Hampaiden siirron biomekaniikkaa Ehl, HLT Johanna Kotilainen
|
|
- Tuula Mikkola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hampaiden siirron biomekaniikkaa Ehl, HLT Johanna Kotilainen
2 Ortodontinen hampaan siirto: Pitkäkestoinen voima kohdistuu hampaaseen luu hampaan ympärillä muokkautuu ja hammas siirtyy
3 Painepuoli Vetopuoli
4 Suuret voimat johtavat verenkierron estymiseen, paikalliseen nekroosiin ja solujen häviämiseen - ilmiötä kutsutaan hyalinisaatioksi Muutaman päivän kuluttua osteoklasteja vaeltaa luuytimestä nekroottiselle alueelle ja luun resorptio alkaa nekroottisen alueen alta Kollageenisäikeistön uudelleen rakentaminen alkaa kun fibroblastit tuottavat pro-kollageenia Hampaan siirtymisessä on viive verrattuna pienillä voimilla aikaansaatuun suoraan resorptioon
5 Hyalinisaatio Suora resorptio
6 Hampaan siirron liiketyypit Kappaleeseen vaikuttava voima Kun voiman vaikutussuora kulkee kappaleen massan keskipisteen kautta, kappale liikkuu voiman suuntaisesti kiertymättä ja kallistumatta
7 Momentti Kun voiman vaikutussuora kulkee massan keskipisteen ulkopuolelta, syntyy kappaletta kiertävä momentti ( M ) Momentin suuruus = voima x voiman varsi (M=F x d)
8 Hampaan siirrossa voiman vaikutussuoran tulisi kulkea ns. resistenssikeskuksen kautta, jotta saataisiin aikaan siirto hampaan kallistumatta tai kiertymättä Resistenssikeskus
9 Resistenssikeskus (vastavoimakeskus ) sijaitsee juuren alueella n. 2/3 juuren pituudesta apeksista sementtikiillerajaan mitattuna Resistenssikeskuksen paikkaan vaikuttavat juuren pituus ja morfologia, juurten lukumäärä ja alveoliluun korkeus Resistenssikeskusta tulee ajatella kolmiulotteisesti Resistenssikeskus on määritetty yksittäisille hampaille, hammasryhmille, kokonaisille hammaskaarille ja kasvojen luisille osille
10 Momentti Voima kohdistuu hampaan kruunuun kiinnitettyyn brakettiin vastavoimakeskuksen ulkopuolella. Näin hammas kiertyy sen lisäksi että se siirtyy lineaalisesti.
11 Momentti MF voima F x voiman vaikutussuoran kohtisuora etäisyys vastavoimakeskuksesta
12 Tasapainottava momentti MC counterbalancing moment voimajärjestelyillä luotu toinen momentti, jolla pyritään kontrolloimaan hampaansiirron liiketyyppiä
13 Tasapainottava momentti Mc Proffit
14 KALLISTAMINEN MC : MF = 0
15 KONTROLLOITU KALLISTAMINEN 0 < MC : MF < 1
16 YHDENSUUNTAISSIIRTO MC : MF = 1
17 JUUREN SIIRTO MC : MF > 1
18 Intruusio ja ekstruusio ovat hampaan aksiaalisuunnassa tapahtuvaa yhdensuuntaissiirtymistä. Rotaatiopiste sijaitsee äärettömän kaukana.
19 Intruusiossa käytettävät voimat on oltava erityisen pieniä pulpan verenkierron varmistamiseksi ja juuren resorboitumisen estämiseksi
20 Intruusio Aikaisemmin epäiltiin todellisen intruusion mahdollisuutta Osakaaritekniikalla todellinen intruusio tullut mahdolliseksi Voimat on siis voitava mitata
21 Ekstruusio tapahtuu aina helpommin kuin intruusio
22 Ekstruusio Korkealla labiaalisesti sijaitsevat kulmahampaat Siirto tehdään hitaasti, että ienraja ehtii tulla mukana Parodontaalisesti vaurioituneet hampaat: luurajaa saadaan tulemaan mukana hitaasti ekstrudoitaessa, hammasta hiotaan vastaavasti Preproteettinen katkenneen juuren ekstruusio
23 Optimaalinen voima Optimaalinen voima saa aikaan maksimaalisen hampaan siirtymisen mahdollisimman vähin kudosvaurioin ja aiheuttaa potilaalle mahdollisimman vähän hankaluutta Pienillä jatkuvilla voimilla saadaan hyvä vaste, varsinkin, jos M/F pysyy suhteellisen vakiona
24 Suuret voimat ovat traumaattisia kudoksille ja rasittavat ankkuria Suuret voimat eivät nopeuta hampaan siirtymistä, päinvastoin Parhaimmillaan hammas siirtyy noin 1mm/kk Hammas siirtyy, jos voiman kesto on yli 6t/vrk Jatkuvalla, 24t/vrk, pienellä voimalla siirtyminen on tehokkainta
25 Voimien suuruudet eri siirtotyypeissä Hampaan kallistus 30-60g Yhdensuuntaissiirto g Juuren suoristus g Rotaatio 35-60g Ekstruusio 35-60g Intruusio 10-20g
26 Kaarilankojen ominaisuuksista: langan materiaalin ja dimensioiden merkitys
