Avustushakemus: Hankeavustus

Transkriptio

1 Avustushakemus 1 (27) Lähetetty :06 Avustushakemus: Hankeavustus Nimenkirjoittaja Järjestön nimi ARJA HELENA HAAJA Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysturva ry Järjestönumero 5668 Käyttötarkoitus Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa yhdistysten roolia ja monitoimijaisten toimijaverkostojen muodostumista Päijät-Hämeen sote- ja maakuntauudistuksessa sekä olla maakunnan ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena sote- ja maakuntauudistuksen muutosvaiheessa. Haettu avustus Perustiedot Käyttötarkoitus Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa yhdistysten roolia ja monitoimijaisten toimijaverkostojen muodostumista Päijät-Hämeen sote- ja maakuntauudistuksessa sekä olla maakunnan ja kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön tukena sote- ja maakuntauudistuksen muutosvaiheessa. Toiminnan tai hankkeen nimi Yhteinen Päijät-Häme - yhdistysten roolin vahvistaminen ja monitoimijaisten toimijaverkostojen käynnistäminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sote- ja maakuntauudistuksessa. Toiminnan tai hankkeen alkamisajankohta Toiminnan tai hankkeen päättymisajankohta Toiminnan maantieteellinen alue Alueellinen

2 Avustushakemus 2 (27) Asikkala Hartola Heinola Hollola Kärkölä Lahti Orimattila Padasjoki Sysmä Tekeekö avustuksen saaja muutakin kuin STEA-rahoitteista toimintaa? Avustuksen saaja tekee vain STEA-rahoitteista toimintaa Tilojen käyttö - Vuokratilat - Kuntien osoittamat maksuttomat tilat - Muut, mitkä? Kuvaus tiloista: Toimistotila hankkeen työntekijöiden työskentelytilaksi ja samassa yhteydessä kokoustila kahdenkymmenen henkilön monitoimijaisten verkostojen kokoontumisiin. Tila sisältää keittiön ja saniteettitilat. Sopiva tila on tarjolla katutasossa ja hyvien kulkuyhteyksien päässä, Lahden keskustan tuntumassa. Tilojen sijaintina Lahti on hyvä, koska eri puolille Päijät-Hämettä on hyvät ja sujuvat yhteydet kuntakäynneille. Kunnista on myös helppo tulla hankkeen tiloihin keskeiselle paikalle. Tilojen esteettömyys ja terveys ovat ehdottoman tärkeät. Maksuton pysäköinti lähellä tilaa on hyvä, jolloin yhteistyökumppaneille ei tule liikaa kuluja yhteistoiminnan kehittämiseen osallistumisesta. Kokoustilojen varustelussa huomioidaan yhteydenpito myös virtuaalisesti. Kokoontumisiin osallistuminen tehdään mahdolliseksi myös sähköisin välinein kaukaisimmistakin kunnista. Tilan tulee viestiä arvostusta ja kunnioitusta sekä aitoa innostusta vuorovaikutukseen ja innovatiiviseen yhteistoimintaan. Tilojen sisustuksella halutaan tuoda luonnon tuntua ja energiaa tilaan. Tilan kalusteilla pyritään myös vaikuttamaan verkostomaiseen yhteistoimintaan positiivisesti ja kannustavasti. Neuvottelupöytien sijaan suositaan nojatuoliryhmiä ja keitaita, joissa on helppo keskustella yhteisestä päämäärästä ja yhteistoiminnasta.

3 Avustushakemus 3 (27) Toiminta ja sisältö Toiminnan tarve ja miten tarve on selvitetty? Päijät-Hämeessä on työstetty vuodesta 2011 alkaen suunnitelmallisesti eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Taustakartoituksia on suoritettu Maakunnan kehittämisrahalla Sosiaalialan osaamiskeskus Versossa vuonna Kumppanuustalon esiselvitys hankkeessa työstettiin Raha-automaatti yhdistyksen hankehakuun rahoitushakemus vuosille Päijät-Hämeen sosiaaliturvayhdistys sai Raha-automaatti yhdistyksen rahoituksen Kumppanuusverkoston luomiseen rahoituksen vuosille Päijät-Hämeen laajuisessa hankkeessa yhteistyötä ja verkostoja tiivistettiin koulutuksella, yhdistysilloilla, yhteisillä tapahtumilla, tietoisuuden lisäämisellä alueen toimijoista ja toiminnoista. Vapaaehtoistoimintaan luotiin alueellinen kooordinointimalli ja eri toimijoiden Vapaaehtoistoiminnan verkosto, johon kuuluu toimijoita yhdistyksistä, kunnista, seurakunnista, säätiöistä ja yhteisöistä. Vapaaehtoistoiminnanverkosto toteuttaa yhteisesti vapaaehtoisten rekrytoinnit, virkistykset ja koordinaattoreiden vertaistuelliset virkistykset. Verkostoa hallinnoi nyt Lahden Lähimmäispalvelu ry. Kumppanuushankkeen aikana toteutettiin useita kartoituksia, joita voitiin hyödyntää tiivistettäessä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Kumppanuuskyselyllä vuonna 2013 kartoitettiin eri tahojen välistä yhteistyötä. Kyselyyn vastasi 171 henkilöä Päijät-Hämeen alueelta. Kartoituksesta nousi esille yhteistyön edistävät tekijät, yhteistyön esteet je kehittämisideat. Kunta- ja yhdistysyhteistyön kyselyyn luottamushenkilöille ja virkamiehille vuonna 2014 vastasi 125 henkilöä Päijät-Hämeen alueelta. Päijät-Hämeen liiton kanssa suoritettussa kyselyssä kartoitettiin kuntien rakenteita ja yhteistyön mahdollisuuksia. Kartoituksen mukaan monista kunnista puuttuvat selkeät työtehtävät ja säännölliset tapaamiset yhdistysyhteistyöhön. Innostusta ja kiinnostusta yhteistyöhön löytyi kiitettävästi. Yhdistysvälle toteutettiin vuonna 2015 kartoitus yhteistyöstä, johon saatiin 94 vastausta. Kyselyssä kartoitettiin yhdistysten keskinäistä yhteistyötä ja yhdistysten ja kuntayhteistyön toimivuutta ja kehittämismahdollisuuksia. Yhteistyö kuvattiin riittämättömäksi. Yhdistyksillä on kiitettävästi innostusta ja kiinnostusta yhteistyöhön kunnan kanssa.

