Julkistalous joulukuussa 2010

Transkriptio

1 Julkistalous joulukuussa 2010 Suomessa vuoden 2008 syksyllä koettu taloudellisen aktiviteetin romahdus suisti julkistalouden rankasti alijäämäiseksi vuonna Tänä vuonna alijäämä yhä kasvaa, mutta ensi vuonna jo hiukan supistuu ellei talouden elpymisen tielle tule yhä uusia kriisejä. Alijäämää pienentää myös väliaikaisista elvytystoimista luopuminen. Lähivuosina ei kuitenkaan näytetä pääsevän tasapainoon, saati sitten pitkän ajan kestävyyden takaavaan 4 prosentin ylijäämään. Ne euroalueen maat, joissa julkisen talouden kestävyydestä ei ole huolehdittu ajoissa, joutuvat nyt rahoitusmarkkinoiden paineessa käymään läpi erittäin tuskallista pakkosopeutusta. Sekä OECD että EU-komissio lähtevät ennusteissaan siitä, että euroalueen vaikeudet ovat voitettavissa ja talous hiljalleen kohenee. Uutiset rahoitusmarkkinoilta käyvät kuitenkin päivä päivältä huolestuttavammiksi. Valtiovarainministeriö ennusti syyskuussa Suomen julkisen talouden alijäämäksi tälle vuodelle 3,3 % ja ensi vuodelle 1,4 %. Sittemmin on arvioitu vajeen tänä vuonna voivan jäädä hiukan pienemmäksi, eli alittavan rahaliiton tavoitteena olevan kolmen prosentin rajan. OECD:n marraskuun katsauksessa vastaavat luvut tälle ja ensi vuodelle ovat 3,3 % ja 1,7 %. Tuoreimmassa, EU-komission laatimassa ennusteessa vastaavat luvut ovat 3,1 % ja 1,6 %. Vuodelle 2012 komissio ennustaa 1,2 %:n alijäämää. Yhä ilmeisemmäksi on kuitenkin käynyt, että julkistalouden kohentamisen vaatiman talouskasvun jatkumista uhkaavat monet kansainvälisen talouden ongelmat. Irlannin pankkien romahdusuhka joudutaan torjumaan erityistoimin, ja eräiden muiden Euroopan maiden liiallinen velkaantuminen merkitsee jatkuvaa hermostuneisuutta rahamarkkinoilla. Yhdysvalloissa kasvu ei ole vauhdittunut toivotusti, joten globaali toipuminen on lähinnä kehittyvien maiden kasvun varassa. Suomen tilannetta on auttanut ripeä kasvu suurimmissa vientimaissamme ssa, ssa ja Venäjällä. Suomen julkisen talouden tasapainoennusteen romahdus VM:n ennusteet eri ajankohtina vuosille , % BKT:sta 5 Vuodelle 2009 Vuodelle Vuodelle 2011 Lähde: VM Vuodelle Syysk 2008 Jouluk 2008 Maalisk 2009 Syysk 2009 Jouluk 2009 Maalisk 2010 Kesäk 2010 Syysk

