AVOTOIMISTON SISÄYMPÄRISTÖN PARANTAMISEN VAIKUTUKSET TOIMISTOTYYTYVÄISYYTEEN

Transkriptio

1 Sisäilmastoseminaari AVOTOIMISTON SISÄYMPÄRISTÖN PARANTAMISEN VAIKUTUKSET TOIMISTOTYYTYVÄISYYTEEN Valtteri Hongisto, Annu Haapakangas, Jukka Keränen, David Oliva, Hannu Koskela, Esa Sandberg*, Seija Veisterä** Työterveyslaitos, Lemminkäisenkatu B, Turku, etunimi.sukunimi@ttl.fi * Satakunnan ammattikorkeakoulu, Tekniikantie 2, Pori ** OP-Pohjola, Toimitilapalvelut, Teollisuuskatu 1 b, Helsinki TIIVISTELMÄ Tavoitteena oli selvittää, miten avotoimiston peruskorjaus vaikutti toimistotyytyväisyyteen. Tutkimus käsitti kyselyn ja sisäympäristömittaukset ennen ja jälkeen peruskorjauksen. Sisäympäristön suunnittelussa kiinnitettiin huomiota etenkin huoneakustiikkaan, ilmastointiin, valaistuksen laatuun, toimistotilojen monimuotoisuuden kehittämiseen ja kalusteiden yhtenäisyyteen. Mittausten perusteella parannuksia saavutettiin kyseisillä osaalueilla. Tyytyväisyys työympäristöön kokonaisuutena parani merkitsevästi. Koetut olosuhteet paranivat kaikkien sisäympäristötekijöiden kohdalla. Eniten koettiin parannusta ääniolosuhteissa, ilmanlaadussa ja valaistuksessa. TAUSTA JA TAVOITE Työterveyslaitos on kehittänyt toimistoympäristökyselyä kymmenissä toimistoissa tunnistamaan sisäympäristön kehittämiskohteita tai osoittamaan sisäympäristöparannusten vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Aikaisemmissa julkaisuissa on vertailtu erilaisia toimistoratkaisuja /1,2/ ja akustisten parannusten vaikutuksia /3,4/. Kyselyä haluttiin TOTIhankkeessa kehittää soveltumaan kokonaisvaltaisiin saneerauksiin, koska niitä tapahtuu jatkuvasti yrityksissä mutta niiden hyötyvaikutuksia harvoin tutkitaan tieteellisin keinoin. Tutkimuksen tavoitteena oli osoittaa, mitä hyötyjä toimiston peruskorjauksessa voidaan saavuttaa toimistotyytyväisyyden ja työntekijän hyvinvoinnin kannalta, jos huomioidaan sisäympäristön kehittäminen mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. AINEISTOT JA MENETELMÄT Tutkimus käsitti kyselyn ja sisäympäristömittaukset ennen ja jälkeen peruskorjauksen. Tutkimus toteutettiin OP-Pohjolan eräässä toimitilassa, jossa oli 45 työpistettä ja pinta-ala 910 m 2. Yksikön tehtävinä olivat yrityksille ja yksityishenkilöille kohdistuvat asiantuntijapalvelut. Työ koostui asiakaspalvelusta puhelimessa ja työasemalla sekä aineistojen tutkimisesta. Tehtävät olivat vaihtelevasti yksilö- ja tiimityötä. Työpisteet sijaitsivat avotoimistossa muutamaa esimiestä lukuunottamatta. Tilan ongelmiksi koettiin melu, huono ilmanlaatu, lämpöolot, epäsiisteys, sokkeloisuus ja kalusteiden epäyhtenäisyys, epäselvät kulkureitit ja tilojen yleinen toimimattomuus.

