MAANOMISTAJAKYSELY SARSALANAUKON JA MUSTA-AUKON SUUNNITTELUN TUEKSI - TOTEUTUS JA TULOKSET
|
|
- Hannele Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Turun ammattikorkeakoulun Mynälahti-hanke ja ELY-keskuksen VELHO-hanke MAANOMISTAJAKYSELY SARSALANAUKON JA MUSTA-AUKON SUUNNITTELUN TUEKSI - TOTEUTUS JA TULOKSET
2 TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU ANNINA HYTTINEN, KESTÄVÄN KEHITYKSEN OPISKELIJA, 4. VUOSIKURSSI
3 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 4 2 SUUNNITTELUALUEEN ESITTELY 5 3 AINEISTO JA MENETELMÄT Menetelmän valintaperuste Kyselylomakkeen suunnittelu Kartta kyselyn osallistamisvälineenä Kyselylomakkeen ulkoasu ja painatus sekä postitus Aineiston tallennus 10 4 TULOKSET JA TULOSTEN ANALYSOINTI Alueella asuminen ja omistajuus Alueen merkitys ja käyttötavat Alueen historia Alueen nykytilan ja hoitotarpeiden kartoitus Suunnitteluun osallistuminen 59 5 JOHTOPÄÄTÖKSET 62 6 LÄHTEET 63
4 1 JOHDANTO Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vesien- ja luonnonhoidon edistämishanke VELHO ja Turun ammattikorkeakoulun Mynälahti-hanke toteuttivat keväällä 2012 kyselyn, joka suunnattiin Mynälahden maanomistajille. Kyselyllä pyrittiin selvittämään, miten maanomistajat suhtautuvat ruovikoitumiseen ja sen haittoihin sekä millaisia tarpeita heillä on ruo`on hyötykäytön suhteen Mynälahden keskiosan eli Livonsaaren pohjois- ja itäpuolisen alueen vesi- ja ranta-alueilla. Tästä alueesta käytetään nimeä Mynälahden Sarsalanaukon ja Musta-aukon suunnittelualue. Kyselyn avulla saadulla maanomistajien kokemusperäisellä tiedolla tuetaan Mynälahden monikäytönsuunnittelua. VELHO- ja Mynälahti-hankeissa parannetaan ruovikoiden ja muiden luonnonvarojen hyödyntämistä ja samalla kehitetään luonnon- ja maisemanhoitoa. Monikäytönsuunnittelussa siis yhdistetään luonnon ja vesien tilan parantaminen virkistyskäytön ja maisemanhoidon tavoitteisiin. Ranta- ja vesien tilan huononeminen sekä ranta-alueisiin kohdistuvat erilaiset maankäyttöpaineet ovat tuoneet haasteita ranta-alueiden suunnittelulle ja käytölle. Etenkin ruovikoiden määrän lisääntyminen katsotaan haitalliseksi. Monikäyttösuunnittelulla pyritään vastaamaan näihin haasteisiin ja muuttamaan esimerkiksi ruovikoitumisen haitat eduksi ruo`on hyötykäytöllä. 4
5 2 SUUNNITTELUALUEEN ESITTELY Mynälahden Sarsalanaukon ja Musta-aukon suunnittelualueen laajuus on melkein 6000 hehtaaria (kuva 1). Alue kattaa Mynälahden keskiosan eli Livonsaaren pohjois- ja itäpuolisen ranta- ja vesialueet. Suunnittelualue valittiin etenkin suurten ruovikkoalueiden ja kunnostuskelpoisten laajojen rantaniittyalueiden sijoittumisen perusteella. Resurssisyistä koko Mynälahtea ei voitu ottaa tarkempaan suunnitteluun. (Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu 2012) Mynämäen, Taivassalon, Vehmaan ja Maskun kuntien alueelle työntyvä Mynälahti on laaja ja matala. Mynälahtea voidaan myös kuvata syvälle mannerrannikon sisään ulottuvaksi merenlahdeksi. Puttaan-, Mynä- ja Laajoki laskevat Mynälahteen pohjoisosassa ja tuovat maatalousvaltaiselta valuma-alueelta kuormitusta.. (Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu 2012; Mynälahti 2012.) Kuva 1. Sarsalanaukon ja Musta-aukon suunnittelualue Lähde: Paikkatietolainaamo Karttakeskus 5
6 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Menetelmän valintaperuste Mynälahden Sarsalanaukon ja Musta-aukon suunnittelualueen tueksi tehdyn kyselytutkimuksen kyselylomakkeen rakenne pohjautuu VELHO-hankkeen viime vuonna tekemään kyselyyn, joka suunnattiin Naantalinaukon-Oukkulahden suunnittelualueen käyttäjille. Kyselylomakkeen rakenne ja kysymykset muutettiin Mynälahteen sopiviksi. Paperipohjaisella kyselylomakkeella pyrittiin huomioimaan myös iäkkäät maanomistajat. Lisäksi haluttiin, että postitse lähetetty kysely saavuttaisi kirjeen tavoin vastaanottajan henkilökohtaisesti. 3.2 Kyselylomakkeen suunnittelu Kyselyn alkuun luotiin alustus, jossa kyselyn vastaanottajalle kerrottiin kyselyn tarkoituksista ja Mynälahden monikäyttösuunnittelusta. Kyselylomakkeen 31 kysymystä on jaettu aihepiireittäin viiteen lukuun: Alueella asuminen ja omistajuus, Alueen merkitys ja käyttötavat, Alueen historia, Alueen nykytila ja hoitotarpeiden kartoitus ja Suunnitteluun osallistuminen. Kysymykset sisälsivät monivalintakysymyksiä ja karttakysymyksiä sekä muutaman avoimen kysymyksen. Kyselyyn vastaajat saivat halutessaan jättää yhteystietonsa ja myös yhteydenottopyynnön, mikäli he halusivat olla mukana suunnittelussa myöhemmin laajemmin. 3.3 Kartta kyselyn osallistamisvälineenä Maanomistajien vastauksista luotiin paikkaan sidottua tietoa karttakysymysten avulla. Jotta vastaajat pystyivät ilmaisemaan tiettyyn paikkaan liittyvää tietoa, luo- 6
7 tiin kartta Esrin ArcGIS paikkatieto-ohjelman avulla. Kartan luomisessa käytettiin seuraavia toimintoja: ArcToolbox > data Management Tools >Feature Class > Create Fishnet. Tällöin saatiin luotua karttaruudukko, jossa ruutuja vaakasuunnassa oli 10 ja pystysuunnassa 16 (kuva 2). Jälkeenpäin ajateltuna ruutujen väli 1 km X 1km voi olla liian suuri. Jotta kyselyn vastaanottajat pystyivät merkitsemään haluamansa kohdan kartalta ruudut, merkittiin vaakasuunnassa A:sta J:n ja pystysuunnassa 1:stä 16:sta. Kartta painettiin A3:en kokoiseksi. Jotta karttakysymyksiin olisi ollut mahdollisimman helppoa, niihin vastaamista opastettiin ohjekartalla (kuva 3). 7