2 Velan kasvu jatkuu vaikka vuotuiset alijäämät supistuvat Suomessa koko julkisen sektorin tasapainoa parantavat eläkerahastot, jotka säilyivät ylijäämäisinä läpi taantuman, vaikkakin ylijäämä supistui 7,5 mrd. euron tasolta 5 mrd. euroon. Kuntataloudet painuivat alijäämäisiksi vuosina 2008 ja 2009, mutta tänä ja ensi vuonna alijäämä on keskimäärin vähäinen. Kuntien tilannetta on kohennettu mm. siten, että kunnat ovat väliaikaisesti saaneet entistä suuremman osan yhteisöverotuotosta. Valtiontalous on ensi vuonna edelleen noin 8 mrd. euroa pakkasella. Julkisyhteisöjen ns. EMU-velka oli vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen lopussa 78 mrd. euroa, josta valtion velkaa 70 mrd. euroa ja kuntien 11,5 mrd. euroa. Luvusta on puhdistettu alasektoreiden väliset velkaerät, joten summa on pienempi kuin alasektoreiden velat yhteenlaskettuna. Velan arvioidaan kasvavan 100 mrd. euroon vuoteen 2012 mennessä. Julkisella sektorilla on myös saatavia, ennen muuta eläkerastoilla, joiden markkina-arvo kesäkuun lopulla oli noin 129 mrd. euroa. Rahastojen tehtävänä on keventää taloustaantumien ja väestön ikääntymisen aiheuttamaa korotuspainetta sosiaalivakuutusmaksuihin. Kestävyyden turvaavaan ylijäämään pitkä matka VM:n laskemien liikkumavara-arvioiden mukaan julkisen talouden pitkän aikajänteen kestävyys edellyttäisi vuosittain keskimäärin ylijäämää, joka vastaa noin 4 % bkt:sta. Tänä vuonna tavoitteesta jäädään noin 7 prosenttiyksikön päähän. Ylijäämä normaalivuosina on tarpeen, jotta väestön ikääntymisen tuomista menoista selvittäisiin ilman, että alijäämät kääntyvät hallitsemattomiksi tai niiden paikkaamiseksi tarvittavat veronkorotukset tukahduttavat talouskasvun luvun laman jälkeen kesti vuoteen 1998 päästä edes alijäämistä plussalle. Tavoiteltu 4 prosentin taso on saavutettu tai ylitetty vain poikkeuksellisen hyvinä aikoina, muun muassa joinain vuosina 2000 luvulla elektroniikkaboomin ansiosta. Julkisen talouden tasapaino v ** 10,0 Tavoite 4 % BKT:sta 0,0 Lähde: VM -10, Edellä mainitut kansantalouden tilinpidon mukaiseen tarkasteluun perustuvat euromäärät poikkeavat sekä periaatteellisista että laskentateknisistä syistä valtion budjetin vastaavista luvuista. Esimerkiksi tänä vuonna budjetin alijäämäksi ennakoidaan 12 mrd. euroa, kun kansantalouden tilinpidon mukainen alijäämä on vain 10,4 mrd. euroa. Tässä tapauksessa suurimpia eron syitä ovat erilainen kirjauskäytäntö mm. valtion tekemille finanssisijoituksille ja Valtion eläkerahaston ylijäämälle

3 Ensi vuoden budjetti on kiristävä Valtion budjetin rahoitusjäämän romahdus vuonna 2009 johtui paitsi taantuman tuomasta rahoitusvajeesta (suhdanneautomatiikka), myös päätösperäisistä menoista ja verokevennyksistä, joilla taloutta pyrittiin elvyttämään. Elvytyksen määrää voidaan arvioida monin tavoin. Voidaan esimerkiksi jakaa budjetin tasapainoa osoittava luku päätösperäiseen ja suhdanteista johtuvaan ali-/ylijäämään. Kunakin vuonna jäämästä pyritään puhdistamaan suhdannetilanteen vaikutus, jolloin jäljelle jää päätösperäinen osuus, kuviossa nimellä suhdannekorjattu jäämä. Jos suhdannekorjattu jäämä kasvaa, finanssipolitiikan ote on kiristävä, jos pienenee elvyttävä. Vuosina päätösperäisen ylijäämän vaihtelut olivat pieniä, jolloin finanssipolitiikka oli melko neutraalia. Vuosina 2009 ja 2010 ote oli selvästi elvyttävä. Valtiotalouden (väliaikaisten ja pysyvien) elvyttävien toimenpiteiden mittaluokaksi VM arvioi 1,8 % vuonna 2009 ja 1,6 % vuonna 2010 suhteessa bkt:hen. Ensi vuonna ote on jo kiristävä, kun elvytystoimista asteittain luovutaan. Kuitenkin vuosina päätettyjen kertaluonteisten elvytystoimien arvioidaan vielä vuonna 2011 aiheuttavan 0,5 % bkt:sta suuruisen kustannusvaikutuksen. Vuonna 2011 tehdään myös aktiivista finanssipolitiikan kiristystä mm. nostamalla energiaveroja 700 milj. eurolla. Elvytystoimien päättymiset ja verojen korotukset kiristävät finanssipolitiikkaa v kaikkiaan määrällä, joka vastaa 0,8 % bkt:sta. Budjettitasapainoon vaikuttavien toimenpiteiden lisäksi elvytystoimet kattoivat koko joukon valtiontakuita ja lainanantovaltuuksia valtion omistamien tai hallinnoimien erityisluottolaitosten kautta. Julkisyhteisöjen rahoitustasapaino ja suhdannekorjattu jäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, % Rahoitustasapaino Suhdannekorjattu jäämä Lähde: VM

