9307/15 team/paf/mh DG B 3A

Transkriptio

1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 15. kesäkuuta 2015 (OR. en) 9307/15 SOC 375 EMPL 247 ECOFIN 412 EDUC 192 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Työllisyyskomitea Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto Työllisyyskehityksen seurantaväline ja vertailuarvot Työllisyyskomitean selvityksen hyväksyminen Valtuuskunnille toimitetaan oheisena työllisyyskomitean toimittama työllisyyskehityksen seurantaväline ja vertailuarvot 18. kesäkuuta 2015 pidettävää neuvoston (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) istuntoa varten. 9307/15 team/paf/mh DG B 3A FI

2 Työllisyyskomitea Tukiryhmä I INDIC/11/ /FI-rev Eurooppa strategia Työllisyyskehityksen seurantaväline Luonnos Kun työllisyyskomitealle annettiin tehtäväksi 1 laatia työllisyyskehityksen seurantaväline, jonka perusteella voitaisiin nopeasti määrittää tärkeimmät työllisyyden haasteet Euroopan unionissa ja kussakin jäsenvaltiossa, se otti lähtökohdaksi työllisyys-, sosiaalipolitiikka-, terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvoston sitoumuksen, jonka mukaan se on valmis antamaan työllisyys- ja työmarkkinapoliittisen asiantuntemuksensa Eurooppa-neuvoston käyttöön Eurooppa strategian tuloksekasta täytäntöönpanoa varten. Kesäkuun 2014 version 2 tavoin työllisyyskehityksen seurantavälineen kesäkuun 2015 versio perustuu Eurooppa strategian yhteisen arviointikehyksen tuloksiin. Yhteinen arviointikehys on indikaattoreihin perustuva arviointijärjestelmä, jonka työllisyyskomitea, sosiaalisen suojelun komitea ja komissio ovat kehittäneet yhdessä ja joka kattaa työllisyyspolitiikan suuntaviivojen yleiset ja erityiset politiikanalat. Sen tavoitteena on määrittää näiden politiikanalojen tärkeimmät haasteet ja tukea jäsenvaltioita ensisijaisten tavoitteiden vahvistamisessa. Arviointikehyksessä on seuraavat kaksi pääosaa: - työllisyyden suuntaviivojen tärkeimpien haasteiden seuranta ja arviointi käyttämällä määrällisen ja laadullisen arvioinnin käsittävää kolmevaiheista menettelyä - edistymisen määrällinen seuranta käyttämällä vertailukohteina EU:n yleistavoitetta ja vastaavia kansallisia tavoitteita. Tässä asiakirjassa esitetty työllisyyskehityksen seurantaväline kattaa yhteisen arviointikehyksen molempien pääosien tulokset työllisyyspolitiikan alalta. Seurantavälineen kolmessa osassa pyritään antamaan hyvä kokonaiskuva yksittäisissä maissa ja kaikissa jäsenvaltioissa saaduista tuloksista. Näistä tuloksista voi olla hyötyä myös makrotalouden seurannassa. 1 Ks. neuvoston asiakirja 14478/10. 2 Neuvoston asiakirja 10763/1/14 REV 1. 1

3 Tässä työllisyyskehityksen seurantavälineen vuoden 2015 kesäkuun versiossa on myös päivitetty vertailuanalyysi 3, joka käsittelee työmarkkinoihin liittyviä Eurooppa strategian yleistavoitteita ja työmarkkinoiden kehitystä koskevia tärkeimpiä indikaattoreita. Vertailuanalyysi toimii integroituna välineenä keskeisten haasteiden analysoinnissa. Työllisyyskehityksen seurantavälineessä on lisäksi kaikkien kymmenen politiikanalan tärkeimmät indikaattorit sisältävä taulukko, josta käy ilmi nykyinen taso, vuositason muutokset sekä muutokset kolmen viime vuoden aikana kussakin jäsenvaltiossa. Taulukko antaa lisätietoja eri alojen positiivisesta ja negatiivisesta kehityksestä. Kuten edellä olevasta käy ilmi, työllisyyskehityksen seurantavälinettä kehitetään ja tarkistetaan jatkuvasti sen parantamiseksi. Samalla varmistetaan, että se päivitetään uusimpia tarpeita ja kehityssuuntauksia vastaavaksi. Kaavioita, jotka koskevat edistymistä työllisyysastetta koskevan yleistavoitteen saavuttamisessa EU-28:ssa ja kansallisten työllisyystavoitteiden saavuttamista jäsenvaltioissa, on päivitetty komission kevään 2015 talousennusteesta 4 saaduilla tiedoilla. Taulukkoa Kansalliset työllisyysastetavoitteet verrattuina nykyisiin ja vuoden 2020 ennakoituihin työllisyysasteisiin (ikäryhmä kokonaisuudessaan) on päivitetty saatavilla olevilla vuosia 2015 ja 2016 koskevilla ennusteilla, jotka on saatu komission julkaisemasta kevään talousennusteesta. Vertailuanalyysitaulukot ja kaaviot sisältyvät seurantavälineen liitteeseen C. Taulukossa Työmarkkinatilanteen keskeiset indikaattorit" on kaikkia yhteiseen arviointikehykseen kuuluvia politiikanaloja kuvaavia indikaattoreita. Jotta vertailuanalyysiä voitaisiin käyttää tehokkaasti, kunkin maan sarakkeessa esitetään vertailuarvo. Lihavoitu luku osoittaa, että maa on tietyn indikaattorin osalta viiden parhaiten suoriutuneen maan joukossa. Kursivoitu luku puolestaan osoittaa, että maa on tietyn indikaattorin osalta viiden heikoiten suoriutuneen maan joukossa. Työllisyyskehityksen seurantaväline perustuu tuoreimpiin käytettävissä oleviin vuotuisiin tietoihin. 5 Seurantavälinettä kehitetään ja tarkistetaan jatkuvasti sen parantamiseksi. Samalla varmistetaan, että se päivitetään uusimpia tarpeita ja kehityssuuntauksia vastaavaksi. Kansallisten parlamenttien ja työmarkkinaosapuolten rooli sekä kansallisten järjestelmien erot, kuten palkan muodostumisen erot, näkyvät yhteisen arviointikehyksen ja työllisyyskehityksen seurantavälineen tuloksissa. 3 Ks. tiedonanto Tavoitteena työllistävä elpyminen, COM(2012) 173 final, kohta 3.3: Komissio ehdottaa, että tehostetaan koordinointia ja monenvälistä valvontaa työllisyyden alalla - julkaisemalla yhdessä yhteisen työllisyysraportin luonnoksen kanssa vuosittain vertailuanalyysi, joka käsittää valikoituja työllisyyden indikaattoreita. 4 Kevään 2015 talousennuste. 5 Työvoimatutkimus: tuoreimmat käytettävissä olevat vuotuiset tiedot ovat vuodelta

