Kainuun Nuotta ry Kasarminkatu Kajaani. PALKE-hanke. Palvelukeskukset maaseutu alueilla hanke

Transkriptio

1 Kainuun Nuotta ry Kasarminkatu 24 PALKE-hanke Palvelukeskukset maaseutu alueilla hanke Tiivistelmä

2 2 1. TAUSTA 1.1. Palvelukeskusten taustaa Harvaan asutun maaseudun ihmisten elämisen arjessa on yhteistä pitkät matkat sekä keskuksen palveluihin että tuotteiden markkinoille. Arkea haittaavat usein heikot liikenneja tietoliikenneyhteydet. Sen sijaan naapuri on lähellä. Eläminen vähäisten julkisten ja yksityisten palvelujen varassa vaatii yhteistoimintaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Suomen hallituksen hallitusohjelmassa sekä maaseutupoliittisessa selonteossa on linjattu, että hallitus edistää harvaan asutun ja syrjäisen maaseudun kehittämistä mm. parantaen maaseutuelinkeinojen toimintamahdollisuuksia tukien ja kehittäen maaseudun palveluja, turvallisuutta, työllisyyttä ja yrittäjyyttä, etätyön mahdollisuuksia sekä infrastruktuuria. Hallitusohjelman mukaisesti eri ministeriöissä kannetaan huolta maaseudun elinvoimaisuudesta, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Maaseudun palvelujen tuottamiseen tarvitaan monialaisia palvelukeskuksia, joiden tehtävänä on turvata harvaan asutun alueen kansalaisten lähipalvelut, tukea maaseudun yritysten toimintaedellytyksiä, lisätä paikallista osaamista, yhteistyötä ja parantaa järjestöjen palveluedellytyksiä. Hyvinvointi ja palveluiden saatavuus ovat vetovoimaisen maaseudun perusedellytys. Maaseudun palvelukeskukset ovat kustannustehokas tapa turvata asukkaiden hyvinvointi ja lähipalveluiden saatavuus. Palvelukeskuksien perustaminen ei vaadi uusia tiloja, uusia toimijoita tai uusia resursseja kyse on olemassa olevien tilojen tehokkaammasta käytöstä, toimijoiden yhteistyöstä ja resurssien uudelleen suuntaamisesta. Poikkihallinnollisella ja sektorirajat ylittävällä yhteistyöllä saavutetaan myös säästöjä mm. voimavarojen tehokkaammalla käytöllä ja ennalta ehkäisevään työhön painottamalla. Maaseudun palvelukeskukset eivät synny ja kehity itsestään, vaan tarvitsevat monialaisen yhteistyöverkoston kylä-, kunta-, maakunta- ja valtakuntatasolla. Parhaimmillaan maaseudun palvelukeskukset muodostavat verkoston, joka sekä tukee eri tahojen ohjelmien ja strategioiden jalkauttamista että mahdollistaa kylätason tarpeiden esille tulon valtakunnallisessa päätöksenteossa. Maaseudun palvelukeskuksilla edistetään maaseudun elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja turvallisuutta. Maaseudun palvelukeskuksien kehittämisessä hyödynnetään myös kansainvälisiä yhteistyösuhteita levittäen ja vaihtaen hyviä käytäntöjä. Suunniteltujen palvelukeskusten toiminta on hyvin tarpeellista syrjäisillä alueilla. Vastaavia palvelukeskuksia ei ole Kainuussa Kainuun maakuntavaltuuston päätös palvelukeskuspilotin käynnistämisestä Kainuun maakuntavaltuusto hyväksyi osana maakunnan TOTSU-suunnitelmaa Kainuun HAMAn (harvaan asutun maaseudun kehittämisohjelman), joka sisältää kymmenen keskeistä toimenpidettä. Yksi näistä toimenpiteistä on palvelukeskushankkeen käynnistäminen. Ohessa lainaus päätöksestä: Kunnat perustavat yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, kyläyhdistysten ja yritysten kanssa kyläpalvelukeskuksia harvaan asutun maaseudun kyläalueille: 1) Pilotoidaan projektin kautta Kainuuseen 3 palvelukeskusta, joiden toiminnan kehittämisessä otetaan yllä mainitut näkökohdat huomioon (Kainuun Nuotta ry on jättämässä Kainuun Maakunta kuntayhtymälle hankehakemuksen aiheeseen liittyen). Hankkeessa kehitetään uudentyyppinen palvelutuotantomalli maaseudun palvelujen tuottamiseksi yhteistyössä maakunta kuntayhtymän, kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.