2 2 Sisäilmayhdistys raportti 2X. Saneeraus oli kokonaisvaltainen, jonka myötä uusittiin mm. ilmanjako ja jäähdytys, valaistus, kalustus ja layout (Kuva 1). Muutoksessa pyrittiin erityisesti parantamaan ääniympäristöä, minkä vuoksi rakennettiin pienpalaverihuoneita, äänieristettiin toimiston läpi johtava paljon käytetty kulkureitti ja rakennettiin äänieristetty taukotila. Aikaisemmin taukotila sijaitsi kulkureitin varrella. Alaslasketun katon absorptiomateriaalit olivat ennen saneerausta vaihtelevasti joko akustista luokkaa D tai A (EN 11654). Absorptiomateriaalin peittoaste oli arviolta 50 %. Muutoksen jälkeen katossa oli yhtenäinen luokan A absorptiomateriaali ja materiaalin peittoaste lähestyi 75 prosenttia. Julkisivuun liittyville seinille asennettiin absorptiolevykenttiä. Ilmanvaihdon äänitaso oli ennen saneerausta paikasta riippuen dba. Saneerauksen jälkeen se putosi alle tason 35 dba, jolloin puheäänet olisivat häirinneet aikaisempaakin enemmän. Liian hiljaisen työtilan välttämiseksi asennettiin puheenpeiteäänijärjestelmä, jonka tavoitteena oli yhdessä absorptiomateriaalin kanssa lisätä puheyksityisyyttä. Peiteääni toteutettiin sijoittamalla alakaton yläpuolelle kaiutinverkosto (noin 1 kpl/10 m 2 ), jolla tuotettiin tilaan suositusten mukainen tasainen ja mahdollisimman vähän häiritsevä, mutta puhetta hyvin peittävä puheenpeiteääni. Peiteäänen taajuusjakauma säädettiin RIL mukaisesti ja tasoksi asetettiin 42 dba. Peiteäänen taso tarkistettiin kaikissa työpisteissä. Ilmastointijärjestelmänä toimi ennen saneerausta 2-kanavajärjestelmä, joka oli jaettu 3 vyöhykkeeseen. Tuloilman lämpötila säädettiin sekoittimessa ennen päätelaitteita. Jäähdytysteho oli riittämätön auringon puoleisella julkisivulla. Saneerauksen yhteydessä tilaan rakennettiin aktiiviset jäähdytyspalkit. Ilmamäärät eivät muuttuneet saneerauksen yhteydessä. Ulkoilmavirta oli noin 1.8 l/s m 2. Valaistus uusittiin Sisäilmastoluokituksen 2008 luokan S2 tasalle. Vanhat keskitetysti ohjatut kattovalaisimet vaihdettiin työpistekohtaisesti ohjattaviin kattovalaisimiin. Työpistevalaisimia sai käyttöön pyydettäessä. Saneerauskustannukset olivat kokonaisuudessaan noin 1000 /m 2 sisältäen rakennukseen tehdyt muutokset sekä kaikkien kalusteiden uusimisen. Kuva 1. Pohjakuva ennen ja jälkeen muutoksen. Kulkureitit harmaalla. Tilassa tehtiin ennen ja jälkeen saneerauksen ilmastointijärjestelmän kartoitus, sisäilmastomittaukset ja huoneakustiset mittaukset. Muuttoaikataulun vuoksi sisäilmastomittaukset jouduttiin ennen saneerausta tekemään puolityhjässä tilassa eikä tuloksista voida tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Siksi tuloksissa keskitytään akustisiin mittauksiin, jotka kyettiin tekemään riittävän laajoina sekä ennen että jälkeen saneerauksen. Huoneakustiset mittaukset tehtiin ISO :2011 mukaan /5/.

