sadevesiviemäröinnillä toiminnan vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavesiin tarkkaillaan säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin, mikäli havaitaan vesien likaantumista laitosten alueella. Jäteaseman toiminnasta ei aiheudu tärinähaittoja lyhytaikaista rakentamisvaihetta lukuun ottamatta. Jäteasemalla ei ole tehty melumittauksia. Melupäästöjä aiheutuu rakentamisvaiheessa ja käyttövaiheessa. rakennusvaihe on lyhyt, joten merkittävämpää on toiminnan aikainen melu. Jäteaseman toiminnan aikainen melu aiheutuu liikenteestä ja työkoneista sekä kuormien purkamisesta. Toiminnot tapahtuvat päiväaikaan ja ovat osittain lyhytkestoisia. Kuorma-auton ja kaatopaikkajyrän äänitason arvioidaan

21 ARVIO KÄYTETTÄVÄSTÄ TEKNIIKASTA VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 21/44 hetkellisesti kohoavan dba:in. Tällöin melutaso 55 dba voi hetkellisesti ylittyä m etäisyydellä päästökohteesta. Yli 45 dba:n tasoisena melu kantautuu teoreettisesti m etäisyyteen. Arviossa ei ole otettu huomioon maastonmuotojen ja kasvillisuuden aiheuttamaa meluvaimennusta. Äänitehotasojen hetkellisyydestä johtuen keskiäänitasot ovat hetkellisiä maksimimelutasoja huomattavasti alhaisempia. Hangassuon jäteasemalla käytettävää tekniikkaa ja toteutettavia rakenteita pidetään parhaana käyttökelpoisena tekniikkana (BAT), sillä: loppusijoitusalueiden ja varastoalueen pohja- ja muut eristerakenteet tehdään voimassa olevien vaatimusten mukaisina kaatopaikkavesien tasaus- ja tarkkailualtaat tehdään tiiviiksi voimassa olevien vaatimusten mukaisesti; vesien keräilyssä ja johtamisessa käytettävät putket ja laitteet ovat jätevesitekniikassa yleisesti käytettyjä ja käyttöön hyväksyttyjä kaatopaikkakaasun keräysjärjestelyissä käytetään ajanmukaisia ja koeteltuja rakenteita; kerätty kaatopaikkakaasu käsitellään biologisesti kaatopaikan viimeistelyrakenteet tehdään valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen edellyttämällä tavalla tuhkat kiinteytetään tarvittaessa esim. sementillä mm. pölyämisen estämiseksi; tuhkien sijoitusalue katetaan tarvittaessa kaatopaikka-alue aidataan ja sitä valvotaan jatkuvasti; alueen tiet kestopäällystetään; koko alue valaistaan; alue liitetään jäteaseman hälytys- ja kaukovalvontajärjestelmiin jäteasemalla on kattava ympäristövaikutusten tarkkailujärjestelmä, joka täyttää valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksessä esitetyt vaatimukset. Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Jäteaseman laajennusalueen aiheuttamat vaikutukset ihmisen terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen voivat aiheutua lähinnä päästöistä ilmaan, häiriötilanteissa tapahtuvista päästöistä veteen, hajuhaitoista, liikenteen ja työkoneiden melusta, pölystä, haittaeläimistä, roskaantumisesta ja muutoksista alueiden arvostuksesta. Jäteaseman eri työvaiheissa työntekijöihin kohdistuvat terveysriskit kartoitetaan työturvallisuuslain mukaisesti ennen laajennusalueen toiminnan aloittamista. Jäteaseman toiminnan aiheuttama melu ei ylitä yleisiä melutason ohjearvoja alueen ympäristössä. Jäteaseman toiminnan aikana pölyäminen aiheutuu pääasiassa työmaaliikenteestä ja läjityksestä, joka ei aiheuta ilman kokonaisleijuman ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia jäteaseman ympäristön asuinalueilla. Pääasiassa sisätiloissa tapahtuvien jätteiden käsittelytoimintojen ei arvioida muuttavan merkittävästi jäteaseman pölypäästöjä.