8 Kuva 2. Kartta osallistamisvälineenä 8
9 Kuva 3. Ohjekuva, Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 3.4 Kyselylomakkeen ulkoasu ja painatus sekä postitus Kysely taitettiin ja painettiin mainostoimisto Namutehdas Oy:llä, joka on Turun ammattikorkeakoulun painotuotteiden ja pienimuotoisten taittotöiden sopimustoimittaja. Kyselyjä lähetettiin postitse 768 maanomistajalle. Yhteystiedot saatiin ELY-keskukselta. 9
10 3.5 Aineiston tallennus Kyselyn vastaukset tallennettiin Microsoft Excel tiedostoon. Kysymykset järjestettiin havaintomatriisiin siten, että niiden vaihtoehdot tulivat sarakkeisiin ja yksittäiset vastaukset riveille. Karttakysymykset tallennettiin omaan taulukkoon ja niiden vastaukset jaoteltiin edelleen Pivot-taulukkoon. Karttavastauksista luotiin paikkatietoa Mapinfo 11.0 paikkatieto-ohjelmiston avulla. Eniten vastauksia saanneista tai muuten tärkeimmistä karttakysymyksistä luotiin teemakarttoja. Kaikki teemakartat ovat mittakaavassa 1:
11 4 TULOKSET JA TULOSTEN ANALYSOINTI Kyselyyn tuli vastauksia yhteensä 212 ja vastausprosentiksi tuli 27,6. Viimeinen palautuspäivä kyselyyn oli Kuitenkin suurin osa vastauksista tuli tämän ajankohdan jälkeen. Virallinen vastausaika oli vain 9 päivää, jolloin palautuneet kyselyt huomioitiin vielä kesäkuun ajan. Vastausajankohdasta tuli yhteydenotto, joissa kävi ilmi, että vastausajankohta koettiin ongelmalliseksi, koska samaisena ajankohtana maataloustuottajilla oli kiivain tukihakemusten täyttö. Tuloksia käydään läpi seuraavassa luvussa kyselylomakkeen aihepiireiden mukaan ja tulokset on siis jaettu viiteen lukuun. 4.1 Alueella asuminen ja omistajuus Kyselyn ensimmäisellä kysymyksellä (kuva 4) tiedusteltiin maanomistajien omistussuhdetta suunnittelualueella. Halutessaan he saivat valita usean vaihtoehdon. Eniten vastauksia keräsi vaihtoehto b Omistan vapaa-ajanasunnon. 169 vastaajaa ilmoitti tämän vaihtoehdon. Moni valitsi myös vastaajaryhmän Omistan maaalueen ja Olen yhteisvesialueen osakas. Ensimmäisen ryhmän valitsi 94 ja jälkimmäisen 91 vastaajaa (kuva 5). Kuva 4. Kysymys omistussuhteista suunnittelualueella 11
12 Kuva 5. Jakauma omistussuhteista Toisella kysymyksellä haluttiin saada selville, millä paikkakunnalla vastaaja asuu, mikäli hän ei asu suunnittelualueella (kuva 6). 168 vastaaja kertoi asuvansa muualla Suomessa (kuva 7). Kuva 8 ilmaisee vastaajien asuinpaikkakunnan. Vastaajat asuvat etenkin Turussa, Raisiossa ja Naantalissa (kuva 8). Kuva 6. Kysymys koskien vastaajan asuinpaikka muualla kuin suunnittelualueella 12
13 Kuva 7. Vastaukset kysymykseen 2 Kuva 8. Kuvaaja vastaajien asuinpaikkakunnasta 13
14 Kysymyllä 3 tiedusteltiin vastaajien maa- tai vesialueen omistusaikaa (kuva 9). Kuvasta 10 käy ilmi, että vastaajat ovat asuneet alueella etenkin vuoden ajan. Myös vaihtoehdot b ja d valikoituivat usean vastaajan maa- tai vesialueen omistusajaksi. Kuva 9. Kysymys 3 maa- tai vesialueen omistusajasta Kuva 10. Jaukauma maa- tai vesialueen omistusajasta Kysymys Oletteko asuneet tai viettäneet alueella vapaa-aikaa ennen omistussuhteenne alkua? on kyselyn neljännes kysymys. Kuten kuvasta 12 voi nähdä,
15 vastaajaa on asunut tai viettänyt alueella vapaa-aikaa ennen omistussuhteen alkua. Kysymyksessä 4a vastaajat saavat määrittää vuosien määrän. Kuvasta 13 voi nähdä, että vastaajat ovat olleet alueella jopa 50 vuoden ajan ennen omistussuhteensa alkamista. Kuva 11. Kysymys 4 Kuva 12. Kuvaaja siitä, ovatko vastaajat asunneet tai viettäneet alueella vapaa-aikaa ennen omistajuutta 15
16 Vuosien lukumäärä Laske / a) Kyllä, vuoden ajan Kaikki yhteensä 115 Kuva 13. Kuvataulukko siitä, kuinka kauan vastaajat ovat asunneet tai viettäneet alueella vapaaaikaa ennen omistussuhteensa alkua 16
17 Viidennellä kysymyksellä (kuva 14) halutaan tietää, kuinka kauan vastaajat keskimäärin viettävät aikaa suunnittelualueen rannalla tai rannan läheisyydessä, mikäli heillä on siellä vapaa-ajanasunto. 73 vastaaja ilmoitti viettävänsä aikaa 1-3 kuukautta (kuva 15). 55 vastaaja viettää aikaa 3-6 kuukautta, alle kuukauden viettää 32 vastaajaa ja yli kuusi kuukautta viettää 27 vastaajaa (kuva 15). Kuva 14. Kysymys 5 Kuva 15. Kuvaaja vapaa-ajanasunnon omistajien keskimäärisestä ajanvietosta suunnittelualueella 17
18 Seuraavalla kysymyksellä saadaan tietoa vastaajien tunnesiteestä alueeseen (kuva 16). Alla olevasta kuvaajasta voidaan nähdä, että vastaajat kokevat alueen tärkeäksi itselleen. 128 vastaaja kertoo tunnesiteen olevan hyvin vahva ja 69 melko vahva (kuva 17). Vain 10 vastaajaa ilmoittaa tunnesiteen olevan heikko ja 3 vastaaja valitsi kohdan ei tunnesidettä. Kuva 16. Kysymys 6 vastaajien tunnesiteestä alueeseen Kuva 17. Kuvaaja vastaajien tunnesiteestä alueeseen 18
19 4.2 Alueen merkitys ja käyttötavat Kyselyn toisessa luvussa tiedustellaan, mikä merkitys alueella on vastaajille ja miten he käyttävät aluetta. Tässä luvussa etenkin karttakysymyksillä selvitetään vastaajien kokemuksia. Ensimmäinen karttakysymyksellä (kuva 18) selvitellään vastaajien kokemia arvoja suunnittelualueella. Kuvasta 19 voidaan nähdä, mitkä alueet vastaajat näkevät kauniina. Arvo kaunis maisema sai eniten eli 334 merkintää kartalta. Kuvassa 20 vastaajien kokemat rauhalliset ja hiljaiset paikat sijoittuvat etenkin suunnittelualueen pohjoispäähän. Meluisia alueita suunnittelualueella on vastaajien mielestä harvakseltaan (kuva 21). Kuva 18. Kysymys 7: karttakysymys vastaajien arvoista suunnittelualueella 19
