Asuntotontin hintaindeksit

Transkriptio

1 Asuntotontin hintaindeksit Maanmittauslaitoksen selvityksiä 1 / 2010 Risto Peltola Juhani Väänänen

2 1 (27) Julkaisija Kuvailulehti Maanmittauslaitos Julkaisun päivämäärä Kehittämiskeskus Tekijät Risto Peltola ja Juhani Väänänen. Toimeksiantaja ja toimeksiannon päivämäärä Julkaisun nimi Asuntotontin hintaindeksit Julkaisun laji Maanmittauslaitoksen selvityksiä 2010/1 ISSN , ISSN-L Maanmittauslaitoksessa on laskettu asuntotonttien hintaindeksejä jo kahden vuosikymmenen ajan. Näitä indeksejä on julkaistu graafisessa muodossa Kiinteistöjen kauppahintatilastossa ja julkaisussa Asuntotontin hinta (2007). Indeksilukuja ei ole dokumentoitu juuri lainkaan. Tämä puute korjataan tämän uuden julkaisun myötä. Indeksilaskentamenetelmänä on laatuvakioitujen kauppahintojen keskiarvojen laskenta. Alueellisia painoja ei käytetä. Laskennassa käytetään kaikki edustavat tonttikaupat, eli noin 99 % kaikista tehdyistä tonttikaupoista. Tietolähteenä on kiinteistöjen kauppahintarekisteri (KHR). Julkaisu sisältää 41 vuosi-indeksiä ja 28 neljännesvuosi-indeksiä, jotka on laskettu vuosille tai Asuntotontit ovat vuosina kallistuneet pääkaupunkiseudulla 5,5 -kertaisesti, kehyskunnissa 7,5 -kertaisesti ja muualla maassa keskimäärin 3,3 -kertaisesti. Reaalisesti asuntotontit ovat vuosina kallistuneet pääkaupunkiseudulla 3,1 - kertaisesti, kehyskunnissa 4,3 -kertaisesti ja muualla maassa keskimäärin 1,9 -kertaisesti. Vuonna 2008 alkanut finanssikriisi näkyi ensin tontinhintojen voimakkaana laskuna talvella 2009, joskin kauppojen lukumäärät samalla romahtivat. Vuoden 2009 loppuun mennessä tontinhinnat nousivat uudelleen korkealle tasolleen, joka ensi kerran saavutettiin jo pari vuotta aikaisemmin. Tontinhintaindeksiä pidetään keskeisiltä osiltaan jatkuvasti ajan tasalla kahdesti vuodessa (maaliskuussa ja syyskuussa) ja julkaistaan osana Kiinteistöjen kauppahintatilastoa. Avainsanat: tontin hinta, hintaindeksi

3 2 (27) 1. Tontinhintaindeksin tarve Maanmittauslaitoksessa on laskettu asuntotonttien hintaindeksejä jo kahden vuosikymmenen ajan. Näitä indeksejä on julkaistu graafisessa muodossa Kiinteistöjen kauppahintatilastossa ja julkaisussa Asuntotontin hinta (2007). Indeksilukuja ei ole dokumentoitu juuri lainkaan. Puute korjataan tämän uuden julkaisun myötä. Myös Tilastokeskus on julkaissut omakotitalotonttien hintaindeksiä kuuden vuoden ajan. Merkittävin ero indeksien välillä on siinä, että Maanmittauslaitoksen indeksilaskennassa käytetään kattavasti kaikki edustavat asuntotonttikaupat, kun taas Tilastokeskus karsii niitä tuntuvasti. Myös laatuvakiointimallissa ja alueiden painotuksessa on eroja. Keväällä 2010 hintaindeksin tarve on erityisen akuutti. Vuosien finanssikriisin yhteydessä muutokset tonttimarkkinoilla olivat historiallisen nopeita, yllättäviä ja varsin suuria. Tämä koskee niin kauppojen volyymiä, kauppahintoja kuin tonttikaupan rakennetta. Luotettavan hintaindeksin tuottaminen on tarpeellista. Oikean hintaperspektiivin tarve on tärkeää, kun tonttien kysyntä jatkuu edelleen korkeana. Tonttien hintakehitys kiinnostaa myös rakennusliikkeitä, kansalaisia ja poliittisia päättäjiä, samoin tonttien hintakehityksen vertailu asuntojen hintojen ja ansiotulojen kehitykseen.