4 Sisällysluettelo OSA I Katsaus kansallisiin työllisyystavoitteisiin, haasteisiin ja erityisen hyviin tuloksiin... 4 Taulukko 2: Yhteiset keskeiset työllisyyshaasteet, kesäkuu 2015 Yksityiskohtaiset tiedot... 8 OSA II Maakohtaiset katsaukset BELGIA BULGARIA TŠEKKI TANSKA SAKSA VIRO IRLANTI KREIKKA ESPANJA RANSKA KROATIA ITALIA KYPROS LATVIA LIETTUA LUXEMBURG UNKARI ΜΑLTA ALANKOMAAT ITÄVALTA PUOLA PORTUGALI ROMANIA SLOVENIA SLOVAKIA SUOMI RUOTSI YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA Liite A. Jäsenvaltioiden tavoitteet Liite B. Tilastotiedot Liite C. Vertailuanalyysi, kesäkuu

5 OSA I Katsaus kansallisiin työllisyystavoitteisiin, haasteisiin ja erityisen hyviin tuloksiin 4

6 Kuva 1: Edistyminen työllisyysastetta koskevan yleistavoitteen saavuttamisessa EU-28 5

7 Kuva 2: Jäsenvaltioiden kansallisissa uudistusohjelmissaan asettamat kansalliset työllisyysastetavoitteet verrattuna vuoden 2014 työllisyysasteeseen Lähteet: vuoden 2015 kansalliset uudistusohjelmat, vuoden 2014 työllisyysastetta koskeva EU:n työvoimatutkimus. Huom.: I tarkoittaa jäsenvaltioiden kansallisten tavoitteiden vaihteluväliä. * Ruotsin asettama kansallinen työllisyysastetavoite on selvästi yli 80 %. * Yhdistynyt kuningaskunta ei ole asettanut kansallista työllisyysastetavoitetta. Huomautus: Kroatia tarkisti kansallista työllisyysastetavoitettaan vuonna ,9 %:sta 65,2 5:iin. 6

8 Taulukko 1: Yhteenveto keskeisistä työllisyyshaasteista ja erityisen hyvistä tuloksista työmarkkinoilla jäsenvaltioittain ja politiikan aloittain, kesäkuu 2015 Labour market participation Labour market functioning, combatting segmentation C = haaste G = hyvät tulokset työmarkkinoilla skill supply and productivity, lifelong learning Education and training systems wage setting mechanisms and labour cost development Active labour Social work-life Job Gender Country market policies security balance creation equality BE C C C C/G C C C C C C BG C C C C/G C C C C C CZ C/G C G C C G G DK C/G G C/G C/G C/G DE G C C C G C C C/G EE G G C C/G C C C C/G IE C C C/G C/G C/G C/G EL C C C C C C C ES C C/G C C C C/G C/G C C G FR C/G C G C C/G C C HR C C/G C C C G C/G C/G IT C/G C C C/G C/G C C/G C C C CY C C C G C C C/G C/G C/G LV C/G G C C C C C/G C LT C/G C C C C C G C/G C/G LU C/G C C G C/G C HU C/G C C C/G C/G C MT C/G G C/G C C/G G C/G C C NL C/G C C/G C AT C/G G G C/G C C/G C C/G PL C C C C C C C C/G PT C C C G C C C RO C C/G C C/G C C C C C C SI C C/G C C G G G C G C/G SK C C C C C C C C/G FI C C C G G G C SE C/G G G G C G C/G UK C/G G C C G C C/G 7