20 Kuva 19. Kaunis maisema, vastausten määrä ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 20
21 Kuva 20. Alueet, joihin vastaajat liittävät arvon rauhaa ja hiljaisuutta, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 21
22 Kuva 21. Maanomistajien merkitsemät meluisat alueet, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 22
23 Tärkeitä alueita kartoitetaan karttakysymyksellä 8 (kuva 22). Vastaajat saavat merkitä tässä kohdassa kartalta tärkeät uima-, rantautumis-, metsästys -ja kalastuspaikat sekä retki- ja lintukohteet. Kalastuspaikat saavat eniten, yhteensä 213 merkintää (kuva 23). Kartassa eniten vastauksia saaneet ruudut on tummennettu. Kuva 22. Kysymys tärkeistä alueista 23
24 Kuva 23. Tärkeät kalastuspaikat, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 24
25 Karttakysymyksellä 9 pyritään saamaan tietoa alueista, joilla sijaitsee vastaajien mielestä luonnon tarjoamia tärkeitä palveluita (kuva 24). Vastaajat ovat merkinneet bioenergian lähteet kuvassa 25. Palvelu ravinnonlähde sai eniten vastuksia, yhteensä 143 kappaletta (kuva 25). Kuva 24. Kysymys luonnnon tarjoamista tärkeistä palveluista 25
26 Kuva 25 Tärkeät bioenergian lähdealueet, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 26
27 Kuva 26 Tärkeät ravinnonlähdealueet, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus Seuraavalla kysymyksellä kerää tietoa vastaajien harrastuksista suunnittelualueella (kuva 27 ja 28). Kuvaajan mukaan (kuva 29) harrastuskerrat painottuvat vaihtoehtoihin muutaman kerran kuukaudessa ja muutaman kerran vuodessa. Kuitenkin etenkin uimista, rannalla olemista ja luonnon havainnointia maanomistajat harrastavat lähes päivittäin. 27
28 Kuva 27. Kysymys 10 Kuva 28 Jatkoa kysymys 10:een 28
29 Kuva 29. Kuvaaja vastaajien harrastuksista Sitä, minkä tyyppistä kalastusta vastaajat harjoittavat alueella, tiedusteltiin kysymyksellä 11 (kuva 30). Suurin osa harjoittaa vapaa-ajankalastusta eli kotitarvekalastusta (kuva 31). 29
30 Kuva 30. Vastaajien harjoittama kalastus alueella Kuva 31. Kuvaaja vastaajien harjoittamasta kalastuksesta 30
31 Vastaajat saivat halutessaan merkitä kartalle alueet, joissa esiintyy heitä häiritseviä aktiviteetteja (kuva 32). Kaiken kaikkiaan tämä kysymys keräsi melko vähän merkintöjä. Moottoroitu veneily tai vesiurheilu koettiin häiritsevimmäksi ja se keräsi eniten merkintöjä kartalta, yhteensä 69 (kuva 33). Kuva 32. Karttakysymys 12 31
32 Kuva 33. Moottoroitu veneily/ vesiurheilu koetaan haittaavan alueen viihtyissyyttä, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus Seuraavalla karttakysymyksellä kerättiin tietoa alueella esiintyvistä eläin- ja kasvilajien havainnoista. Eläinhavaintoja vastaajat merkitsivät yhteensä noin 90 kappaletta. Etenkin lintuhavaintoja vastaajat mainitsivat paljon. Merikotkahavainto 32
33 toistui useasti vastaajien merkinnöissä. Kasveja esiintyi kaiken kaikkiaan noin 20 havaintoa. Tämän kysymyksen vastauksilla voidaan nähdä olevan yhtäläisyyttä kysymysellä 10 saatujen vastauksien kanssa (kuva 27-29). 4.3 Alueen historia Alueen historiaa selvitellään aluksi kysymyksellä 14 Miten ruovikon määrä on mielestänne muuttunut suunnittelualueella? (kuva 34). Alla olevasta kuvaajasta (kuva 35) voidaan nähdä, että 75:n vastaajan mielestä ruoko on lisääntynyt viimeisten 10 vuoden aikana ja että 60 vastaajan mielestä ruoko on lisääntynyt huomattavasti viimeisten 10 vuoden aikana. Myös vaihtoehto viimeisten vuoden aikana sai runsaasti merkintöjä ruo`on lisääntymisestä tai lisääntymisestä huomattavasti. Kuva 34. Kysymys 14: Miten ruovikon määrä on vastaajien mielestä muuttunut suunnittelualueella 33
34 Kuva 35 Kuvaaja vastaajien mielipiteestä kysymykseen 14 Kysymyksellä 15 kerätään vastaajilta tietoa siitä, miten ruoko on hyödynnetty suunnittelualueella aiemmin (kuva 36). Suurin osa vastauksista on merkitty kohtiin kerätty eläinten rehuksi ja rakennusmateriaalina (kuva 37). Ruoko on kerätty eläinten rehuksi etenkin luvuilla. Rakennusmateriaalina hyödyntämiseen ajankohtaan on tullut sen verran vähän merkintöjä, että on vaikea tehdä johtopäätöksiä siitä, milloin ruokoa on etenkin käytetty rakennusmateriaalina. 34
35 Kuva 36 Kysymys 15 ruo`on hyödyntämisestä Kuva 37 Kuvaaja vastauksista ruo`on hyödyntämisen tavoista Karttakysymys 16:sta (kuva 38 ) merkintöjä tuli runsaasti, yhteensä 204, kohtaan laidunnettuja merenrantaniittyjä (kuva 39) 35
36 Kuva 38. Karttakysymys 16 36
37 Kuva 39. Laidunnetut merenrantaniityt alueella, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 37
38 4.4 Alueen nykytilan ja hoitotarpeiden kartoitus Kysymys 17 (kuva 40) liittyy ruo`on lisääntymiseen alueella. Tällä kysymyksellä tiedustellaan alueita, joilla vastaajien mielestä ruoko on lisääntynyt häiritsevästi. Kuvassa 41 vastaajat ovat merkinneet näkemyksenä kysymykseen. Eniten vastauksia saaneet karttaruudut näkyvät tummennettuna. Ruoko on lisääntynyt häiritsevästi koko suunnittelualueella, jolloin häiritsevät alueet eivät ole täysin jakaantuneet vain tiettyyn osaan suunnittelualuetta (kuva 41). Kuva 40. Karttakysymys 17 alueista, joilla ruoko on maanomistajien mielestä lisääntynyt häiritsevästi 38
39 Kuva 41 Kartta alueista, joilla vastaajien mielestä ruoko esiintyy häiritsevästi, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 39