27 Kaarilangan luovuttama voima on -suoraan verrannollinen kaaren paksuuteen -kääntäen verrannollinen kiinnittymiskohtien väliseen langan pituuteen ( silmukat, apujouset aputuubista ) -riippuu poikkileikkauksen muodosta -riippuu rakenteesta ( Respond, braided ) -riippuu mitä suurimmassa määrin kaarilangan materiaalista
28 Voima/taipuma-suhde Edullisin hampaiden siirroissa on kaaren alhainen ja mahdollisimman tasainen voima/taipuma-suhde Pyritään siihen, ettei kaaren luovuttama voima suuresti muuttuisi siirron aikana ja että yhdellä aktivoinnilla kuitenkin työskentelymatka olisi melko pitkä
29 Voima/taipuma-käyrä voima deformoitumispiste murtumispiste työskentelyalue taipuma
30 Ruostumaton teräs, ss -korvasi 30-l kultalejeeringit -sisältää 18% kromia ja 8% nikkeliä -jäykkää, muotoiltavissa: silmukoiden avulla joustoa -käyttöalue: tukisegmentit, viimeistelylanka
31 NiTi - nikkeli-titaani lejeerinki -70-l Nitinol: ei superelastinen martensiittinen muoto, jossa kidemuoto 8-kulmainen -80-l A-Niti: superelastinen austeniittinen muoto, jossa kidemuoto kuutio Superelastisuus: austeniittinen kidemuoto muuttuu lankaa taivutettaessa martensiittiseksi - voima-taipuma-käyrällä lähes horisontaalinen osa kidemuodon muuttuessa -muistaa muotonsa, ei voi taivuttaa -käyttöalue: alkutasoittelu Burstone CJ, Qin B, Morton JY: Cinese Niti wire: a new orthodontic alloy. AJO 1985; 87:
32 Mc Namara
33 Mc Namara
34 Beta-Titanium TMA titaani-molybdenium lejeerinki sisältää molybdenuimia 11%, zirkoniumia 6% ja tinaa 4% kimmoisaa - suuret aktivoinnit mahdollisia ilman kaaren deformoitumista ei jäykkää -parempi kontrolli hampaasta: paksut kaaret, pienet voimat muotoiltavissa - silmukat, jouset, ei kestä taivutuksia terävän kulman ympäri voidaan hitsata Burstone CJ, Goldberg AJ: Beta titanium; A new orthodontic alloy. AJO 1980; 77(2):
35 McNamara
36 Ankkurointi Ankkuroinnilla tarkoitetaan järjestelyä, jolla vastustetaan ei-toivottuja siirtymisiä hoidon aikana Ankkurointina käytetään hammasryhmiä, ekstraoraalivetoja, palatinaali- ja linguaalikaaria, momentteja, implantteja
37
38 Kiinnikkeen tehtävänä on välittää kaarilangan luovuttama voima hampaalle.
39
40 Standardibraketti Torquebraketti Kaarilankaan taivutetaan hampaan angulaatiota säätelevät sekundaarimutkat ns artistic bends Braketin uran suunta ja korkeus vaihtelevat hammaskohtaisesti
41 Standardibraketti Torquebraketti Kaarilankaan on taivutettava passiivinen torque, kierre joka ylläpitää hampaan oikean kallistuskulman eli inklinaation Braketin ura kulmattu verrattuna kantaosaan Andrewsin straight-wire braketti Braketin kantaosa eripaksuinen braketin uran ylä- ja alareunassa Andrews
42 Yhtenäisen kaaren tekniikka
43 Yhtenäisen kaaren tekniikka -continuous arch mechanics Kaari ulottuu yhtenäisenä hammaskaaren yli. Suora kaari Silmukka kaari Marcotte
44 Yhtenäisen kaaren tekniikka soveltuu: - kaarten tasoitteluun - ahtauden hoitoon - aukkojen sulkemiseen, kun ankkurointi ei kriittinen Sopiva mekaniikka kun ei ole vertikaalisia ongelmia. Edut: -kaaren muoto helppo ylläpitää -yksinkertainen, vie vähän tuoliaikaa
45 Hampaan siirto pitkin kaarta Kaarilanka terästä, koska se on tukeva ja kitka alhainen Aktiivisina elementteinä -voimaketju -suljettu coil-spring ( veto-coil ) -elastiset renkaat ( intra-ja intermaksillaarikumit )
46 Kitkan huomioiminen Kun hammasta siirretään pitkin kaarta, kitka on aina huomioitava Mitä paksumpi kaarilanka on, sitä turvallisempi deformoitumisen kannalta, mutta sitä suurempi on myös kitka Kitkan voittamiseen tarvitaan usein yhtä paljon voimaa kuin hampaan siirtoon Tämä voimasumma rasittaa ankkuria ja saa sen usein pettämään
47 Osakaaritekniikka
48 Osakaari tekniikka -segmented arch mechanics Ankkuriyksikkön muodostaa riittävä määrä hampaita, jotka kytketään yhteen tukevalla kaarella. Aktiivisilla joustavilla kaarilla ja jousilla siirretään pienillä voimilla siirrettävää hammasta tai hampaita. Marcotte