4 Avustushakemus 4 (27) Kumppanuuskeskus -hankkeen jatkohankkeena on Yhteispelillä -hanke vuosina Hankkeen alueena on Lahti ja Hollola. Kunta-, yhdistys ja seurakuntayhteistyön koordinoinnin avulla mahdollistetaan yhteistoimintaa lasten ja ikäihmisten yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hanke on ollut mukana alueella käynnistyneen Hyvinvointikuntayhtymän työryhmätyöskentelyssä. Työryhmä on työstänyt mallin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteista maakuntatasolla, jossa on huomioitu yhdistystoimijoiden mukana olo hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tukena. Päijät-Hämeen Hyvinovintiyhtymän käynnistyttyä hankkeessa on mahdollistettu toimialajohtajien ja yhdistysten tapaamiset. Yhdistysväelle suoritettiin syksyllä 2016 kysely kuinka he haluavat osallistua hyvinvointiyhtymän työskentelyyn ja vastauksena oli toimialojen mukaisesti (kohderyhmittäin). Hanke toimii Suomen Sosiaali ja terveys - Soste:n alueellisena yhteistyökumppanina ja valmistelee yhdessä alueellisa koulutuksia ja aluetyöntekijöiden verkostotapaamisia. Yhdistys on Sosten jäsenjärjestö. Maaliskuussa 2017 hankehakua varten suoritettiin toiveiden ja tarpeiden kartoitus sähköisellä kyselllä, johon saatiin 96 vastausta. Yhteisen työstämisen tarve oli selkeä ja kannustava. Kyselyn perusteella toiveena verkostojen työstämiseen on paikallisen tarpeen huomioiminen, olemassa olevien monitoimijaisten verkostojen hyödyntäminen päätöksenteossa ja yhteistyössä. Tarve yhteistyön tukemiselle, verkostotyöskentelyn lisäämiselle ja kumppanuuksien synnyttämiselle nousee esille toteutetuista Päijät-Hämeen laajuisista selvityksistä ja kartoituksista. Yhteistyön koordinointiin tarvitaan Päijät-Hämeessä lisäresurssia. Toiminnan tavoitteet 1. Päätavoite: Yhdistyskentän oma rooli vahvistuu ja monitoimijainen toimijaverkosto mahdollistaa kunnissa ja maakunnassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen. 2. Alatavoite: Yhdistysten arvostus, näkyvyys ja toimintaedellytykset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä lisääntyvät. 3. Alatavoite: Yhdistykset ovat tasavertaisina kumppaneina kuntien ja maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monitoimijaisissa toimijaverkostoissa.

5 Avustushakemus 5 (27) Toiminnan kohderyhmät Kohderyhmänä ovat Päijät-Hämeen kunnissa olevat yhdistykset, jotka katsovat itse hyötyvänsä yhteistyöstä ja kykenevät sitoutumaan yhdistyksenä monitoimijaisiin toimijaverkostoihin edistämään hyvinvointia ja terveyttä. Sosiaali- ja terveysalan yhdistysväen lisäksi alueellisina toimijoina voivat olla mukana kaikki alueen yhdistykset. Yhteistyösopimuksia on hakemuksessa liitteenä pääosin alueellisilta ja Päijät-Hämeen laajuisilta yhdistyksiltä. Sähköisessä kyselyssä 46 yhdistystä ilmoitti halukkuutensa sitoutua hankeyhteistyöhön. Kaikki yhdistykset eivät ole onnistuneet vastaamaan sähköiseen kyselyyn, joten yhteistyötahot täsmentyvät hankkeen käynnistyttyä. Päijät-Hämeessä on Patentti ja rekisterihallituksen päivitetyn rekisterin mukaan kaiken kaikkiaan 3067 yhdistystä. Hankkeessa toiminnan ulkopuolelle jätetään poliittisten järjestöt. Hankkeessa tavoitellaan kuntakohtaisesti yhdistysten lukumääristä yhteistoimintaa 10-15% kanssa. Päijät-Hämeen laajuiset yhdistykset sijaitsevat Lahdessa. Alueella ei ole valtakunnallisten liittojen aluetyöntekijöiden kotipesiä. Yhdistysten henkilökunta työskentelee pääosin hankkeissa. Yhdistyksillä on myös työllisyystuen avulla palkattuja osa-aikaisia työntekijäitä lyhyissä työsuhteissa avustamassa vapaaehtoisen yhdistysväen tehtävien hoidossa. Täysin vapaaehtoisvoimin toimivien yhdistysten houkuttelu yhteistoimintaan on haastavaa ja aikaa vievää. Maaseudulla yhdistyksissä toimivien keski-ikä on suhteellisen korkea ja yhdistysten perustoiminta on pysynyt vuosia jo samana. Yhdistystoimintaan kaivataan uusien innokkaita vastuun ottajia. Hankkeella toivotaan innostettavan myös uusia ihmisiä mukaan paikallisyhdistysten toimintaan. Perinteisesti kunnissa Marttayhdistykset, Maaja kotitalousseurat ovat naisten hoidossa ja liikuntaseurat, vapaapalokunta, metsästys- ja kalastusseurat ovat miesten valtakuntaa. Potilasyhdistyksien jäsenistä suurin osa on naisia, mutta mukana on myös muutamia miehiä. Miesten osuutta yhdistystoiminnassa halutaan myös lisätä. Yhdistysten toimijat muodostuvat alueen asukkaista. Alueen asukkaiden kuuleminen ja yhteistyöhön mukaan ottaminen yhdistysten edustuksen lisäksi nousi esille hanketta varten suoritetussa sähköisessä kyselyssä. Tarvelähtöisyys ja asukkaiden osallisuus ovat osa hanketta. Yhteistyökumppanina ja työskentelyn kohteena toimivat myös kunnat, Päijät- Hämeen liitto, Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, oppilaitokset ja seurakunnat. Päijät-Hämeen kunnat; Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki ja Sysmä ovat sitoutuneet yhteistyösopimuksella hankkeen toteutukseen ja yhteistyön luomisessa. Yhteistyösopimukset liitteenä.

6 Avustushakemus 6 (27) Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä on ilmaissut kiinnostuksen ja sitoutumisen yhteiseen hankematkaan ja monitoimijaiseen verkostotyöskentelyyn. Hyvinvointikuntayhtymä on Päijät-Hämeen alueella ottanut jo askeleen kohti valtakunnallista Sote-uudistusta. Hyvinvointikuntayhtymä käynnistyi ja toiminnan käynistämisen tukena toimi Huomisen hyvinvointia hanke, joka päättyy kesäkuussa Yhteistyösopimus liitteenä. Päijät-Hämeen liitto on mukana monitoimijaisten toimijaverkostojen yhteistoiminnassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Yhteistyösopimus liitteenä. Lahden Ammattikorkeakoulu ja alueen seurakunnat ovat ilmaisseet kiinnostuksen yhteistyöstä sähköisen kyselyn avulla. Yhteistyö heidän kanssaan hahmottuu tarkemmin hankkeen alkukartoitusten myötä. Toiminnan sisältö ja toteutus Hankkeen suunnittelua on työstetty Suunta-työkalulla, jossa kirjataan tavoitteet, keinot, prosessi, tehtävät, tuotokset, tulokset ja onnistumisen kriteerit. Hankkeessa käytetään toiminnan suunnitteluun ja seurantaan Eloisa -työkalua ja itsearviointia. Hankkeen toteutus ja sisältö rakentuvat paikallisten tarpeiden, toiveiden ja jo olemassa olevien yhteistyökäytäntöjen tueksi. Toiminta ei näin ole identtistä eri kuntien alueella. Sisältö ja toteutus kuvataan tavoitealueittain. Alatavoite 1: yhdistysten arvostus, näkyvyys ja toimintaedellytykset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä lisääntyvät. Yhdistyksiä tuetaan ja kannustetaan yhteistoimintaan. Yhdistysten tukeminen käynnistyy kuntakohtaisilla tutustumiskäynneillä, joissa kartoitetaan yhteistyöhön sitoutuvat yhdistykset. Yhdistysten tarpeet, toiveet ja näkyvyys auttavat kuntakohtaisesti suunnittelemaan tarvittavia koulutuksia. Yhdistystoiminnan peruskoulutuksella voidaan lisätä myös yhdistysväen omaa suhtautumista yhdistystoimintaan ja arvostusta toisia yhdistyksiä kohtaan. Yhdistysväen itsetunnon nostaminen ja oman yhdistyksen toiminnan hahmottaminen luovat pohjaa toimivalle yhdistykselle, joka houkuttelee mukaan uusia ihmisiä. Hankkeen käynnistyttyä järjestetään kunnittain tutustumiskäynnit ja kartoitukset yhdistysten kanssa kertaluontoisesti. Viestintä- ja mediakoulutuksella lisätään yhdistysten näkyvyyttä ja tietoisuudella lisääntymistä yhdistystoiminnasta. Kuntakohtaisesti toteutetaan

