SISÄILMASTOSEMINAARI 2012

Transkriptio

1 Sisäilmastoseminaari SISÄILMASTOSEMINAARI Toimittajat Jorma Säteri Helka Backman

2 2 Sisäilmayhdistys raportti 30 Sisäilmayhdistys ry Puheenjohtaja dipl.ins. Risto Aurola Toiminnanjohtaja dipl.ins. Jorma Säteri Sisäilmayhdistys raportti 30 SISÄILMASTOSEMINAARI 2012 Jorma Säteri ja Helka Backman (Toim.) SIY Sisäilmatieto Oy ISSN ISBN Painopaikka Bookwell Oy, Jyväskylä 2012

3 Sisäilmastoseminaari ESIPUHE Tänä vuonna 27. kerran järjestettävä Sisäilmastoseminaari on yksi Sisäilmayhdistyksen toiminnan kulmakivistä. Se tarjoaa tutkijoille tärkeän suomenkielisen julkaisukanavan ja tuo uusimmat tutkimustulokset alan ammattilaisten ulottuville. Seminaarin vuodesta toiseen jatkuva suosio kertoo jatkuvasta tiedontarpeesta, jota Sisäilmayhdistyskin pyrkii paikkaamaan. Suomalainen sisäilmatutkimus esittäytyy yli 60 esitelmän voimin ja Dipoli täyttyy tuloksista kiinnostuneista seminaarivieraista. Suuren tiedonkysynnän tyydyttämiseksi Sisäilmayhdistys on käynnistänyt Sisäilmastoseminaarin rinnalle Sisäilmapaja-seminaarisarjan. Näihin alueellisiin tilaisuuksiin on ollut suurta kiinnostusta; viime marraskuun seminaariin Forssassa osallistui noin 300 ammattilaista eri toimialoilta. Seuraava Sisäilmapaja järjestetään ensi marraskuussa Vaasassa, tällä kertaa kaksikielisenä. Näin pystymme viemään alan tuoretta tietoa myös ruotsinkielisille toimijoille. Sisäilmatutkimus on Suomessa taas kasvussa. Pääpaino on yritysten tutkimushankkeissa, joilla etsitään uusia tuotteita ja palveluita sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseen ja korjaamiseen. Viime vuonna käynnistynyt RYM Oy:n Sisäympäristötutkimusohjelma tulee lähivuosina tuottamaan uutta tietoa mm. käyttäjien tarpeista, tehokkaista oppimisympäristöistä ja nollaenergiaratkaisuista. Ensimmäisiä tuloksia on esillä jo tämän vuoden seminaarissa, vaikka tutkimus on alkanut vasta noin puoli vuotta sitten. Perinteiset mikrobi- ja ilmanvaihtotutkimukset ovat hyvin edustettuina myös tämänvuotisessa Sisäilmastoseminaarissa. Esille nousevat myös sisäilmaston ja energiatalouden yhteydet, avotoimistotilojen tuottavuus ja työpaikkojen ongelmat. Yksi Sisäilmayhdistyksen ja Sisäilmastoseminaarin haasteista on rakentamisen ammattilaisten tavoittaminen. Tänä vuonna olemme koonneet yhdessä Kosteus- ja hometalkoiden kanssa kaksi nimenomaan rakentajille suunnattua sessiota. Toinen niistä käsittelee ongelmien korjaamista ja toinen puhtauden ja kosteuden hallintaa. Sisäilmastoseminaarin järjestävät Sisäilmayhdistys ry, SIY Sisäilmatieto Oy ja Aaltoyliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka. Seminaarin rahoittajina ovat sosiaali- ja terveysministeriö, ympäristöministeriö ja näyttelyyn osallistuvat yritykset. Seminaariesitelmät julkaistaan Sisäilmayhdistyksen raporttina, joka jaetaan tilaisuudessa osallistujille. Seminaarin yhteydessä järjestetään näyttely, joka osaltaan mahdollistaa seminaarin taloudellisen toteutuksen. Kiitän kaikkia kirjoittajia, puheenjohtajia, puhujia ja muita seminaarin järjestelyyn osallistuneita sekä näytteilleasettajia suuresta panoksesta onnistuneen tapahtuman hyväksi. Maaliskuussa 2012 Jorma Säteri Toiminnanjohtaja Sisäilmayhdistys ry.

4 4 Sisäilmayhdistys raportti 30

5 Sisäilmastoseminaari SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 3 Avaussessio Kosteus- ja hometalkoot tilannekatsaus Karoliina Viitamäki ja Juhani Pirinen Kosteus- ja homevauriokorjausprosessin arviointi Paavo Kero, Jommi Suonketo ja Juha Vinha Avotoimiston sisäympäristön parantamisen vaikutukset toimistotyytyväisyyteen Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Jukka Keränen, David Oliva, Hannu Koskela, Esa Sandberg ja Seija Veisterä Mikrobien mittausmenetelmät 29 Rakennusten mikrobilajiston diversiteetti, moniulotteinen tutkimuskohde Hannu Viitanen, Elina Saario, Malin Bomberg, Riikka Juvonen, Mari Raulio, Tuija Sarlin, Miia Pitkäranta, Helena Järnström ja Pertti Pasanen Uusi menetelmä sisäilmatoksiinien löytämiseen: LC-MS-Biotestiyhdistelmä Maria A. Andersson, Mirja Salkinoja-Salonen ja Raimo Mikkola Kahden viikon kasvatusaika mikrobimäärityksissä - tarvitaanko? Helena Rintala ja Teija Meklin N6-yksivaihekeräimen (Andersen) käyttöönotto sisäilman mikrobitutkimuksissa Veli-Matti Hokkanen ja Tommi Herva Kvantitatiivisten laadunvarmistuskierrosten järjestäminen asumisterveystutkimuksia tekeville laboratorioille Kaisa Jalkanen, Eeva Kauhanen ja Anne Hyvärinen Sisäympäristö ja tuottavuus avotoimistossa 57 Monitilatoimiston fyysinen ja sosiaalinen ilmasto Suvi Nenonen, Olli Niemi, Esa Kannisto, Minna Pärttö ja Pertti Saariluoma Avotoimiston huoneakustiikka - laboratoriotutkimus ja suunnitteluohje Jukka Keränen, Valtteri Hongisto, David Oliva ja Jarkko Hakala Avotoimiston sisäympäristön kehittämisen vaikutus työhyvinvointiin puhelinpalvelukeskuksessa Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Riikka Helenius, Jukka Keränen, David Oliva, Hannu Koskela ja Jarkko Vuorinen Avotoimistojen ilmastointi, lämpöolot ja ilman laatu Toti-kenttäkohteissa Hannu Koskela, Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto, Henna Häggblom, Vesa Koskinen, Jarkko Heinonen, Markus Järvenpää ja Esa Sandberg Huoneakustiikan vaikutus työsuoriutumiseen ja akustiseen tyytyväisyyteen tutkimus avotoimistolaboratoriossa Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto, Joonas Kokko, Jukka Keränen, Jarkko Hakala, David Oliva Elorza, Henna Häggblom ja Jukka Hyönä Korkean lämpötilan vaikutus työsuoriutumiseen ja viihtyvyyteen - laboratoriotutkimus toimisto-olosuhteissa Henna Häggblom, Annu Haapakangas, Lauri Östman, Valtteri Hongisto, Hannu Koskela ja Jukka Hyönä