9 Taulukko 2: Yhteiset keskeiset työllisyyshaasteet, kesäkuu 2015 Yksityiskohtaiset tiedot 6 Employment policy areas Key Employment Challenges EU- 28 BE BG CZ DK DE EE IE EL ES FR HR IT CY LV LT LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK FI SE UK sum Low employment rate 5 c c c c c Low female employment rate 5 c c c c c Low male employment rate 1 c Low participation of older workers 12 c c c c c c c c c c c c 1. Labour market participation 2. Labour market functioning, combating segmentation High/increasing incidence of youth unemployment and/or NEET Low participation of low-skilled persons 16 c c c c c c c c c c c c c c c c 11 c c c c c c c c c c c Low participation of non-eu nationals 4 c c c c Low total amount of hours worked 0 Duration of working life 9 c c c c c c c c c Inflexible working (time) arrangements Inadequate employment protection legislation 1 3 c c c Labour market segmentation 11 c c c c c c c c c c c Low transition from temporary into permanent contracts 3 c c c 3. Active labour market policies 4. Adequate and employment oriented social security systems Low level of ALMP expenditure/insufficient provision of well targeted tailored measures/functioning of employment services High incidence of long-term unemployment Inadequate level and coverage of unemployment benefits, poverty trap, at risk-of poverty, low-wage trap Disincentives for LM participation in the social security system/disability pension, unemployment traps 18 c c c c c c c c c c c c c c c c c c 11 c c c c c c c c c c c 16 c c c c c c c c c c c c c c c c 7 c c c c c c c 6 Taulukkoa päivitetään niiden keskeisten työllisyyshaasteiden perusteella, jotka yksilöidään seurantavälineen 2 osassa olevissa maakohtaisissa katsauksissa. Taulukon tarkoituksena on yksilöidä keskeiset työllisyyshaasteet, jotka ovat yhteisiä useille jäsenvaltioille. 8

10 Yhteiset keskeiset työllisyyshaasteet Yksityiskohtaiset tiedot (jatkoa) Employment policy areas 5. Work-life balance Key Employment Challenges Insufficient provision of high quality, affordable child and/or dependant care facilities Limited use of flexible working arrangements High incidence of inactivity and parttime work due to family obligations EU- 28 sum BE BG CZ DK DE EE IE EL ES FR HR IT CY LV LT LU HU MT NL AT PL PT RO SI SK FI SE UK 16 c c c c c c c c c c c c c c c c 1 c 9 c c c c c c c c c 6. Job creation 7. Gender equality 8. Improving skill supply and productivity; Lifelong learning 9.Improving education and training systems 10. Wage setting mechanism and labour cost developments Negative employment /insufficient job creation 5 c c c c c High tax wedge on labour 11 c c c c c c c c c c c Large gender employment gaps 7 c c c c c c c Large gender pay gap 5 c c c c c Weaknesses with respect to educational attainment of the (adult) 4 c c c c population Low participation in lifelong learning/lack of an integrated lifelong learning strategy 15 c c c c c c c c c c c c c c c Skills mismatches/insufficient forecasting skills system Public spending on human resources low Low tertiary education attainment rate High incidence of early school leaving Low participation of low-skilled workers in education and training Low attractiveness of vocational education and training Insufficient provision of education and training opportunities to meet labour market needs Insufficient provision of high quality education opportunities Labour cost developments not in line with productivity gains 13 c c c c c c c c c c c c c 5 c c c c c 6 c c c c c c 9 c c c c c c c c c 6 c c c c c c 1 c 6 c c c c c c 3 c c c 6 c c c c c c 9

11 OSA II Maakohtaiset katsaukset 10

12 BELGIA 1. Edistyminen kansallisen työllisyystavoitteen saavuttamisessa 11

13 2. Työmarkkinatilanteen keskeiset indikaattorit Belgia Benchmark 2020 national EU Indicator Unit target EU28-total target Overall employment rate % of pop with at most lower sec. Early leavers from educ. and not in education and training further education or training b b less than 10 Tertiary educational attainment Overall employment women men older workers Employment gender gap young persons low skilled persons non- EU nationals Completion of tertiary or equivalent education (30-34) 35.2 b b b 40.0 % change from previous year % of female population aged % of male population aged difference in the employment rate between men and women in percentage points b % of population with at most lower secondary education aged b b b % of population with non-eu citizenship aged : 39.6 b Part-time employment % of total employment 20.7 u 25.0 b Temporary employees % of total employees Overall unemployment % of labour force rate Long-term % of labour force unemployment Youth unemployment rate % of youth labour force (15-24) b Youth NEET rate EU-27 = 100 (based on Labour productivity per PPS per employed person employed person) Labour productivity per hour worked EU-27 = 100 (based on PPS per hour worked) Nominal unit labour cost % change from previous year Real unit labour cost % change from previous year Gender pay gap : : 16.5 p 16.4 p : Involuntary temporary employment as % of total employees 7.1 u u 8.5 u 8.7 u Newly employed share of people in current job 12 months or less in total employment b At-risk-of-poverty rate of unemployed : b : : unemployment trap - tax rate on low wage earners : : : Inactivity and part-time work due to personal and family responisibilities : 3.5 b Job vacancy rate % change over the recent 3 years : Share of adult population with upper secondary or tertiary age education 58.5 b b b Percentage of adult population participating age in education and training 6.2 d b 10.7 Source: Eurostat database (labour market statistics, national accounts), National Reform Programmes Notes: b - break in series, p - provisional, c - confidental, e - estimated, n - not siginifcant, f - forecast, s - Eurostat estimate, z - not applicable, u - unreliable, ":" - not available Additional note: the benchmark is normalised in the following way: average of highest 5=100, average of lowest 5=0. The interpretation of the benchmark is that it gives the relative distance to the highest 5 performers by subtracting that benchmark for a given country and indicator from the benchmark of the highest 5 performers, thus a 100. Nmbers in bold: the country is among the 5 highest performers for this indicator. The numbers in italic: the country is among the lowest 5 performers 12