3 3 Palvelukeskusten toiminnan jatkosta huolehtivat kyläyhteisöt yhteistyössä palvelukeskuksissa toimivien järjestöjen, maakunta kuntayhtymän ja yritysten kanssa. Projektissa luodaan myös malli palvelukeskusten ylläpidolle. 2) Projektin kautta kehitetyt mallit levitetään koko Kainuuseen. 3) Kokemuksia ja malleja haetaan myös kansainvälisten hankkeiden kautta 1.3. Kainuun MYR.in päätös palvelukeskuspilotin käynnistämisestä Kainuun MYR hyväksyi syksyllä 2009 Kainuun HAMA (harvaan asutun maaseudun kehittämisohjelman, joka sisältää kymmenen keskeistä toimenpidettä Yksi näistä toimenpiteistä on palvelukeskushankkeen käynnistäminen Kylätalojen alueellisten tilojen tilanne Kainuussa Kainuussa on kylää laskentatavasta riippuen. Maaseudulla sijaitsevia kyliä on noin 120 ja taajama-alueilla noin 30. Tilasto osoittaa, että kainuussa, harvaan asutuilla alueilla on merkittävässä määrin erilaisia toimitiloja, joihin palvelukeskuksia voidaan sijoittaa ja toiminta niihin kehittää Tietoyhteiskunnan kehittäminen Kainuussa Kainuun maakunnassa on tietoyhteiskuntaa kehitetty systemaattisesti viimeisten vuosien aikana. Kainuussa toteutettava Laajakaista 2015 hankkeen tavoitteen mukaan vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikki (yli 99 % väestöstä) vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaiset toimipaikat tulee olla enintään kahden kilometrin etäisyydellä nopeudella 100 Mbit/s toimivan yhteyden mahdollistavasta valokuitutai kaapeliverkosta. Nämä ratkaisut luovat hyvän mahdollisuuden hyödyntää jo tehtyjä toimintoja myös palvelukeskusten pystyynostamisessa ja toimintojen kehittämisessä. 2. HANKKEEN TARVE 2.1. Tarpeet tiivistetysti 1. Kainuussa ihmisten tasavertainen mahdollisuus saada hyvinvointipalveluja syrjäisillä alueilla alkaa muodostua yhä haasteellisemmaksi tavoitteeksi. Hallintokokeilun kehittämiseksi, palvelujen turvaamiseksi ja keskittymisen vastineeksi tarvitaan paikallisia palvelukeskuksia. Hallintokokeilussa tarvitaan uusia malleja syrjäisten alueiden palvelujen tuottamiseen. 2. Valtiohallinnon ja peruskuntien palvelujen tuottaminen syrjäisillä alueilla edellyttää jatkossa uudentyyppisiä kumppanuusmalleja. Palvelujen tuottamisessa on tarpeellista tarkastella palveluja niin teknisen kuin sivistyssektorin kannalta. Palvelujen tuottamisessa uusia mahdollisuuksia tuottavat paikallistuntemus, lähilogistiikka ja paikallinen palvelujen tuottaminen. 3. Järjestöjen muuttuvaan rooliin alueellisten hyvinvointipalvelujen tuottajana, välittäjänä ja kehittäjänä on nähty tarpeelliseksi kokeilla alueellisten palvelukeskusten toimintamahdollisuuksia osana palveluntuotantomekanismeja. 4. Valtakunnallisten ja kansainvälisten kokemusten pohjalta on mahdollisuuksia rakentaa alueellisista ja paikallisista tarpeista ja mahdollisuuksista nousevia toimintamalleja, joissa julkishallinto, elinkeinoelämä ja kolmas sektori yhdessä eri paikallisten pelisääntöjen myötä rakentavat yhteisiä palvelu- ja toimintamalleja. 5. Tarve kehittää erilaisia sähköisiä vuorovaikutteisia toimintoja hyödyntäen nopeita verkkoyhteyksiä.

