Teollisuusompelukonemekaanikkokurssi, Ompelun perusteita OMPELUN PERUSTEITA

Transkriptio

1 Teollisuusompelukonemekaanikkokurssi, Ompelun perusteita OMPELUN PERUSTEITA Ompeleva teollisuus käyttää tuotteen osien yhdistämiseen erilaisia ompelukoneita. Nämä muodostavat erilaisia tikkikuvioita kulloisenkin tarpeen mukaan. Enemmistö koneista on tarkoitettu kahden tai useamman osakappaleen yhdistämiseen langan avulla. Näitä ns. perustikkikuvioita ovat: a. yksilankainen ketjutikki, b. lukkotikki ja c. kaksoislukittu ketjutikki. LAITTEET TIKIN MUODOSTUKSEEN Kaikkia tikkilajeja muodostettaessa tarvitaan neula, joka on koneen tärkein osa. Sen muotoilu on hyvin ratkaiseva virheettömälle tikinmuodostukselle. Se valitaan, kuten tikkilajikin, ommeltavan materiaalin ja koneen mukaan. Yleinen käsitys neulasta on, että siinä on terävä kärki pyöreässä puikossa ja reikä toisessa päässä johon lanka pujotetaan. Jos. katsomme ompelukoneen neulaa tarkemmin niin huomaamme, että se on hyvinkin monimutkaisesti muotoiltu. Kaikella neulan muotoilulla on tarkoituksena parantaa sen teknisiä ominaisuuksia. Esim. sivulla näkyvän pitkän uran tarkoituksena on suojata lankaa, neulan pistäessä ommeltavan materiaalin läpi.

2 Teollisuusompelukonemekaanikkokurssi, tikin muodostuksen perusteita TIKIN MUODOSTUKSEN PERUSTEITA Ensimmäinen ja tärkein ehto tikin aikaansaamiseksi ompelukoneella on neulalangan lenkin muodostuminen. Tämä ehto on aina olemassa tikin muodostumiselle jokaiseen tikkimuotoon ja konelajiin nähden. Lenkki muodostuu siten. että kankaan ja neulalangan välinen kitka estää neulalankaa nousemasta neulan mukana. jolloin neulalanka muodostaa lenkin pistolevyn alapuolelle. Lenkki ohjataan samalla kokonaisuudessaan neulan toiselle puolen. Hetkellä, jolloin neulalangan lenkki on muodostunut tarpeeksi suureksi kulkee sieppaajan kärki näin muodostuneeseen lenkkiin Neulalanka muodostaa lenkin noustessaan ylöspäin "Lenkkivara" Neulan alin asento Lenkinohjain ohjaa lenkin kokonaisuudessaan neulan toiselle puolen. Tarpeeksi suurta lenkkiä ei muodostu, jos kangas pääsee nousemaan neulan mukana. Se on mahdollista, jos paininjalka ei purista tarpeeksi voimakkaasti kangasta pistolevyä vasten tai, jos paininjalassa oleva neulanreikä tai -aukko on liian suuri. Lenkki ei muodostu myöskään tarpeeksi suureksi, jos käytetään pistolevyä, jossa on suuri neulanreikä. Siinä tapauksessa ohut kangas kulkeutuu neulan mukana pistolevyn reikään ja nousee neulan mukana muodostamatta neulalangan lenkkiä. Silloin siis ei voi muodostua tikkiä, koska neulalanka ei muodosta tarpeeksi suurta lenkkiä, jonka sieppaajan kärki voisi "ottaa". Tikkiä ei myöskään voi muodostua, jos neulatanko on liian ylhäällä, jolloin neulalanka ei ehdi muodostaa tarpeellista lenkkiä sieppaajaa varten. Sieppaajan väärä asennus neulaan ja neulan liikkeeseen nähden aiheuttaa myös ns. "hyppytikin".