14 3. Keskeiset työllisyyshaasteet Belgia, kesäkuu 2015 Työllisyyspolitiikan ala Keskeinen työllisyyshaaste Erityisen hyvä tulos työmarkkinoilla 1. Työvoimaosuuden nostaminen 2. Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen: työmarkkinoiden segmentoitumisen torjuminen Ikääntyneiden työntekijöiden osallistuminen vähäistä. Työuran kesto alle EU:n keskiarvon, varsinkin miesten osalta. Maahanmuuttajataustaisten osallistuminen vähäistä. Työmarkkinoiden segmentoitumisriski, etenkin nuorten osalta; vuotiaiden työsuhteet lyhyempiä kuin EU:ssa keskimäärin. 3. Aktiivinen työmarkkinapolitiikka Pitkäaikaistyöttömyysaste keskimääräisellä tasolla huolimatta huomattavista investoinneista aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan. 4. Soveltuvat, työllisyyteen kannustavat sosiaaliturvajärjestelmät 5. Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen Työttömyysloukut merkittävästi EU:n keskiarvoa suuremmat joidenkin kotitaloustyyppien osalta. Merkittävää eriytymistä varhaiskasvatuksen ja lastenhoitopalveluiden käytössä. 6. Työpaikkojen luominen Työvoimakustannusten verokiila selvästi EU:n keskiarvoa suurempi. 7. Sukupuolten tasa-arvo Talouden toisen jäsenen kannustinloukku ja matalapalkkaloukku merkittävästi EU:n keskiarvoa 8. Ammattitaitojen tarjonnan ja tuottavuuden parantaminen; Elinikäinen oppiminen 9. Koulutusjärjestelmien kehittäminen 10. Palkanmuodostusmekanismin ja työvoimakustannusten kehitys suuremmat. Osallistuminen ammatilliseen koulutukseen keskimääräistä vähäisempää. Työmarkkina-aseman ja palkkatason kehitys alle EU:n keskiarvon. Koulutuksessa merkittävää ja pitkäaikaista eriarvoisuutta, joka liittyy sosioekonomiseen ja maahanmuuttajataustaan. Työvoimakustannusten erojen poistaminen kokonaan ja uusien erojen syntymisen välttäminen. Työssäkäyvien köyhyysriski alle EU:n keskiarvon. 13

15 BULGARIA 1. Edistyminen kansallisen työllisyystavoitteen saavuttamisessa 14

16 2. Työmarkkinatilanteen keskeiset indikaattorit Bulgaria Benchmark 2020 national EU Indicator Unit target EU28-total target Overall employment rate b % of pop with at most lower sec. Early leavers from educ. and not in education and training further education or training : 11.8 b b b less than 10 Tertiary educational attainment Overall employment women men older workers Employment gender gap young persons low skilled persons non- EU nationals Completion of tertiary or equivalent education (30-34) b b b 40.0 % change from previous year p -0.4 p % of female population aged b % of male population aged b b difference in the employment rate between men and women in percentage points b b % of population with at most lower secondary education aged b b b % of population with non-eu citizenship aged : : : 49.4 u 56.5 u Part-time employment % of total employment : 2.3 b Temporary employees % of total employees : 4.0 b Overall unemployment % of labour force rate Long-term % of labour force unemployment Youth unemployment rate % of youth labour force (15-24) b Youth NEET rate : 21.8 b Labour productivity per person employed Labour productivity per hour worked EU-27 = 100 (based on PPS per employed person) EU-27 = 100 (based on PPS per hour worked) Nominal unit labour cost % change from previous year Real unit labour cost % change from previous year Gender pay gap : : 16.5 p 16.4 p : Involuntary temporary employment as % of total employees : 2.8 b u 8.5 u 8.7 u Newly employed share of people in current job 12 months or less in total employment : 11.4 b At-risk-of-poverty rate of unemployed : : : unemployment trap - tax rate on low wage earners : : : Inactivity and part-time work due to personal and family responisibilities : 2.3 b Job vacancy rate % change over the recent 3 years : Share of adult population with upper secondary or tertiary age education b b b Percentage of adult population participating age in education and training : 1.3 b b 10.7 Source: Eurostat database (labour market statistics, national accounts), National Reform Programmes Notes: b - break in series, p - provisional, c - confidental, e - estimated, n - not siginifcant, f - forecast, s - Eurostat estimate, z - not applicable, u - unreliable, ":" - not available Additional note: the benchmark is normalised in the following way: average of highest 5=100, average of lowest 5=0. The interpretation of the benchmark is that it gives the relative distance to the highest 5 performers by subtracting that benchmark for a given country and indicator from the benchmark of the highest 5 performers, thus a 100. Nmbers in bold: the country is among the 5 highest performers for this indicator. The numbers in italic: the country is among the lowest 5 performers 15