6 6 Sisäilmayhdistys raportti 30 Lämpöviihtyvyydessä on selvä sukupuoliero: naiset ovat tyytymättömämpiä kuin miehet Sami Karjalainen 93 Ilmanpuhdistus 99 Ilmanvaihtojärjestelmien puhdistaminen sairaaloiden vuodeosastoilla - Ohjeet tilaajalle, puhdistajille ja osaston henkilökunnalle Rauno Holopainen, Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Ulla-Maija Hellgren, Eeva-Liisa Hintikka, Vesa Asikainen, Matti Peltonen, Pertti Pasanen, Leila Kakko, Veli-Jukka Anttila, Kirsi Laitinen ja Kari Reijula Hiukkassuodattimien vertailu laboratoriossa ja koulurakennuksessa Matti Lehtimäki, Matti Niemeläinen, Sanna Saarikoski, Samara Carbone, Arto Pennanen, Aimo Taipale, Risto Hillamo ja Raimo O. Salonen Tapaustutkimus sairaaloiden leikkaussalien puhdastilaluokituksista Seppo Enbom, Kimmo Heinonen ja Hannu Salmela Studying smoke detector locations in an office room Klim Petrov and Marianna Luoma Biokontaminaation mallintaminen avaruusaluksilla Eero Kokkonen, Ilpo Kulmala ja Matti Lehtimäki Sisäilman puhdistustekniikat Harri Hahkala ja Jorma Säteri Ilmastointilaboratorio epäpuhtausemissioiden ja ilmanlaadun tutkimiseen Rauno Holopainen, Erkki Kähkönen, Kari Salmi, Sanna Lappalainen, Hannu Koskela, Kari Reijula, Joonas Koivisto, Arto Säämänen ja Timo Tuomi Sterimat ilmanpuhdistimen UV-C säteilykammion vaikutus mikrobien tuhoamiseen huoneilmasta Jukka Mero ja Timo Tikkanen Mikrobialtistus ja terveys 149 Kosteusvaurioituneiden koulujen pölynäytteiden vaikutus immuunipuolustuksen soluihin: HITEA-tutkimuksen tuloksia Kati Huttunen, Martin Täubel, Juha Pekkanen, Anne Hyvärinen, Dick Heederik, Jan-Paul Zock ja Maija-Riitta Hirvonen MiToxIn - Mikrobitoksiinit sisätiloissa Kati Järvi, Martin Täubel, Hannu Komulainen, Juha Pekkanen, Aino Nevalainen ja Anne Hyvärinen Sisätilanäytteiden toksisuus ja terveyshaittaoireet kouluissa Pekka J. Salin, Janne T. Salin, Maria A. Andersson, Tuomas Holma, Katri Nelo ja Mirja Salkinoja-Salonen Oireet ja sairaudet kosteusvauriorakennuksissa toimivilla hoitoalan työntekijöillä Tuula Putus Mikrobinäytteen tulokset alle viitearvojen - Kaikki kunnossa? Sirkku Häkkilä Sisäilmaongelmien korjaaminen 177 Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelmien selvittämiseen Katja Tähtinen, Eero Palomäki, Sanna Lappalainen, Sari Rautio-Laine, Marjut Reiman ja Juhani Pirinen

7 Sisäilmastoseminaari Sisäilmatutkimuksilla hyviä sisäilmakorjauksia? Sami Niemi Haitta-aineiden kapselointimateriaalien jatkotutkimus ja kapseloinnin korjaustavat Janne Sievola PAH-yhdistepitoisten rakennusmateriaalien sekä betoniin imeytyneiden öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden vaikutus sisäilman laatuun Jaakko Säntti ja Jarno Komulainen Tavarantoimittaja sisäilmajärjestelmäkouluttajana Heikki Immonen Riskien arviointi kiinteistövakuuttamisessa Vuokko Lappalainen, Vesa Asikainen, Anne Korpi ja Pertti Pasanen Sisäympäristön riskinhallintakäytäntöjen kehittäminen sairaalaympäristössä Eero Palomäki, Veli-Matti Pietarinen, Pasi Hynynen, Ulla-Maija Hellgren, Rauno Holopainen, Kari Salmi ja Kari Reijula Sisäilma ja energia 221 Passiivirakentaminen, alipaineisuus ja sisäilman radonpitoisuus Hannu Arvela, Olli Holmgren ja Heikki Reisbacka Sisäilmaston ja energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisella Guangyu Cao, Ilpo Kouhia, Jyri Nieminen ja Jorma Heikkinen Kuivumisvara Jukka Puronlahti Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen Itä-Suomessa (Insulavo) Mari Turunen, Jukka-Pekka Skön, Mika Raatikainen, Maria Pekkonen, Jari Kukkonen, Pertti Väisänen, Mikko Kolehmainen ja Ulla Haverinen-Shaughnessy Sisäilman laadun vaikutukset rakennuksen energiatehokkuuteen Mika Raatikainen, Jukka-Pekka Skön, Markus Johansson ja Mikko Kolehmainen Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen vaikutukset sisäilmastoon ja asukkaiden terveyteen Euroopassa Virpi Leivo, Anu Aaltonen, Mari Turunen, Maria Pekkonen, Ulla Haverinen- Shaughnessy, sekä INSULAtE-projektiryhmä Langaton monitorointi- ja säätöjärjestelmä Jukka-Pekka Skön, Markus Johansson, Mika Raatikainen ja Mikko Kolehmainen Tampereen Steiner-koulun hybridi-ilmastointi Seppo Heinänen ja Markku Tapola Ilmalämmityksen ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vaikutus pientalojen e-lukuun Maria Penttilä, Heidi Tulonen, Mari Häyry ja Matti Rae EEMontti Lämmityskulut puoleen Suvi Häkämies ja Jarek Kurnitski Sisäympäristö ja hyvinvointi 281 Sosiaalisten tekijöiden yhteys asumisterveyteen ja viihtyvyyteen Maria Pekkonen, Mari Turunen, Ari Paanala ja Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveystutkimukset Maria Pekkonen, Ari Paanala, Mari Turunen ja Ulla Haverinen-Shaughnessy

