ASIA Vastaus valitukseen virkasuhteen irtisanomista koskevassa asiassa. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös Dn:o 01879/16/2207

Transkriptio

1 1(8) KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Vastaus valitukseen virkasuhteen irtisanomista koskevassa asiassa VALITUKSENALAINEN PÄÄTÖS VALITTAJA Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös Dn:o 01879/16/2207 Jaakko Hupanen VALITTAJAN ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE VT Tuomas Oksanen Insinööriliitto IL ry Ratavartijankatu Helsinki p tuomas.oksanen@ilry.fi VASTAUKSEN ANTAJA Lempäälän kunta VASTAUKSEN ANTAJAN ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE AA Marita Iskala Suomen Hankintajuristit Asianajotoimisto Oy Erottajankatu 19 A Helsinki p marita.iskala@hankintajuristit.fi

2 2(8) VAATIMUKSET Lempäälän kunta pyytää kunnioittavasti, että korkein hallinto-oikeus: PERUSTEET Irtisanomisperuste 1. hylkää Jaakko Hupasen valituksen kokonaisuudessaan; ja 2. velvoittaa valittajan korvamaan Lempäälän kunnan oikeudenkäyntikulut täysimääräisenä korkolain 4 :n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lähtien, kun kuukausi on kulunut siitä päivästä, jona korkeimman hallinto-oikeuden päätös on ollut asianosaisten saatavilla. Lempäälän kunta varaa tilaisuuden esittää lopullisen oikeudenkäyntikuluvaatimuksen ennen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun antamista. Valitus ei anna aihetta muuttaa hallinto-oikeuden päätöstä. Hallinto-oikeus on perustanut ratkaisunsa oikeisiin lain kohtiin sekä arvioinut näytön oikein. Lempäälän kunta viittaa asiassa aiemmin hallinto-oikeudessa esittämäänsä, jonka lisäksi Lempäälän kunta toteaa valituksen johdosta seuraavaa. Esteellisyys ennen virkavapaata ja sivutoimi-ilmoituksen tekeminen Jaakko Hupanen perusti poikansa Joonas Hupasen kanssa JHKAKS Oy:n Yhtiön liikevaihto on pääasiassa muodostunut yhtiön ainoana työntekijänä toimineen valittajan pojan Joonas Hupasen suorittamista rakennusalan mittaus- ja konsultointitöistä. JHKAKS Oy:n toimiala on sama kuin millä Jaakko Hupanen kunnan johtavana viranhaltijana toimi. Valittaja on Hämeenlinnan hallinto-oikeuden suullisessa käsittelyssä myöntänyt olevansa tietoinen siitä, että sivutoimista tuli ilmoittaa kirjallisesti työnantajalle. Myös kunnan kirjallisen ohjeistuksen mukaan sivutoimilupahakemus ja sivutoimi-ilmoitus on tehtävä kirjallisesti jokaisesta sivutoimesta erikseen ennen sivutoimen aloittamista. Kyseinen ohjeistus on liitetty kunnan sivutoimilupahakemus- ja sivutoimiilmoituslomakkeeseen ja se löytyy myös valittajan vuonna 2011 laatimasta sivutoimilupahakemuksesta, joka on ainoa valittajan kunnalle kirjallisesti antama selvitys sivutoimistaan. Tätä taustaa vasten Lempäälän kunta pitää vähintäänkin kyseenalaisena valittajan näkemystä suullisen ilmoituksen riittävyydestä, ja näkemystä siitä, että kunta ei mitenkään reagoinut suulliseen sivutoimilupailmoitukseen. On huomattava, että sivutoimihakemuksen tekeminen ja esteellisyyden huomioiminen ovat kunkin henkilön omalla vastuulla ja, ottaen huomioon valittajan korkean aseman ja valittajan aikaisemman kokemuksensa sivutoimilupamenettelystä, valittaja on tietoisesti menetellyt kunnan sivutoimista ilmoittamista koskevien ohjeiden vastaisesti. Näin ollen Lempäälän kunta katsoo, että jo pelkästään sivutoimilupailmoituksen tekemättä jättäminen on johtanut siihen, että työnantajan luottamus viranhaltijaan on