17 3. Keskeiset työllisyyshaasteet Bulgaria, kesäkuu 2015 Työllisyyspolitiikan ala Keskeinen työllisyyshaaste Erityisen hyvä tulos työmarkkinoilla 1. Työvoimaosuuden Etenkin miesten, nuorten ja vähän koulutettujen nostaminen työllisyysaste alhainen. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus merkittävästi EU:n keskiarvoa suurempi (hieman positiivista kehitystä miesten osalta). Työuran kesto alle EU:n keskiarvon, miehillä huomattavasti alle EU:n keskiarvon. 2. Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen: työmarkkinoiden segmentoitumisen torjuminen 3. Aktiivinen työmarkkinapolitiikka 4. Soveltuvat, työllisyyteen kannustavat sosiaaliturvajärjestelmät 5. Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen Äskettäin työllistyneiden nuorten osuus ja palkkausaste alle EU:n keskiarvon. Korkea pitkäaikaistyöttömyys, aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden alhainen menotaso sekä vähäinen aktivointi. Työttömyysloukku suurempi kuin EU:ssa keskimäärin. Lastenhoitopalvelujen käyttö vähäistä eikä juurikaan positiivista kehitystä. 6. Työpaikkojen luominen Työllisyyden kasvu edelleen merkittävästi negatiivista (3 viime vuoden aikana) vuonna 2014 tapahtuneesta tilanteen hienoisesta kääntymisestä huolimatta, ja avoimia työpaikkoja vähän. Matalapalkkaloukku pienempi ja nettokorvausasteet 6 kk:n jälkeen suuremmat kuin EU:ssa keskimäärin. 7. Sukupuolten tasa-arvo 8. Ammattitaitojen tarjonnan ja tuottavuuden parantaminen; Elinikäinen oppiminen Elinikäiseen oppimiseen ja aikuiskoulutukseen osallistuminen alle EU:n keskiarvon. Kielteistä kehitystä sellaisten nuorten osalta, joilla on vähintään toisen asteen koulutus. Yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen työmarkkinarelevanssi vähäinen, mukaan luettuna työssäoppiminen. 9. Koulutusjärjestelmien kehittäminen 10. Palkanmuodostusmekanismin ja työvoimakustannusten kehitys Työmarkkina-aseman ja palkkatason kehitys vähäistä. Heikot yhteydet koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden tarpeiden välillä ja pienet koulutusmenot. Varhaiskasvatus ja korkea-asteen koulutus vähäisempää kuin EU:ssa keskimäärin, ja koulutuksen keskeyttäneiden määrässä kielteistä kehitystä. Yksikkötyökustannusten nousu huomattavaa. 16

18 TŠEKKI 1. Edistyminen kansallisen työllisyystavoitteen saavuttamisessa 17

19 2. Työmarkkinatilanteen keskeiset indikaattorit Tšekki Benchmark 2020 national EU Indicator Unit target EU28-total target Overall employment rate b % of pop with at most lower sec. Early leavers from educ. and not in education and training further education or training : 4.9 b b 5.5 b b less than 10 Tertiary educational attainment Overall employment women men older workers Employment gender gap young persons low skilled persons non- EU nationals Completion of tertiary or equivalent education (30-34) b b b 40.0 % change from previous year % of female population aged b % of male population aged b b difference in the employment rate between men and women in percentage points b b % of population with at most lower secondary education aged b b b % of population with non-eu citizenship aged : 73.1 b Part-time employment % of total employment b Temporary employees % of total employees b Overall unemployment % of labour force rate Long-term % of labour force unemployment Youth unemployment rate % of youth labour force (15-24) b Youth NEET rate : 8.3 b b EU-27 = 100 (based on Labour productivity per PPS per employed person employed person) Labour productivity per hour worked EU-27 = 100 (based on PPS per hour worked) Nominal unit labour cost % change from previous year Real unit labour cost % change from previous year Gender pay gap : : 16.5 p 16.4 p : Involuntary temporary employment as % of total employees : 6.4 b u 8.5 u 8.7 u Newly employed share of people in current job 12 months or less in total employment b At-risk-of-poverty rate of unemployed : : : unemployment trap - tax rate on low wage earners : : : Inactivity and part-time work due to personal and family responisibilities : 5.0 b Job vacancy rate % change over the recent 3 years : Share of adult population with upper secondary or tertiary age education b b b Percentage of adult population participating age in education and training : 11.4 b b b 10.7 Source: Eurostat database (labour market statistics, national accounts), National Reform Programmes Notes: b - break in series, p - provisional, c - confidental, e - estimated, n - not siginifcant, f - forecast, s - Eurostat estimate, z - not applicable, u - unreliable, ":" - not available Additional note: the benchmark is normalised in the following way: average of highest 5=100, average of lowest 5=0. The interpretation of the benchmark is that it gives the relative distance to the highest 5 performers by subtracting that benchmark for a given country and indicator from the benchmark of the highest 5 performers, thus a 100. Nmbers in bold: the country is among the 5 highest performers for this indicator. The numbers in italic: the country is among the lowest 5 performers 18

20 3. Keskeiset työllisyyshaasteet Tšekki, kesäkuu 2015 Työllisyyspolitiikan ala Keskeinen työllisyyshaaste Erityisen hyvä tulos työmarkkinoilla 1. Työvoimaosuuden nostaminen Vähän koulutettujen työllisyysaste alhainen. EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten työllisyysaste korkea. 2. Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen: työmarkkinoiden segmentoitumisen torjuminen 3. Aktiivinen työmarkkinapolitiikka 4. Soveltuvat, työllisyyteen kannustavat sosiaaliturvajärjestelmät 5. Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen Julkisten työvoimapalvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden seuranta riittämätöntä. Vanhemmuuden kielteinen vaikutus työmarkkinoihin suuri, äitiydellä voimakkaita vaikutuksia työllisyyteen. Köyhyysriski alhainen ja työssäkäyvien köyhyys vähäistä. Naiset eivät osallistu työelämään hoitopalvelujen puutteen vuoksi ja suhteellisen pitkät vanhempainvapaat yleisiä. Lastenhoitopalvelujen käyttö vähäistä, etenkin alle 3-vuotiaiden lasten osalta. 6. Työpaikkojen luominen 7. Sukupuolten tasa-arvo Suuret työllisyyserot sukupuolten välillä. Suuret palkkaerot sukupuolten välillä. 8. Ammattitaitojen tarjonnan ja tuottavuuden parantaminen; Elinikäinen oppiminen 9. Koulutusjärjestelmien kehittäminen 10. Palkanmuodostusmekanismin ja työvoimakustannusten kehitys Hyvin koulutetun aikuisväestön osuus (aikuiset ja nuoret, joilla on vähintään toisen asteen koulutus) suuri. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus ( vuotiaiden ryhmässä) kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä pieni (18 24-vuotiaat). 19