7 Avustushakemus 7 (27) paikallisten yhdistystoimijoiden tutustuttaminen Päijät-Hämeen laajuisiin monitoimijaisiin verkostoihin ja yhdistyksiin sekä niiden vaikuttavuuteen ja yhteistoimintaan. Yhteistyötä rakennetaan myös valtakunnallisen Lape -hankkeen (muutosta kohti lapsi- ja perhelähtöisiä, yhteensovitettuja, oikea-aikaisia ja tarpeenmukaisia palveluita) ja ikäihmisten I&O (kärkihankkeessa kehitetään iäkkäiden sekä omais- ja perhehoitajien palveluja nykyistä yhdenvertaisemmiksi ja paremmin koordinoiduiksi) hankkeen suuntaan. Päijät- Hämeen alueen muutosagenttien verkostotyöskentely kohtautetaan paikallisten toimijoiden kanssa. Koulutukset toteutetaan vuosittain joka kunnassa yhdistysten tarpeesta nousevan aiheen parissa. Verkostot kokoontuvat kunnittain tarvittaessa eri toimijoiden kanssa yhdessä. Vuodessa neljä tapaamista, jotka voivat tarpeiden mukaan olla myös tapahtumien tai koulutusten yhteydessä. Kuntakohtaisesti ja tarvelähtöisesti toteutetaan yhdistys- ja kumppanuusiltoja sekä yhteisiä tapahtumia. Yhteisten tilaisuuksien tarkoituksena on aktivoida yhdistykset ja kuntatoimijat toteuttamaan yhteistoimintaa alueen asukkaiden osallisuuden lisäämiseksi esimerkiksi yhdistysmessut tms. Tapahtumat toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi Päijät-Hämeen Vapaaehtoistoiminnan verkoston kanssa yhteistyössä vapaaehtoisten rekrytoinnit ja vapaaehtoistoiminnan esille nostaminen. Yhdistys- tai kumppanuusillat kaksi kertaa vuodessa joka kunnassa, joista toinen voi olla yhdessä suunniteltu ja toteutettu tapahtuma tai jo olemassa oleva tilaisuus ja toinen hankkeen toteuttama. Toiminnan avulla mahdollistetaan yhdistysten toimintaedellytyksiä, lievitetään alueella yksinäisyyttä ja lisätään eri-ikäisten ihmisten kohtaamisista. Yhdistysten jäsenten virkistykseksi toteutetaan Yhdistysten Joutopäivät, jotka suuntautuvat naapurikuntiin tutustumaan muihin yhdistystoimijoihin ja heidän toimintaansa. Joutopäivät toteutetaan vuosittain jokaisessa kunnassa yhdistysten sopimana ajankohtana. Hankkeen edetessä voidaan myös kuntatoimijat ottaa mukaan bussiretkille. Retket toteutetaan kerran vuodessa paikallisen yhdistysväen toivomaan lähialueen kuntaan. Alatavoite 2: yhdistykset ovat tasavertaisina kumppaneina kuntien ja maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monitoimijaisissa toimijaverkostoissa. Toiminta koostuu yhteistyön ja rakenteiden luomisesta. Monitoimijaisten verkostojen käynnistäminen ja sujuvien yhteistyöpolkujen rakentaminen lähtee eri toimijoihin tutustumisesta, olemassa oleviin verkostoihin perehtymisestä ja yhteistyön tarpeesta sekä mahdollisuuksista. Tarkoituksena on yhteistyössä löytää oikeat ja sopivat ihmiset mukaan toimijaverkostoihin tuomaan esille yhdistysten yhteisiä toiveita, tarpeita ja vaikuttamisen kohtia.

8 Avustushakemus 8 (27) Päijät-Hämeessä on käynnistynyt jo maakunnallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteen suunnittelu. Yhdistystoimijoiden mukaan ottamiselle suunnitteluun, tasavertaisina kumppaneina on nyt aito tarve ja hyvä mahdollisuus. Hankkeen avulla päästään verkostojen yhteistoimintaan mukaan heti hankkeen käynnistymisestä lähtien. Kuntakuvakartoituksella selvitetään mielikuvia Päijät-Hämeen kunnista ja niissä olevista yhdistyksistä nettisivustojen, Somen ja markkinointimateriaalin perusteella. Opiskelijayhteistyönä toteutettava kartoitus antaa vastauksia kuinka hyvin kunta/yhdistys tunnetaan, miten sitä arvostetaan ja miten se näkyy julkaisuissa? Selvitys antaa hyvää pohjaa yhteiseen työskentelyyn. Selvitys tehdään hankkeen käynnistyttyä alkusyksystä. Monitoimijaisten verkostojen yhteistyön käynnistämiseksi toteutetaan koulutusta verkostotyöskentelystä, vaikuttamisesta, kuntien päätöksenteosta, asukkaiden kuulemisesta ja maakuntahallinnosta. Koulutusten avulla tiedon lisäämistä ja oman toiminnan suhteuttamista kokonaisuuteen. Koulutuksissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaa paikallisia yhteistyökumppaneita ja erityisosaaminen ostetaan ulkopuolisena koulutuksena. Verkostokoulutus toteutetaan vuosittain ajankohtaisen teeman mukaan. Koulutuksissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia materiaaleja ja virtuaalisia mahdollisuuksia. Verkostokokoontumiset ja koulutukset toteutetaan alueella kuntien ja yhdistysten omissa tiloissa. Tilayhteistyössä edistetään toimintojen juurtumista ja matalan kynnyksen osallistumista toimintaan. Verkostoille mahdollistetaan voimavarakeskeiset työnohjauskeskustelut yhteisen työtavan löytymiseksi ja ylläpitämiseksi rakenteiden ja yhteistyöpolkujen käynnistymiseksi. Verkostotyöskentelyn käynnistyminen vaatii paljon panostusta, jotta yhteinen työskentely saadaan vahvalle pohjalle. Tavoitteellinen yhteistoiminta vaatii yhteisen päämäärän ja kaikkien sitoutumisen sekä aitoa tahtotilaa. Joka kunnassa toteutetaan yhdistyksen näkyvyyskamppikset yhdistystoiminnasta tietoisuuden lisäämiseksi ja profiilin nostamiseksi. Yhdistyksille haetaan näkyvyyttä paikallisissa kaupoissa ja kirjastossa sekä paikallismediassa. Vuosittain kuntakohtaisesti toteutettava yhdistysten näkyvyyden lisääminen voi tapahtua myös muiden tilaisuuksien yhteydessä. Verkostotyöskentelyn ja koulutusten rinnalla toteutetaan kannustavana elementtinä kumppanuuskukkien ojentaminen. Hyvästä yhteistyöstä palkitaan (lastu- tai tuohiruusulla) organisaatio, joka on verkoston yhteisellä päätöksellä valittu. Kannustus jaetaan vuosittain joka kunnassa (aloitetaan vuonna 2018).