3 Sisäilmastoseminaari Kysely lähetettiin koko osaston henkilökunnalle nimettömänä (45 hlö). Henkilökunnalle informoitiin etukäteen kyselystä ja sen tarkoituksesta. Ennen saneerausta (Vaihe 1) vallinneita olosuhteita koskevaan kyselyyn vastasi 22 henkilöä. Saneerauksen jälkeen (Vaihe 2) kyselyyn vastasi 20 henkilöä. Tuloksissa tarkastellaan vain avotoimistossa työskenteleviä, jolloin vastaajamääriksi jäi 19 ja 20. Vaihtuvuus tarkastelujaksolla oli kohtalaisen suuri, mikä näkyi vastauksissa: saneerauksen jälkeen vastanneista vain 60 % oli työskennellyt samoissa tiloissa ennen saneerausta. Vain viisi henkilöä vastasi molempiin kyselyihin. Tämän vuoksi tilastollinen analyysi toteutettiin ryhmien välisenä. Muutoksen tilastollista merkitsevyyttä tutkittiin epäparametrisellä Mann-Whitneyn U-testillä. Saneeraus alkoi 12/2009, jolloin henkilöstö muutti evakkoon saneerauksen ajaksi. Paluumuutto tiloihin tapahtui 6/2010. Kyselytutkimuksen vaihe 1 toteutettiin 12/2009 henkilöstön juuri siirryttyä väistötiloihin ja vaihe 2 henkilöstön sopeuduttua uusiin tiloihin 3/2011. Sisäympäristön mittaukset toteutettiin 11/2009 ja 11/2010. TUTKIMUSTULOKSET Huoneakustiset olosuhteet olivat ennen saneerausta Sisäilmastoluokituksen luokassa S1. Olosuhteet paranivat saneerauksen jälkeen, sillä häiritsevyysetäisyys r D oli ennen saneerausta 4-7 metriä kun se saneerauksen jälkeen oli enää 3-4 metriä. Etäisyys r D tarkoittaa etäisyyttä puhujasta, jonka ulkopuolella puheen häiritsevyys alkaa pienentyä. Lämpöolosuhteet olivat molemmissa vaiheissa Sisäilmastoluokassa S3. Ilmanlaatua kuvaava hiilidioksidipitoisuus oli molemmissa vaiheissa Sisäilmastoluokassa S1. Vetoa ei esiintynyt laajemmassa määrin. Mittauksia ei tehty kesäaikaan, jolloin jäähdytyskuorma on suurempi. Arvioiden mukaan saneerauksen jälkeisenä kesänä ei ollut esiintynyt yhtä korkeita lämpötiloja kuin aikaisempina vuosina, mikä voitiin myös laskennallisesti todeta suuremman jäähdytyskapasiteetin perusteella. Toimistoympäristöön oltiin kokonaisuutena merkittävästi tyytyväisempiä saneerauksen jälkeen (kuva 2). Sisäympäristön eri tekijöistä koettiin vähemmän haittaa saneerauksen jälkeen (Taulukko 1). Tilastollisesti merkitsevä parannus tapahtui ilmanlaadussa, melussa, valaistuksessa ja epäjärjestyksessä. Vaiheessa 1 eniten keskittymishaittaa (Taulukko 2) aiheuttivat remontin äänet, jotka tulivat kyseisen kerroksen yläpuolella olleesta remontista. Vaiheessa 2 remontin äänet poistuivat, mikä hieman vaikeuttaa melua koskevien kokemusten vertailua. Merkitsevästi vähenivät myös kulkemisen äänet ja puheäänet yleisistä tiloista, mikä oli seurausta käytävän ja taukotilan äänieristyksestä ja huoneakustiikkaparannuksista (absorptio ja peiteääni). Taustahuminan aiheuttamassa keskittymishaitassa ei ilmennyt haitallisia muutoksia vaan päinvastoin. Puheenpeittoääni ei siten muodostunut uudeksi häiritseväksi äänilähteeksi. Vaiheessa 2 koettiin melun aiheuttavan vähemmän haittaa työnteolle (Taulukko 3). Tilastollisesti merkitsevä parannus tapahtui puhelinkeskustelujen kohdalla. Työympäristön parannuksia tapahtui useilla osa-alueilla kuten ergonomia, siisteys, päivänvalo, kaluste-ergonomia ja neuvottelutilat (Taulukko 4). Työntekijät kokevat ympäristön sopivan työtehtävien hoitamiseen entistä paremmin. Keskittymistä vaativia töitä ja luottamuksellisia keskusteluja varten tarvittaisiin lisää yksityisempiä tiloja.