21 TANSKA 1. Edistyminen kansallisen työllisyystavoitteen saavuttamisessa 20

22 2. Työmarkkinatilanteen keskeiset indikaattorit Tanska Benchmark 2020 national EU Indicator Unit target EU28-total target Overall employment rate % of pop with at most lower sec. Early leavers from educ. and not in education and training further education or training b less than b less than 10 Tertiary educational attainment Overall employment women men older workers Employment gender gap young persons low skilled persons non- EU nationals Completion of tertiary or equivalent education (30-34) bu at least b 40.0 % change from previous year % of female population aged % of male population aged difference in the employment rate between men and women in percentage points % of population with at most lower secondary education aged b b % of population with non-eu citizenship aged : Part-time employment % of total employment Temporary employees % of total employees Overall unemployment % of labour force rate Long-term % of labour force unemployment Youth unemployment rate % of youth labour force (15-24) Youth NEET rate EU-27 = 100 (based on Labour productivity per PPS per employed person employed person) Labour productivity per hour worked EU-27 = 100 (based on PPS per hour worked) Nominal unit labour cost % change from previous year Real unit labour cost % change from previous year Gender pay gap : : 16.5 p 16.4 p : Involuntary temporary employment as % of total employees u 8.5 u 8.7 u Newly employed share of people in current job 12 months or less in total employment At-risk-of-poverty rate of unemployed : : : unemployment trap - tax rate on low wage earners : : : Inactivity and part-time work due to personal and family responisibilities : Job vacancy rate % change over the recent 3 years : Share of adult population with upper secondary or tertiary age education b b Percentage of adult population participating age in education and training 19.4 b b 10.7 Source: Eurostat database (labour market statistics, national accounts), National Reform Programmes Notes: b - break in series, p - provisional, c - confidental, e - estimated, n - not siginifcant, f - forecast, s - Eurostat estimate, z - not applicable, u - unreliable, ":" - not available Additional note: the benchmark is normalised in the following way: average of highest 5=100, average of lowest 5=0. The interpretation of the benchmark is that it gives the relative distance to the highest 5 performers by subtracting that benchmark for a given country and indicator from the benchmark of the highest 5 performers, thus a 100. Nmbers in bold: the country is among the 5 highest performers for this indicator. The numbers in italic: the country is among the lowest 5 performers 21

23 3. Keskeiset työllisyyshaasteet Tanska, kesäkuu 2015 Työllisyyspolitiikan ala Keskeinen työllisyyshaaste Erityisen hyvä tulos työmarkkinoilla 1. Työvoimaosuuden nostaminen 2. Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen: työmarkkinoiden segmentoitumisen torjuminen 3. Aktiivinen työmarkkinapolitiikka 4. Soveltuvat, työllisyyteen kannustavat sosiaaliturvajärjestelmät 5. Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen 6. Työpaikkojen luominen 7. Sukupuolten tasa-arvo 8. Ammattitaitojen tarjonnan ja tuottavuuden parantaminen; Elinikäinen oppiminen EU:n ulkopuolisten maahanmuuttajien työmarkkinapotentiaalia ei edelleenkään hyödynnetty riittävästi. Työttömyysloukku ja matalapalkkaloukku (pienipalkkaisten veroaste) suurempia kuin EU:ssa keskimäärin. Talouden toisen jäsenen kannustinloukku ja matalapalkkaloukku merkittävästi EU:n keskiarvoa suuremmat. Vanhemmuuden vaikutuksessa työllisyyteen nähtävissä kielteistä kehitystä. Nuorten koulutustaso (20 24-vuotiaat) alempi kuin EU:ssa keskimäärin. Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten ( vuotiaiden) osuus merkittävästi EU:n keskiarvoa alempi. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä, palkkausaste sekä äskettäin työllistyneiden ja määräaikaisten työntekijöiden osuus huomattavasti EU:n keskiarvoa parempia koulutuksen (miehet) ansiosta. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä selvästi EU:n keskiarvoa parempi. Työssäkäyvien köyhyysriski merkittävästi EU:n keskiarvoa pienempi. Nettokorvausaste (12 kk, kaikki perhetyypit) huomattavasti EU:n keskiarvoa parempi. Lastenhoitopalvelujen käyttö (3- vuotiaista kouluvelvollisuusikään) yli 30 tuntia viikossa huomattavasti yli EU:n keskiarvon. Perhevelvoitteista johtuva työelämään osallistumattomuus ja osa-aikaisuus huomattavasti EU:n keskiarvoa vähäisempää. Henkilövoimavaroihin suunnattu julkinen rahoitus (% bkt:stä), elinikäiseen oppimiseen osallistuvien osuus (25 64-vuotiaat) ja työelämän ulkopuolella koulutuksessa olevien osuus huomattavasti EU:n keskiarvoa suurempia. 22

24 9. Koulutusjärjestelmien kehittäminen 10. Palkanmuodostusmekanismin ja työvoimakustannusten kehitys 23