9 Avustushakemus 9 (27) Hankkeen aikana toteutetaan omat sähköiset kyselyt kohderyhmälle ja yhteistyökumppaneille vuosittain. Kyselyllä kartoitetaan yhdistysten ja yhteistyökumppaneiden mielipiteitä käynnistetystä toiminnasta ja hankkeen tavoitteiden saavuttamisesta, tuloksista, vaikutuksista ja kehittämisideoista. Toiminnan punaisena lankana kulkee mahdollisuus edetä vapaamuotoisesta yhteistyöstä tavoitteellisiin ja monitoimijaisiin verkostoihin sekä lopulta aitoon kumppanuuteen. Yhteistyön tiivistäminen vaatii yhteisen tarpeen, motivaation ja yhteistyöstä saatavan hyödyn sisäistämisen. Yhteistyön edistyminen edellyttää kohtaamisia, tutustumista, yhteistä ymmärrystä ja säännöllistä yhteydenpitoa. Vasta luottamuksen synnyttyä voidaan päästä sitoutuneeseen yhteistoimintaan ja yhteisten pelisääntöjen solmimiseen. Avoimella ja luottamksellisella dialogilla voidaan pitää kumppanuutta yllä ja synnyttää lisäarvoa yhteistyöstä. Kumppanuuteen pääseminen on prosessi, joka vaatii aikaa yhdessä kulkemiselle monitoimijaisessa toimijaverkostossa. Yhteisöllisyyden ja osallistumisen mahdollistamista asukkaiden lähialueilla tukee kuntien ja yhdistysten tilayhteistyö. Kuntien, maakunnan ja yhdistysten kumppanuudessa tavoitellaan tasaveroisuutta, jossa kunkin osapuolen omat erityispiirteet hyväksytään lähtökohtana. Vastavuoroisuus, toisten tarvitseminen ja molemminpuolinen hyöty toimivat toiminnassa kimmokkeena. Liian usein tukipalvelut ja apu jäävät kolmannen sektorin, omaisten ja naapurien varaan. Yhdistysten merkitys ihmisten aktiivisuuden, osallisuuden, kanssakäymisen, sosiaalisen elämään ja yhteisöllisyyden ylläpitämiseen on korostunut. Yhdistyksillä ei ole kuitenkaan riittävästi aktiivisia ihmisiä, eikä rahaa jatkuvan avuntarpeen toteuttamiseen. Kumppanuudesta ja kumppanuusjohtamisesta on toteutettu ansiokkaita hankkeita (Viirkorpi Paavo, Harava-hanke 2004, Kolmassektori maaseutukunnissa 2010, Mont-Eri -hanke Maijanen ja Haikara 2014) ja tuotoksia voidaan hyödyntää tämänkin hankkeen sisällön tueksi. Hankkeen sisällön toteutus lähtee ajatuksesta, että paikalliset kumppanuudet ovat kunta- ja maakuntayhteistyössä mahdollisuuksien palapeli, joka vaatii aikaa yhteistyön syventymiseeni aidoksi kumppanuudeksi ja toiminnaksi. Tuloksena on aito kumppanuus ja tavoitteellinen yhteistoiminta. Hankkeessa ei kerätä omia vapaaehtoisia, vaan yhdistysten toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset katsotaan kuuluvat hankkeen toiminnan piiriin ja ovat kohderyhmää. Tulokset ja vaikutukset Hankkeen tavoitteiden mukaisesti tulokset ja vaikutukset ovat seuraavat: 1. Yhdistysten arvostus, näkyvyys ja toimintaedellytykset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä lisääntyvät. Tuloksena kunnissa syntyy yhdistyksiin vireää, näkyvää ja arvostettua

10 Avustushakemus 10 (27) yhdistystoimintaa, joka voi vaikuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Hankkeeseen suunnitellun toiminnan ja hankkeen mahdollistaman koordinoinnin avulla yhdistyksiin saadaan aktiivinen yhdistysväki. Uusilla jäsenillä on halua ja mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja olla mukana yhteisissä toimijaverkostoissa. Hankkeessa syntyy tuotoksena materiaalipaketti yhdistystoimintaan ja viestintään sekä mallit kumppanuusiltoihin ja yhditysmessuihin. Tuotoksena syntyy myös videot yhdistystoiminnan näkyvyyden lisäämiseen. Positiivinen vaikutus yhdistystoiminnan heräämiseksi, uudistumiseksi ja vilkastumiseksi. Myönteinen vaikutus alueen asukkaiden mielikuvaan yhdistystoiminnasta ja kuntakuvasta. Myönteinen kuntakuva auttaa jatkossa niin kuntaa kuin sen asukkaita. 2. Yhdistykset ovat tasavertaisina kumppaneina kuntien ja maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monitoimijaisissa toimijaverkostoissa. Päijät-Hämeessä on aloitettu työstää rakennetta eri toimijoiden yhteiseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen yhteistyöryhmittäin. Järjestöjen ja yhdistysten mukaan pääsy työryhmiin turvataan hankkeen avulla. Tuloksena on yhdistystoimijoiden vaikuttamismahdollisuuksien paraneminen, kansalaistoiminnan ennaltaehkäisevän ja kokemustiedon hyväksyminen täydentäväksi toiminnaksi julkisten ja yksityisten palveluiden rinnalle. Tuotoksena syntyy sähköinen vihkonen yhteistyön työstämiseen ja verkostoyhteistyön malli. Hankkeen myötä tuloksena on tasavertainen kumppanuus monitoimijaisessa toimijakentässä ja sen verkostoissa. Vaikutukset ilmenevät tasavertaisena ja aktiivisena yhteistoimintana sekä verkostomaisena työskentelynä, jossa dialogisuus on aidosti mukana. Yhdistyksille tavoitteen saavuttaminen näkyy edustuksellisena mahdollisuutena tuoda yhdistysten tärkeää roolia muiden toimijoiden tietoisuuteen. Yhdistysten profiilin nousu ja vaikuttamiskanavien ja yhteistyöpolkujen avautuminen merkitsevät mielekästä ja antoisaa työskentelyä yhdistyksen parissa. Asukkaille vaikuttavuus todentuu asioiden sujuvuutena ja asiakaspolkujen järkevyytenä. Monipuolinen tuki mahdollistuu, koska suunnittelussa on otettu huomioon yhdistysten tieto-taito, kokemukset ja mahdollisuudet toimia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä mukana. Seurannan ja arvioinnin toteutus Hankkeelle on työstetty arviointisuunnitelma. Arvioinnin lähtökohtana on varmistaa Päijät-Hämeen laajuisen hankkeen mahdollisimman tehokas eteneminen ja tavoitteiden saavuttaminen. Lähtökohtana on linkittää arviointi kulkemaan tiiviisti mukana kaikessa hankkeen toiminnassa. Kerättävän arvioinnin tarkoituksena on suunnata käytettävät resurssit järkevästi ja ohjata toimintaa hankkeen tavoitteiden toteutumiseksi. Hankkeessa käytetään Eloisa- työkalua myös arvioinnin tukena. Arviointi on jaoteltu rahoittajan käyttämän raportointimallin mukaisesti ja arviointi kohdentuu hankkeessa työntekijöihin, kohderyhmään, vapaaehtoisiin ja