4 4 Sisäilmayhdistys raportti 2X. Asteikko: 1 erittäin tyytymätön 7 erittäin tyytyväinen Kuva 2. Tyytyväisyys työympäristöön (p<.01). Taulukko 1. Työympäristön haittatekijät. Asteikko: 1 ei lainkaan; 5 erittäin paljon. Osa kysymyksistä esitettiin vain vaiheessa 2. KYSYMYS Kuinka paljon seuraavat työympäristöön liittyvät tekijät Vaihe 1 Vaihe 2 tilastollinen ovat haitanneet sinua työpisteessäsi kuluneen kuukauden aikana? N = 19 N = 20 merkitsevyys Veto Liian matala lämpötila Liian korkea lämpötila Huono ilmanlaatu p<.01 Melu, ääniolosuhteet p<.01 Puheyksityisyyden puute 3.0 Liian voimakas / vähäinen valaistus p<.01 Häikäisy, näyttöpääteheijastukset Pöly tai lika Epäjärjestys tilassa p<.01 Tunne että tilassa on liikaa ihmisiä Liike näkökentässä, esim. ihmiset 1.9 Työpisteen avonaisuus, näkösuojien puute 2.7 Taulukko 2. Toimiston äänilähteiden aiheuttama keskittymishaitta. Asteikko: 1 ei lainkaan; 5 erittäin paljon. KYSYMYS Kuinka paljon seuraavat äänet ovat haitanneet keskittymistä työhösi kuluneen kuukauden aikana? Vaihe 1 N = 19 Vaihe 2 N = 20 tilastollinen merkitsevyys Ilmanvaihto, taustahumina Toimistolaitteiden ääni Puhelinten soiminen Puheäänet läheisistä työpisteistä Puheäänet yleisistä tiloista p<.05 Kulkemisen äänet; askeleet, ovet p<.05 Remontointi, rakennustyöt p<.001 Muiden työn äänet Siivouksen äänet

5 Sisäilmastoseminaari Taulukko 3. Ääniympäristön vaikutus työtehtäviin. Asteikko: 1 ei lainkaan; 5 erittäin paljon. KYSYMYS Kuinka paljon työympäristön äänet tai puutteellinen äänieristys ovat haitanneet suoriutumistasi seuraavissa työtehtävissä kuluneen kuukauden aikana? Vaihe 1 N = 19 Vaihe 2 N = 20 Lukeminen, kirjoittaminen Ideointi, suunnittelu, ongelmien ratkaisu tilastollinen merkitsevyys Puhelinkeskustelut, esim. asiakaspalvelu puhelimessa p<.05 Yhteistyö ja keskustelu muiden työntekijöiden kanssa Luottamukselliset keskustelut esim. esimiehesi tai alaisesi kanssa Taulukko 4. Työympäristön haittatekijät. Asteikko: 1 täysin eri mieltä; 5 täysin samaa mieltä. HUOM: Asteikon suunta vaihtelee kysymysten välillä. KYSYMYS Mitä mieltä olet seuraavista työympäristöäsi koskevista väittämistä? Vaihe 1 N = 19 Vaihe 2 N = 20 tilastollinen merkitsevyys Paikka tuntuu rauhattomalta Tunnen kuuluvani tänne Täällä on paljon häiritseviä asioita Paikka on sekasortoinen p<.05 Täällä oleminen sopii persoonallisuuteeni Tässä ympäristössä työtoverit on helppo tavoittaa Täällä on välitön ja mukava tunnelma Yhteistyö sujuu täällä tehokkaasti Työn tekemiselle on riittävä rauha Työtilassa on riittävästi näköesteitä Toiset työpisteet ovat liian lähellä omaani Työpisteeseen tulee riittävästi päivänvaloa p<.05 Tarvitsisin lisävalaistusta työpisteeseeni p<.05 Olen tyytyväinen mahdollisuuksiini säätää valaistusta työpisteessäni. Olen tyytyväinen nykyisten kalusteiden säätömahdollisuuksiin p< p<.01 Työpisteessäni on riittävästi työskentely- ja säilytystilaa Neuvottelutiloja on riittävästi p<.05 Tämä ympäristö sopii työtehtävieni hoitamiseen p<.05 Jos en pysty keskittymään omassa työpisteessäni, voin siirtyä helposti rauhallisempaan paikkaan työskentelemään. Täällä on helppo löytää paikka, jossa voin keskustella tai puhua puhelimessa asioista, joita en halua toisten kuulevan POHDINTA Meluhaittojen vähenemiseen oli useita syitä kuten taukotilojen äänieristys, kulkureitin äänieristäminen avotoimistosta, vaimennusmateriaalin lisääminen ja puheenpeiteäänijärjestelmä. Tämän tutkimuksen avulla ei voida osoittaa, mikä näistä tekijöistä vaikutti tulokseen eniten. Aikaisemman tutkimuksen perusteella on voitu osoittaa vastaavankaltaisia tuloksia, kun tilaan on asennettu peiteäänijärjestelmä /3/. Laboratoriotutkimuksissa on voitu aikaisemmin osoittaa objektiivisilla mittareilla (suorituskykymittarit), että ei-toivotut puheäänet haittaavat kognitiivisesti vaativien työtehtävien suorittamista sitä enemmän, mitä paremmin puheäänet erottuvat /6/. Tässä kenttätutkimuksessa saatiin viitteitä subjektiivisilla mittareilla, että puhelinkeskustelut häiriintyvät myös ei-toivotuista puheäänistä ja että akustisilla parannuksilla voidaan