8 8 Sisäilmayhdistys raportti 30 Päiväkotien sisäilmatutkimuksen tulokset Marko Pulliainen Elvyttävä työympäristö tietotyölle Suvi Nenonen, Ursula Hyrkkänen ja Heidi Rasila Haasteena tilan käyttäjien hyvinvointi energiatehokkuutta parannettaessa Marjaana Lahtinen, Virpi Ruohomäki, Annu Haapakangas ja Eero Palomäki Hyvinvointia edistävän sisäympäristön ominaispiirteet terveydenhuollon toimitiloissa Heidi Salonen, Marjaana Lahtinen, Sanna Lappalainen, Nina Nevala, Luke Knibbs, Lidia Morawska ja Kari Reijula Irti kosteusfobiasta - Kuiva sisäilma on haitaksi ja tuhlaa energiaa Olavi Tupamäki Puhtauden ja kosteuden hallinta 325 Puhtaudenhallinta rakennuksen muutto- ja käyttöönottovaiheissa Tarja Andersson ja Juha Takkunen Osastointi ja alipaineistus pölynhallintamenetelminä saneerauksessa Vuokko Lappalainen, Vesa Asikainen, Anna Kokkonen ja Pertti Pasanen Rakennustyömaan käytännön toimenpiteet sisäilman laadun hallintaan Tero Niemelä Pikakuivauksella energiansäästöön, pienten tilojen alipaineistus kuntoon Kari Korpi 345 Työpaikat 351 Teollisuuden ilmatekniikka - historia, nykypäivä ja haasteet Jorma Railio Teollisuustilojen käytettävyyskysely - askel työympäristön hallintaan Tarja Mäkelä ja Leena Aalto Työympäristön kehittäminen ja altistumisen vähentäminen leipomossa Tommi Vehviläinen ja Hannu Syväoja Ilman epäpuhtauksien hallinta osana yrityksen toimintajärjestelmän kehittämistä - esimerkkinä leipomoiden jauhopölyaltistuminen Arto Säämänen, Päivi Piispanen, Tomi Kanerva ja Riikka Ruotsala Uusi ilmanjakoratkaisu teollisuuteen Ilpo Kulmala ja Hannu Salminen

9 Sisäilmastoseminaari AVAUSSESSIO

10 10 Sisäilmayhdistys raportti 30

11 Sisäilmastoseminaari KOSTEUS- JA HOMETALKOOT tilannekatsaus Karoliina Viitamäki ja Juhani Pirinen Kosteus- ja hometalkoot TIIVISTELMÄ Kosteus- ja hometalkoot ovat jatkuneet vuoden 2012 alussa kaksi vuotta ja niiden tuloksena on syntynyt tai syntymässä uutta tietoa, uusia toimintamalleja ja työkaluja rakennusten korjaamiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn. Talkoohankkeita on enimmillään ollut yhtä aikaa käynnissä jopa 30, joista osa on saatu päätökseen ja osa jatkuu vielä. Talkoissa on tällä hetkellä meneillään vielä kaikkiaan noin 15 erilaista hanketta, jotka kestävät osin vuoden 2012 loppuun saakka osan jatkuessa talkoiden loppuun asti. Laajuudeltaan suurimpia ovat kosteus- ja homevaurioalan koulutuksen ja pätevöitymisen synkronointi, asuntokaupan turvan parantaminen, kolmen tutkimuslaitoksen yhteinen toksikologisen tutkimusmenetelmän kehittämishanke sekä valtion kiinteistöjä koskeva hanke. Näiden lisäksi on käynnistymässä levikiltään laaja hanke, kansalaisviestintä. TALKOIDEN VUOSI 2011 Vuoden 2011 aikana talkoiden hankkeet ovat edenneet vauhdilla ja tuotoksia hankkeiden tiimoilta on valmistunut. Vuoden aikana valmistui kaikkiaan 17 hanketta ja hankkeet etenivät hienosti lähes kaikilla osa-alueilla. Talkoot on saanut vuoden aikana paljon näkyvyyttä eri alojen medioissa ja uutisointi on ollut talkoiden näkökulmasta pääosin onnistunutta. Talkoiden viesti, joka on nimenomaan positiivinen, rakentava ja ongelmien ennaltaehkäisyyn keskittyvä, on välittynyt lähes kaikesta uutisoinnista. Syyskuussa talkooväki kokoontui talkootapaamiseen Tampereelle ja paikalla oli noin 80 innokasta talkoolaista vaihtamassa kokemuksia kuluneesta vuodesta ja kertomassa oman hankkeensa tilanteesta muille talkoolaisille. Tunnelma oli positiivinen ja luottavainen talkoiden onnistumiseen ja toimintakulttuurin muuttumiseen tulevaisuudessa. Työkaluja tarvitaan koko kentän käyttöön; koulutukseen, suunnitteluun, rakentamiseen, rakennusten käyttöön, huoltoon ja korjaamiseen ja myös rakennusten omistamiseen. Näiden työkalujen laatimisen selkeyttämiseksi hankkeet on jaoteltu eri hankekokonaisuuksien alle. Nämä hankekokonaisuudet noudattavat Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaista jaottelua: A. Uudis- ja korjausrakentaminen B. Kosteus- ja homevauriokorjaaminen C. Koulutus, pätevöityminen ja tutkimus