4 3 (27) 2. Laskettavat indeksisarjat Julkaisu sisältää 41 vuosi-indeksiä ja 28 neljännesvuosi-indeksiä, jotka on laskettu seuraaville aluesegmenteille: Taulukko 1. Yhteenveto indeksisarjoista alueet neljännesvuosi vuosi vuosi indeksejä yhteensä Koko T1 T3 T4 TY 9 Pääkaupunkiseutu T1 T3 T4 TY 9 Kehyskunnat T1 T3 T4 TY 9 Helsingin seutu T1 T3 T4 TY 9 Turun seutu T1 1 Tampereen seutu T1 1 Jyväskylän seutu T1 1 Kuopion seutu T1 1 Oulun seutu T1 1 Muu T1 T3 T4 TY 9 (kuin Helsingin seutu) Kasvavat seudut T1 T3 T4 8 Ei-kasvavat seudut T1 T3 T4 8 Helsinki T1 1 Espoo T1 1 Vantaa T1 1 Yhteensä Selitykset Kaikki asuntotontit Kunnan myymät Yksityisen myymät Ei asemakaavaa Kaikki tonttityypit Yhtiömuotoisesti toteutettavat tontit T1 T3 T3 T3 T4 TY Kaikille asuntotonteille (T1) on laskettu vuosi-indeksi, ja muutamille neljännesvuosi-indeksi. Tärkeimmille alueille indeksit on laskettu myös tonttilajeittain. Yhtiömuotoinen tontti tarkoittaa todennäköisesti asunto- tai kiinteistöosakeyhtiön omistukseen tulevaa tonttia. Kriteerinä on se, että tontti sijaitsee asemakaava-alueella ja tontin rakennusoikeus on vähintään 600 k-m2. Lisäksi kaikki AK- ja AL -tontit luetaan tähän ryhmään.

5 4 (27) 3. Tontinhintaindeksit Tontinhintaindeksit ovat liitteenä (1-10). Keskeiset indeksit esitetään kuvissa 1-2: 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 Koko Helsingin seutu Muu 50,0 0, Kuva 1. Asuntotonttien nimellinen hintakehitys ,0 250,0 200,0 150,0 100,0 Koko Helsingin seutu Muu 50,0 0, Kuva 2. Asuntotonttien nimellinen hintakehitys neljännesvuosittain

6 5 (27) 4. Laskentamenetelmä Maksetut kauppahinnat muunnetaan vastaamaan standarditonttia, ts. hinnat laatuvakioidaan. Laatuvakiointikertoimet on laskettu vuosina tehtyjen kauppojen avulla. Tontinhintaindeksi lasketaan kullekin periodille erikseen tontin kauppahintojen laatuvakioituna keskiarvona: log (indeksi) = ( log(neliöhinta) - laatu ) / n Laatufunktio lasketaan erikseen Helsingin seudulle ja muualle maahan. Laatufunktio on seuraavien termien summa: Taulukko 2. Laatufunktio Helsingin seutu Muu log (pinta-ala) -0,104-0,188 asemakaava-alueella log (pinta-ala) -0,795-0,553 asemakaava-alueen ulkopuolella log (tonttitehokkuus) 0,285 0,146 detaljikaava -4,817-2,168 kunnan myymä -0,167-0,488 log (etäisyys Helsinkiin) -1,036 log (etäisyys isoon keskukseen) -0,107 log (etäisyys keskisuureen keskukseen) -0,352 log (etäisyys pieneen keskukseen) -0,106-0,217 rajoittuu rantaan 0,399 0,912 kuntakohtainen vakio on on Indeksi skaalataan siten, että vuosi 2000 saa arvon 100. Ilman asemakaavaa olevilla tonteilla tehokkuusluvuksi on annettu 0,05. Iso keskus tarkoittaa Suomen 10 suurinta kaupunkia. Keskisuuri keskus tarkoittaa Suomen 50 suurinta kaupunkia. Pienikeskus tarkoittaa Suomen 200 suurinta kaupunkia tai taajamaa. Laskennassa karsitaan karkeasti yli- ja alihintaiset kaupat seuraavin, ajankohdasta ja sijainnista riippuvin hintarajoin:

7 6 (27) Taulukko 3. Karsintaperusteet Helsingin seudulla: alaraja = e laatu * (asuntojen hintaindeksi/100) 1,8 /30 ; Muualla maassa: alaraja = e laatu*0,8 * (asuntojen hintaindeksi/100) /30 ; yläraja = 1000 * alaraja. Ylihintaisina karsitaan noin 0,1 % kaupoista ja alihintaisina noin 0,5 % kaupoista. Asuntojen hintaindeksi on Tilastokeskuksen koko Suomen indeksi (2000=100). Muuten laskennassa käytetään kaikkia kiinteistökauppoja, joilla käyttötarkoitus on vakinainen asuminen. Lisäksi vaaditaan, että tontilla ei ole rakennuksia. Kaavatontin kaupalta vaaditaan myös, että kaavamerkintä on A, AP, AR, AK tai AL. Tontin pinta-alan tulee olla enintään 2 ha ja vähintään 1000 m2 (asemakaavassa 500 m2). Tontinhintaindeksiä tullaan päivittämään kyseisen hintamallin avulla vuoteen 2014 asti. Vuoteen 2015 mennessä vakiointikertoimet saattavat muuttua, ja itse laatuvakiointimallin päivitys on tarpeen.

8 7 (27) 5. Muutoksia tonttikaupan volyymissä Tonttikaupassa on merkittävää kausivaihtelua, suhdannevaihtelua ja pysyvä trendi. Nämä muutokset näkyvät kauppahinnoissa, kauppojen volyymissä ja kaupan rakenteessa. Tonttimarkkinoiden heterogeenisyys tekee indeksilaskennasta vaikean. Tässä luvussa käsitellään lyhyesti tärkeimpiä muutoksia kaupan rakenteessa. Kauppojen lukumäärän trendi on ollut kasvavilla alueilla loivasti nouseva, ja väestöltään vähenevillä alueilla laskeva. Tonttikaupan suhdannevaihtelut ovat suuria. Vilkkaana vuonna 1988 kauppoja tehtiin nelinkertaisesti vuosiin verrattuna. Pienet kauppamäärät aiheuttavat sen, että hiljaisina aikoina tontinhintaindeksin tarkkuus heikkenee Ei-kasvavat Muut kasvavat seutukunna Helsingin seutu Kuva 3. Asuntotonttikauppojen lukumäärä koko maassa muut Vantaa Espoo Helsinki Kuva 4. Asuntotonttikauppojen lukumäärä Helsingin seudulla

9 8 (27) 6. Laatuvakioinnin vaikutus indeksiin 6.1. Tonttien laadun aikasarjat Kuvat 5-7 osoittavat laatutekijän arvon pääkaupunkiseudulla, kehyskunnissa ja muualla Suomessa neljännesvuosittain. Laatutekijä on laskettu luvussa 4 esitetyllä kaavalla. 0,4 Pääkaupunkiseutu 0,3 0,2 0,1 0-0,1-0,2-0, Kuva 5. Laatutekijän arvo pääkaupunkiseudulla 0,3 0,2 0,1 0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5-0,6 Kehyskunnat Kuva 6. Laatutekijän arvo kehyskunnissa

10 9 (27) 0,3 0,2 0,1 0-0,1-0,2-0,3-0,4-0,5-0,6-0,7 Muu Kuva 7. Laatutekijän arvo muualla Suomessa Laatutekijä vaihtelee kaikissa segmenteissä systemaattisesti. Suhdannevaihtelu on suurta. Se myös poikkeaa eri segmenteissä. Pääkaupunkiseudulla myytyjen tonttien laatu oli heikkeni merkittävästi vuonna 1989 ja pysyi heikkona vuoteen 1991 asti. Vuosina laatu oli erityisen hyvää, kun huonot tontit eivät kelvanneet ostajille. Tonttien laatu parani viidessä vuodessa noin 40 %. Tontinhintojen todellinen lasku vuosien 1990 ja 1995 välillä oli siten noin 30 % suurempi kuin mitä nimellishintojen lasku noina vuosina. Myös kehyskunnissa tonttien laatu heikkeni vuonna Kehyskunnissa laatu pysyi heikkona vuoteen 1993 asti. Vuosina laatu oli keskimääräistä parempaa. Tonttien kallistuessa rajusti vuosina tonttien laatu heikkeni kehyskunnissa. Muualla maassa tonttien laatu on parantunut trendinomaisesti. Tärkein syy parempaan laatuun on asemakaavan ulkopuolella olevien tonttien osuuden lasku. Muualla maassa huonoimpia tontteja myytiin jostain syystä eniten lamavuosina. Tonttien laadun kausivaihtelu on erityisen suurta Helsingin seudun ulkopuolella, jossa heinäsyyskuussa myydään 15 % huonompia tontteja kuin muulloin.