11 Avustushakemus 11 (27) yhteistyökumppaneihin. Työntekilöijltä kerätään tietoa vuosittain itsearviointilomakkeilla, joiden lisäksi käydään henkilökohtaiset keskustelut. Itsearviointilomakkeella kerätään tietoa toiminnasta, sen tuloksista ja vaikutuksista sekä työntekijöiden kehittämisehdotuksista. Käytössä on vuosittain myös kehityskeskustelut. Hankkeen pieni henkilöstö antaa mahdollisuuden jatkuvaan yhteydenpitoon, ajatustenvaihtoon ja palautteen antoon. Kohderyhmältä eli yhdistyksiltä kerätään sähköisellä kyselyllä vuosittain palautetta ja arviointia. Arvioinnissa keskitytään kohderyhmän mielipiteisiin toiminnasta, näkemyksiin tuloksista ja vaikutuksista sekä kehittämisehdotuksiin hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhdistysten ikäjakaumasta johtuen sähköisen kyselyn ohjeistamiseen ja täyttämisen avustamiseen varaudutaan. Kyselyn voi myös täyttää paperiversiona, jos sähköinen lomake tuntuu ohjeistuksesta huolimatta vaikealta ja mahdottomalta. Tapahtumista ja koulutuksista kerätään fläppi-työskentelyn avulla tilaisuuksien päätteeksi palauttetta, jota voidaan hyödyttää seuraavien tapahtumien ja koulutusten toteuttamiseen. Palaute keskittyy kokemukseen toiminnasta tai koulutuksesta ja kehittämisehdotuksiin. Hankkeelle ei kerätä omia vapaaehtoisia, vaan yhdistysten vapaaehtoiset katsotaan kuuluvan hankkeen toiminnan piiriin. Yhteistyökumppanit esimerkiksi Päijät-Hämeen kunnat, Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä osallistuvat arviointiin sähköisen kyselyn avulla vuosittain. Kyselyn tarkastelun kohteena ovat mielipiteet toiminnasta, tuloksista ja vaikutuksesta sekä kehittämiskohteista. Yhteistyökumppaneista osa kuuluu myös hankkeen ohjausryhmään. Ohjausryhmältä ja yhdistyksen hallitukselta kerätään palautetta hankkeen etenemisestä vuosittain vuoden viimeisen kokouksen yhteydessä yhdessä työstäen. Arviointikysymykset ohjausryhmälle ja hallitukselle: Miten kehittämisprosessi on onnistunut? Miten asetetut tavoitteet on saavutettu? Miten yhdistysten arvostus, näkyvyys ja toimintaedellytykset ovat parantuneet? Miten monitoimijainen verkostoyhteistyö on käynnistynyt ja juurtunut? Millaisia tuloksia ja vaikutuksia kehittämistyö on tuottanut hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen? Vuosittaisista arvioinneista ja palautteista kerätään arviointiraportti, joka auttaa hankkeen työstämisessä ja tavoitteiden saavuttamisessa. Arvioinnin vuosikello: Työntekijöiden itsearviointi lomakkeen täyttö ja keskustelut marraskuussa. Kehityskeskustelut työntekijöiden kanssa huhtikuussa. Itsearviointilomake ja kehityskeskustelut joka vuosi. Kohderyhmän ja vapaaehtoisten sähköinen kysely marraskuussa vuosittain. Yhteistyötahojen sähköinen kysely vuosittain joulukuussa. Arviointi toteutetaan

12 Avustushakemus 12 (27) vuosittain joulukuussa yhdistyksen hallituksen ja hankkeen ohjausryhmän kokouksessa. Palautteiden kerääminen. Arviointeja täydentää tilastointi, jota kerätään määrällisenä: Kohderyhmän ja yhteistyötahojen osalta tilastoidaan koulutuksien lukumäärä, koulutuksiin osallistuneiden määrä, tapahtumien määrä ja tapahtumiin osallistuneiden määrä, verkostojen määrä, verkostojen kokoontumiskerrat ja verkostoihin osallistuneiden määrä. Nettisivustojen osalta tilastoidaan yksittäisten kävijöden määrä ja kävijöiden kokonaismäärä. Markkinoinnin osalta tilastoidaan jaettujen esitteiden ja materiaalien määrä. Mediaosumien lukumäärä tilastoidaan vuosittain Viestinnän toteutus Hankkeen viestintäsuunnitelmaan on koottu hankkeen etenemisen kannalta tärkeät asiat. Tarkoituksena on koota tietoa ja jakaa sitä kattavasti eteenpäin. Asioihin vaikuttaminen tapahtuu avoimella tiedotuksella ja tietoisuuden lisäämisellä. Hankkeen sisäisen viestinnän tavoitteena on vuorovaikutus, tiedon ja kokemusten jakaminen, hankkeen etenemisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta tiedottaminen, haasteista informointi ja yhteistoiminnan käynnistämiseen vaikuttaminen. Viestinnän oikea-aikaisuus, avoimuus ja johdonmukaisuus tukevat hankkeen etenemistä ja parantavat hankeorganisaation tehokkuutta. Sisäisen viestinnän kohderyhmät ovat hanketyöntekijät, yhdistyksen hallitus ja jäsenistö, hankkeen ohjausryhmä ja rahoittaja. Sisäinen viestintä konkretisoituu kokouksissa, työryhmissä, henkilökohtaisissa kontakteissa ja yhteydenpidossa. Viikoittainen tiivis yhteys hankkeen projektipäällikön ja yhdistyksen puheenjohtajan kesken. Ohjausryhmälle ja hallitukselle Hankeviesti toimitetaan kuukausittain. Rahottajalle yhteys ohjeistuksen mukaisesti. Ulkoisessa viestinnässä tiedon ymmärrettävyys ja oikea-aikaisuus ovat keskeisessä roolissa viestitettäessä hankkeesta ulospäin. Viestinnän kanavina ovat hankkeen nettisivut, sosiaalisen median sivustot, perinteiset paperiilmoitukset, mediatiedotteet, sähköpostit, puhelut ja henkilökohtaiset kontaktit. Ulkoisen viestinnän kohderyhmänä ovat yhdistykset, kuntatoimijat, Päijät- Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä, Päijät-Hämeen liitto ja muut hankkeen yhteistyökumppanit sekä päijäthämäläiset asukkaat. Hankkeen sisäisen ja ulkoisen viestinnän toimivuudesta vastaa hankkeen projektipäällikkö. Viestinnän toteutukseen osallistuu koko hankeväki. Hankkeen viestintä hoidetaan hankkeen työntekijöiden perustyönä, toiminnan ja hankkeen tavoitteiden saavuttamisen vaatimassa laajuudessa.