12 12 Sisäilmayhdistys raportti 30 D. Asuntokauppa ja neuvonta E. Valtion kiinteistöt ja työpaikat F. Valtion tukijärjestelmät Lisäksi omina osa-alueinaan ovat: G. Viestintä H. Arviointi ja muu toiminta LYHYT KATSAUS HANKEKOKONAISUUKSIIN Uudis- ja korjausrakentaminen Rakennusten energiatehokkuuden lisäämisen ja samanaikaisen ilmastonmuutoksen on pelätty aiheuttavan uusiin rakennuksiin homeongelmia. Näiden ongelmien syntymisen estämiseksi on ympäristöministeriön rakentamisen ryhmä yhteistyökumppaneineen käynnistänyt kaksi suurta tutkimushanketta, Frame ja Korma, joista ensimmäinen keskittyy uusien rakennusten rakenteiden tutkimiseen ja jälkimmäinen energiatehokkaan korjausrakentamisen ongelmiin. Frame hankkeen on määrä valmistua vuoden 2012 aikana. Kosteus- ja hometalkoissa on ollut projekti, jossa rakentamismääräysten toimivuutta arvioitiin kosteusvaurioriskien näkökulmasta. Tavoitteena oli arvioida mm. voidaanko määräysten yksiselitteisyyttä parantaa. Työryhmän loppuraportti tulee löytymään talkoiden kotisivuilta. Kosteus- ja homevauriokorjaaminen Kosteusvaurioiden tutkimiseen ja korjaamiseen liittyvien ohjeistojen parantamiseksi on vuoden 2011 aikana valmistunut useita pieniä ja hieman isompia hankkeita. Seuraavassa kuvataan tarkemmin muutamaa niistä. Työterveyslaitoksen & kumppaneiden yhteistyönä valmistui vuoden 2012 alkuun Tilaajan ohje sisäilmasto-ongelman selvittämiseen. Ohjeessa annetaan ohjeet sisäympäristöongelmien ratkaisemiseen liittyvien palvelujen hankkimiseksi sekä kuvataan yhtenäiset sisällöt, joilla tarjouksia kaupallisilta toimijoilta pyydetään. Ohjeessa kuvataan lähestymistavat, joilla sisäympäristötutkimuksia tehdään ja pätevyysvaatimukset niiden tekijöille. Peruslähtökohta on se, että kiinteistöstä kerättävä tekninen tieto ja käyttäjäkokemukset osataan yhdistää ja tulkita kokonaisvaltaisesti. Ohje soveltuu käytettäväksi kaikissa rakennuksissa. Sitä voidaan soveltaa tutkittaessa toimisto-, tehdas- yms. työpaikkoja, oppilaitoksia, sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksia ja virastoja. Ohjetta työstetään ja muokataan tämän jälkeen myös asunto-osakeyhtiöiden sekä yksityisten kiinteistönomistajien käyttöön. Tampereen teknillisessä yliopistossa Paavo Keron toimesta laaditussa DI -työssä selvitettiin kuntien omistamia korjauskohteita sekä kuntien käytössä olevia kosteus- ja homekorjausten toimintamalleja ja niiden onnistumista. Tutkimuksessa selvisi, että vastuun hajauttaminen ja heikko osapuolten välinen tiedonkulku ovat yleisimmät syyt siihen miksi kosteus- ja homevauriokorjaukset epäonnistuivat kunnissa.

13 Sisäilmastoseminaari Työssä seurattiin kuntien omistuksessa olevan viiden eri kohteen kosteus- ja homekorjausprosessia. Tutkimuksessa tarkasteltiin kosteus- ja homeongelmien havaitsemista, kohteiden priorisointia, suunnittelua, korjaustyötä, tiedottamista, valvontaa ja seurantaa. Seuratut kohteet valittiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston kosteus- ja homekorjausavustusta saaneiden kohteiden joukosta. Tutkimuksessa selvisi, että puutteellinen kiinteistönpito voi edesauttaa kosteus- ja homevaurioiden syntymistä ja vaikeuttaa niiden selvittämistä. Korjauskohteiden omistamisen ja hoidon hajanaisuus sekä hankkeiden rahoitusvaikeudet voivat viivästyttää selvitysten käynnistämistä. Kunnissa korjauskohteiden valinta on myös vaikeaa priorisointimenetelmien puutteen vuoksi. Seuratuissa kohteissa korjausprosessin vetovastuu vaihtui prosessin eri vaiheissa ja osapuolten välisessä tiedonkulussa havaittiin suuria puutteita. Hanke jatkuu Tampereen teknillisessä yliopistossa tutkijatyönä tehtävänä seuranta- ja analyysivaiheena, jonka tuloksena luodaan käytännöllinen arviointi- ja seurantalomake eli KAS-lomake korjaushankkeen tueksi. KAS-lomake kokoaa hankkeen tiedot yhteen paikkaan ja varmistaa, että kaikki osa-alueet tulevat huomioiduiksi. KAS soveltuu käytettäväksi kaikissa korjaushankkeissa ja yleiskielisenä se antaa kattavasti tietoa myös muille kuin rakennusalan ammattilaisille. Vuoden 2012 alkupuolella valmistui selvitys, jolla kartoitettiin mahdollisuuksia korjausprosessien tehostamiseen kunnissa, joilla on sisäilmaongelmia. Selvityksen lähtökohtana oli kuntien yhteistoiminnan kehittäminen ja aluehallinnon apu tällaisissa tapauksissa. Työryhmä on antanut ehdotuksensa toiminnan kehittämiseksi yhteistyöviranomaisille ja asiaan liittyville ministeriöille. Kosteusvaurio- ja homeremonttien jälkeen on tärkeää huolehtia asianmukaisesta siivouksesta ennen kuin tiloihin palataan. Talkoiden yhteydessä päivitettiin Työterveyslaitoksen aikaisempaa ohjetta asiasta ja tuloksena on Homevauriokorjaustyömaiden siivous- ja desinfiointiohje. Päivityksestä vastasivat Työterveyslaitos ja Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry. Uusittu ohje löytyy talkoiden kotisivuilta sekä Työterveyslaitoksen kotisivuilta. Valmisteilla olevassa ohjeessa esitetään toimintamalli rakenteissa olevien piilovaurioiden ja terveyshaittojen selvittämiseen terveydensuojeluviranomaisten ja sisäilmaongelmiin perehtyneiden ulkopuolisten asiantuntijoiden yhteistyönä. Ohjeessa käsitellään myös muun muassa yleisimmät riskirakennetyypit, niiden tunnistaminen ja tutkiminen sekä ilmanvaihdon vaikutus kosteusvaurioihin. Ohjeistusta työstävät Kouvolan kaupungin ympäristöterveystarkastaja Reijo Pesonen ja Kotkan kaupungin terveystarkastaja Risto Karnaattu ja sen on tarkoitus valmistua tarkastuskierroksen jälkeen alkuvuodesta Koulutus, pätevöityminen ja tutkimus Koulutuspuolella tapahtuu talkoiden puitteissa paljon. Konkreettisinta on tähän mennessä ollut kosteus- ja homevauriokorjauksiin painottuva, näyttöön perustuva koulutus, joka on osa Talonrakennusalan erikoisammattitutkintoa. Ensimmäinen kosteus- ja homevauriokorjaajan erikoisammattitutkintoon tähtäävä pilottikoulutus alkoi tammikuussa JAKK:n Jyväskylän toimipaikassa. Koulutus on laajuudeltaan 120 päivää, joista 20 päivää on lähi-