3 Teollisuusompelukonemekaanikkokurssi, Ompelun perusteita Neulan kanssa läheisessä yhteistyössä toimii sieppari, joka taas on muotoiltu tarvittavan tikkikuvion mukaan. Yksilankainen ketjutikki muodostetaan yleensä pyörivän siepparin avulla, on myös koneita joissa käytetään edestakaisin liikkuvaa siepparia. (kuva a.) Lukkotikki muodostetaan pyörivän tai edestakaista liikettä tekevän siepparin avulla. Alalanka tulee sukkulan keskellä olevasta puolasta. (kuva b.) Kaksoislukittua ketjutikkiä tehtäessä käytetään ns. silmällistä siepparia. (kuva c.). Syöttäjän merkitys tikkiä muodostettaessa on erittäin suuri. Sen liike määrää myös tikin pituuden. Tikin pituuden ilmoittamisessa on käytössä kaksi tapaa. Joko yhden tikin pituus millimetreinä tai tikkien lukumäärä yhtä tuumaa kohden. Tikkiä per tuuma Tikinpituus mm Tikkiä per tuuma Tikinpituus mm 1 25,4 21 1, /3 19,1 22 1,15 1-1/2 16,9 23 1,10 1-2/3 15,3 24 1, ,7 25 1,01 2-1/3 10,9 26 0,97 2-1/2 10,2 27 0,94 2-2/3 9,5 28 0, ,87 3-1/3 7,6 30 0, ,2 31 0,81 3-2/3 6,9 32 0,79 4 6,3 33 0, /2 5,6 34 0,74 5 5,1 35 0,72 5-1/2 4,6 36 0,70 6 4,2 37 0,68 7 3,6 38 0,66 8 3,2 39 0,65 9 2,8 40 0, ,5 42 0, ,3 44 0, ,1 46 0, ,9 42 0, ,8 50 0, ,7 55 0, ,6 60 0, ,5 70 0, ,4 80 0, ,3 90 0, , ,25

4 LUOKKA Lukkotikki on yleisin ompelukoneen muodostama tikkimuoto. Se muodostuu neula- ja puolalangan avulla, jotka muodostavat "lukon" kankaiden keskustaan. Se on samanlainen sekä oikealta että nurjalta puolen. Lukkotikki ei veny, joten se tulee kysymykseen vain venymättömien kankaiden ompelussa. Lukkotikkiä suositellaan käytettäväksi silloin kun sauman ulkonäkö on tärkeämpi kuin lujuus. Sitä käytetään "normaali'- ompelukoneiden lisäksi mm. vahvikkeen-(trenssi)koneissa ja napinreikäkoneissa. Siksak lukkotikki on ainoa joka jonkin verran joustaa. Sitä käytetään usein koristelussa, palttauksissa sekä yliluottelussa kankaan reunojen rispaantumisen estämiseksi. Ns. Jousitikki on siksak tikin sovellutus. Sitä voitaisiin nimittää vaikka negatiiviseksi siksak tikiksi. Sen ominaisuuksiin kuuluu myös jonkin verran joustavuutta Sitä käytetään tällä hetkellä yksinomaan kotiompelukoneissa. "Normaali lukkotikki päältä "Jous"- tikki päältä

5 Lukkotikin muodostuminen Neula on liikkeensä alimmassa asennossa. Neula on noussut tarpeellisen matkan silmukan muodostumiseksi. Sieppaaja ottaa silmukan ja suurentaa sen ja kuljettaa silmukan puolan ympäri. Silmukka on kiertänyt puolan ja riipoja on alkanut nostaa lankaa Riipoja nostaa silmukan materiaaliin. Syöttäjä siirtää materiaalin uutta neulanpistoa varten. Neula on jälleen saavuttanut alimman asentonsa. Uusi silmukka on muodostunut ja sieppaaja kuljettaa sitä puolan ympäri. Riipoja on nostanut jälleen silmukan materiaaliin, jolloin tikki on täysin muodostunut

6 Lukkotikin muodostuminen pyörivällä sukkulalla Kuvassa A nähdään miten sieppaajan kärki on kulkenut neulalangan muodostamaan lenkkiin. Samalla riipoja on alkanut liikkeensä alaspäin löysäten neulalankaa, jotta sieppaaja voisi lähteä kuljettamaan neulalankaa puolakotelon ympäri. Kuvassa B sieppaaja kuljettaa lenkkiä edelleen ja riipoja liikkuu alaspäin löysäten vastaavasti neulalankaa, kunnes lenkki saavuttaa puolakotelon alimman kohdan. Siinä kohdassa lenkki vierähtää sieppaajan vastakärjelle ja samalla hetkellä riipoja alkaa liikkeensä ylöspäin.

7 Kuvassa C lenkki on jo sivuuttanut puolakotelon alimman kohdan ja on nyt sieppaajan vastakärjellä. Riipoja on puolestaan matkalla ylöspäin vetäen lenkkiä ylös materiaaliin. Kuvasta nähdään myös kuinka puolalanka jää neulalangan muodostaman lenkin sisään. Kuva D esittää tikin täysin muodostuneena. Riipoja on saavuttanut korkeimman asentonsa. Se on vetänyt neulalangan lenkin ylös yhdessä puolalangan kanssa kankaitten keskustaan, muodostaen siinä "lukon"..