3 3(8) näissä olosuhteissa pysyvästi horjunut eikä edellytyksiä virkasuhteen jatkumiselle ole ollut olemassa. Hallintolain 28 :n 1 momentin mukaisesti esteellisyysperusteen syntyminen edellyttää, että asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä virkamiehelle tai hänen läheiselleen. Valittaja vetoaa valituksessaan sivulla 3 siihen, että Marjamäen alueen laajan työmaan kohdalla JHKAKS Oy on laskuttanut UM Yhtiöitä reilulla eurolla, urakkasumman noustessa kokonaisuudessaan 1,5 miljoonaan euroon. Valittaja vetoaa summan pienuuteen valituksensa tueksi. Valittajan esittämät perusteet ovat täysin absurdeja; riippumatta urakan kokonaissummasta voidaan todeta, että asian ratkaisusta on ollut erityistä hyötyä valittajalle ja hänen yrityksestä palkkansa saavalle pojalleen Joonas Hupaselle. Tämä on kiistaton tosiasia, koska Marjamäen hankkeen työt ovat tuoneet yhtiölle kolmanneksen vuoden 2015 liikevaihdosta ja UM-yhtiöille on osoitettu 70 % JHKAKS Oy:stä lähteneistä laskuista. Kysymys ei siis JHKAKS Oy:n kannalta ole ollut pienimuotoisesta taloudellisesta hyötymisestä, sillä UM-yhtiöt ovat käytännössä tuoneet sen rahavirran JHKAKS Oy:öön, josta on maksettu valittajan pojan Joonas Hupasen palkka. Valittajan pojan toimeentulon turvaamista olosuhteissa, joissa viranhaltija ei ole ilmoittanut sidonnaisuuttaan yhtiöön, jonka hallituksen ainoana jäsenenä hän toimii, voidaan pitää jo itsessään irtisanomiskynnyksen ylittävänä seikkana, jonka perusteella Lempäälän kunnalla on ollut perusteet päättää sen johtavan viranhaltijan virkasuhde. Kyse ei myöskään ole, vastoin valittajan erikoista näkemystä, siitä, etteikö valittajan lähisukulainen voisi toimia yrittäjänä Lempäälän kunnassa, vaan kyse on luonnollisestikin siitä, että valittajan olisi tullut jäävätä itsensä tilanteessa, jossa valittaja on ollut jäävi tekemään päätöstä. Luottamuspula virkavapaan aikana Kunta on irtisanonut valittajan virkasuhteen luottamuspulan vuoksi. Nyt käsillä olevassa tapauksessa on syytä painottaa, että Valittaja on jäänyt Lempäälän kunnan teknisen johtajan virasta virkavapaalle ja sittemmin toiminut hankejohtajana kunnan konserniyhtiössä (Lempäälän Kehitys Oy), joka on kunnan ja yhtiön välisen ostopalvelusopimuksen nojalla vastannut kunnan Marjamäen alueen urakasta. Valittajan on kunnan ja yhtiön välisen sopimuksen nojalla ja luonnollisesti muutoinkin tullut virkavapautensa aikana huolehtia kunnan edun toteutumisesta Marjamäen alueen urakoissa. Olisi oikeudellisesti kestämätöntä, jos viranhaltija voisi virkavapautensa aikana Valittajan luulottelemia vapauksia hyödyntäen toimia kuntaa kohtaan luottamuspulaa aiheuttavalla tavalla, ja sen jälkeen palata entiseen virkaansa. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 6 luvun 26 :n mukaan viranhaltijalle voidaan hakemuksesta myöntää määräajaksi vapautus virkatehtävien hoitamisesta joko kokonaan tai osittain. Valittaja on katsonut, että viranhaltijaan kohdistuva luottamuspula ei voi kohdistua virkavapaan aikaan. Tämä väite ei vastaa lain tarkoitusta eikä vallitsevaa oikeuskäytäntöä. Valittajan virkasuhde ei ollut