11 10 (27) 6.2. Tonttikauppojen laadun muutokset Helsingin seudulla Tonttikauppojen laatu ei ole ajan myötä heikentynyt. Vaikka kauppojen sijainti on muuttunut, keskimääräinen laatu on pysynyt ennallaan tai jopa hieman parantunut, kun entistä suurempi osa tonteista myydään asemakaava-alueilla. Suurin ero kauppojen laadussa johtuu suhdannevaihtelusta. Tämä vaikutus onkin erittäin suuri. Laman jälkivuosina 1990-luvun puolivälissä myytyjen tonttien laatu oli kaksinkertainen korkeasuhdannevuosiin verrattuna (ennen lamaa ja laman jälkeen). Kun tonttien kysyntä on suurta, siirtyy kauppa huonompiin kohteisiin, kuten asemakaava-alueen ulkopuolelle. Vastaavasti vuosien syvän taantuman aikana myytyjen tonttien laatu parani merkittävästi: huonoja tontteja ei uskallettu ostaa. Kausivaihtelun tärkein piirre on se, että loppuvuonna myydään parempilaatuisia kohteilla, ja ostajana on usein rakennusalan yritys. Laatueron suuruus on noin 10 %. Keväällä ja kesällä myydään puolestaan suhteellisesti eniten huonolaatuisia tontteja Muutokset kauppojen sijainnissa Pääkaupunkiseudun osuus koko Helsingin seudun tonttikaupasta laskee korkeasuhdanteen aikana, ja nousee tonttien kysynnän heiketessä. Asemakaavan ulkopuolella olevien tonttien osuus käyttäytyy päinvastaisesti: niiden osuus nousee korkeasuhdanteen aikana, ja laskee tonttien kysynnän heiketessä. Korkean kysynnän aikana myös ilman kaavaa olevien tonttien pinta-ala ja etäisyys Helsingistä kasvavat, mikä hintamalleissa tulkitaan laadun heikkenemiseksi, koska ne molemmat alentavat tontin yksikköhintaa. Ilmiön voi tiivistää siten, että kehyskuntien tonttitarjonta on Helsingin seudun tonttimarkkinoiden varaventtiili, ja kehyskuntien asemakaavan ulkopuoliset tontit ovat vielä varaventtiilin varaventtiili, joka virkistyy, kun paine kasvaa suureksi. Pääkaupunkiseudun sisällä Helsingin osuus tonttikaupoista on vuosien myötä hienokseltaan laskenut, ja Espoon ja Vantaan osuus hieman noussut. Korkeasuhdanteen vallitessa Vantaan osuus kasvaa Espoon kustannuksella. Kausivaihtelu ilmenee Vantaan korkeana osuutena keväällä ja Helsingin loppuvuonna.

12 11 (27) Muita muutoksia kauppojen ominaisuuksissa Kunnan luovuttaminen tonttien osuus kehyskunnissa kasvaa korkean kysynnän oloissa, eli se joustaa samaan tapaan suhdanteiden mukaan kuin asemakaavan ulkopuolisten tonttien kauppa. Kunnan markkinaosuus on suuri keväällä ja loppuvuodesta. Muuten kunnan markkinaosuus on pysynyt vakaana neljännesvuosisadan ajan. Kaavatonttien pinta-alassa ja tonttitehokkuudessa ei ole juuri tapahtunut muutoksia ajan myötä Tonttikauppojen laadun muutokset muualla maassa Kuvat 3-4 kertovat, että kauppojen suhteellinen osuus väestöltään kasvavissa osissa maata on kasvanut. Asemakaavan ulkopuolisia tontteja myydään suhteellisti eniten maastokaudella, erityisesti kolmannella neljänneksellä. Kaavan ulkopuolisista tonteista käydään kauppaa vakaasti suhdanteista riippumatta. Kunnan markkinaosuus nousee voimakkaasti korkean kysynnän aikana. Kunnan markkinaosuus on suurimmillaan keväällä. Monissa kunnissa jopa puolet kuntien tonteista myydään toisella neljänneksellä. Pitkällä aikavälillä kuntien markkinaosuus on pysynyt vakaana. Kaavan ulkopuolella olevien tonttien pinta-ala on ajan myötä kasvanut.