49 Osakaaritekniikkaa tarvitaan: -retinoituneiden kulmahampaiden hoidossa (erillisjouset) -juuren asennon korjauksessa -poistohoidoissa, joissa ankkurointi on kriittinen (kitkaton siirto Pg-retraktori tai T-silmukkaosakaari) -intruusion tarve Edut: -tarkka kontrolli tarvittaessa (ankkurointi tukevin kaarin, siirrot joustavin kaarin) -vaatii huolellisen suunnittelun -vaatii huolellisen puhdistamisen
50 Kitkaton hampaan siirto Kitkattomaan hampaan siirtoon on kehitetty jousia, joilla siirtovoima voidaan pitää alhaisena ( ei rasiteta ankkuria ) Lisäksi jousiin on rakennettu momentti siirrettävän hampaan juuren kontrolloimiseksi ja momentti ankkuriyksikön vahvistamiseksi Jousissa on myös ns. antirotaatiotaivutukset
51 Kehittäjä Paul Gjessing, 1985
52 T-silmukkaosakaari T-silmukka: -toimii kuten PG -joustavampaa lankaa (TMA) -pitkä työskentelymatka ei aktivoituna 2mm 5mm 10mm 4mm
53 T-silmukkaosakaari Preaktivaatiotaivutukset angulaatiotaivutukset antirotaatiotaivutukset Erikoistuvahml Marja Kleine-Hakala
on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).
H E I L U R I T 1) Matemaattinen heiluri = painottoman langan päässä heilahteleva massapiste (ks. kuva1) kuva 1. - heilurin pituus l - tasapainoasema O - ääriasemat A ja B - heilahduskulma - heilahdusaika
LisätiedotFysiikka 7. Sähkömagnetismi
Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla
LisätiedotYMPYRÄ. Ympyrä opetus.tv:ssä. Määritelmä Kehän pituus Pinta-ala Sektori, kaari, keskuskulma, segmentti ja jänne
YMPYRÄ Ympyrä opetus.tv:ssä Määritelmä Kehän pituus Pinta-ala Sektori, kaari, keskuskulma, segmentti ja jänne KAPPALEEN TERMEJÄ 1. Ympyrä Ympyrä on niiden tason pisteiden joukko, jotka ovat yhtä kaukana
LisätiedotVoima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!
6.1 Työ Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori! Siirtymä s = r 2 r 1 Kun voiman kohteena olevaa kappaletta voidaan kuvata
LisätiedotRAK Statiikka 4 op
RAK-31000 Statiikka 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat RAK-31000 Statiikka
LisätiedotLieriö ja särmiö Tarkastellaan pintaa, joka syntyy, kun tasoa T leikkaava suora s liikkuu suuntansa
Lieriö ja särmiö Tarkastellaan pintaa, joka syntyy, kun tasoa T leikkaava suora s liikkuu suuntansa säilyttäen pitkin tason T suljettua käyrää (käyrä ei leikkaa itseään). Tällöin suora s piirtää avaruuteen
LisätiedotAktivaattori. Aktivaattori
Aktivaattori Aktivaattori Aktivaattorilla hoidetaan purentasuhdetta, jossa alaleuka on liian takana yläleukaan nähden. Aktivaattorin avulla pakotetaan alaleukaa edemmäs normaaliin purentasuhteeseen. Tällä
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 1.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Jäykän kappaleen tasapaino ja vapaakappalekuva (Kirjan luvut 5.1-5.4) Osaamistavoitteet: 1. Ymmärtää, mitä tukireaktiot ovat
LisätiedotLuento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho
Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
Lisätiedot2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut
2016/07/05 08:58 1/12 Shortcut Menut Shortcut Menut Shortcut menut voidaan aktivoida seuraavista paikoista. Shortcut menun sisältö riippuu siitä, mistä se aktivoidaan. 1. Shortcut menu suunnitellusta linjasta
LisätiedotJuuri 3 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty
Kertaus K1. a) Ratkaistaan suorakulmaisen kolmion kateetin pituus x tangentin avulla. tan9 x,5,5 x,5 tan 9 x 2,8... x» 2,8 (cm) Kateetin pituus x on 2,8 cm. b) Ratkaistaan vinokulmaisen kolmion sivun pituus
LisätiedotHammaskesk us Oy. Hammalaboratorio Hyvä Hammas Oy
HAMMASLABORATORIOPALVELUT H023-12-1 HEL 2011-009227 OSIO 3. OIKOMISHOIDON LABORATORIOTYÖT Hinnan painoarvo 40 % Laadun painoarvo 60% = valittu toimittaja Tarjoajat: OIKOMISHOIDON LABORATORIOTYÖT Tilaausarvio
LisätiedotSTATIIKKA. TF00BN89 5op
STATIIKKA TF00BN89 5op Sisältö: Statiikan peruslait Voiman resultantti ja jako komponentteihin Voiman momentti ja voimapari Partikkelin ja jäykän kappaleen tasapainoyhtälöt Tukivoimat Ristikot, palkit
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 009 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.
LisätiedotHARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE
HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE Harmoninen voima on voima, jonka suuruus on suoraan verrannollinen poikkeamaan tasapainoasemasta
LisätiedotPOLVISUKAT NEULEKONEELLA
POLVISUKAT NEULEKONEELLA Ohjeen avulla pystyt neulomaan polvisukat mittojesi mukaan Ohje on koneneulontaa harrastaneille Ohjeen valmistamiseen riittää yksitasoinen neulekone. Jos haluat sukan suuhun joustinneuletta,
LisätiedotNäytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina
Jakso 1. iot-savartin laki, Ampèren laki, vektoripotentiaali Tässä jaksossa lasketaan erimuotoisten virtajohtimien aiheuttamien magneettikenttien suuruutta kahdella eri menetelmällä, iot-savartin lain
LisätiedotRATKAISUT: 16. Peilit ja linssit
Physica 9 1 painos 1(6) : 161 a) Kupera linssi on linssi, jonka on keskeltä paksumpi kuin reunoilta b) Kupera peili on peili, jossa heijastava pinta on kaarevan pinnan ulkopinnalla c) Polttopiste on piste,
LisätiedotJakso 8. Ampèren laki. B-kentän kenttäviivojen piirtäminen
Jakso 8. Ampèren laki Esimerkki 8.: Johda pitkän suoran virtajohtimen (virta ) aiheuttaman magneettikentän lauseke johtimen ulkopuolella etäisyydellä r johtimesta. Ratkaisu: Käytetään Ampèren lakia C 0
LisätiedotRTEK-2000 Statiikan perusteet. 1. välikoe ke LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa
RTEK-2000 Statiikan perusteet 1. välikoe ke 27.2. LUENTOSALEISSA K1705 klo 11:00-14:00 sekä S4 klo 11:15-14:15 S4 on sähkötalossa RTEK-2000 Statiikan perusteet 4 op 1. välikoealue luennot 21.2. asti harjoitukset
LisätiedotFysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 LIIKE Jos vahvempi kaveri törmää heikompaan kaveriin, vahvemmalla on enemmän voimaa. Pallon heittäjä antaa pallolle heittovoimaa, jonka
LisätiedotAhtauden esiintyminen. Hammaskaarten ahtauden arviointi ja hoito. Ahtauden etiologiaa. Ahtaustiloihin liittyy usein epäsymmetriaa
Ahtauden esiintyminen Hammaskaarten ahtauden arviointi ja hoito Dos. Janna Waltimo-Siren Kiitos: HLT, EHL Eija Kleemola-Kujala AI-luokan ahtaus on tavallisin purentavirheistä Maitohampaistossa ahtaus on
LisätiedotKartio ja pyramidi
Kartio ja pyramidi Kun avaruuden suora s liikkuu pitkin itseään leikkaamatonta tason T suljettua käyrää ja lisäksi kulkee tason T ulkopuolisen pisteen P kautta, suora s piirtää avaruuteen pinnan, jota
LisätiedotSISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa
SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa 1 SISÄLTÖ 1. Siirtymä 2 1 2.1 MUODONMUUTOS Muodonmuutos (deformaatio) Tapahtuu, kun kappaleeseen vaikuttaa voima/voimia
LisätiedotNyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi
Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Vaakasuora heittoliike Heittoliikettä voidaan tarkastella erikseen vaaka- ja pystysuunnassa v=(v x,v y ) Jos ilmanvastausta ei oteta huomioon (yleensä ei), vaakasuunnalle
LisätiedotVoiman momentti M. Liikemäärä, momentti, painopiste. Momentin määritelmä. Laajennettu tasapainon käsite. Osa 4
Osa 4 Liikemäärä, momentti, painopiste Voiman momentti M Voiman vääntövaikutusta mittaava suure on momentti. Esim. automerkkien esitteissä on mainittu moottorin momentti ("vääntö"). Moottorin antama voima
LisätiedotAero Materiel. Saranat
Aero Materiel Saranat AV AV näytönvarsi ja kiinnitys pitää näytön paikoillaan myös vaihtelevassa tärinässä Näytönvarsi kestää 20 000 ±20% liikekiertoa annetulla kuormituksella Materiaali ja pintakäsittely
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 24.3.2016 Susanna Hurme Rotaatioliikkeen liike-energia, teho ja energiaperiaate (Kirjan luku 18) Osaamistavoitteet Ymmärtää, miten liike-energia määritetään kiinteän
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin
LisätiedotF2000 Karavaanimarkiisi
Asennus ja käyttöohjeet F2000 Karavaanimarkiisi Lue käyttöohjeet huolellisesti ennen käyttöä! Pakkauksen sisältö NIMIKE KUVAUS 1 Kankaan lukitustanko 2 putki 3 Vasen varsi 4 Oikea varsi 5 Seinäkiinnike
Lisätiedot2.5 Liikeyhtälö F 3 F 1 F 2
Tässä kappaleessa esittelen erilaisia tapoja, joilla voiat vaikuttavat kappaleen liikkeeseen. Varsinainen kappaleen pääteea on assan liikeyhtälön laatiinen, kun assaan vaikuttavat voiat tunnetaan. Sitä
LisätiedotPUHDAS, SUORA TAIVUTUS
PUHDAS, SUORA TAIVUTUS Qx ( ) Nx ( ) 0 (puhdas taivutus) d t 0 eli taivutusmomentti on vakio dx dq eli palkilla oleva kuormitus on nolla 0 dx suora taivutus Taivutusta sanotaan suoraksi, jos kuormitustaso
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 17.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Energian, työn ja tehon käsitteet sekä energiaperiaate (Kirjan luku 14) Osaamistavoitteet: Osata tarkastella partikkelin kinetiikkaa
Lisätiedota) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.
Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 1 Jäykän kappaleen pyöriminen Knight, Ch 1 Jäykkä kappale = kappale, jonka koko ja muoto eivät muutu liikkeen aikana. Jäykkä kappale on malli.
LisätiedotLIERIÖHAMMASPYÖRÄT. Tekniset tiedot 1:2
LIERIÖAMMASPYÖRÄT Tekniset tieot Lieriöhammaspyörät Lieriöhammaspyörien avulla toteutetaan välitys ja siirretään momenttia. Mitä suurempi momentti on, sitä lujempia pyörän hampaat ovat. Liike välittyy
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 25.2.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Voimasysteemien samanarvoisuus ja jakaantuneen voiman käsite (Kirjan luvut 4.7-4.9) Osaamistavoitteet: 1. Ymmärtää, mikä on
LisätiedotVUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen
VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, 1.-2. luento Kari Sormunen Mitä yhteistä? Kirja pöydällä Opiskelijapari Teräskuulan liike magneetin lähellä
LisätiedotRATKAISUT: 19. Magneettikenttä
Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee
LisätiedotLiike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä
Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan
LisätiedotMS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus
MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 1: Parametrisoidut käyrät ja kaarenpituus Antti Rasila Aalto-yliopisto Syksy 2015 Antti Rasila (Aalto-yliopisto) MS-A0202 Syksy 2015 1 / 18
LisätiedotWiseThin+, Tuottavaa levyhitsausta ja asentohitsausta. WiseThin+ TUOTTAVAA LEVYHITSAUSTA JA ASENTOHITSAUSTA (6)
WiseThin+ TUOTTAVAA LEVYHITSAUSTA JA ASENTOHITSAUSTA 1(6) NOPEUTA HITSAUSTA JA PARANNA LAATUA WiseThin+ on kehitetty nopeaan ja tuottavaan ohutlevyjen käsinhitsaukseen terästä sisältäville tai sisältämättömille
Lisätiedot- SARJAN KIERRETAPIT UUDET NETTOHINNAT
- SARJAN KIERRETAPIT UUDET NETTOHINNAT 2015 Työkalupalvelu-Toolservice Grönblom Oy, PL 11, 01301 VANTAA Puh. (09) 838 6260, Fax (09) 873 1928, E-mail: tkp@tkp-toolservice.fi KIERRETAPPI, JOTA OLET ETSINYT
Lisätiedot7. Resistanssi ja Ohmin laki
Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI Tarmo Partanen Teoria (Muista hyödyntää sanastoa) 1. Millä nimellä kuvataan sähköisen komponentin (laitteen, johtimen) sähkön kulkua vastustavaa ominaisuutta? 2. Miten resistanssi
LisätiedotLuvun 10 laskuesimerkit
Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 11.1 Sigge-serkku tasapainoilee sahapukkien varaan asetetulla tasapaksulla puomilla, jonka pituus L = 6.0 m ja massa M = 90 kg. Sahapukkien huippujen välimatka D = 1.5
LisätiedotTasogeometriaa GeoGebran piirtoalue ja työvälineet
Tasogeometriaa GeoGebran piirtoalue ja työvälineet Näissä harjoituksissa työskennellään näkymässä Näkymät->Geometria PIIRRÄ (ja MITTAA) a) jana toinen jana, jonka pituus on 3 b) kulma toinen kulma, jonka
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Kevät 2010 Jukka Maalampi LUENTO 2-3 Vääntömomentti Oletus: Voimat tasossa, joka on kohtisuorassa pyörimisakselia vastaan. Oven kääntämiseen tarvitaan eri suuruinen voima
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 23.2.2016 Susanna Hurme Tervetuloa kurssille! Mitä on statiikka? Mitä on dynamiikka? Miksi niitä opiskellaan? Päivän aihe: Voiman käsite ja partikkelin tasapaino
LisätiedotLahti Precision Fluidisointijärjestelmä
Lahti Precision Fluidisointijärjestelmä 100 years of experience Lahti Precision -fluidisointijärjestelmä estää siilojen purkautumishäiriöt Patentoitu fluidisointijärjestelmä jauheiden ja muiden hienojakoisten
LisätiedotMAILAN VALINTA JUNIORI PELAAJALLE YHTEISTYÖSSÄ BAUER
MAILAN VALINTA JUNIORI PELAAJALLE YHTEISTYÖSSÄ BAUER MITÄ HUOMIODA MAILAA VALITTAESSA FLEX Mailan varren jäykkyys LIE Lapakulma KICK POINT Varren taipumakohta SIZE Mailan koko ja pituus FLEX MAILAN VARREN
LisätiedotTasogeometria. Tasogeometrian käsitteitä ja osia. olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella.