4 4(8) katkennut hänen virkavapaansa ajaksi vaan valittaja on toiminut kunnan johtavan viran haltijana myös virkavapaansa aikana. Asiassa on kiinnitettävä huomiota siihen, että vaikka hallintolain esteellisyysäännöksiä ei sovellettaisikaan virkatehtävistä virkavapaalla olevaan henkilöön, tämä ei poista sitä tosiasiaa, että myös virkavapaan aikana suoritetut toimet voivat tosiasiassa vaikuttaa työnantajan ja viranhaltijan väliseen luottamussuhteeseen aivan kuten myös vapaa-aikana suoritetut toimet olisivat voineet siihen vaikuttaa. Velvollisuus käyttäytyä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla myös vapaaajalla koskee erityisesti johtavassa asemassa olevia viranhaltijoita. Kuten todettu, irtisanomiseen oikeuttava luottamuspula voi tapahtua myös viranhaltijan tai työntekijän vapaa-aikana. Tämä uskollisuusvelvoite kattaa siten koko virkasuhteen aikaiset toimet. Hallituksen esityksen (HE 196/2002 vp., s. 52) perustelujen mukaan, jos viranhaltija on työ- tai vapaa-aikana syyllistynyt esimerkiksi sellaiseen rikokseen, jonka vuoksi hänen ja työnantajan välinen luottamussuhde horjuu vakavalla tavalla, työnantajalla on olemassa irtisanomisperuste. Viranhaltija voi siis vapaa-aikanakin syyllistyä virkavelvollisuuksien rikkomiseen, kuten virkasalaisuuden paljastamiseen tai sivutoimen hoitamiseen ilman, että siitä on tehty kunnallisen viranhaltijalain ( /304) 18 :n 5 momentissa tarkoitettu ilmoitus. Muutkin kuin virkavelvollisuuksien rikkomiset voivat kuitenkin olla lainkohdassa tarkoitettuja omalla ajalla aiheutettuja syitä. Tätä voidaan yleisellä tasolla perustella sillä, että julkista valtaa käytettäessä korostuu toiminnan laillisuuden, tasapuolisuuden ja julkisen toiminnan luotettavuuden vaatimus. Edelleen todettakoon, että oikeuskirjallisuuden (Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja A. Juhlajulkaisut N:o ; Koskinen, Seppo: Luottamuspula johtavassa ja itsenäisessä asemassa olevien työsopimuksen päättämisperusteena s. 155) mukaan luottamusta edellyttävässä asemassa olevien työntekijöiden kohdalla epärehellisyyteen suhtaudutaan ankarasti ja myös uskollisuusvelvoitteen rikkominen voi aiheuttaa irtisanomisperusteeksi riittävää luottamuspulaa. Palkansaajan on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Uskollisuusvelvoite on voimassa koko palvelussuhteen ajan ja kattaa myös vapaa-aikana tehdyt teot. Oikeuskirjallisuudessa (Työsopimusoikeus Tiitinen Kröger, s ja s. 288) on edelleen vahvistettu näkemys, jonka mukaisesti työsopimuksesta johtuvien päävelvoitteiden levätessäkin esimerkiksi lomautuksen aikana on sopimussuhteessa puolin ja toisin noudatettava esimerkiksi yleistä lojaliteettiperiaatetta, tasapuolisen kohtelun vaatimusta ja kilpailevan toiminnan kieltoa. Analogisesti samaa periaatetta on noudatettava myöskin virkasuhteissa. Kunnan tietoisuus valittajan sidonnaisuudesta JHKAKS Oy:öön ja sen toimimisesta Marjamäen alueella