13 12 (27) 7. Maanmittauslaitoksen ja Tilastokeskuksen tontinhintaindeksien eroista Maanmittauslaitoksen ja Tilastokeskuksen tontinhintaindeksien erot ovat varsin suuria. Tärkeimmät erot ovat seuraavat: Pääkaupunkiseudulla asuntotontit ovat vuosina kallistuneet Maanmittauslaitoksen mukaan 5,5 -kertaisesti, mutta Tilastokeskuksen mukaan vain 3,7 -kertaisesti. Kehyskunnissa asuntotontit ovat vuosina kallistuneet Maanmittauslaitoksen mukaan 7,5 -kertaisesti, mutta Tilastokeskuksen mukaan vain 5,3 -kertaisesti. Muualla maassa asuntotontit ovat vuosina kallistuneet Maanmittauslaitoksen mukaan vain 3,3 -kertaisesti, mutta Tilastokeskuksen mukaan 4,5 -kertaisesti Taulukko 4. Maanmittauslaitoksen ja Tilastokeskuksen tontinhintaindeksien ero: vuoden 2009 nimellishintaindeksi verrattuna vuoteen 1985 (kerroin) Erot korostuvat, jos indeksit deflatoidaan elinkustannuksilla. Suuressa osassa maata tontinhintojen reaaliset muutokset ovat olleet vähäisiä. Helsingin seudulla ja monissa kasvukeskuksissa myös reaalihinnat ovat moninkertaistuneet. Tilastokeskus Maanmittauslaitos Asuinhuoneistojen hinnat Pääkaupunkiseutu 3,65 5,47 3,04 Kehyskunnat 5,33 7,55 Muu 4,49 3,31 2,64 Taulukko 5. Maanmittauslaitoksen ja Tilastokeskuksen tontinhintaindeksien ero: vuoden 2009 reaalihintaindeksi verrattuna vuoteen 1985 (kerroin) Tilastokeskus Maanmittauslaitos Pääkaupunkiseutu 2,06 3,09 Kehyskunnat 3,01 4,26 Muu 2,54 1,87

14 13 (27) Tilastokeskuksen indeksin mukaan pääkaupunkiseudun asuntotontit ovat kallistuneet muuta maata hitaammin, vaikka asunnot ovat pääkaupunkiseudulla kallistuneet muuta maata selvästi nopeammin. Maanmittauslaitoksen indeksin mukaan asuntotontit ovat pääkaupunkiseudulla ja erityisesti kehyskunnissa kallistuneet selvästi nopeammin kuin Helsingin seudun ulkopuolella. Taulukko 6. Tontinhintojen muutos vuosina deflatoituna asuinhuoneistojen hintaindeksillä Tilastokeskus Maanmittauslaitos Pääkaupunkiseutu 1,20 1,80 Kehyskunnat 1,75 2,48 Muu 1,70 1,26 Käsityksemme mukaan Maanmittauslaitoksen indeksi antaa Helsingin seudulla paremmat tulokset ennen kaikkea sen takia, että laskennassa on käytetty kaikki edustavat tonttikaupat. Maanmittauslaitoksen tontinhintaindeksin laskennassa käytetään noin 99 % kaikista tehdyistä tonttikaupoista. Tilastokeskus karsii laskennasta pois suuren osan kaupoista, Helsingin seudulla lähes puolet. Myös laatuvakiointimenetelmässä on eroja, jotka korostuvat pääkaupunkiseudulla. Tärkeimmät erot ovat seuraavat: Maanmittauslaitoksen indeksissä 1) Helsingin läheisyyden vaikutus on mitattu suuremmaksi kuin Tilastokeskuksella ja 2) pinta-alan vaikutus on mitattu erikseen asemakaavaalueen ja asemakaavan ulkopuolisilla tonteilla. Tästä syystä pinta-alan neliöhintaa laskeva vaikutus mitataan Maanmittauslaitoksen indeksissä asemakaava-alueilla paljon pienemmäksi, ja kaavan ulkopuolella paljon suuremmaksi kuin Tilastokeskuksen indeksissä. Maanmittauslaitoksen indeksissä ei käytetä alueellisia painoja, vaan kaikki kaupat vaikuttuvat laskentaan samalla painolla. Usein indeksilaskennassa halutaan käyttää kiinteitä painoja. Myös Maanmittauslaitoksen indeksiä varten kokeiltiin pääkaupunkiseudulla indeksejä seuraavilla kiinteillä aluepainoilla: Vantaa 41%, Espoo 39 %, Helsinki 19% ja Kauniainen 1%, mikä vastaa tonttikaupan keskimääräistä alueellista jakaumaa. Indeksin laatu näytti parantuvan, mutta vaikutus oli vähäinen. Tämä on ymmärrettävää, sillä hintakehitys on ollut melko yhtenäinen kaikissa näissä kunnissa. Lisäksi alueellisessa jakaumassa ei ole kovin suuria eroja vuosien tai vuosineljänneksien välillä, ja vielä laatuvakiointimalli ottaa huomioon suuren osan sijaintieroista. Alueellinen painottaminen jätettiin pois tarpeettomana työvaiheena.