4 4 6. Kehittää matalan kynnyksen keskuksien toimintaa syrjäisillä alueilla, jolloin palvelujen tuottaminen tapahtuu kolmikannalla hyödyntäen sähköisiä palvelumahdollisuuksia. 7. Paikallisten yritysten yhteistoimintamallien kehittäminen hyödyntäen uusia teknisiä sovelluksia. 8. Toimintaympäristön muutosten tuomiin haasteisiin vastaaminen edellyttää uudenlaisen, järjestösynergiaan perustuvan toimintakulttuurin ja toiminnan kehittämistä palvelukeskuksiin. 9. Tarve levittää hyviä paikallisten palvelujen tuottamisen malleja Kainuussa Asiakasnäkökulma palvelujen tuottamisen pohjaksi Palvelujen paikalliseen tuottamiseen, erityisesti syrjäisellä maaseudulla tarvitaan palvelutuottajan näkökulman lisäksi asiakasnäkökulma. Tätä voidaan selkeyttää seuraavalla kuva: palveluaukko Asiakkaan näkökulmasta hoivapalvelukenttä on pirstaleinen: julkinen sektori vastaa sille lainsäädännöllä asetetuista tehtävistä yritysten toimiessa omalla toimintakentällään. Julkisen sektorin ja yritysten tarjoamien palvelujen väliin jäävää palveluaukkoa täydentää kolmassektori. Jos asiakasnäkökulma otetaan lähtökohdaksi uuden maakunnallisen hoivapalvelujärjestelmän luomisessa, on tavoitteeksi otettava saumaton palveluketju ja yhden luukun periaate: asiakas saa yhdestä pisteestä kaikkien kolmen sektorin hoivapalvelut. Pelisääntöjä tarvitaan sektorien välille siitä, millä periaatteella, mitä palveluja ja kenelle tarjotaan. Asiakkaan näkökulmasta tavoitteena on saumaton palveluketju. Jotta se voidaan rakentaa, pitää analysoida, mistä osista ketju muodostuu. Saumaton palveluketju on selkeä reunoissa, mutta mitä keskemmälle mennään sitä tärkeämmäksi pelisäännöt nousevat (esim. työvoimapoliittinen rahoitus ja vapaaehtoistyö). 3. HANKKEEN TAVOITTEET Päätavoite Palvelukeskukset maaseutu alueille -hankkeen päätavoite on kehittää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin paikalliseen kumppanuuteen pohjautuvia, paikallisiin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin perustuvia palvelukeskuksia syrjäisille alueille. Syntyneitä hyviä käytäntöjä levitetään myöhemmin muihin osiin maakuntaa.

5 Arviointi ja seuranta Hankkeen tavoitteena on Kainuun maaseutualueille 5 1. Kehittää ja käynnistää alueellisia palvelukeskuksia 3 kpl, joihin kehitetään sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelukeskusverkostot, palvelujen tuottajien kumppanuusmallit (julkinen, yksityinen ja kolmas sektori) ja kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja uusimuotoisesti hyödyntäen kansainvälisiä palvelujen tuottamismalleja. Tavoitteena on, että palvelujen tuottaminen toiminta-alueella tapahtuu nykyisillä tai nykyistä pienemmillä resursseilla. 2. Kehittää kansalaisjärjestöjen yhteistyötä paikallisella tasolla. 3. Osana Kainuun valokuituverkon rakentamista sähköisten vuorovaikutteisten oppimis/toimintaympäristöjen kehittäminen. Hyödyntää tietoyhteiskunnan uusia mahdollisuuksia palvelujen tuottamisessa yrityksille, kansalaisille ja kolmannelle sektorille osaamisen kohottamisessa ja kansalaisten välisessä vuorovaikutuksessa. 4. Kehittää matalan kynnyksen keskuksia osaksi palvelukeskuksia 5. Edistää terveyttä ja itsehoitoa osana palvelukeskusverkostoa 6. Levittää saatuja malleja muualle Kainuuseen. Palvelukeskuksiisn kehitettävä toiminta selviää seuraavasta kaaviosta. Kainuun palvelukeskushankkeen rakenne Paikalliset yhteistyömallit Julkishallinto, elinkeinoelämä ja kolmassektori yhteistyö Paikalliset yritysten yhteistyömallit Matalan kynnyksen palvelut virtuaaliset toiminnat Sähköiset palvelut Oppimispalvelut Virtuaaliverkosto Kansalaisjärjestöjen yhteistyö Paikallinen/maakunnallinen yhteistyö Virtuaaliverkosto Paikalliset palvelukeskukset Keskusten toiminnan kehittäminen Keskusten verkostoituminen Hallintokokeilu/ Maakunta -kuntayhtymän Tarpeet Peruskuntien tarpeet Kansalaisten paikalliset tarpeet Maaseudun palvelukeskusten ja palvelukeskusverkoston edellytykset ja toimenpiteet Tehokasta yksi malli sopii kaikille -palveluiden järjestämisen tapaa ei ole olemassa. Asiakaslähtöisyys on tärkein lähestymistapa palveluja suunniteltaessa. Palveluja tulee suunnitella käyttäjien ja palvelujen tuottajien kanssa. Toinen tärkeä lähestymistapa on paikallisten ominaispiirteiden huomioiminen. Maaseudun palvelukeskusten ja palvelukeskusverkoston luomisessa on tärkeää määritellä ainoastaan tietyt perusedellytykset toiminnalle, mutta toiminnan varsinainen sisältö rakennetaan monialaisessa yhteistyössä paikallisten ja alueellisten tarpeiden mukaan. Asiakkaan näkökulmasta palvelukenttä on pirstaleinen: julkinen sektori vastaa sille lainsäädännöllä asetetuista tehtävistä yritysten toimiessa omalla toimintakentällään. Julkisen sektorin ja yritysten tarjoamien palvelujen väliin jäävää palveluaukkoa täydentää kolmas sektori. Kilpailun vääristämisen estämiseksi ja yhteisen tahtotilan luomiseksi tarvitaan paikallisella tasolla pelisääntöjä sektorien välille siitä, millä periaatteella, mitä palveluja ja kenelle tarjotaan. Asiakkaan näkökulmasta tavoitteena on saumaton