6 6 Sisäilmayhdistys raportti 2X. helpottaa suoriutumista puhelintyössä. Ilmeistä tarvetta olisi laboratoriotutkimukselle, jossa selvitetään puhelintyössä suoriutumista, kun huoneakustiikkaa muutetaan. Hiilidioksidipitoisuus ja ulkoilmavirrat eivät muuttuneet saneerauksen yhteydessä. Kokemus ilmanlaadun merkitsevästä paranemisesta johtunee kalusteiden ja pintamateriaalien uusimisesta, paperin määrän pienenemisestä ja siivouksen helpottumisesta väljemmän kalustesijoittelun myötä. Ilmanlaadun arvioidaan usein huononevan lämpötilan noustessa. Korkeiden lämpötilojen hallinta parani kohteessa paremman jäähdytyksen vuoksi, mikä voi selittää kokemusta etenkin kesäaikaan. Tutkimus on ainutlaatuinen, koska siinä voitiin tarkastella pohjamitoiltaan ja työpistemääriltään samana pysyvää avotoimistoa kahdessa eri sisäympäristöolosuhteessa. Tutkimusasetelman puutteena oli tutkimusten aloittaminen liian myöhään. Vaiheen 1 kysely ja sisäilmastomittaukset tehtiin vasta, kun puolet oli jo siirtynyt väistötiloihin. Kyselyyn vastattiin pääosin evakkotiloista, mikä on saattanut hieman vaikuttaa tuloksiin. Esimiesten käsitys toimitilamuutoksesta kuitenkin tuki tässä esitettyjä tuloksia eikä väistötilasta vastaaminen liene vaikuttanut suuresti vastausten todenmukaisuuteen. Ilmastoinnin seurantamittauksia tulisi myös tehdä pidemmällä aikavälillä ja eri vuodenaikoina, jotta tulokset edustaisivat tilan olosuhteita. Lisäksi vastaajamäärät olivat pieniä ja vaiheisiin 1 ja 2 vastasivat pääosin eri ihmiset, jolloin luotettavaa parivertailua ei voitu tehdä. Vastaajien suuri vaihtuvuus on usein ongelmana kenttätutkimuksissa, mihin ei voi etukäteen vaikuttaa. Kyselyn psykososiaalisten kysymysten perusteella työyhteisössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia tarkastelujakson aikana, joten on epätodennäköistä, että havaitut tulokset olisivat vääristyneet työyhteisöön liittyvistä muutoksista johtuen. Tulokset antavat selviä merkkejä siitä, että avotoimistojen sisäympäristöolosuhteita on mahdollista parantaa merkittävästi järkevällä suunnittelulla. Kokonaisvaltainen sisäympäristön parantaminen on kannattavaa työntekijän hyvinvoinnin kannalta. Tässä kehitettyjä uusia tutkimusmenetelmiä kannattaisi soveltaa saneeraushankkeissa laajemminkin, koska tutkimuksista saadaan hyödyllistä tietoa tutkijoiden lisäksi myös henkilöstölle, mikä auttaa sopeutumisessa uusiin tiloihin. KIITOKSET Tutkimus oli osa TOTI hanketta, jota rahoittivat Tekes ja 15 yritystä. LÄHDELUETTELO 1. Haapakangas A, ym., Toimistojen ääniolosuhteet, Akustiikkapäivät 2007, Espoo, , Akustinen Seura ry. 2. Hongisto V, et al., Perception of acoustic environment in private office rooms and open-plan offices - longitudinal study during relocation, Clima2010, Antalya, Turkey. 3. Hongisto V, Effect of sound masking on workers - a longitudinal study in an open office, Acoustics'08, paper 1178, Paris June 29-July Helenius R, Hongisto V, The effect of acoustical improvement of an open-plan office on workers, Internoise 2004, paper 674, Prague, Czech Republik. 5. Keränen J, Hongisto V, Virjonen P, Avotoimistojen akustiikan uusi mittausmenetelmä, Sisäilmastoseminaari , Espoo, Sisäilmayhdistys ry, raportti 29, 69-73, Hongisto V, A model predicting the effect of speech of varying intelligibility on work performance, Indoor Air