5 5(8) Valittaja esittää, että valittajan vuonna 2011 tekemä sivutoimilupahakemus olisi poistanut valittajan myöhemmän sivutoimiluvan tekemisen tarpeellisuuden. Selvyyden vuoksi todettakoon, että valittajan vuoden 2011 sivutoimilupahakemus ei ole koskenut, eikä ole voinutkaan koskea, valittajan kolme vuotta myöhemmin perustamaa osakeyhtiötä ja tuolloisia olosuhteita. Kunnallisesta viranhaltijaista annetun lain 4 luvun 18 :n 2 momentin mukaan viranhaltija ei saa ottaa vastaan eikä pitää sellaista sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei työnantaja hakemuksesta myönnä siihen lupaa. Näin ollen lakikin edellyttää luvan hakemista, eikä kunta ole voinut olla tietoinen kolmea vuotta aikaisemmin haetun sivutoimiluvan perusteella valittajan vuosia myöhemmin aloittamasta liiketoiminnasta. Valittajan väitteet ovat tältäkin osin täysin epäjohdonmukaisia. Pykälän 3 momentissa säädetään seikoista, joita sivutoimiluvan myöntämistä harkittaessa on otettava huomioon. Julkisen vallan käyttäjältä edellytetään riippumattomuutta ja objektiivisuutta. Kansalaisen on voitava luottaa julkisen vallan käytön tasapuolisuuteen ja tämän vuoksi sivutoimi ei saa tehdä viranhaltijaa esteelliseksi tehtävässään eikä vaarantaa luottamusta tasapuolisuuteen tehtävän hoidossa eikä muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Pykälän 5 momentti koskee sivutoimia, joihin ei käytetä työaikaa. Niiden osalta viranhaltijalla on ilmoitusvelvollisuus. Ottaen huomioon viranhaltijalta julkisen vallan käyttäjänä vaadittavan riippumattomuuden ja objektiivisuuden vaatimukset, merkitystä on myös sillä, miten viranhaltija toimii työajan ulkopuolella. Näin ollen viranomainen voi kieltää myös tällaisen sivutoimen vastaanottamisen tai pitämisen, jos se johtaa 3 momentissa mainittuihin olosuhteisiin. Tässä tapauksessa Lempäälän kunnalla ei ole ollut lainkaan mahdollisuutta arvioida asiaa valittajan laiminlyöntien vuoksi. Viranhaltijoiden oikeusasemaa koskeva sääntely lähtee siitä, että virkasuhdetta käytetään vain niissä tehtävissä, joihin kuuluu julkisen vallan käyttämistä. Julkisen vallan käyttämisessä korostuvat toiminnan laillisuuden, tasapuolisuuden ja julkisen toiminnan luotettavuuden vaatimukset. Näillä seikoilla on merkitystä myös arvioitaessa irtisanomisperusteen asiallisuutta ja painavuutta. Jos viranhaltija on työ- tai vapaaaikana esimerkiksi syyllistynyt sellaiseen rikokseen, jonka vuoksi hänen ja työnantajan välinen luottamussuhde horjuu vakavalla tavalla, työnantajalla on viranhaltijain 35 :ssä tarkoitettu peruste irtisanoa virkasuhde. Perusteen asiallisuuden ja painavuuden arvioinnissa merkitystä on muun muassa rikoksen laadulla, vakavuudella ja siitä tuomittavalla rangaistuksella sekä toisaalta viranhaltijan työtehtävien laadulla ja hänen asemallaan työnantajan organisaatiossa (Koskinen, Seppo: Laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003, sivu 22). Sivutoimilupahakemuksen liitteenä olevan ohjeen mukaan sivutoimi-ilmoitus ja sivutoimilupa-anomus tehdään molemmat kirjallisella lomakkeella, jossa viranhaltijalle säädettiin velvollisuus ilmoittaa muutoksista välittömästi työnantajalle. Vastuu ohjeiden noudattamisesta on ollut viranhaltijalla, vaikka siitä olisikin Valittajan väittämin tavoin keskusteltu Lempäälän kunnan entisen kaupunginjohtaja Olli Viitasaaren kanssa suullisesti. Valittaja on toiminut vastoin kirjallisesti määriteltyä toimintatapaa sekä nimenomaista ja selkeää kirjallista määräystä.