Tasogeometria Tasogeometrian käsitteitä ja osia Suora on äärettömän pitkä. A ja B ovat suoralla olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella. Jana on geometriassa kahden pisteen välinen suoran osuus.
LisätiedotSUU-RTG -muuttujat, lisätietoja
SUU-RTG -muuttujat, lisätietoja 1. Yleistä 1.1 Ohjelmassa ennen tulkitsemista valmiina olleet oletustiedot ja muuttujien väliset loogiset yhteydet Tavanomaisesta käytännöstä poiketen alla mainituissa muuttujissa
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 22.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Rotaatioliikkeen kinematiikka: kulmanopeus ja -kiihtyvyys (Kirjan luvut 12.7, 16.3) Osaamistavoitteet Osata analysoida jäykän
LisätiedotKJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit
KJR-C1001: Statiikka L2 Luento 21.2.2018: voiman momentti ja voimasysteemit Apulaisprofessori Konetekniikan laitos Luennon osaamistavoitteet Tämän päiväisen luennon jälkeen opiskelija Pystyy muodostamaan,
LisätiedotVUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen
VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet (mat/fys/kem suunt.), luento 1 Kari Sormunen Vuorovaikutus on yksi keskeisimmistä fysiikan peruskäsitteistä
Lisätiedotg-kentät ja voimat Haarto & Karhunen
g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure Aiheuttaa kappaleelle
LisätiedotLuku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan
Luku 27 Magnetismi Mikä aiheuttaa magneettikentän? Magneettivuon tiheys Virtajohtimeen ja varattuun hiukkaseen vaikuttava voima magneettikentässä Magneettinen dipoli Hallin ilmiö Luku 27 Tavoiteet Määrittää
Lisätiedotja J r ovat vektoreita ja että niiden tulee olla otettu saman pyörimisakselin suhteen. Massapisteen hitausmomentti on
FYSA210 / K1 HITAUSMOMENTTI Työn tavoitteena on opetella määrittämään kappaleen hitausmomentti kappaletta pyörittämällä ja samalla havainnollistaa kitkan vaikutusta. Massapisteinä toimivat keskipisteestään
LisätiedotJännite, virran voimakkuus ja teho
Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin
LisätiedotHankintaohjelma / Hintaliite
Liite 2. 1 (14) Hankintaohjelma / Hintaliite OSIO 1. TAVANOMAINEN PROTETIIKKA JA PURENTAFYSIOLOGIA Hinnat sisältävät kaikki seuraavat kulut: tuotteiden kuljetus, toimistomaksu, laskutuslisä, digitaaliseen
LisätiedotPerusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1
Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa
LisätiedotVedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen
4.3 Newtonin II laki Esim. jääkiekko märällä jäällä: pystysuuntaiset voimat kumoavat toisensa: jään kiekkoon kohdistama tukivoima n on yhtäsuuri, mutta vastakkaismerkkinen kuin kiekon paino w: n = w kitka
Lisätiedotkartiopinta kartio. kartion pohja, suora ympyräkartio vino pyramidiksi
5.3 Kartio Kun suora liikkuu avaruudessa niin, että yksi sen piste pysyy paikoillaan ja suoran jokin toinen piste kiertää jossakin tasossa jonkin suljetun käyrän palaten lähtöpaikkaansa, syntyy kaksiosainen
LisätiedotHSL-3 Raskas kiila-ankkuri
HSL-3 Ankkurin tyyppi HSL-3 Kuusiokanta Mutterikanta HSL-3-B Momenttihattu HSL-3-SH Kuusiokolokanta (ei Suomessa) HSL-3-SK Uppokanta (ei Suomessa) Hyödyt - soveltuu halkeilemattomaan ja halkeilleeseen
LisätiedotA-osio. Ilman laskinta. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan tunti aikaa. Laske kaikki tehtävät:
MAA3 Geometria Koe 5.2.2016 Jussi Tyni Lue ohjeet ja tee tehtävät huolellisesti! Tee tarvittavat välivaiheet, vaikka laskimesta voikin ottaa tuloksia. Välivaiheet perustelevat vastauksesi. Tee pisteytysruudukko
Lisätiedotehl Sirli Kerge 12.12.2014