25 SAKSA 1. Edistyminen kansallisen työllisyystavoitteen saavuttamisessa 24

26 2. Työmarkkinatilanteen keskeiset indikaattorit Saksa Benchmark 2020 national EU Indicator Unit target EU28-total target Overall employment rate b % of pop with at most lower sec. Early leavers from educ. and not in education and training further education or training b b less than b less than 10 Tertiary educational attainment Overall employment women men older workers Employment gender gap young persons low skilled persons non- EU nationals Completion of tertiary or equivalent education (30-34) b b 42* b 40.0 % change from previous year % of female population aged b % of male population aged b b difference in the employment rate between men and women in percentage points b b % of population with at most lower secondary education aged b b b % of population with non-eu citizenship aged : 57.0 b Part-time employment % of total employment b Temporary employees % of total employees b Overall unemployment % of labour force rate Long-term % of labour force unemployment Youth unemployment rate % of youth labour force (15-24) b Youth NEET rate b EU-27 = 100 (based on Labour productivity per PPS per employed person employed person) Labour productivity per hour worked EU-27 = 100 (based on PPS per hour worked) Nominal unit labour cost % change from previous year Real unit labour cost % change from previous year Gender pay gap : 22.2 p 22.4 p 21.6 p : 16.5 p 16.4 p : Involuntary temporary employment as % of total employees 2.1 u : : : : 8.3 u 8.5 u 8.7 u Newly employed share of people in current job 12 months or less in total employment b At-risk-of-poverty rate of unemployed : : : unemployment trap - tax rate on low wage earners : : : Inactivity and part-time work due to personal and family responisibilities : 5.8 b 6.2 b Job vacancy rate % change over the recent 3 years : Share of adult population with upper secondary or tertiary age education b b b Percentage of adult population participating age in education and training b b 10.7 Source: Eurostat database (labour market statistics, national accounts), National Reform Programmes Notes: b - break in series, p - provisional, c - confidental, e - estimated, n - not siginifcant, f - forecast, s - Eurostat estimate, z - not applicable, u - unreliable, ":" - not available Additional note: the benchmark is normalised in the following way: average of highest 5=100, average of lowest 5=0. The interpretation of the benchmark is that it gives the relative distance to the highest 5 performers by subtracting that benchmark for a given country and indicator from the benchmark of the highest 5 performers, thus a 100. Nmbers in bold: the country is among the 5 highest performers for this indicator. The numbers in italic: the country is among the lowest 5 performers *In the case of Germany, the national target on tertiary education includes post-secondary education (ISCED 4) 25

27 3 Keskeiset työllisyyshaasteet Saksa, kesäkuu 2015 Työllisyyspolitiikan ala Keskeinen työllisyyshaaste Erityisen hyvä tulos työmarkkinoilla 1. Työvoimaosuuden nostaminen Etenkin miesten ja ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysaste korkea. Nuorten työttömyysaste ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten osuus erittäin pieniä. 2. Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen: työmarkkinoiden segmentoitumisen torjuminen 3. Aktiivinen työmarkkinapolitiikka 4. Soveltuvat, työllisyyteen kannustavat sosiaaliturvajärjestelmät Pitkäaikaistyöttömien aktivoinnissa ei tapahtunut parannusta. Suuri köyhyysriski etenkin työttömillä. Suuri verokiila, etenkin matalapalkkaisilla ja talouden toisilla tulonsaajilla. 5. Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen Perhevelvoitteiden hoitamisesta johtuva osaaikatyö yleisempää kuin EU:ssa keskimäärin, etenkin naisten osalta. Vanhemmuudella kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen. 6. Työpaikkojen luominen Paljon avoimia työpaikkoja. 7. Sukupuolten tasa-arvo Edelleen suuret palkkaerot sukupuolten välillä. 8. Ammattitaitojen tarjonnan ja tuottavuuden parantaminen; Elinikäinen oppiminen 9. Koulutusjärjestelmien kehittäminen Korkeasti koulutettujen työntekijöiden tarjonnan pullonkaulat. Pisa-tutkimuksessa vuonna 2012 saaduista aiempaa paremmista tuloksista huolimatta edelleen matala koulutustaso maahanmuuttajataustaisten sekä taloudellisesti ja sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmässä. Koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus laskenut alle 10 prosentin kansallisen tavoitteen. 26

28 10. Palkanmuodostusmekanismin ja työvoimakustannusten kehitys 27

29 VIRO 1. Edistyminen kansallisen työllisyystavoitteen saavuttamisessa 28

30 2. Työmarkkinatilanteen keskeiset indikaattorit Viro Benchmark 2020 national EU Indicator Unit target EU28-total target Overall employment rate b % of pop with at most lower sec. Early leavers from educ. and not in education and training further education or training b b less than 10 Tertiary educational attainment Overall employment women men older workers Employment gender gap young persons low skilled persons non- EU nationals Completion of tertiary or equivalent education (30-34) 30.4 b b b 40.0 % change from previous year % of female population aged b % of male population aged b b difference in the employment rate between men and women in percentage points 8.0 b b % of population with at most lower secondary education aged b b b % of population with non-eu citizenship aged : Part-time employment % of total employment 7.5 b Temporary employees % of total employees 2.0 b Overall unemployment % of labour force rate Long-term % of labour force unemployment Youth unemployment rate % of youth labour force (15-24) 21.1 b Youth NEET rate EU-27 = 100 (based on Labour productivity per PPS per employed person employed person) Labour productivity per hour worked EU-27 = 100 (based on PPS per hour worked) Nominal unit labour cost % change from previous year Real unit labour cost % change from previous year Gender pay gap : : 16.5 p 16.4 p : Involuntary temporary employment as % of total employees 1.5 bu 1.6 u 1.5 u 1.2 u 0.9 u 8.3 u 8.5 u 8.7 u Newly employed share of people in current job 12 months or less in total employment 19.2 b At-risk-of-poverty rate of unemployed : : : unemployment trap - tax rate on low wage earners : : : Inactivity and part-time work due to personal and family responisibilities : Job vacancy rate % change over the recent 3 years : Share of adult population with upper secondary or tertiary age education 85.8 b b b Percentage of adult population participating age in education and training 6.6 b b 10.7 Source: Eurostat database (labour market statistics, national accounts), National Reform Programmes Notes: b - break in series, p - provisional, c - confidental, e - estimated, n - not siginifcant, f - forecast, s - Eurostat estimate, z - not applicable, u - unreliable, ":" - not available Additional note: the benchmark is normalised in the following way: average of highest 5=100, average of lowest 5=0. The interpretation of the benchmark is that it gives the relative distance to the highest 5 performers by subtracting that benchmark for a given country and indicator from the benchmark of the highest 5 performers, thus a 100. Nmbers in bold: the country is among the 5 highest performers for this indicator. The numbers in italic: the country is among the lowest 5 performers 29