14 14 Sisäilmayhdistys raportti 30 opetusta ja loput verkko-opiskelua sekä työssä oppimista. Koulutus on tarkoitettu ammatissa jo pidempään työskennelleille, ja sen suorittaneet voivat hakea tutkintotoimikunnalta erikoisammattitutkintotodistuksen. Yksi talkoiden laajimmasta hankkeista on koulutuksen ja pätevöitymisen synkronointihanke, jota koordinoi FT, rakennusinsinööri Helmi Kokotti Itä-Suomen yliopistosta. Hanke toteutetaan valtionhallinnon, korkeakoulujen ja rakennusalan järjestöjen yhteistyönä ja siihen liittyy myös monia rinnakkaisia koulutusta koskevia hankkeita. Hankkeen tavoitteena on synkronoida nykyisin hyvin hajanainen koulutuskenttä, määritellä pätevyysvaatimukset tietyissä tehtävissä toimiville (kuntotutkija, sisäilma-asiantuntija, valvoja jne.) sekä moduloida koulutus ja järjestää se siten, että siinä voi hyödyntää aiemmin suoritettuja tutkintoja ja ammattikokemusta. Oikeiden asiantuntijoiden tulee olla apua tarvitsevien kansalaisten helposti löydettävissä ja epäpätevät on saatava pois toimijakentältä. Työryhmät ovat valmistelleet ehdotusta koulutuksen järjestämisestä ja pätevyysvaatimuksista ja ehdotus valmistunee vuoden 2012 alkupuolella. Hankkeen lopullinen valmistumisaika on vuoden 2012 loppuun mennessä. Koulutukseen liittyy myös vuoden 2012 alkupuolella valmistunut opetusmateriaali pientalojen riskirakenteiden tutkimiseen. Hankkeessa on luotu erittäin selkeät ja havainnolliset 3D-kuvat eri aikakausien pientalojen riskirakenteista, niiden vaurioitumismekanismeista sekä niiden tutkimisesta. Hanketta jatketaan siten, että seuraavaksi laaditaan opetusmateriaali samalla periaatteella näiden riskirakenteiden korjaamiseen. Koulutusmateriaalin valmistuksesta on vastannut kuntotutkija Pertti Heikkinen Savora Oy:stä ja visuaalisesta puolesta on vastannut Grafical Oy. Tutkimus Sosiaali- ja terveysministeriön johdolla suomalaisten tutkijoiden yhteistyönä aloitettu laaja toksikologisen tutkimusmenetelmän kehittämishanke eli TOXTEST-tutkimushanke on edennyt. Hankkeessa on mukana kolme tutkimuslaitosta (THL, TTL ja Helsingin ja Itä- Suomen yliopistot). Ryhmä testaa tällä hetkellä eri menetelmiä ja ryhmän työskentely jatkuu vielä vähintäänkin vuoden 2012 loppuun asti. Useita pienempiä tutkimuksia ja selvityksiä on käynnissä muiden toiminta-alueiden sisällä. Asuntokauppa ja neuvonta Asuntokaupan turvan kehittämishankkeessa pyritään lisäämään asuntokaupan turvaa niin ostajan kuin myyjän näkökulmasta ja etsitään keinoja, joilla kuluttajat voivat paremmin arvioida myynnissä olevaan asuntoon, kiinteistöön tai talopakettiin liittyviä kosteusvaurioriskejä sekä varautua niihin. Lisäksi pyritään ennaltaehkäisemään riitoja tuomalla kiinteistö- ja asuntokauppaan uusia työkaluja sekä kaupanteon riskit nykyistä selvemmin esiin. Hankkeen lainopillisesta selvitystyöstä vastaa asianajaja, oikeustieteen tohtori ja varatuomari Tiina Koskinen-Tammi Asianajotoimisto Alfa Oy:stä työryhmineen ja hankkeen kuntotarkastuksiin liittyvästä osasta vastaa rakennusinsinööri Antero Pentikäinen Muoto Oy:stä työryhmineen. Työryhmät esittelivät hankkeen ensimmäisen väliraportin talkoiden vuositapaamisessa Tampereella syyskuussa Työryhmä esittää väliraportissaan lukuisia ehdotuksia asunto- ja kiinteistökaupan turvan parantamiseksi. Työryhmän mielestä mm.

15 Sisäilmastoseminaari kuntotarkastuksen suorittamisesta ja siihen liittyvistä vastuista tulisi olla oma laki, kuntotarkastajien toimintaa tulisi valvoa tiukemmin ja kuntotarkastusraporttien tulisi olla kirjoitettu ymmärrettävästi. Lisäksi he ehdottavat kuntotarkastusten syventämistä piilevien virheiden löytämiseksi. Ryhmää laajennetaan kiinteistövälittäjiin, vakuutusyhtiöihin, pankkimaailmaan ja tarvittaessa viranomaisiin ja hankkeen lopullinen valmistumisaika on vuoden 2012 loppuun mennessä. Loppukesästä 2011 talkoissa käynnistyi hanke, jossa selvitetään yhteistyössä eri tahojen kanssa, millä keinoin omakotitalojen kunnon seurantaa voitaisiin edistää ja siten ennaltaehkäistä rakennusten ennenaikaista rapistumista ja siitä syntyviä ongelmia. Hankkeen työryhmää vetää kiinteistöneuvos, DI Markku Salminen. Työryhmän selvitys omakotitalojen kunnossapidon tilasta, kehitystarpeista sekä ratkaisuvaihtoehdoista on määrä valmistua toukokuussa Valtion kiinteistöt ja työpaikat Talkoissa valtion kiinteistöt on oma iso kokonaisuutensa ja talkoiden aikana valtion kiinteistöjä varten laaditaan suunnitelma siitä, miten niissä siirrytään ennakoivaan korjaamiseen ja huolelliseen ylläpitoon sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Kaikki valtion kiinteistöt pyritään ottamaan säännöllisten kuntotutkimusten ja ohjeistetun kiinteistöhuollon piiriin lähivuosina. Senaatti-kiinteistöt on jo aloittanut työn omissa kiinteistöissään ja luonut mm. toimintamallit, ohjeet ja työkalut sisäilmaongelmien selvityksestä, korjauksen tiedottamisen hallinnasta ja onnistumisen seurannasta. Osana talkoita valtio pyrkii viemään Senaatti-kiinteistöjen kokemusten pohjalta hyviksi todettuja toimintamalleja muihin valtion kiinteistöihin eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Hanketta koordinoi johtaja Jukka Riikonen Senaatti-kiinteistöstä. Valtion kiinteistöjen hankkeet jatkuvat läpi koko talkoiden. Muu toiminta Talkoiden ulkoista arviointia tekee Ramboll Management Consulting. Talkoiden ensimmäinen väliarviointi valmistui syyskuussa Arvioinnissa tarkasteltiin, onko talkoissa keskitytty oikeanlaisiin asioihin, miten toiminta vastaa asetettuihin tavoitteisiin ja ovatko toimintatavat oikeanlaisia suhteessa päämääriin. Arviointiin osallistui yhteensä 85 talkoissa mukana olevaa henkilöä. Vastaajien mielestä talkoiden tavoitteita pidetään onnistuneina ja itse ohjelmaa tarpeellisena. Ohjelmalla on vastaajien mielestä hyvät mahdollisuudet saavuttaa tavoitteensa. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua talkoiden laaja-alaisuus varattuihin resursseihin verrattuna. Arvioinnin yhteenvedossa suositellaan, että ohjelmaa fokusoidaan tiukemmin: valitaan mihin halutaan aidosti vaikuttaa ja mihin on realistista vaikuttaa. Lisäksi muistutetaan, että käynnistetyille hyville toimenpiteille tulee löytyä jatkaja ohjelman jälkeen. Seuraava eli toteutusvaiheen arviointi tehdään todennäköisesti syksyllä 2012 ja päätösvaihetta sekä talkoiden vaikutusta mitataan syksyllä 2014.