6 4. ARVIOINTI 5. TOTEUTUSAIKA 6 palveluketju. Jotta se voidaan rakentaa, pitää analysoida, mistä osista ketju muodostuu. Palvelukeskushankkeessa luodaan paikalliset mallit yhteistyöstä Kainuun maakunta kuntayhtymän, peruskuntien, yritysten ja kolmannen sektorin välille hyödyntäen eurooppalaisia malleja ja mahdollisuuksia. Esimerkiksi Skotlannissa syrjäisillä seuduilla on perustettu palvelukeskuksia, joissa kunta, alueen yritykset ja kolmas sektori yhteistyössä tuottavat paikalliset palvelut sopien paikallisesti tuottamistavoista. Toiminta on osoittautunut hinta/laatusuhteeltaan hyväksi ja kansalaiset huomioon ottavaksi Arviointi ja kokemusten siirto-osa toteutetaan ulkoisen toimijan toimesta, joka on erikoistunut aluekehittämisen arviointiin. Arvioinnin konkreettisina kohteina ovat vaikuttavuuksien seuraavat osa-alueet: Vaikutukset kansalaisiin Vaikutukset maakunnallisiin palveluihin Paikallisten palvelukeskusten toiminnallisuuden arviointi Arvioinnista valmistetaan väliraportit vuosittain ja loppuraportti hankkeen päätyttyä Hanke toteutetaan välisenä aikana 6. PROJEKTIN ORGANISAATIO JA PROJEKTIYHTEISTYÖ 6.1. Hankkeen päätoimijat Kainuun Palvelukeskusten hankkeella on yksinkertainen rakenne. Kainuun Nuotta ry toimii vastuullisena hanketoimijana hankkeessa, joka toteutetaan yhteistyössä Kainuun Maakunta kuntayhtymän, Kainuun kylien, Kainuun Liikunnan, Kaisanet oy:n, ja Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen kanssa. Lisäksi hankkeeseen kutsutaan eri yrityksiä ja järjestöjä kunkin palvelukeskuksen tarpeiden mukaisesti 1. Kainuun Nuotta ry VR:n asema-alue 2 krs, yhdyshenkilö: Veli-Matti Karppinen, toiminnanjohtaja , veli-matti.karppinen@kajaani.net 2. Kainuun Maakunta kuntayhtymä Kauppakatu 1 Yhteyshenkilö: Jorma Teittinen , jorma.teittinen@kainuu.fi 3. Kainuun Liikunta ry Kauppakatu krs Hannu Tikkanen toiminnanjohtaja , Oulun Yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus Pl 51 Yhteyshenkilö: Jouni Ponnekas , jouni.ponnekas@oulu.fi

7 7 5. Kaisanet oy Yhteyshenkilö: Esko Suomalainen, Kehittämispäällikkö 7. PALKE hanke BUDJETTI yht. Henkilöstökulut yhteensä Hankevetäjä projektipäällikkö Projektisihteeri osa-aikainen 50% Taloushallinto Yhteensä palkkakulut Työnantajakulut28% Arviointi (ostopalvelu) Matkakulut yhteensä Henkilöstön matkakulut 8000 km/v Ohjausryhmän matkakulut Vuokrat yhteensä Toimistovuokrat Koulutustilavuokrat Toimistolaitevuokrat (puhelin,muut kulut) Atk-laitevuokrat 1 kone a Aineet ja tarvikkeet, kopiot yhteensä Toimistotarvikkeet, kopiot yms Palvelujen ostot Koulutus (kts. Koul.budj. ) Portaali/ alusta ko. toimintaan Tiedotus ja markkinointi lehti-ilmoitukset/markkinointi/viestintä Kokonaisbudjetti Yhteensä kaikki Rahoitussuunnitelma: 1. Kainuun maakunta kuntayhtymän rahoituksen määrä 10% hankkeen kokonaiskustannuksista, yhteensä vuosille (Liite 1; budjetti) 2. Hankkeen muu rahoitus: ESR 85 % ( ) 3. Mukaan lähtevät kunnat ( 3 kuntaa) max. 5 %, yhteensä vuosille