6 6(8) Oikeuskirjallisuudessa (Seppo Koskinen: Luottamuspula johtavassa ja itsenaisessa asemassa olevien työsopimuksen päättämisperusteena s. 157) on myös vahvistettu näkemys, jonka mukaisesti mikäli palkansaaja toimii tahallaan vastoin esimiehensä nimenomaista määräystä, ennalta sovittua toimintatapaa tai toimintaperiaatteita ja siten aiheuttaa ilmeisen luottamuspulan, syntyy työnantajalle helposti oikeus irtisanomiseen. Jos asianomaisen tehtävä on hyvin korkea tai itsenäinen, työnantaja voi edellyttää erityistä luottamusta. Kunnassa on ollut selkeä ohjeistus siitä, että sivutoimilupaa tulee hakea kirjallisesti. Valittajan on ollut kunnassa korkeassa asemassa, jolloin korostuvat hänen tietoisuus ja vastuu toiminnastaan. Valittajan on siten täytynyt ymmärtää ja olla tietoinen, ottaen huomioon valittajan kokemus ja korkea asema, että pelkät keskustelut eivät olisi voineet olla riittäviä sivutoimiluvan myöntämiseen, vaan lupaa on tullut lain säännösten ja kunnan kirjallisen ohjeistuksen mukaan erikseen hakea. Valittaja on tietoisena omistamansa yhtiön sidonnaisuudesta Marjamäen hankinnan neuvottelumenettelyyn osallistuneeseen yhtiöön osallistunut asian valmisteluun ja päätöksentekoon kunnassa. Tämän lisäksi valittaja on pyrkinyt salaamaan yhtiönsä toiminnan Marjamäen hankkeessa. Valittaja on toistuvasti, tietoisesti ja pitkäaikaisesti laiminlyönyt julkiseen virkasuhteeseen kuuluvan julkisen toiminnan laillisuuden, tasapuolisuuden ja luotettavuuden vaatimukset. Asiaa kokonaisuudessa arvioiden valittajan pitkäaikainen epärehellinen toiminta on johtanut siihen, ettei edellytyksiä palvelussuhteen jatkamiselle ole ollut olemassa. Todettakoon, että viranhaltijalta vaadittavan luottamuksen menettäminen muodostaa erityisen painavan syyn virkasuhteen irtisanomiselle. Myös hallinto-oikeus katsoi, että koska valittaja ei ilmoittanut JHKAKS Oy:n sidonnaisuutta UM Yhtiöt Oy:öön ja sen tytäryhtiöihin Marjamäen hankkeen valmistelun ja urakoitsijan valinnan aikaan, valittajan toimintaa oli pidettävä erittäin moitittavana. Menettely esteellisyysepäilyjä tutkittaessa Kokonaisharkinnassa on myös otettava huomioon viranhaltijan oma suhtautuminen tekoonsa. Valittajan toiminnasta tekee erityisen moitittavan se, että vielä sisäisen tarkastuksen käynnistymisen jälkeenkin loppuvuodesta 2015 hän on pyrkinyt peittelemään JHKAKS Oy:n UM Yhtiöiltä saamiaan tilauksia. Hallinto-oikeus on myös katsonut, että valittaja ei ole toiminut lojaalisti työnantajaansa nähden esteellisyysperusteiden tutkinnassa, ja tälle tulee antaa asiassa painoarvoa. Kunta lähetti valittajalle selvityspyynnön, jossa se pyysi selväsanaisesti selvitystä mm. alihankkijana toimimisesta kunnan työmailla. Valittaja kiisti täysin toiminnan kunnan työmailla kahta yhtiöltä suoraan hankittua toimeksiantoa lukuun ottamatta. Tämä väite on Valittajan tieten ollut täysin totuuden vastainen. Valittaja esittää valituksessaan, että valittaja ei ole ollut epälojaali antaessaan vastauksia Lempäälän kunnan lähettämiin selvityspyyntöihin. Valittaja ei kuitenkaan perustele tätä väittämäänsä millään tavalla. Kirjallisena todisteena hallinto-oikeudessa esitetty