16 16 Sisäilmayhdistys raportti 30 TALKOIDEN VIESTINTÄ Kosteus- ja hometalkoot on ennen kaikkea koulutus- ja viestintätalkoot. Viestinnän avulla tieto ja laadittavat työkalut saadaan käyttäjien tietoon. Talkoiden viestintä on pyritty saamaan alusta lähtien avoimeksi ja mahdollisimman interaktiiviseksi. Talkoilla on omat kotisivut osoitteessa josta löytyy tieto kaikista meneillään olevista hankkeista sekä hankkeiden tuloksia ja loppuraportteja. Lisäksi talkoot julkaisee uutiskirjettä noin kerran kuussa ajankohtaisista asioista. Kirjeen voi tilata kotisivujen kautta. Loppuvuodesta talkoot käynnistää kansalaisille ja etenkin omakotitalo-omistajille suunnatun viestintäkampanjan. Kampanjan tavoite on saada tavallinen talonomistaja pitämään talostaan huolta ja ennalta ehkäisemään kosteusvaurioita. Tavoite on opettaa talonomistajille mitkä kohdat eri ikäisissä rakennuksissa ovat vaurioitumisherkkiä, miten niiden mahdollinen vaurioituminen todetaan ja miten vaurioitumattomia osia suojellaan jatkossa. Lisäksi neuvotaan miten ongelmatilanteissa löytää osaavan asiantuntijan avukseen. Suunnitelmana on toteuttaa visuaalisesti houkutteleva, helppolukuinen internet-sivusto eri ikäkausien ok-talojen riskirakenteista, niiden tutkimisesta ja varsinkin niiden vaurioitumisen ennaltaehkäisemisestä. Lisäksi talkoot suunnittelee tv-ohjelma-sarjaa, joka herättää suomalaiset ja houkuttelee heidät internet sivustolle tutustumaan aiheeseen paremmin. Juhani Pirinen, ymparisto.fi tai ymparisto.fi

17 Sisäilmastoseminaari KOSTEUS- JA HOMEVAURIOKORJAUSPROSESSIN ARVIOINTI Paavo Kero, Jommi Suonketo ja Juha Vinha Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos TIIVISTELMÄ Kunnissa käytetään vuosittain suuria rahasummia kosteus- ja homevauriokorjaamiseen. Valitettavan usein korjaushankkeissa kuitenkin epäonnistutaan, jolloin terveysongelmat jatkuvat ja korjauskustannukset kasvavat. Havaittuihin ongelmiin tulisi puuttua nopeasti, ja vaurioiden aiheuttaja tulisi selvittää viipymättä. Kiinteistön omistamiseen ja hoitoon liittyvien toimintojen hajauttaminen eri yksiköiden välille voi viivästyttää selvityksien käynnistämistä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kosteus- ja homeongelmien havaitsemista, kohteiden priorisointia, suunnittelua, korjaustyötä, tiedottamista, valvontaa ja seurantaa. Tutkimus on osa laajaa Kosteus- ja hometalkoot -ohjelmaa. HAVAINTOJA SEURANTAKOHTEISTA Tässä esitettävät tutkimustulokset perustuvat Tampereen teknillisessä yliopistossa viime elokuussa julkaistuun diplomityöhön. Työssä käytetyt tiedot on kerätty pääosin seuraamalla viittä case-kohdetta, joissa tehtiin home- ja kosteusvauriokorjauksia. Kohteina olivat sairaala, hoitokeskus, kaksi päiväkotia ja koulu. Kohteiden bruttopinta-alat ovat bruttoneliömetriä. Diplomityön teoriaosa perustuu kirjallisuuskatsaukseen. Esityksessä käydään läpi seurantakohteista ja kohdekunnista tehtyjä havaintoja ja esitetään ne rinnakkain kirjallisuudesta kerätyn teoriaosuuden kanssa. Korjaushankkeiden priorisointimenetelmät puuttuvat Koska korjaustarpeessa olevien kiinteistöjen määrä on monessa kunnassa melko suuri, ei kaikkia kiinteistöjä pystytä korjaamaan välittömästi vikoja tai vaurioita havaittaessa. Näin ollen korjauskohteista tulee valita kiireellisimmin korjausta tarvitsevat kiinteistöt. Ensisijaisesti tulisi korjata kiinteistöt, joissa melko pienellä investoinnilla voidaan korjata vauriot ja taata käyttäjille terveelliset ja turvalliset tilat. Kahdessa, alle brm 2 laajuisessa, seurantakohteessa korjauskustannukset muodostuivat hyvin suuriksi, yli / brm 2. Tämä on hyvin lähellä vastaavan kohteen uudishintaa, mutta kohteiden kunto ja laatutaso jäivät korjausten jälkeenkin uudisrakennuksen tasoa alhaisemmaksi. Tilojen toiminnallisuutta tulisi parantaa korjausten yhteydessä Usein toiminnassa ja toimintatavoissa on tapahtunut muutoksia rakennuksen valmistumisen jälkeen, mikä aiheuttaa ongelmia tilojen käytettävyydelle ja tehokkaalle toiminnalle. Teknisen kunnon aiheuttamat korjaustarpeet voitaisiin nähdä mahdollisuutena