31 3. Keskeiset työllisyyshaasteet Viro, kesäkuu 2015 Työllisyyspolitiika n ala Keskeinen työllisyyshaaste Erityisen hyvä tulos työmarkkinoilla 1. Ikääntyneiden työntekijöiden Työvoimaosuuden työllisyysaste merkittävästi EU:n keskiarvoa korkeampi. nostaminen 2. Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen: työmarkkinoiden segmentoitumisen torjuminen 3. Aktiivinen työmarkkinapolitiikk a 4. Soveltuvat, työllisyyteen kannustavat sosiaaliturvajärjestel mät 5. Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen 6. Työpaikkojen luominen 7. Sukupuolten tasaarvo 8. Ammattitaitojen tarjonnan ja tuottavuuden parantaminen; Elinikäinen oppiminen 9. Koulutusjärjestelmie n kehittäminen Aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden menotaso suhteellisen alhainen ja aktivointi suhteellisen vähäistä. Aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden kohentaminen osittain työkykyisten henkilöiden osalta ja työkykyarvioinnin järjestäminen. Alhainen korvausaste 12 kuukauden työttömyysjakson jälkeen. Palkkatason kehitys vähäistä. Työttömien köyhyysriski suurempi kuin EU:ssa keskimäärin. Lastenhoitopalvelujen käyttö vähäistä, mutta hieman myönteistä kehitystä yli 3- vuotiaiden ikäryhmässä. Vanhemmuuden vaikutus työllisyyteen erittäin suuri naisten osalta. Erittäin suuret palkkaerot sukupuolten välillä. Koulutus ei vastaa riittävällä tavalla työmarkkinoiden tarpeita. Vähän koulutettujen osallistuminen koulutukseen edelleen vähäistä, ja erittäin suuret erot sellaisten henkilöiden työllisyysasteessa, joilla on alhainen tai keskitason koulutustaso, sekä merkittävästi kasvavat erot keskitason ja korkean koulutustason välillä. Muuten kuin omasta tahdostaan määräaikaisessa työsuhteessa olevien osuus merkittävästi EU:n keskiarvoa pienempi ja määräaikaisten työsuhteiden vakinaistaminen merkittävästi yleisempää. Huomattavan pieni matalapalkkaloukku. Luku- ja matematiikantaidoiltaan sekä luonnontieteissä heikosti suoriutuvien osuus erittäin pieni. Naisten koulutustason osalta merkittävästi keskimääräistä paremmat tulokset. 10. Palkanmuodostusm ekanismin ja työvoimakustannust Koulutuksen keskeyttäneiden osalta merkittävää kielteistä kehitystä. 30

32 en kehitys 31

33 IRLANTI 1. Edistyminen kansallisen työllisyystavoitteen saavuttamisessa 32

34 2. Työmarkkinatilanteen keskeiset indikaattorit Irlanti Benchmark 2020 national EU Indicator Unit target EU28-total target Overall employment rate % of pop with at most lower sec. Early leavers from educ. and not in education and training further education or training : b b less than 10 Tertiary educational attainment Overall employment women men older workers Employment gender gap young persons low skilled persons non- EU nationals Completion of tertiary or equivalent education (30-34) b b 40.0 % change from previous year % of female population aged % of male population aged difference in the employment rate between men and women in percentage points % of population with at most lower secondary education aged b b % of population with non-eu citizenship aged : Part-time employment % of total employment Temporary employees % of total employees Overall unemployment % of labour force rate Long-term % of labour force unemployment Youth unemployment rate % of youth labour force (15-24) Youth NEET rate : EU-27 = 100 (based on Labour productivity per PPS per employed person employed person) p p p p Labour productivity per hour worked EU-27 = 100 (based on PPS per hour worked) p p p p Nominal unit labour cost % change from previous year Real unit labour cost % change from previous year -3.4 p -4.6 p -0.6 p 0.6 p Gender pay gap : 11.7 p 14.4 p : : 16.5 p 16.4 p : Involuntary temporary employment as % of total employees 1.8 u : 6.8 u 6.5 u 5.7 u 8.3 u 8.5 u 8.7 u Newly employed share of people in current job 12 months or less in total employment At-risk-of-poverty rate of unemployed : : : unemployment trap - tax rate on low wage earners : : : Inactivity and part-time work due to personal and family responisibilities : b Job vacancy rate % change over the recent 3 years : Share of adult population with upper secondary or tertiary age education b b Percentage of adult population participating age in education and training : b 10.7 Source: Eurostat database (labour market statistics, national accounts), National Reform Programmes Notes: b - break in series, p - provisional, c - confidental, e - estimated, n - not siginifcant, f - forecast, s - Eurostat estimate, z - not applicable, u - unreliable, ":" - not available Additional note: the benchmark is normalised in the following way: average of highest 5=100, average of lowest 5=0. The interpretation of the benchmark is that it gives the relative distance to the highest 5 performers by subtracting that benchmark for a given country and indicator from the benchmark of the highest 5 performers, thus a 100. Nmbers in bold: the country is among the 5 highest performers for this indicator. The numbers in italic: the country is among the lowest 5 performers 33