40 Kysymyksellä 18 halutaan saada tarkempaa tietoa ruo`on esiintymisen laajuudesta (kuva 42). Suomen ympäristökeskuksen Ljudmila Vesikon suunnittelemassa kuvassa (kuva 42) näkyvät ruokokasvuston lisääntymisen eri vaiheet. Vastaajat merkitsivät kohdan, joka parhaiten kuvaa tilannetta heidän omalla rannallaan. Enemmistö vastaajista on sitä mieltä, että ruoko peittää koko rantaviivan leveänä vyöhykkeenä. Kaiken kaikkiaan vastaukset painottuvat vaihtoehtoihin D, E ja F. Kuva 42. Ruo`on esiintymisen nykytila 40
41 Kuva 43 Kuvaaja ruokokasvuston laajuuden nykytilasta Siitä, mikä merkitys ruo`olla on vastaajille, kerätään tietoa kysymyksellä 19 (kuva 44). Kuvaajasta voi nähdä, että ruokoon liitetään etenkin negatiivisia merkityksiä (kuva 45). Tämän kysymyksen vastaukset täydentävät aiempien kysymyksien perusteella saatua tietoa ruo`on laajuudesta ja häiritsevyydestä suunnittelualueella. Ruo`osta on selvästi tullut haitta suunnittelualueen vesi- ja ranta-alueilla. Kuinka tämän haitan voi kääntää positiiviseksi? 41
42 Kuva 44. Kysymys ruo`on merkityksestä vastaajille Kuva 45. Kuvaaja ruo`on merkityksestä vastaajille 42
43 Karttakysymyksellä 20 (kuva 46) tiedustellaan toimenpiteitä, joita vastaajat ovat toteuttaneet omistamallaan alueella vuoden 2011 aikana. Kysymyksellä myös tiedustellaan vastaajien aikeita toteuttaa toimenpiteitä lähitulevaisuudessa, vuosien aikana. Vastaajien merkinöissä toistuvat eniten toimenpiteet rantaan ajautuneen ruokokasvuston keräys ja poistaminen ja ruovikon niitto vedestä Ensimmäiseen vaihtoehtoon tuli yhteensä 116 merkintää ja jälkimmäiseen yhteensä 107 merkintää. Vaihtoehtoon D ruovikon niitto rannalta keräsi 72 merkintää ja vaihtoehto E ruoppaus 56 merkintää. Kuvaajasta (kuva 49) voi nähdä vastaajien kiinnostus toteuttaa toimenpiteitä jatkossa. Jatkossa vastaajat ovat kiinnostuneita toteuttamaan samoja toimenpiteitä kuin aiemminkin. Kuva 46. Kysymys toimenpiteistä, joita vastaajat ovat toteuttaneet tai aikovat toteuttaa omistamallaan kiinteistön alueella 43
44 Kuva 47. Toimenpide " rantaan ajautuneen ruokokasvuston keräys ja poistaminen keräsi eniten merkintöjä kartalta muihin vaihtoehtoihin nähden, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 44
45 Kuva 48. Toimenpide "ruovikon niitto vedestä " sai yhteensä 107 merkintää vastaajilta, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 45
46 Kuva 49 Kuvaaja vastaajien kiinnostuksesta toteuttaa toimenpiteitä jatkossa Kysymyksellä 21 (kuva 50) selvitellään, mitä välineitä vastaajat ovat käyttäneet tai halukkaita käyttämään ruovikon hoitotöissä. Vastaajat ovat etenkin kiinnostuneita perinteisistä työvälineistä ja valmiita itse osallistumaan hoitotöihin (kuva 51). A- kohdan valitsi 56,7 % vastaajista. 74 vastaajaa eli 32 % vastaajista on valmis ostamaan hoitopalvelun ruovikonleikkuuyrittäjältä. Kuva 50. Kysymys 21 46
47 Kuva 51. Kuvaaja työvälineistä, joita vastaajat ovat halukkaita käyttämään Sitä, mihin vastaajat haluavat käyttää ruokoa tiedustellaan kysymyksessä 22 (kuva 52). Kaikkien alla olevien käyttötarpeiden kohdalla vaihtoehto en ole kiinnostunut käyttämään sai eniten vastauksia (kuva 53). Kuva 52. Kysymys vastaajien käyttötarpeista ruovikon suhteen 47
48 Kuva 53. Kuvaaja vastaajien kiinnostuksesta ruo`on käyttöä kohtaan Toiseksi viimeisimmissä karttakysymyksessä 23 vastaajia pyydettiin merkitsemään karttaruudut, joissa vastaajat toivovat tehtävän hoitotoimenpiteitä (kuva 54). Tämä kysymys koskee muita alueita kuin mitä vastaajat itse omistavat. Eniten merkintöjä tuli kohtaan B Ruoko tulisi leikata vuosittain kesäisin hyötykäyttöön, jolloin se hiljalleen taantuu. Tämä kohta keräsi 90 merkintää, jotka ovat nähtävissä kuvassa 55. Vastaajien mielestä tietyiltä alueilta ruoko tulisi leikata pysyvästi. Yhteensä 87 vastausta merkittiin kohtaan A Ruoko tulisi leikata pois pysyvästi. (kuva 56). Talvileikkuutta vastaajat toivovat yhteensä 79 merkinnällä (kuva 57). 48
49 Kuva 54. Kysymys 23 tärkeimmistä alueista, jotka tarvitsevat hoitotoimenpiteitä 49
50 Kuva 55 Ruoko tulisi leikata vuosittain kesäisin hyötykäyttöön merkityiltä alueilta, vaustaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 50
51 Kuva 56. Alueet, joilta ruoko tulisi vastaajien mielestä leikata pysyvästi, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 51
52 Kuva 57 Alueet, joihin vastaajat liittävät hoitotoiveen talvileikkuusta veden laadun parantamiseksi, vastaukset ruuduittain Lähde: Paikkatietolainaamo, Karttakeskus 52
53 Karttakysymys 23:en yhteydessä kysyttiin vastaajilta muita alueita koskevista hoitotoiveista. Alla olevat lauseet ovat suoria lainauksia vastaajien ajatuksista muita alueita koskevista hoitotoiveista. Alla olevat lainatut kohdat todistavat, että vastaajilla on paljon, monenlaista sanottavaa. Kyselyn viimeiseen karttakysymykseen 24 (kuva 58) tuli vähän merkintöjä, vain kuusi merkintää kartalta. Vastaajat toivomat virkistysrakenteet ovat: lintutorni, laavu, luontopolku, uimalaiturit, uimaranta, veneranta, venelaituri ja veneväylän pitäminen auki. Ilmeisesti suurin osa vastaajista on tyytyväisiä virkistysrakenteiden määrään ja laatuun. Kuva 58 Kysymys virkistysrakenteista Kysymyksellä 25 vastaajilta kerätään tietoa veden laadusta suunnittelualueella (kuva 59). 88 vastausta 206:en vastatusten kokonaismäärästä puhuu sen puolesta, että veden laatu on välttävä (kuva 60). Veden laatu on tyydyttävässä kunnossa 73 vastaajan mielestä. Vastaajilta saatu kokemusperäinen tieto tukee viranomaistietoa veden laadusta Mynälahden alueella. Vuonna 2011 valmistuneessa Saaristomeren ja Ahvenanmaan meren tilaa ja kuormitusta käsittelevässä raportissa kerrotaan, että Mynälahden ulko-osa on ekologiselta tilaltaan tyydyttävä ja sisäosa välttävä (Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELYkeskus 2011, 66). 53