7 7(8) valittajan antama vastaus kunnan selvityspyyntöön ilmaisee selkeästi Valittajan olleen epälojaali, joten Lempäälän kunta ei näe aihetta antaa asiassa muuta lisäselvitystä. Irtisanomisperusteen vanhentuminen Valittaja esittää valituksessaan, että irtisanomisperuste olisi vanhentunut. Kuten Lempäälän kunta on hallinto-oikeudessakin esittänyt, Lempäälän kunta on tullut tietoiseksi irtisanomisperusteesta vasta Deloitte Oy:n laatiman raportin jälkeen. Viranhaltijasta annetun lain 8 luvun 36 :n mukaan irtisanominen on tehtävä 35 :ssä säädetyllä perusteella kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun irtisanomisen peruste on tullut irtisanomisesta päättävän viranomaisen tietoon. Hallituksen esityksen (HE 196/2002 vp s. 54) mukaan työnantajan harkinta-aika alkaa siitä, kun toimivaltainen taho on riittävällä varmuudella saanut tiedon niistä tosiseikoista, joihin viranhaltijan irtisanominen voi perustua. Luottamuspulasta johtuvan irtisanomisen tulee perustua todellisiin syihin eikä pelkkä epäily luottamuspulasta riitä päättämisperusteeksi. Työnantaja olisi toiminut vastoin lain tarkoitusta, jos olisi tehnyt irtisanomispäätöksen ilman asian perusteellista selvittämistä. Työnantaja on toiminut oikein odottaessaan Deloitte Oy:n raportin valmistumista tehden irtisanomista koskevan päätöksen vasta sen jälkeen. Näin ollen Lempäälän kunta on irtisanonut valittajan virkasuhteen kunnallisista viranhaltijoista annetun lain 8 luvun 36 :n mukaisessa kohtuullisessa ajassa siitä, kun kunta sai tiedon irtisanomisperusteesta. Varoituksen antamisen ja uudelleensijoitusvelvollisuuden laiminlyönti Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että jos viranhaltijan rikkomus on niin vakava, että hänen olisi ilman varoitustakin tullut ymmärtää menettelynsä moitittavuus, varoituksen antaminen ei ole irtisanomisen edellytyksenä. (HE 196/2002 s. 53.) Valittaja on ollut, tai ainakin hänen olisi pitänyt olla tietoinen toimivansa vastoin lakia ja työnantajan kirjallisia selväsanaisia ohjeita. Valittaja valituksessaan väittää, että Lempäälän kunta olisi laiminlyönyt myös uudelleensijoitusvelvollisuutensa. Lempäälän kunta toteaa, että viranhaltijalain 35 5 momentin mukaisesti, jos irtisanomisen perusteena on niin vakava virkasuhteeseen liittyvä rikkomus, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää virkasuhteen jatkamista, ei 4 momentissa säädettyä uudelleensijoitusvelvollisuutta tarvitse soveltaa. Valittajan irtisanomisen taustalla vaikuttavat syyt ovat niin vakavia ottaen huomioon myös hänen korkea asemansa kunnan johtavana viranhaltijana, että työnantaja on perustellusti menettänyt luottamuksensa häneen eikä edellytyksiä hänen palvelussuhteensa jatkamiselle ole ollut olemassa eikä näin ollen tarvetta varoituksen

8 8(8) antamiseen tai uudelleensijoitusvelvollisuuden arvioimiseen ole ollut. Näin ollen edellytyksiä virkasuhteen jatkamiselle missään muodossa objektiivisesti arvioiden ei ole ollut olemassa. Lopuksi Valittaja on tietoisesti laiminlyönyt julkiseen virkasuhteeseen kuuluvan julkisen toiminnan laillisuuden, tasapuolisuuden ja luotettavuuden vaatimukset. Ottaen lisäksi huomioon valittajan aseman kunnan johtavana viranhaltijana, hänen oma suhtautumisensa asiaan ja hänen toistuva pitkäaikainen epärehellinen menettelynsä, kaikki edellä esitetyt seikat erikseen ja yhdessä ovat johtaneet siihen, että työnantajalta ei ole kohtuudella voitu edellyttää valittajan virkasuhteen jatkamista. Lempäälän kunta kunnioittavasti vaatii, että korkein hallinto-oikeus hylkää valittajan valituksen perusteettomana. NÄYTTÖ Näyttönä yllä olevien perusteiden olemassaolosta Lempäälän kunta vetoaa kaikkeen asiassa hallinto-oikeudessa vetoamaansa suulliseen ja kirjalliseen todisteluun. Lempäälässä, 14 elokuuta 2017 Kunnioittavasti LEMPÄÄLÄN KUNTA LAATI Marita Iskala asianajaja Helsinki