22 22/44 Kaatopaikalle sijoitettavan jätemäärän pienenemisestä ja jätteen esilajittelusta johtuen hengitysilman mikrobihaitan arvioidaan vähenevän nykytilanteeseen verrattuna. Nykyinen kaatopaikka peitetään tiiviillä pintarakenteella. Nykyinen jäteasema ei ole aiheuttanut hajuvalituksia. Nykytilanteeseen verrattuna jäteaseman hajuhaitat tulevat vähenemään, koska nykyisen kaltainen tavanomaisten jätteiden kaatopaikkakäsittely loppuu sekä hajuhaittoja aiheuttava kaatopaikka ja biojätteiden aumakompostointikenttä suljetaan. Hajupäästöjä vähentää myös nykyisen kaatopaikan kaatopaikkakaasun talteenoton merkittävä tehostuminen, koska hajupäästö on suoraan verrannollinen täytöstä vapautuvan kaasun määrään. Jäteaseman lähialue on kaavoissa maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Lähimmät virkistysalueet sijaitsevat yli kolmen kilometrin etäisyydellä. Laajennusalue tulee muodostamaan maisemallisen haitan jäteaseman lähimmille metsäalueille ml. itäpuoliselle ulkoilureitille. Jäteaseman ympäristö on vähäroskainen. Jätteiden nopea peittäminen estää tehokkaasti roskien leviämistä. Lisäksi lintujen aiheuttamaa roskien leviämistä tulee vähentämään merkittävästi se, että laajennusalueelle sijoitettavan jätteen ravinnoksi kelpaavan orgaanisen aineksen määrä tulee olemaan huomattavasti nykyistä vähäisempi. Tämä vähentää osaltaan myös haittaeläinten (rotat, linnut) määrää. Jäteaseman vaikutuksista järjestettiin asukaskysely lähialueen asukkaille toukokuussa Asukaskyselyn mukaan kaatopaikan lähialueilla asuvat pitävät aluetta pääosin hyvänä, rauhallisena ja viihtyisänä paikkana asua. Osan mielestä luonnon virkistys- ja hyötykäyttö on heikentynyt tai heikkenemässä. Joidenkin mielestä virkistys- ja hyötykäyttö ei ole lainkaan mahdollista. Muutaman vastaajan mukaan kaatopaikalla ei ole vaikutusta alueen virkistys- ja hyötykäyttöön. Nykyisen kaatopaikan suurimpina haittoina pidettiin liikennettä ja siitä aiheutuvaa melua, ajoittain virkistyskäyttöä haittaavaa hajua, tien varsien ja lähimetsien roskaantumista sekä eläinten (lokit, rotat) lisääntymistä. Lisäksi osa vastanneista kokee asuinpaikkansa arvostuksen laskeneen ja epäilee pohjavesien likaantuneen. Viidennes asukaskyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että laajennushankkeella ei ole kielteisiä vaikutuksia ihmisten turvallisuuteen ja viihtyisyyteen, kunhan nämä otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja rakentaminen tehdään huolella. Vastanneista kaksi viidesosaa arveli laajennushankkeella olevan kielteisiä vaikutuksia ihmisten viihtyisyyteen ja terveyteen. Lähes puolet vastanneista arvioi laajennushankkeen heikentävän harrastusmahdollisuuksia ja luonnon virkistyskäyttöä. Neljännes vastanneista oli sitä mieltä, että laajennushanke ei heikennä harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia. Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön Jäteaseman laajennuksen toteuttaminen jatkaa Porin seudun yhdyskuntajätehuollon keskittämistä Hangassuolle. Ratkaisu tukee alueen kehittämistä jätehuoltotoimintojen ja teknisen huollon keskittymänä. Alueen jätteenkäsittelytoiminnot eivät haittaa muuta yhdyskuntarakentamista, koska alue sijaitsee etäällä häiriintyvistä yhdyskuntatoiminnoista.