ehl Sirli Kerge 12.12.2014 1 Trauma < 12 v. 12 20 v. > 20 v. Kruunumurtuma ilman pulpayhteyttä Kruunumurtuma + pulpayhteys 45,2 % 36,5 % 26,3 % 6 % 8,8% 5,5% Kruunu-juurimurtuma 1,8 % 6,3 % 9,2 % Juurimurtuma
LisätiedotKapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen
Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina
LisätiedotHARJOITUS 4 1. (E 5.29):
HARJOITUS 4 1. (E 5.29): Työkalulaatikko, jonka massa on 45,0 kg, on levossa vaakasuoralla lattialla. Kohdistat laatikkoon asteittain kasvavan vaakasuoran työntövoiman ja havaitset, että laatikko alkaa
LisätiedotKÄYTTÖ- JA TURVALLISUUSOHJE Hase Trets -nojapyörä
KÄYTTÖ- JA TURVALLISUUSOHJE Hase Trets -nojapyörä Hase Trets soveltuu käytettäväksi tavallisena nojapyöränä tai peräpyöränä toiseen polkupyörään kiinnitettynä. Rungon pituutta voidaan muuttaa, joten pyörä
LisätiedotAUTOMAATTINEN LASER-VAAIITUSLAITE. Malli: ALL-100 www.nomenta.com
AUTOMAATTINEN LASER-VAAIITUSLAITE Malli: ALL-100 www.nomenta.com FI Turvaohjeet Alla olevien ohjeiden noudattamatta jättäminen saattaa aiheuttaa omaisuus- tai henkilövahingon. Lue ja omaksu kaikki ohjeet
LisätiedotErilaisiin silmukoiden neulomistapoihin perustuvat neulepinnat
Erilaisiin silmukoiden neulomistapoihin perustuvat neulepinnat Sileä neule Sileän neuleen toinen puoli muodostuu oikeista ja toinen nurjista silmukoista. Hyvä sileä neule on tasaista ja joustavaa. Jos
LisätiedotUponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009 51016
U P O N O R Y H D Y S K U N TA - J A Y M P Ä R I S T Ö T E K N I I K K A U p o n o r - P a i n e p u t k i - j ä r j e s t e l m ä P V C Uponor-paineputkijärjestelmä PVC juomaveden johtamiseen 04 I 2009
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 8 Ke Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 8 Ke 1.2.2017 Timo Männikkö Luento 8 Järjestetty binääripuu Solmujen läpikäynti Binääripuun korkeus Binääripuun tasapainottaminen Graafit ja verkot Verkon lyhimmät polut Fordin ja Fulkersonin
LisätiedotTeollisuusompelukonemekaanikkokurssi, Ompelun perusteita OMPELUN PERUSTEITA
Teollisuusompelukonemekaanikkokurssi, Ompelun perusteita 1.4.1.1 OMPELUN PERUSTEITA Ompeleva teollisuus käyttää tuotteen osien yhdistämiseen erilaisia ompelukoneita. Nämä muodostavat erilaisia tikkikuvioita
LisätiedotHitsattavien teräsrakenteiden muotoilu
Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu Kohtisuoraan tasoaan vasten levy ei kanna minkäänlaista kuormaa. Tässä suunnassa se on myös äärettömän joustava verrattuna jäykkyyteen tasonsa suunnassa. Levyn taivutus
LisätiedotMATEMATIIKKA JA TAIDE I
1 MATEMATIIKKA JA TAIDE I Tehtävät sopivat peruskoulun alaluokille. Ne on koostettu Matematiikkalehti Solmun Matematiikkadiplomeista I VI. Sivunumerot viittaavat näiden diplomitehtävien sivuihin. Aihepiirejä:
LisätiedotMatematiikan ilmiöiden tutkiminen GeoGebran avulla
Johdatus GeoGebraan Matematiikan ilmiöiden tutkiminen GeoGebran avulla Harjoitus 1B. Konstruoi tasakylkinen kolmio ABC, jonka kyljen pituus on 5. Vihje: käytä Kiinteä jana työvälinettä kahdesti. Ota kolmion
LisätiedotLaskuharjoitus 1 Ratkaisut
Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 28.2. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 1 Ratkaisut 1.
Lisätiedot4.1 Urakäsite. Ympyräviiva. Ympyrään liittyvät nimitykset
4.1 Urakäsite. Ympyräviiva. Ympyrään liittyvät nimitykset MÄÄRITELMÄ 6 URA Joukko pisteitä, joista jokainen täyttää määrätyn ehdon, on ura. Urakäsite sisältää siten kaksi asiaa. Pistejoukon jokainen piste
LisätiedotKJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 10.3.2016 Susanna Hurme Statiikan välikoe 14.3.2016 Ajankohta ma 14.3.2016 klo 14:15 17:15 Salijako Aalto-Sali: A-Q (sukunimen alkukirjaimen mukaan) Ilmoittautuminen
Lisätiedotc) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.