18 18 Sisäilmayhdistys raportti 30 uudistaa tiloja vastaamaan paremmin nykyisiä ja tulevia käyttötarpeita sekä tehostaa toimintaa. Laajan korjauksen yhteydessä voidaan luontevasti myös pohtia nykyisiä toimintatapoja ja mahdollisuuksia tehostaa niitä tilajärjestelyjä muuttamalla. Ainoastaan yhdessä seurantakohteessa kiinnitettiin huomioita toiminnassa tapahtuneeseen muutokseen ja pyrittiin parantamaan tilojen toiminnallisuutta muuttamalla tilajärjestelyjä. Muissa seurantakohteissa ei tehty merkittäviä muutoksia tilojärjestelyihin, vaikka toiminnassa oli tapahtunut suuria muutoksia kohteen valmistumisen jälkeen. Muutokset kohteessa ja vauriotilanteessa huomioitava hankkeen edetessä Korjaushankkeen vaiheet ovat tyypillisesti seuraavat: 1) tarveselvitys 2) hankesuunnittelu 3) korjaussuunnittelu 4) toteutus. Seuraavaan vaiheeseen siirryttäessä lähtötietoina toimivat tyypillisesti edellisessä vaiheessa laaditut asiakirjat. Lisäksi, varsinkin hankkeen alkuvaiheessa, kohdekäyntien yhteydessä voidaan laatia lista pikaisista toimenpiteistä, jolla estetään tai hidastetaan vaurioiden etenemistä. Myös näiden toimenpiteiden vaikutukset tulisi huomioida hankkeen edetessä. /1/ Tarveselvitysvaiheessa määrättiin tehtäväksi muutamia pikaisia korjaustoimenpiteitä. Niitä olivat muun muassa ikkunoiden uusiminen sekä lattian ja ulkoseinän välisen liitoksen tiivistäminen. Nämä toimenpiteet poistivat kohteen sisäilmaongelmat lähes täysin, kuitenkin hanke eteni toteutukseen alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti. Kohteessa tehtiin laajoja korjaustoimenpiteitä ja korjauskustannukset olivat hyvin lähellä vastaavan kohteen uudishintaa. Kaikki vauriot korjattava kerralla kuntoon Viimeistään hankesuunnitteluvaiheessa korjauskohteen kunto ja siinä esiintyvät vauriot tulisi tutkia kattavasti. Lisäksi tulisi arvioida korjauskustannukset ja mahdollisuudet niiden rahoittamiseen. Lopullinen korjauspäätös tulisi tehdä vasta hankesuunnitelman valmistuttua, kun hankkeen kustannukset ja rahoitus ovat selvillä. Rakennuttaja teki korjauspäätöksen jo alkutarkastuksen yhteydessä. Tämän jälkeen tarveselvitys ja hankesuunnitelma tehtiin melko suppeina. Jo ennakolta oli tiedossa kohteeseen saatavan korjausmäärärahan suuruus. Määräraha ei kuitenkaan riittänyt kaikkien vaurioiden korjaamiseen, joten osa vaurioista päätettiin jättää korjaamatta. Korjaamatta jätetyt, vaurioituneet rakenteet muodostavat erittäin suuren riskin uusille vaurioille. Korjaamatta jätettävistä vaurioista ei mainita hankesuunnitelmassa lainkaan. Suunnittelussa huomioitava kohteen ja vaurion erityispiirteet Kosteus- ja homevaurioiden korjausten suunnittelu vaatii erityistä asiantuntemusta korjaustekniikasta, rakennusfysiikasta sekä kosteus- ja homevaurioiden terveysvaikutuksista. Uudisrakentamisen suunnittelussa käytetään paljon yleisesti hyväksyttyjä suunnitteluratkaisuja ja toteutusmenetelmiä. Vastaavia tyyppiratkaisuja on kuitenkin hankalaa soveltaa suoraan vaurioituneiden rakenteiden korjaamiseen, vaan jokaisessa vauriotilanteessa on omia erityispiirteitä, jotka tulee ottaa huomioon korjausratkaisuja suunniteltaessa. Oleellisinta on tuntea rakenteeseen vaikuttaneet vauriomekanismit, jotta osataan korjata pelkän vaurion lisäksi myös vaurion aiheuttaja. /2/