15 14 (27) 8. Tontinhintaindeksin julkaiseminen Tontinhintaindeksejä pidetään keskeisiltä osiltaan jatkuvasti ajan tasalla kahdesti vuodessa (maaliskuussa ja syyskuussa) ja julkaistaan osana Kiinteistöjen kauppahintatilastoa. Kirjallisuus Kiinteistöjen kauppahintatilasto Maanmittauslaitos. SVT Suomen virallinen tilasto Hinnat 2010:1.(Julkaisusarja alkaa vuodesta 1985) Peltola, Risto ja Väänänen, Juhani: Asuntotontin hinta. julkaisuja nro 105. Maanmittauslaitos, Kehittämiskeskus s. + liitteet 20 s. Verkkojulkaisu. Peltola, Risto ja Väänänen, Juhani: Haja-asuntotontin arvo. Maanmittauslaitoksen julkaisuja 96. Maanmittauslaitos, Kehittämiskeskus Verkkojulkaisu. Omakotitalojen ja omakotitalotonttien hintaindeksit 1985=100. Eugen Koev ja Antti Suoperä. Tilastokeskus

16 15 (27) Liite 1. Kaikki asuntotontit. Vuosi-indeksi Koko Kasvavat Ei-kasvavat Helsingin seutu Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat Muu

17 16 (27) Liite 2. Kunnan myymät asuntotontit asemakaava-alueella. Vuosi-indeksi Koko Kasvavat Ei-kasvavat Helsingin seutu Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat Muu

18 17 (27) Liite 3. Yksityisten myymät asuntotontit asemakaava-alueella. Vuosi-indeksi Koko Kasvavat Ei-kasvavat Helsingin seutu Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat Muu

19 18 (27) Liite 4. Asuntotontit asemakaavan ulkopuolella. Vuosi-indeksi Koko Kasvavat Ei-kasvavat Helsingin seutu Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat Muu

20 19 (27) Liite 5. Yhtiömuotoisesti toteutettavat asuntotontit. Vuosi-indeksi Koko Helsingin seutu Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat Muu

21 20 (27) Liite 6. Kaikki asuntotontit. Neljännesvuosi-indeksi Koko Kasvavat Ei-kasvavat Helsingin seutu Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat Muu

22 21 (27) Liite 6.(jatkuu) Koko Kasvavat Ei-kasvavat Helsingin Pääkaupunkiseutkunnat Kehys- Muu seutu

23 22 (27) Liite 6.(jatkuu) Koko Kasvavat Ei-kasvavat Helsingin Pääkaupunkiseutkunnat Kehys- Muu seutu

24 23 (27) Liite 7. Kunnan myymät asuntotontit asemakaava-alueella. Neljännesvuosi-indeksi Koko Kasvavat Ei-kasvavat Helsingin seutu Kehyskunnat Muu

25 24 (27) Liite 8. Yksityisten myymät asuntotontit asemakaava-alueella. Neljännesvuosi-indeksi Koko Kasvavat Ei-kasvavat Helsingin seutu Pääkaupunkiseutu Kehyskunnat Muu

26 25 (27) Liite 9. Asuntotontit asemakaavan ulkopuolella. Neljännesvuosi-indeksi Koko Kasvavat Ei-kasvavat Helsingin Kehyskunnat Muu seutu

27 26 (27) Liite 10. Pääkaupunkiseudun kunnat ja viisi suurta seutukuntaa kaupungit Espoo Helsinki Vantaa Turun Tampereen Kuopion Jyväskylän Oulun

28 27 (27) Liite 11. Laskennassa käytettyjen kauppojen lukumäärä Koko Kasvavat Ei-kasvavat Helsingin Pääkaupunkiseutkunnat Kehys- Muu seutu kunnan myymä yksityisen myymä ei asemakaavaa Yhteensä