54 Kuva 59. Kysymys veden laadusta suunnittelualueella Kuva 60 Kuvaaja vastaajien mielipiteestä koskien veden laatua suunittelualueella Seuraavalla kysymyksellä selvitetään, millaisia ongelmia vastaajat ovat havainneet veden laadussa kiinteistönsä alueella (kuva 61). Vastaajien mielestä etenkin sinilevien runsaus, liiallinen vesikasvillisuus, veden sameus sekä pohjan ja rannan limoittuminen ovat merkittävä haitta heidän alueellaan (kuva 62). Kaiken kaikkiaan vastaajat liittävät kaikkiin kyseisen kysymyksen ongelmiin suurelta osin mielipiteen lievä haitta ja merkitsevä haitta. 54
55 Kuva 61. Ongelmat veden laadussa vastaajien omistamalla alueella Kuva 62 Kuvaaja vastaajien havainnoista koskien ongelmia veden laadussa heidän omistamallaan alueella 55
56 Kysymyksellä 27 (kuva 63) kartoitetaan kala- tai rapukannoissa tapahtuneita muutoksia. Vastausten perusteella mm. lahna- ja särkikalat ovat lisääntyneet (kuva 64). Made sekä lohi ja taimen ovat vastausten perusteella vähentyneet tai vähentyneet huomattavasti. Kuva 63. Kysymys 27 56
57 Kuva 64. Kuvaaja muutoksista kala- tai rapukannoisssa Seuraava kysymys kartoittaa vastaajien tekemät tai suunnitteilla olevat vesiensuojelutoimenpiteet heidän omistamalla alueella (kuva 65). Vastaukset painottuvat vaihtoehtojen a ja b toimenpiteisiin (kuva 66). Kuva 65. Kysymys vesiensuolejutoimenpiteistä 57
58 Kuva 66. Kuvaaja vastaajien toteuttamista vesiensuojelutoimenpiteistä Kyselyn neljänne luvun viimeisessä kysymyksessä (kuva 67) halutaan tietää vastaajien mielipide Mietoistenlahden Natura 2000 verkoston alueesta. Vastaajien mielipide painottuu väittämiin hyödyllinen, myönteinen ja välttämätön (kuva 68). Kuva 67. Kysymys 29 58
59 Kuva 68 Vastaajien mielipide kysymykseen Suunnitteluun osallistuminen Kyselyn viimeisssä luvussa käsitellään suunnitteluun osallistumista. Kysymys 30 kerää tietoa vastaajien näkemyksestä tavoista, joilla vaikutetaan suunnittelualueen hoidon ja käytön suunnitteluun (kuva 69). Vastauksien perusteella kaikki tavat nähdään pääasiassa melko tärkeinä (kuva 70). Kuva 69. Kysymys tavoista vaikuttaa suunnittelualueen hoidon ja käytön suunnitteluun 59
60 Kuva 70. Kuvaaja vastaajien mielipiteistä liittyen suunnitteluun vaikuttamisen tavoista Kyselyn lopuksi tiedustellaan vielä vastajien kiinnostusta Mynälahti-yhdistystä kohtaan (kuva 71). Vaikka Mynälahti-yhdistys on melko vasta perustettu ja siten varmastikin hieman tuntematon taho, yllättävän moni vastaaja, 41,5 prosenttia, harkitsee yhdistykseen osallistumista (kuva 72). Kuva 71. Kysymys kiinnostuksesta Mynälahti-yhdistystä kohtaan 60
61 Kuva 72. Kuvaaja vastaajien kiinnostuksesta Mynälahti-yhdistystä kohtaan 61
62 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Vastaajien kokomuksien mukaan ruoko on lisääntynyt suunnittelualueella. Vastaajat liittävät ruokoon etenkin haittaa ilmentäviä merkityksiä, kuten hajuhaitta näköala huonontuu, uimaranta kasvaa umpeen, veneväylä kasvaa umpeen, vedenlaatu heikentyy ja kuollut ruokokasvusto kasaantuu omalle käyttörannalle. Näistä negatiivissävytteisistä merkityksistä vastaajat eivät ole kuitenkaan turhautuneet. Ei, vaan he ovat valmiita laittamaan hihat heilumaan ja osallistumaan ruovikon hoitototöihin. He tarttuvat mielellään käikäyttöiseen välineeseen, jolla voi ruovikon leikata. He ovat myös halukkaita ostamaan hoitopalvelun ruovikonleikkuuyrittäjältä. Vastaajat ovat havainneet veden laadun olevan etenkin välttävä ja tyydyttävä. He ovat määritelleet monen ongelman veden laadussa esiintyvän omistamallaan alueella: veden sameus, veden roskaisuus, sinilevien runsaus, pohjan tai rannan limoittuminen, särkikalojen suuri määrä, pyydysten likaantuminen, liiallinen vesikasvillisuus ja lietteen kertyminen. Vastaajat ovat kiinnostuneet vesiensuojeluntoimenpiteistä. Vastaajat ovat kiinnostuneet etenkin jätevesien käsittelyn tehostamisesta, pesuvesien vesistöön pääsyn estämisestä ja omatoimisesta vesien tilan tarkkailusta. Vastaajat liittävät suunnittelualueeseen etenkin arvon kaunis maisema. He ovat merkinneet useita arvokkaita luontokohteita suunnitelualueelle. Kaiken kaikkiaan vastaajat pitävät suunnitteluun osallistumista tärkeänä. 62
63 6 LÄHTEET Valtion ympäristöhallinnon verkkopalvelu Mynälahti. Viitattu > VELHO > Rannikkosuunnittelu > Toiminta-alueet Mynälahti Hankealue. Viitattu Varsinais-Suomen ELY-keskus Kirkkaasta sameaan Meren kuormitus ja tila Saaristo-merellä ja Ahvenanmaalla. Julkaisu 6/2011. Turku: Varsinais- Suomen ELY-keskus. Saatavissa rsinais-suomen%20elyn%20julkaisuja%202011/6_2011%20sivut% pdf 63
Maanomistajakyselyn tulokset Oukkulanlahden Naantalinaukon monikäyttösuunnittelu
Maanomistajakyselyn tulokset Oukkulanlahden Naantalinaukon monikäyttösuunnittelu VELHO-hanke Varsinais-Suomen ELY-keskus Heidi Lampén, Terhi Ajosenpää, Ritva Kemppainen 1 Maanomistajakyselyn lähtökohtia
LisätiedotRanta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tavoitteet Sarsalanaukon Musta-aukon rantaaluesuunnittelun yleisötilaisuus 21.8.12 Saaren kartano, Mietoinen Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen
LisätiedotIHMISET VESIENSÄ ÄÄRELLÄ
Opinnäytetyö (AMK) Kestävän kehityksen koulutusohjelma 2012 Annina Hyttinen IHMISET VESIENSÄ ÄÄRELLÄ Mynälahden maanomistajien kokemusperäisen tiedon hyödyntäminen alueiden hoito- ja käyttösuunnittelussa
LisätiedotKYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille
Vesistösuunnittelu-PAKKA hanke KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille 1. Yhteystiedot Nimi Osoite Sähköposti Puhelinnumero 2. Yhteystietoni
LisätiedotKauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste
Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste Kysely lähetettiin 657:lle Kauvatsanreitin vesistön varrella asuvalle tai mökkeilevälle vuoden 2013 lopussa. Vastausprosentti oli 53 %, eli erittäin
LisätiedotOma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?
Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi
LisätiedotRanta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelun tarkoitus ja tavoitteet Eurajoen Luvian ranta-aluesuunnittelun yleisötilaisuus 3.4.2014 Eurajoki Terhi Ajosenpää projektikoordinaattori VELHO-hanke Varsinais-Suomen
LisätiedotRanta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous
Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja järviruo on hyötykäyttö Selkämeri-vesistöalueryhmän kokous 25.9.2012 Terhi Ajosenpää VELHO-hanke, Varsinais-Suomen ELY-keskus E Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu
LisätiedotVELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon
Lisätiedot1. Mikä on sidoksenne alueeseen? 2. Kuinka kaukana hankealueesta asuntonne/omistamanne kiinteistö sijaitsee?
1(6) 1. Mikä on sidoksenne alueeseen? 1 Vakituinen asukas 2 Loma-asukas 3 Yrittäjä 4 Muu, mikä? 2. Kuinka kaukana hankealueesta asuntonne/omistamanne kiinteistö sijaitsee? 1 Alle 1 km 2 1-2 km 3 2-4 km
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotMillä seuraavista alueista kotinne / vapaa-ajan asuntonne / tonttinne sijaitsee?
ASUKASKYSELY 1 (10) Hyvä Vastaanottaja! Tämä kyselytutkimus on osoitettu Endomines Oy:n Karjalan kultalinjan suunniteltujen satelliittilouhosten lähialueen asukkaille. Asukastutkimus on osa ympäristövaikutusten
LisätiedotKollaja-hanke Kiinteistökyselyn tulokset. Anne Vehmas
Kiinteistökyselyn tulokset Anne Vehmas Kysely kiinteistöjen omistajille Tavoitteena kerätä tietoa nykytilanteesta miten hankkeeseen liittyviä alueita käytetään mitä asioita pidetään tärkeänä Kollaja-hankkeessa
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010
1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen
LisätiedotASUKASKYSELY NUASJÄRVEN, JORMASJÄRVEN JA LAAKAJÄRVEN RANTAKIINTEISTÖJEN OMISTAJILLE
Terrafame Oy:n kaivosalueen vesienhallintaan liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely YVA ASUKASKYSELY NUASJÄRVEN, JORMASJÄRVEN JA LAAKAJÄRVEN RANTAKIINTEISTÖJEN OMISTAJILLE Terrafame Oy on käynnistänyt
LisätiedotUnelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke
Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen
LisätiedotYHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät
10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville
LisätiedotKysely KEPOLA. Vastaajan ikä. Sukupuoli
Kysely KEPOLA Kyläkyselyn vastauksia Kysely postitettiin 19.1.2009 ja aikaa vastaamiseen oli 12.2 asti Palautuspisteet Kepolassa olivat kirjastossa ja pankissa Vastauksia tuli yhteensä 24 Vastausprosentti
LisätiedotKysely järven tilaa koskevista havainnoista
Kysely järven tilaa koskevista havainnoista Tällä kyselylomakkeella kootaan tietoa järvien tilassa tapahtuneista muutoksista ranta-asukkaiden, mökkiläisten, kalastajien, veneilijöiden ym. ihmisten kokemusten
LisätiedotKYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ
KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan
LisätiedotMerimetsojen vaikutukset loma-asutukseen
Merimetsojen vaikutukset loma-asutukseen Kuka minä olen: Reijo Holmi, syntynyt Merikarvialla 1950 ja asun siellä myös vakituisesti Olen rakentanut kesämökin saareen vuonna 1978 n. 800 m:n päähän merimetsoista
LisätiedotTervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!
1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana
LisätiedotKokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???
Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun
LisätiedotKIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE
KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotMynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku
Mynälahti Kosteikkotalouden pilotoinnin ydinalueeksi Anders Blom 12.1.2015 Turku Mynälahti Pintavesien ekologinen tila 2014: välttävä Ruovikkoa: xx ha USGS/NASA Landsat Program Sensori: Landsat 8 OLI,
LisätiedotSähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012
Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten
LisätiedotLiite B: Sosiaalisten vaikutusten kyselylomake
Liite B: Sosiaalisten vaikutusten kyselylomake 1 (11) VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY VÄSTERVIKIN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Triventus Wind
Lisätiedot6. Asuntosi ja/tai loma-asuntosi sijainti (Kunnan ja kylän tarkkuudella)
1 Esitiedot 1. Ikäsi 16 30 vuotta 31 45 vuotta 46 60 vuotta yli 60 vuotta 2. Sukupuolesi Mies... Nainen. 3. Talouden koko henkilöä 4. Ammatti / elinkeino (esim. rakennusmies, eläkeläinen, poromies) 5.
LisätiedotTekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013
Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi
LisätiedotKUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA
KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014
Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET
LisätiedotTAPAHTUMAKARTOITUS 2013
TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn
LisätiedotUudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010
Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 2: MÖKKEILYN TAUSTATIEDOT Ruralia-instituutti 2018
LisätiedotYleistä kyselystä. Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille!
Tässä ovat RyhmäRengin Resurssikyselyn tulokset huviksi ja hyödyksi, olkaa hyvä. Suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille! RyhmäRengin emäntä Verkkosivut: https://kirsialastalo.wordpress.com/ FB-sivut:
LisätiedotKAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN
KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen
LisätiedotRauhajärven käyttäjäkysely
Rauhajärven käyttäjäkysely Yhteenvetoraportti Vastausmäärä 75 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Rauhajärven rantaasukas (vakituinen asuminen)
LisätiedotVELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu
VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Satavesi-ohjelman Eurajoki Lapinjoki-ryhmän kokous 11.10.2011 Mikä VELHO? VELHO-hanke
LisätiedotYritysten kansainvälistyminen ja Team Finland-palvelut. EK:n yrityskyselyn tulokset
Yritysten kansainvälistyminen ja Team Finland-palvelut EK:n yrityskyselyn tulokset Vientiyritysten määrä kasvussa 25 2 Kansainvälistä kauppaa tekevien yritysten lukumäärä* 22 21 2 19 23 15 16 1 5 28 212
LisätiedotSIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!
Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,
LisätiedotAAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LASTEN KYSELYN TULOKSET LV
AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LASTEN KYSELYN TULOKSET LV. 2015-2016 Yleistä kyselystä Arviointikyselyn saivat 36 lasta, joista palautui 32 Vastausprosentti 89 % Arviointikyselyn ajankohta oli 2.5 20.5.2016
LisätiedotKartoitus Rauman kaupallisen keskustan kaupan ja palvelujen tilanteesta ja kehittymisestä Rauman Yrittäjät ry Aamukahvitilaisuus 12.6.
Kartoitus Rauman kaupallisen keskustan kaupan ja palvelujen tilanteesta ja kehittymisestä 2018 Rauman Yrittäjät ry Aamukahvitilaisuus 12.6.2018 Työn Tausta Samankaltainen tutkimus tehty kaksi kertaa aikaisemmin,
LisätiedotTIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,
LisätiedotEspoo Salo-oikoradan karttapalautekysely
Espoo Salo-oikoradan karttapalautekysely 08 8..09 Kyselyn toteutus Palautekysely oli avoinna 9.0.-0..08 Kyselyn kartalla esitettiin alustavan yleissuunnitelman kahden raiteen ratalinja maakuntakaavan maastokäytävässä.
LisätiedotUutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014
Uutiskirjeiden palautekyselyn rapotti 2014, Uutisia maailmalta sekä Kirjaston ja tietopalvelun uutisia L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O C E N T R A L F Ö R B U N D E T F Ö R B A R N
LisätiedotLasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)
Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12
LisätiedotLuodonjärvi, kysely ranta-asukkaille
Liite 3 Vastaajien ikäjakauma 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1918 1925 1928 1931 1934 1937 1940 1943 1946 1949 1952 1955 1958 1961 1964 1967 1970 1973 1976 1981 Asuminen Luodonjärven äärellä 18 16 14 12 10
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014
Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET
LisätiedotMYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus www.turkuamk.fi
Pekka Alho 21.08.2012 MYNÄLAHTI - ranta-alueiden suunnittelun yleisötilaisuus Mynälahden yleissuunnittelu hanke 2010-2012 Saaristomeri pienoiskoossa Kuuden kunnan yhteinen asia Valuma-alue mukaan lukien
LisätiedotViljelyliikenne valtatie 13:lla välillä Mustola- Nuijamaa. Yhteenveto viljelijöille tehtyyn kyselyyn
Viljelyliikenne valtatie 13:lla välillä Mustola- Nuijamaa Yhteenveto viljelijöille tehtyyn kyselyyn 1. YLEISTÄ Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto teki kesällä 2012 valtatien 13 välin Mustola- Nuijamaa
LisätiedotKYSELY. Hyvä asukas tai maanomistaja!
Hyvä asukas tai maanomistaja! Haapaveden Vattukylälle on aloitettu osayleiskaavan päivitystyö. Alueella on voimassa oleva osayleiskaava, joka on hyväksytty vuonna 1996, ja lisäksi alueelle ulottuu Haapaveden
LisätiedotSAVITAIPALEEN KUNTA Kysely Savitaipaleen kunnan venesatama-alueista YHTEENVETO
1 (5) LIITE 1 30.12.2009 0620-D3757 SAVITAIPALEEN KUNTA Kyselyjä lähetetty 250 kpl Kyselyyn vastanneita 6 kpl Vastausprosentti 18 % 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista edustaa veneilytilannettanne parhaiten?