13 Avustushakemus 13 (27) Viestintää tehostamaan ostetaan ammatillista osaamista tiedottamisessa käytettävien videoiden toteutukseen ja grafiikoiden työstämiseen markkinoinnissa. Kattavan viestinnän onnistumiseksi luodaan hankkeen alusta lähtien tiivis yhteys paikalliseen mediaan (radiokanavat, paikallislehdet, ilmaislehdet) Monitoimijaisten toimijaverkostojen yhteistoiminnan rakentumisesta, onnistumisista ja haasteista tiedotetaan alan julkaisuissa. Maaseutualueen osalta tehdään yhteistyö Maaseutupolitiikan toimijoiden kanssa ja Kuntatoimijoiden osalta kuntaliiton kanssa. Riskit ja niiden hallinta Hankkeelle on laadittu riskianalyysi, jossa peilataan riskejä talouteen, henkilöstöön, hallintoon, kohderyhmään, hankkeen teknisiin laitteisiin sekä julkisen ja yhdistystoiminnan yhdyspintaan. Riskien pisteyttämisen sijaan tarkkaillaan riskien hallintaa ja niiden välttämistä. Taloudelliset riskit: hankkeen toteuttamisen kannalta on välttämätöntä saada 100% rahoitus toiminnan toteutumiseen. Taloushallinto ostetaan palkanlaskennan ja kirjanpidon osalta tilitoimistosta. Talouden pelisäännöt on jaettu yhdistyksen puheenjohtajan, rahastonhoitajan, projektipäällikön ja tilitoimiston kesken. Taloutta seurataan ja tarkastellaan kuukausittain tuloslaskelmien avulla. Henkilöstön riskit: hankkeen suurin kuluerä muodostuu henkilökuluista. Työntekijöiden työsuhteet ovat määräaikaisia ja sidottu hankkeen rahoitukseen. Työntekijöiden hyvällä perehdytyksellä, selkeillä työnkuvilla, yhteisillä pelisäännöillä ja kannustavalla työilmapiirillä luodaan pohjaa motivoituneelle työskentelylle. Hallinnon riskit: hanketta hallinnoiva yhdistys toimii aktiivisten vapaaehtoisten voimin. Yhdistyksen hallitus on nimennyt ja valtuuttanut työjaoksen tukemaan hankkeen etenemistä ja päättämään hankkeen asioista. Nopea reagointi, tuki ja yhteinen pohdinta mahdollistavat hankkeen etenemisen. Tiivis tiedonkulku, toimiva yhteistyö, yhteiset pelisäännöt ja vastuiden jakaminen sekä ohjausryhmän tuki auttavat hallitsemaan riskit. Kohderyhmän riskit: yhteistoiminnasta kiinnostuneiden yhdistysten tavoittaminen. Sähköisen kyselyn perusteella hankeyhteistyöstä on kiinnostunut 46 yhdistystä. Yhdistysten tavoittamiseksi toteutetaan kuntakohtaisia käyntejä. Riittävä ja monikanavainen tiedottaminen auttaa tavoittamaan kohderyhmää ja pitämään heihin tiiviisti yhteyttä. Tiivis yhteistyö lisää sitoutumista ja yhteisen päämäärän saavuttamista.

14 Avustushakemus 14 (27) Yhteistyökumppaneina hankkeessa nähdään kunnat, maakunta, Hyvinvointiyhtymä, oppilaitokset ja seurakunnat. Teknisten laitteiden riskit: laitteiden hajoaminen ja toimimattomuus vaikeuttavat työntekoa ja yhteydenpitoa sekä asioiden edistymistä. Laitteiden hankkiminen leasing-sopimuksella mahdollistaa varalaitteet ja takaa työn editymisen. ITasiantuntijan palkkaaminen tuntityönä mahdollistaa laitteiden toimintakyvyn turvaamisen ja pikaisen asiantuntevan avun pulmatilanteissa. Julkisen ja yhdistystoiminnan yhdyspinnan riskit: toimintaympäristön riskinä on eri toimijoiden toimintojen päällekkäisyys ja selkeiden yhteistoimintojen pelisääntöjen puuttuminen. Hankkeessa ei toteuteta julkisen sektorin toiminnan piiriin kuuluvaa toimintaa. Yhteistoiminta ja verkostoyhteistyö eri toimijoiden kesken toteutetaan yhdessä sovittujen pelisääntöjen mukaisesti. Toiminnan juurtuminen: riskinä on yhteistyökumppaneiden toimintaan sitoutumattomuus. Hanketyöntekijöiden määrätietoinen yhteen saattava työote ja aktiivien yhteydenpito. Riskien hallintaa tarkastellaa kausittain arviointien yhteydessä toiminnan kokonaisuuden edistämiseksi. Arvio kilpailuvaikutuksista Hankkeen toiminta tähtää avoimeen monitoimijaiseen verkostoyhteistyöhön, jonka toimijat yhdessä sopivat roolit, toimintalinjat ja käytännön osallistumisen. Yhdistystoimijoiden rooli on tukea kuntien ja maakunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Yhdistysten palvelutoiminnan kilpailutukset ovat kunkin yhdistyksen omalla vastuulla ja eivät kuulu hankkeen toimintaan. Päijät-Hämeessä ei ole tietojemme mukaan muita toimijoita, jotka osallistuvat päätoimisesti monitoimijaisten toimijaverkostojen yhteistyön tiivistämiseen ja yhdistysten tukemiseen sote- ja maakuntauudistuksessa. Hankkeen toteuttama toiminta on osallistujilleen maksutonta ja täysin vapaaehtoista. Yhteistoiminnan tiivistämiseen ostetaan ulkopuolista koulutusta. Arvio toiminnan suhteesta julkisen sektorin tehtäviin Hankkeessa tavoitellaan tiivistä yhteistoimintaa eri toimijoiden kesken. Kuntien ja maakunnan yhteistyöhön rakennetaan yhteistyönpolkua yhdistystoimijoille. Monitoimijaisen toimijaverkostoon yhteistyön synnyttäminen yhteisen

15 Avustushakemus 15 (27) ymmärryksen, yhteisten toimintatapojen, yhdessä sovittujen pelisääntöjen ja aitojen kunnioituksen ja kumppanuuden saavuttamiseksi vaatii kaikkien osapuolten sitoutumista yhteistyöhön ja tavoiteltavaan lopputulokseen. sektori on hankkeessa yhteistyökumppanina yhteisten toimintatapojen ja käytäntöjen luomiseksi. Yhdistystoiminnalle etsitään yhteistyössä oma rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Yhdistystoiminnan vahvuutena on ennaltaehkäisevätoiminta, joka räätälöidään tarvelähtöisesti. Vertaistuki ja vapaaehtoistoiminta ovat myös yhdistystoiminnan vahvuuksia, joilla voidaan tukea hyvinvointia ja terveyden edistymistä. Yhdistykset ovat toiminnassaan joustavia ja kykenevät reagoimaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Yhdistysten kokemusasiantuntijuus ja kokemuskoulutus ovat hyvin arvostettuja ja vihdoin hyväksytty toiminta julkisten palveluiden rinnalla ja tukena. Kokemuksellisen tiedon hyödyntäminen lisää ammatillisen tiedon sisäistämistä ja hyväksymistä. Yhdistystoiminnan matala kynnys auttaa avun vastaan ottamista ja johdattaa vertaistuen piiriin. Yhdistysten toiminta on julkisiapalveluita täydentävää toimintaa, joka ei korvaa eikä pois sulje muuta apua ja tukea. Yhdistysten oma palvelutoiminta on voittoa tavoittelematonta ja usein yhteiskunnallisen- tai sosiaalisen yrityksen arvoin toteutettavaa toimintaa, jossa tuotto käytetään toiminnan kehittämiseen. Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppanit Yksittäinen kumppani: Lahden kaupunki Kuvaus tehtävästä: Mahdollinen ohjausryhmän jäsenyys ja asiantuntijuus yhteistyön rakentamisessa Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Lahti sos. ja terveys.pdf