4 OECD perää Suomelta korkeampaa työhön osallistumisastetta OECD:n 18. marraskuuta julkaisema talouskatsaus, lienee pääosin työstetty ennen kuin Irlannin pankkikriisin vakavuus kävi ilmeiseksi. Useimpien maiden osalta OECD kannustaa luopumaan asteittain elvytystoimista, silläkin uhalla että talouskasvu väliaikaisesti kärsii. Järjestö painottaa julkistalouksien tasapainottamisen pitkän aikajänteen etuja. Sen sijaan vaihtotasemielessä ylijäämämaiden, kuten Kiinan toivottaisiin panostavan omien kansalaistensa hyvinvointiin mm. parantamalla terveydenhoidon tasoa. Suomen osalta OECD kiinnittää huomiota alhaiseen työhön osallistumisasteeseen verrattuna muihin pohjoismaihin. Työhön kannustavia rakenneuudistuksia tarvitaan takaamaan keskipitkän aikavälin kasvumahdollisuudet ja julkisen sektorin tasapaino. Suomen talouskasvumahdollisuudet lähivuosina OECD näkee hieman valoisampina kuin VM, eli vuosille 2011 ja 2012 OECD ennustaa 3 prosentin kasvua, kun VM:n ennusteet syyskuussa olivat vastaavasti 2,9 ja 2,6 prosenttia. Vuoteen 2012 ulottuvalla ennusteperiodilla ei kuitenkaan aivan ylletä edes vuosien tuotannon tasoon. Vielä kauempana ollaan uralta, jonka pohjalta kestävyyden takaavaksi arvioitu 4 prosentin ylijäämä vuonna 2007 on määritetty. Paluuta kestävään julkistalouteen ilman tehokkaita sopeuttamistoimenpiteitä on vaikea nähdä. Kokonaistuotannon volyymi-indeksi **, vuosi 2000= Vuonna 2007 ennustettu ura 100 Toteutunut kehitys ja ennuste syksyllä Lähde: VM

5 Aiheuttavatko Euroopan ongelmamaat yhä uusia yllätyksiä? EU-komission marraskuun 29. päivänä julkaistu ennuste huomioi myös uusimman euromaiden kriisin vaikutuksia. Numeraalisia vertailuja hallitsee Irlannin poikkeuksellinen tilanne. Tämänvuotisesta yli 30 %:n alijäämästä lähes 2/3 on kertaluontoista pankeille ja asuntolainarahastoille suunnattua pääomitusta. Tämä näkyy myös rakennejäämän muutokseen perustuvan elvytysmittarin huikean suurena (nimellis)arvona. Ensi vuodelle on suunnitteilla tuntuvia verojen kiristyksiä ja menoleikkauksia. Välttämättömät vakautustoimet osaltaan leikkaavat lähivuosina kasvumahdollisuuksia Irlannissa, samoin kuin Kreikalle määrätyt ja ssakin pakon edessä toteutetut kiristykset. Rahoitusmarkkinoiden niin ikään karsastamassa ssa talous näillä näkymin kasvaa vielä tänä vuonna, mutta supistuu ensi vuonna. Kuten OECD myös EU painottaa julkistalouksien ohjaamista kestävälle uralle. Muut nelikohtaisen politiikkasuosituksen kohdat ovat tarve vahvistaa pankkien kestävyyttä taloudellisten shokkien varalta, talouksien sopeutumiskykyä vahvistavat rakenneuudistukset ja kehotus kansainväliseen yhteistyöhön talousongelmien ratkaisussa erityisesti G20 järjestelmän puitteissa. Julkisyhteisöjen velka, % BKT:sta Lähde: Eurostat

6 Julkisen talouden tasapaino 2010 Rahoitusjäämä, prosenttia BKT:sta /ennu6/jka/EKI Talousgraafit Julkinen velka EU-maissa 2010 Prosenttia BKT:sta /ennu7/jka/EKI Talousgraafit

7 Finanssipolitiikan elvyttävyys* 2010 Rakennejäämän vuosimuutos, prosenttiyksikköä BKT:sta Elvytys Kiristys *Finanssipolitiikka on sitä elvyttävämpää, mitä enemmän lukuarvo on alle nollan /ennu9/jka/EKI Talousgraafit Bruttokansantuote-ennusteet 2010 Vuosimuutos, % /ennu2/jka/EKI Talousgraafit

8 Julkinen velka EU-maissa 2010 Prosenttia BKT:sta /ennu7/jka/EKI Talousgraafit Kokonaisveroaste EU-maissa 2010 Prosenttia BKT:sta /tal51/jka/EKI Talousgraafit Lisätietoja Marja Huuskonen Elinkeinoelämän keskusliitto EK (09) PL 30 (Eteläranta 10), Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) etunimi.sukunimi@ek.fi ek@ek.fi Y-tunnus Kotipaikka Helsinki