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET
LisätiedotFacebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen
ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011
LisätiedotMun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely
Mun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely Pihla Sillanpää/ Espoon yleiskaavayksikkö PILOTTIKYSELY: MUN PAIKKA! -ESPOONLAHTI 30.8.2018 2 TAUSTAA Kasvava Espoo, metro ja hyvinvointi seminaari 13.4.2016
LisätiedotKunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa
Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea
LisätiedotKyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille
Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotKysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011
1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla
LisätiedotKysely Kollajan kiinteistönomistajille. Liite 2 Alueittaiset tarkastelut. Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo
Kysely Kollajan kiinteistönomistajille Liite Alueittaiset tarkastelut Joonas Hokkanen Anne Vehmas Seela Sinisalo % Tulvahaitat kiinteistöllä, N= Ei 1 Kyllä, katkonut kulkuyhteyksiä 1 Kyllä, vahingoittanut
LisätiedotYleiskaava Andrei Panschin & Matilda Laukkanen /
Yleiskaava 2029 Andrei Panschin & Matilda Laukkanen / 9.12.2016 Esityksen sisältö Yleiskaavan 2029 tavoitteisto ja eteneminen Asukasnäkökulma suunnittelussa Turun kaupungin visio 2029 Suomen Turku on kiinnostava
LisätiedotLiite 1 Kuva 2 Kaikki vaihtoehdot, hajukuorma 0,09 HY/s/kana. Epäsuotuisat tuuliolosuhteet. Punaisella katkoviivalla on piirretty 5 HY/m 3 ja vihreäll
Liite 1 Kuva 1 Kaikki vaihtoehdot, hajukuorma 0,09 HY/s/kana. Normaalit tuuliolosuhteet. Punaisella viivalla on piirretty 5 HY/m 3 ja vihreällä viivalla 1 HY/m 3 hajukäyrä. 1/6 Liite 1 Kuva 2 Kaikki vaihtoehdot,
LisätiedotKANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA
KANNUSJÄRVEN NIITTOSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 286/2014 Laura Kokko YLEISTÄ 15.8.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa laadittua Kannusjärven
LisätiedotYHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen
YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotOPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA
OPPILAITOS-YRITYSYHTEISTYÖN HAASTEITA JA MAHDOLLISUUKSIA SHAKE INNOVAATIOKOKEILUJEN UUSI MALLI Yrittäjyyskasvatuspäivät Oulu 2017 Maisa Kantanen 19.9.2017 Case-paperin tavoite Tuoda esille Etelä-Savolaisten
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry
Asiakkaiden tyytyväisyys Tammilehdon päivähoidon palveluun 2019 SISÄLLYS 1. PALVELUKESKUS TAMMILEHDON PÄIVÄHOITO 2. ASIAKASTYYTYVÄISYYSTUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN 3. ASIAKKAIDEN TYYTYVÄISYYS PALVELUKESKUS
LisätiedotMILLAINEN ON SINUN SUISTOSI YHTEENVETO SUISTOKAUPUNKIVISION KYSELYSTÄ
MILLAINEN ON SINUN SUISTOSI YHTEENVETO SUISTOKAUPUNKIVISION KYSELYSTÄ 28.6.2018 KYSELYN LÄHTÖKOHDAT Kysely oli osa Oulun suistokaupunkivisiota. Kyselyn avulla kartoitettiin näkemyksiä ja ideoita sekä Oulujoen
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotJärvikunnostushankkeen läpivienti
Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja
LisätiedotLYHYTELOKUVIA PANSION JA PERNON MAHDOLLISISTA TULEVAISUUKSISTA
Tiede, taide ja teknologia asuinalueen kehittämisessä -hanke ylpeänä esittää: LYHYTELOKUVIA PANSION JA PERNON MAHDOLLISISTA TULEVAISUUKSISTA Riina Lundman Maantieteen osasto, Turun yliopisto Asuinalueiden
LisätiedotMillaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?
Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotAluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta
Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015
LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän
LisätiedotSäästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00
Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotKÖYLIÖN KYLÄKYSELY. Elina Haavisto
KÖYLIÖN KYLÄKYSELY Elina Haavisto Kyläkysely Kysely postitettiin joka talouteen Köyliössä Vastausaikaa oli noin 2 viikkoa (19.1-12.2.09) Palautuspisteitä seitsemän Köyliössä Vastauksia saatiin 171 Sukupuoli
LisätiedotYlivieskan kaupunki. Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018
Ylivieskan kaupunki Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018 Sisällysluettelo 1. Tutkimusten tausta ja toteutus 2. Asukaskysely 2018 Tulokset 3. Yrittäjäkysely 2018 Tulokset 4. Yhteenveto Tutkimusten tausta ja
LisätiedotSOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.
NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka
LisätiedotJärviruo on korjuu monipuoliset hyödyt
Järviruo on korjuu monipuoliset hyödyt 26.2.2013 Kestävät ja korjaavat talousjärjestelmät kick off Suomen ympäristökeskus Ilona Joensuu Järviruoko energiaksi, vesien tila paremmaksi Pohjois- Karjalassa
LisätiedotVarsinais-Suomen palveluverkkotyöryhmä. Kokous IV 20.5.2014 12.30-14.30 Varsinais-Suomen liitto
Varsinais-Suomen palveluverkkotyöryhmä Kokous IV 20.5.2014 12.30-14.30 Varsinais-Suomen liitto Asialista 1. Edellisen kokouksen muistio 2. Palvelupisteiden parissa tehtyä viime kokouksen jälkeen, tietotäydennyskysymykset,
LisätiedotKUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen
KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.
LisätiedotErikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012
Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke
LisätiedotKuntapalvelukyselyn tulokset
Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.
LisätiedotASUKASKYSELY Akm 240: Pikkulahden asemakaava ja asemakaavan muutos
ASUKASKYSELY 1.9.-30.9.2018 Akm 240: Pikkulahden asemakaava ja asemakaavan muutos Yhteenveto 9.4.2019 2 / 12 1 JOHDANTO Raahen kaupungissa on vireillä asemakaavan ja asemakaavan muutoksen laatiminen Pikkulahden
LisätiedotKehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
LisätiedotLuomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa. Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010
Luomu- ja kasvisruoan käytön lisäämisen halukkuus päiväkodeissa Eeva Ipatti ja Outi Jalovaara 3.6.2010 Tutkimuksen kulku Ensin tehtiin alustava kysely sellaisiin päiväkoteihin, joissa luomu- ja kasviruokaa
Lisätiedoto turvata ranta-alueiden monipuolinen käyttö; asutus, maa- ja metsätalous sekä muu elinkeino, yleinen virkistys ja suojelu
KYYJARVEN KUNNAN PIENVESISTöIE NRruTROSAYLEISKAAVA ARVOISA MAANOMISTAJA Kyyjärven kunta on laatimassa pienvesistöjen rantaosayleiskaavaa, jossa määritellään mm. uusien lomarakennuspaikkojen sijoittuminen
LisätiedotTausta tutkimukselle
Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti
LisätiedotLiminka. Asukaskyselyn tulokset Kevät 2019
Liminka Asukaskyselyn tulokset Kevät 2019 Alkusanat Tämä esitys on laadittu tulosten esittelyä varten. Tässä esityksessä tuloksista esitetään pääkohdat, sekä asiantuntijan kommentit. Virallinen tulosraportti
LisätiedotTALOUSTUTKIMUS OY:N TUTKIMUS VARSINAISSUOMALAISTEN MIELIKUVISTA SAARISTOMERESTÄ
TALOUSTUTKIMUS OY:N TUTKIMUS VARSINAISSUOMALAISTEN MIELIKUVISTA SAARISTOMERESTÄ Saaristomeren sijain; ;edetään kyllä, mu>a varsinaissuomalaisista vain % tuntee meren hyvin SUKUPUOLI Kuinka hyvin tunnet
LisätiedotTurvallisuuskysely. Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö
Turvallisuuskysely Pääsihteeri Jukka-Pekka Takala Erikoissuunnittelija Markus Alanko rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö "Yhteistyön jäsentämisen ja turvallisuustyön onnistumisen kannalta työn tärkeimmäksi
LisätiedotSelvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa
Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.
LisätiedotLuonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä
Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä VELHO-hanke Elina Joensuu, projektipäällikkö Paimionjoki-seminaari 15.06.2011 2 1. Mikä VELHO? 2. Toiminnassa 3. Tavoitteina Esityksen sisältö 15.06.2011
LisätiedotJUPINAVIIKOT KEVÄT 2014
JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet
Lisätiedot