16 Avustushakemus 16 (27) Yksittäinen kumppani: Hollolan kunta Kuvaus tehtävästä: Yhteistyön rakentaminen kunta- ja yhdistysyhteistyön käynnistymiseksi Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Hollola.pdf Yksittäinen kumppani: Asikkalan kunta Kuvaus tehtävästä: Yhteistyön rakentaminen kunta- ja yhdistysyhteistyön käynnistymiseksi Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Asikkala.pdf Yksittäinen kumppani: Heinolan kunta Kuvaus tehtävästä: Yhteistyön rakentaminen kunta- ja yhdistysyhteistyön käynnistymiseksi Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Heinola.pdf Yksittäinen kumppani: Hartolan kunta Kuvaus tehtävästä: Yhteistyön rakentaminen kunta- ja yhdistysyhteistyön käynnistymiseksi Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Hartola.pdf

17 Avustushakemus 17 (27) Yksittäinen kumppani: Kärkölän kunta Kuvaus tehtävästä: Yhteistyön rakentaminen kunta- ja yhdistysyhteistyön käynnistymiseksi Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Kärkölä.pdf Yksittäinen kumppani: Padasjoen kunta Kuvaus tehtävästä: Yhteistyön rakentaminen kunta- ja yhdistysyhteistyön käynnistymiseksi Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Padasjoki.pdf Yksittäinen kumppani: Sysmän kunta Kuvaus tehtävästä: Yhteistyön rakentaminen kunta- ja yhdistysyhteistyön käynnistymiseksi Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Sysmä.pdf Yksittäinen kumppani: Päijät-Hämeen liitto Kuvaus tehtävästä: Mahdollinen ohjausryhmän jäsenyys ja yhdistysyhteistyön käynnistyminen maakunnassa. Yksittäinen kumppani: Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä

18 Avustushakemus 18 (27) Kuvaus tehtävästä: Mahdollinen ohjausryhmän jäsenyys ja yhdistysyhteistyön käynnistäminen Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: PHHYKY.pdf Yksittäinen kumppani: Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Kuvaus tehtävästä: Mahdollinen ohjausryhmän jäsenyys ja asiantuntemus yhteistyöverkoston käynnistämisessä. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Verso.pdf Yksittäinen kumppani: Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry Kuvaus tehtävästä: Asiantuntemus ikäihmisten parissa toimivasta yhdistystoiminnasta ja palvelutuotannosta Päijät-Hämeessä Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: P-H Hyvinvointipalvelujen kehitys ry.pdf Yksittäinen kumppani: Orimattilan kaupunki Kuvaus tehtävästä: Kokemus yhteistyön rakentamisesta kunta- ja yhdistysyhteistyön käynnistymiseksi Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Orimattila.pdf

19 Avustushakemus 19 (27) Yksittäinen kumppani: LINK Lahden järjestökeskus ry Kuvaus tehtävästä: Asiantuntijuus vammaisjärjestöjen toiminnasta. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: yhteistyösopimus_link.pdf Yksittäinen kumppani: Diakonialaitos Lahti Kuvaus tehtävästä: Asiantuntijuus kolmannen sektorin lapsipehe- ja vapaaehtoistoiminnan sekä palvelutoiminnan parista. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Dila.pdf Yksittäinen kumppani: Jyränkölän setlementti ry Kuvaus tehtävästä: Asiantuntijuus ikäihmisten ja vapaaehtoistoiminnan parista. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Jyränkölä.pdf Yksittäinen kumppani: Harjulan setlementti ry Kuvaus tehtävästä: Asiantuntijuus kiusaamisen tuen ja ikäihmisten palveluiden osalta alueella. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Harjulan setlementti ry.pdf Yksittäinen kumppani: Päijät-Hämeen Klubitalot ry

20 Avustushakemus 20 (27) Kuvaus tehtävästä: Tietoisuus Päijät-Hämeen laaluisesti mielenhyvinvoinnin asioista Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: P-H Klubitalot.pdf Yksittäinen kumppani: Päijät-Hämeen Mielenterveysseura ry Kuvaus tehtävästä: Tietoisuus kriisiauttamisesta Päijät-Hämeen alueella Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: P-H Mielenterveysseura.pdf Yksittäinen kumppani: Lahden seudun kehitysvammaisten tuki ry Kuvaus tehtävästä: Tietoisuus omasta kohderyhmästä Päijät-Hämeessä Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Lahden seudun Kehitysvammaisten Tuki.pdf Yksittäinen kumppani: Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry Kuvaus tehtävästä: Ikäihmisten toiminnan tuntemus Päijät-Hämeessä Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: P-H Muistiyhdistys ry.pdf Yksittäinen kumppani: Päijät-Hämeen Mielenterveystyön Tuki Miete ry

21 Avustushakemus 21 (27) Kuvaus tehtävästä: Päijät-Hämeessä mielenterveys- ja päihdetyön tuntemus. Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Miete ry.pdf Yksittäinen kumppani: Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry Kuvaus tehtävästä: Päihdetyön asiantuntemus Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Ehyt ry.pdf Yksittäinen kumppani: Pelastakaa Lapset ry aluetoimisto Kuvaus tehtävästä: Lapsiperheiden asioiden tuntemus Etelä-Suomessa Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Pelastakaa Lapset ry.pdf Yksittäinen kumppani: Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hämeen piiri Kuvaus tehtävästä: Hämeessä lapsiperheiden parissa toimivan yhdistystoiminnan tuntemus Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: MLL, Häme.pdf Yksittäinen kumppani: Lahden Lähimmäispalvelu ry Kuvaus tehtävästä: Päijät-Hämeen Vapaaehtoistoiminnan verkoston

22 Avustushakemus 22 (27) asiantuntemus Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Lahden Lähimmäispalvelu ry.pdf Yksittäinen kumppani: Hollolan palvelutaloyhdistys Huili ry Kuvaus tehtävästä: Hollolan vanhuspalveluiden asiantuntemus Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Huili ry.pdf Yksittäinen kumppani: Lahden ensi- ja turvakoti ry Kuvaus tehtävästä: Lapsiperheiden ja kriisiauttamisen auttamisen näkökulma Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Lahden ensi- ja turvakoti ry.pdf Yksittäinen kumppani: Etelä-Suomen Syöpäyhdistys ry Kuvaus tehtävästä: Tietämys ja tuntemus syöpäsairaiden asioista alueella Aie-/ja yhteistyösopimus tai lausunto: Etelä-Suomen Syöpäyhdistys ry.pdf Tavara- ja palveluhankinnat