MAA4 Koe 5.5.01 Jussi Tyni Kaikkiin tehtäviin ratkaisujen välivaiheet näkyviin! Ota kokeesta poistuessasi tämä paperi mukaasi! Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Valitse
LisätiedotPythagoraan polku 16.4.2011
Pythagoraan polku 6.4.20. Todista väittämä: Jos tasakylkisen kolmion toista kylkeä jatketaan omalla pituudellaan huipun toiselle puolelle ja jatkeen päätepiste yhdistetään kannan toisen päätepisteen kanssa,
LisätiedotPäällirakenteen kiinnitys. Kiinnitys apurungon etuosassa
Kiinnitys apurungon etuosassa Kiinnitys apurungon etuosassa Lisätietoa kiinnityksen valinnasta on asiakirjassa Apurungon valinta ja kiinnitys. Rungon etuosassa on 4 erityyppistä päällirakenteen kiinnikettä:
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633. Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jouko Esko n85748 Juho Jaakkola n86633 Dynaaminen Kenttäteoria GENERAATTORI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 06.03.2008 Työn tarkastaja Maarit
Lisätiedot5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)
5.9 Voiman momentti (moment of force, torque) Voiman momentti määritellään ristitulona M = r F missä r on voiman F vaikutuspisteen paikkavektori tarkasteltavan pisteen suhteen Usean voiman tapauksessa
LisätiedotRAK-31000 Statiikka 4 op
RAK-31000 Statiikka 4 op Opintojakson kotisivu on osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/mec_tme harjoitukset (H) harjoitusten malliratkaisut harjoitustyöt (HT) ja opasteet ilmoitusasiat RAK-31000 Statiikka
LisätiedotELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)
ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op) Yliopistonlehtori, tkt Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Syksy 2016 1 / 21 Luento 2: Kertausta ja johdantoa Suoraviivainen liike Jumppaa Harjoituksia ja oivalluksia
LisätiedotI Geometrian rakentaminen pisteestä lähtien
I Geometrian rakentaminen pisteestä lähtien Koko geometrian voidaan ajatella koostuvan pisteistä. a) Matemaattinen piste on sellainen, millä EI OLE LAINKAAN ULOTTUVUUKSIA. Oppilaita voi johdatella pisteen
LisätiedotPIHDIT PINSETIT LEIKKURIT KULTASEPILLE - KELLOSEPILLE
nttilantie 1 puh. 0651789 www.sarmachine.fi 275 EUR email: sarmachine@sarmachine.fi Kuvasto hinnasto alk. 4/20 Hinnat sis alv:n % muutospvm.2.2014 PIHDIT PINSETIT LEIKKURIT KULTSEPILLE KELLOSEPILLE GRNIT
LisätiedotKuuransukka JOULUKUUN UNISUKAT
Kuuransukka JOULUKUUN UNISUKAT Kuuransukat saivat alkunsa Lumi- ja Joulun lehti -lapasten kuvioinnista. Kantalapun ja jalkapöydän kohdin tuli mukaan palmikkokuvio, toistuen joka 4. krs. LANKA: 100 g Vuorelman
Lisätiedot766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka
1 76633A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 3 5-3 Kuorimalli Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 011 Kuva 7-13 esittää, miten parillis-parillisten ydinten ensimmäisen
LisätiedotSisu-sukat varpaista varteen neulottuna
Sisu-sukat varpaista varteen neulottuna Koko: 40 / 41 Lanka: Viking Frøya (50 g = 150 m) Menekki: a) 205 (keskiharmaa) n. 70 g b) 276 (harmaakirjava) n. 30 g Puikot: pyöröpuikot 2,5 mm 80 cm, pyöröpuikot
LisätiedotKuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.
TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde
LisätiedotPFISTERER ASENNUSOHJE TENSOREX C+
ASENNUSOHJE TENSOREX C+ TENSOREX C+ on uusi raitio- ja rautatielinjojen lankojen automaattinen jousikiristyslaite. TENSOREX-tuotteet ovat saatavana vain Pfistereriltä. TYYPIN A kiinnityskannatin O- ja
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 12 To Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 12 To 3.5.2018 Timo Männikkö Luento 12 Geneettiset algoritmit Simuloitu jäähdytys Merkkijonon sovitus Horspoolin algoritmi Algoritmit 2 Kevät 2018 Luento 12 To 3.5.2018 2/35 Algoritmien
LisätiedotPuukot, sahat ja viilat
Helsinki 0609 Puukot, sahat ja viilat Malminkaari 12 00700 Helsinki Postios. PL 115 00701 Helsinki p. (09) 350 11, fax (09) 350 1202 sähköposti: koivunen@koivunen.fi www.koivunen.fi Hakemisto Katkoteräveitset...5-1
LisätiedotTarkennamme geneeristä painamiskorotusalgoritmia
Korotus-eteen-algoritmi (relabel-to-front) Tarkennamme geneeristä painamiskorotusalgoritmia kiinnittämällä tarkasti, missä järjestyksessä Push- ja Raise-operaatioita suoritetaan. Algoritmin peruskomponentiksi
Lisätiedot