19 Sisäilmastoseminaari Rakennesuunnittelijan laatimassa korjausratkaisussa pyrittiin saamaan vanha ulkoseinärakenne toimimaan uuden rakenteen tavoin. Vanhassa ja monin paikoin homevaurioituneeksi todetussa tiili-villa-tiili seinärakenteessa ei ollut ilmarakoa eikä se toiminut nykyohjeiden mukaisesti tuulettuvana rakenteena. Rakenteen ilmavuodot keskittyivät lähinnä ikkunaliitoksiin. Korjauksessa seinärakenteen tuuletusta yritettiin parantaa tekemällä tiiliverhoukseen noin 10 cm x 10 cm kokoisia tuuletusaukkoja. Seinärakennetta ei kuitenkaan ole mahdollista saada uuden ilmaraollisen rakenteen tavoin tuulettuvaksi. Sen sijaan tuuletusaukot huonontavat rakenteen ilmanpitävyyttä ja ohjaavat ilmavirtausta mikrobivaurioituneeksi todettuun alaosaan. Täten ne edesauttavat yhdessä tehostetun ilmanvaihdon kanssa epäpuhtauksien kulkeutumista huoneilmaan, ja saattavat jopa lisätä koettuja sisäilmaongelmia. Aktiivinen viestintä lisää luottamusta ja edistää korjaushankkeen onnistumista Rakennuksissa esiintyvät mikrobivauriot voivat aiheuttaa hankalasti selvitettävän ja monisyisen ongelmavyyhdin. Etenkin ongelmien pitkittyminen ja tiedon puuttuminen saavat aikaan huhukierteen muodostumisen käyttäjien keskuudessa. Usein havaitut puutteet ja ongelmat yhdistyvät ihmisten huoleen omasta terveydestä. Tilan käyttäjien ja kiinteistön omistajan välille voi helposti muodostua luottamuspula. Ongelman ratkaisemisen kannalta tilan käyttäjien ja omistajan välinen luottamus on hyvin tärkeää. Viestinnän järjestäminen tulisi suunnitella jo etukäteen. Näin mahdollisiin ongelmiin osataan puuttua nopeammin ja huhujen syntyminen saadaan varmimmin estettyä. Viestintä ei saisi olla vain tiedon välittämistä, vaan sen tavoitteena tulisi olla sujuva tiedon ja kokemusten vaihto käyttäjien ja asiantuntijoiden välille. /3/ Seurantakohteessa järjestettiin kuntotutkimusten valmistuttua tiedotustilaisuus, jossa kerrottiin kohteessa esiintyvistä vaurioista. Tässä vaiheessa ei kuitenkaan ollut vielä tietoa mitä korjaustoimenpiteitä tullaan kohteessa tekemään ja millä aikataululla. Tämän jälkeen käyttäjille ei viestitty hankkeen etenemisestä lainkaan. Kuntotutkimusten valmistumisesta kului lähes kymmenen vuotta korjaustöiden aloittamiseen ja käyttäjien keskuudessa nousi esille suuri huoli omasta terveydestä. Osin huolestuneisuus johtui epätietoisuudesta sekä liioitelluista ongelmista. Käyttäjät saivat tietoja hankkeen etenemisestä pääasiassa paikallislehden lehtijuttujen perusteella. Paikkakorjaamisen hyödyt punnittava tarkoin Rakenteet ja rakennusosat on kannattavinta uusia, kun niiden käyttöikä on lähes lopussa. Kunnossa olevia ja toimivia rakenteita ei kannata uusia, mutta toisaalta, jos rakenteet päästetään kulumaan loppuun, vauriot voivat edetä hyvinkin nopeasti. Kartoittamalla rakenteet ja niiden kunto sekä tarkastelemalla koko kiinteistökantaa voidaan korjaukset järjestää optimaalisesti. /4/ Seurantakohteen julkisivu- ja ikkunaliitoksissa havaittiin laajoja vaurioita. Kaikkien esiintyvien vaurioiden poistamiseksi julkisivurakenteet olisi täytynyt uusia kauttaaltaan. Tämä on kuitenkin kallis toimenpide, eikä kunnan investointiohjelmassa ollut varaa näin mittavaan korjaukseen. Tästä syystä päätettiin korjata vain pahiten vaurioituneimmat osat. Jo tätä korjausta tehdessä on kuitenkin jo tiedossa kohteen peruskorjaus noin 7 vuoden kuluttua. Peruskorjauksen yhteydessä kaikki nyt korjattavat julkisivurakenteet tullaan

20 20 Sisäilmayhdistys raportti 30 purkamaan ja uusimaan täysin. Paikkakorjattavien rakenteiden käyttöikä jää näin ollen erittäin lyhyeksi. Käyttäjien vaatimukset muuttuvat hankkeen edetessä Hankesuunnitelmassa selvitetään ja arvioidaan hankkeen perusteet, tarpeellisuus ja toteutusmahdollisuudet. Lähtötietoina hankesuunnitelmaa laadittaessa ovat aiemmin laadittu tarveselvitys, tiloilta vaadittavat ominaisuudet sekä hankkeen aikatauluvaatimus. Hankesuunnitelmassa esitetään hankkeelle asetettavat laajuus-, laatu-, kustannus- ja aikatauluvaatimukset. Nämä tiedot toimivat vaatimuksina rakennussuunnittelussa ja ohjaavat näin suunnittelua. /5/ Käyttäjien vaatimukset tilojen laadulle ja ominaisuuksille muuttuivat merkittävästi hankesuunnittelun jälkeen. Korjaustöiden aikana jouduttiin muuttamaan tilajärjestelyjä, mikä nosti korjauskustannuksia ja aiheutti korjausaikataulun pitkittymisen. Puutteellisten kuntotutkimustietojen vuoksi korjauskustannukset ja aikataulu ylittyvät Rakennuksen korjaamista ja mahdollisia korjaustapoja mietittäessä tulee rakennuksen nykykunto tuntea riittävän hyvin. Rakennuksen kunnon arvioinnin tulee olla asteittain tarkentuvaa. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan kohteessa esiintyviä riskirakenteita ja suoritetaan vauriokatselmus, jossa pyritään etsimään merkkejä mahdollisista vaurioista aistinvaraisin menetelmin. Katselmuksessa tarkastetaan kaikki tilat: sisätilojen lisäksi on tarkastettava ryömintätilat, ullakkotilat, vesikatto sekä ulkoseinät. Ennen korjausten suunnittelun aloittamista tulisi lisäksi suorittaa kattava kuntotutkimus, jotta saataisiin mahdollisimman tarkka kuva esiintyvistä vaurioista. Jos joitakin rakennusosia aiotaan jättää korjaamatta, tulisi niiden kunto tutkia tarkasti ja arvioida muodostaako rakennusosan heikko kunto merkittävää riskiä rakennuksen äkilliselle vaurioitumiselle. /2/ Viimeistelytöiden yhteydessä tehdyssä ilmanvaihtokanavien nuohouksessa havaittiin kanavissa suojaamatonta mineraalivillaa äänenvaimentimena. Tarkempien tutkimusten jälkeen kanavistosta löytyy mineraalivillaa hyvin laajalti. Kaikki mineraalivillaa sisältävät kanavat jouduttiin uusimaan ja myös osa viereisistä rakenteista jouduttiin uusimaan kanavien uusimisen yhteydessä. Tämä pidensi merkittävästi korjausaikataulua ja lisäsi korjauskustannuksia. Psykososiaaliset tekijät vaikuttavat koettuun työympäristöön Fyysiseen työympäristöön vaikuttavat tekijät voidaan jakaa fysikaalisiin, biologisiin ja kemiallisiin. Niiden lisäksi työympäristöön vaikuttaa psykososiaalisia tekijöitä. Ihmisen kokema työympäristön sisäilmasto ja siinä olevat ongelmat muodostuvat näiden kahden tekijän yhteisvaikutuksesta. Työntekijät, jotka eivät koe työtään mielenkiintoiseksi, joutuvat jatkuvasti työskentelemään liian suuren työtaakan alla tai kokevat omat vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi, raportoivat selvästi muita enemmän olosuhdehaitoista ja sisäilmaoireista kuin myönteisesti työympäristönsä arvioivat työntekijät. Kohteen ongelmat ovat olleet työntekijöiden keskuudessa paljon esillä. Ongelmista on keskusteltu työpaikalla aktiivisesti ja monenlaisia huhuja mahdollisista ongelmien syistä