23 Avustushakemus 23 (27) Erittely tavara- ja palveluhankinnoista Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Puhelin- ja ICT-hankinnat. Hankkeen työntekijöille tietokoneet (läppärit), näytöt, telakat, hiiret, ohjelmat, virustorjuntaohjelma, kantolaukku, monitoimilaite, puhelimet, videotykki, valkokangas ja äänentoistolaite. Palveluntuottaja jos tiedossa: Vain yksi tarjous, vaatii vielä kilpailevat tarjoukset. Hinta-arvio: Kulutili: Puhelin- ja ICT-hankinnat Perustelu ostolle: Hankkeessa tarvitaan työntekijöille työvälineet, joiden avulla onnistuu kirjallisten töiden tekeminen ja alueilla koulutusten järjestäminen sekä verkostojen mahdollistaminen. Kilpailutettava hankinta: Kyllä Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Huonekalut: toimistopöydät, työtuolit, kokouspöydät, tuolit, nojatuolit, kaapit, sisustuselementit seinille (kaikumisen estäminen). Palveluntuottaja jos tiedossa: Ei vielä tiedossa. Hinta-arvio: Kulutili: Kalustohankinnat Perustelu ostolle: Työntekijöiden toimistotilan kalustus ja samassa yhteydessä olevan kokoustilan kalusteet tarvitaan hankkeessa suunnitellun toiminnan toteutukseen. Kilpailutettava hankinta: Kyllä Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Taloushallintopalveluina ostetaan Rantalainen Oy:n (kirjanpito ja palkanlaskenta). Palveluntuottaja jos tiedossa: Rantalainen Oy Hinta-arvio: Kulutili: Taloushallintopalvelut Perustelu ostolle: Yhdistyksellä ei ole omaa taloushallintoa, joten taloushallinto ostetaan tilitoimistosta. Kilpailutettava hankinta: Ei

24 Avustushakemus 24 (27) Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Markkinointi ja ilmoituskulut: Hankkeessa tavoitellaan monikanavaisella viestinnällä näkyvyyttä ja tiedon välitystä. Yhdistystoiminnan näkyvyyttä lisätään videoiden, nettisivujen, Some -viestinnän ja uusien sovellusten avulla. Palveluntuottaja jos tiedossa: Eri toimittajia, ei vielä tiedossa. Hinta-arvio: Kulutili: Markkinointi- ja ilmoituskulut Perustelu ostolle: Hankkeessa lisätään yhdistysten näkyvyyttä ja eri tahoille levitetään tietoisuutta yhdistystoiminnan monipuolisuudesta ja laaja-alaisuudesta monikanavaisesti. Tietoisuuden aito lisääntyminen vaatii monien viestimien käyttämistä ja tietotulvassa uutiskynnyksen ylittämistä. Kilpailutettava hankinta: Ei Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Asiakaskulut: Yhdistysten Joutopäivät - bussiretket yhdistysten virkistykseksi ja tutustumiseksi naapurikunnan yhdistystoimijoihin ja verkostoitumiseksi Päijät-Hämeen alueella. Palveluntuottaja jos tiedossa: Ei vielä kilpailutettu Hinta-arvio: Kulutili: Asiakaskulut Perustelu ostolle: Hankkeen verkostoitumisen ja alueen yhteisöllisyyden kannalta on tärkeää, että eri kuntien yhdistykset tutustuvat toisiinsa mielekkään toiminnan puitteissa. Testatun käytännön mukaan toiminnallinen yhteistyö tiivistää verkostoja parhaiten. Kilpailutettava hankinta: Kyllä Kuvaus palvelusta tai hankinnasta: Ulkopuoliset palvelut; kuntakohtaiset koulutukset. Koulutukset, kouluttajan kulut Yhdistystoiminnan koulutus Viestinnän ja markkinoinnin koulutus Verkostoyhteistyön koulutus Asukkaiden kuuleminen Palveluntuottaja jos tiedossa: Eri koulutuksen järjestäjiä, ei vielä tiedossa Hinta-arvio: Kulutili: Ulkopuoliset palvelut

25 Avustushakemus 25 (27) Perustelu ostolle: Uuden tiedon jakaminen, yhteinen ideointi, oman toiminna kehittämien ja yhteistyön tiivistäminen lisäävät alueella eri yhdistysten aktiivisuutta ja eri toimijoiden välistä aitoa yhteistyötä. Kilpailutettava hankinta: Kyllä Ulkopuolelta ostettavat palvelut ja hankinnat yhteensä Miten kilpailutus hoidetaan? Suurempien tavarahankintojen ja palvelujen oston yhteydessä tarjoukset pyydetään kirjallisesti useammalta toimijalta hintojen vertailun varmistamiseksi. Tarjousten vertailussa huomioidaan kokonaisedullisuus, toimitus aika ja mahdollinen kuljetus ja huolto. Lähipiirihankintojen käyttö Avustuskohteeseen ei liity lähipiirihankintoja Ohjelmat Toiminnan liittyminen ohjelmaan tai teemaan Toiminta liittyy avustusohjelmaan tai teemaan Mihin? Järjestöt 2.0: mukana muutoksessa - avustusohjelma yhdenvertaisuuteen digitalisoivassa toimintaympär Miten haettava toiminta liittyy ohjelmaan tai teemaan? Päijät-Hämeen alueelle suunniteltu maakunnallinen hanke tukee

26 Avustushakemus 26 (27) yhdistystoimintaa ja mahdollistaa monitoimijaisten toimijaverkostojen käynnistämisen sote- ja maakuntauudistuksessa. Hanke mahdollistaa yhdistyskentälle tukea maakuntien ja kuntien sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Hanke on suunniteltu alueen eri toimijoiden tarpeesta, toiveista ja sitoutumishalukkuuden perusteella. Kartoitus on tehty sähköisellä kyselllä maaliskuussa Kyselyyn vastasi 96 henkilöä. Kyselyn ja yhteisten keskustelujen avulla on suunniteltu hankehakemus. Hankkeessa on huomioitu STM ja STEA:n antama ohjeistus ohjelman tavoitteista, tarpeesta ja mahdollisuuksita. Hankkeessa tuetaan alueella yhteisten pysyvien rakenteiden syntymistä monitoimijaoisen yhteistyön syntymistä ja käytöntöjä, jotka kantavat tulevaisuuteen. Hankkeessa toimitaan alueen omat hyvät käytännöt huomioiden ja yhteisymmärryksessä yhteistyönpolkuja rakentaen. Osallistujien omat lähtökohdat ja sitoutuminen ovat kantavana voimana hankkeen etenemiselle. Verkostomaisella työotteella työstäen kohti kumppanuutta voidaan saavuttaa pysyviä käytäntöjä. Sisällöstä vastaava yhteyshenkilö Nimi Helena Haaja Sähköpostiosoite Puhelin Taloudesta vastaava henkilö Nimi Anneli Viinikka Sähköpostiosoite

27 Avustushakemus 27 (27) Puhelin