Ortopedian ja traumatologian professori. TULE parlamentti, Helsinki

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ortopedian ja traumatologian professori. TULE parlamentti, Helsinki"

Leena Ahonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 TULE-tutkimus tki HannuTAro Ortopedian ja traumatologian professori Turun yliopisto ja TYKS TULE parlamentti, Helsinki

2 Esityksen sisältö Kansallinen TULES- ja biomateriaalitutkijakoulu Esimerkkejä menestystarinoista tekonivelten RSA-tutkimus lonkkamurtumapotilaiden vuosittainen bisfosfonaattihoito

3 National Graduate School of Musculoskeletal Diseases and Biomaterials in Finland Sponsored by the Ministry of Education and Academy of Finland

4 TULES- ja Biomateriaalitutkijakoulu Toiminta-ajatus valtakunnallinen verkostotyyppinen tutkijakoulu, joka tarjoaa tohtorintutkintoon tähtäävää tieteellistä koulutusta erilaisen peruskoulutustaustan omaaville tutkijakoulun piiriin kootaan TULES-sairauksien tieteellisen tutkimuksen, ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen parhaat tutkijat ja tutkijaryhmät Suomesta

5 TULES- ja Biomateriaalitutkijakoulu Erityistavoitteet Yhteispohjoismaisen tutkijakouluverkoston luominen ja yhteydet Baltian maihin Tohtorikoulutettavien ammatillisten valmiuksien kehittäminen ja yhteistoiminta elinkeinoelämän ja yritysten kanssa

6 Valtakunnallinen TULES- ja Biomateriaalitutkijakoulu Päätoimintasektiot TULES-biotieteet: liikuntakoneiston kuormitus, mekanismit, fysiologia ja sen häiriöt yhteensä 16 tutkimusryhmää TULE-sairaudet: audet kliininen tutkimus, us, kuntoutus ja sairauksien ehkäisy sisältäen epidemiologian yhteensä 26 tutkimusryhmää TULES kudosteknologia ja biomateriaalit yhteensä 14 tutkimusryhmää Yhteensä 102 väitöskirjatyöntekijää

7 Valtakunnallinen TULES- ja Biomateriaalitutkijakoulu Tutkijakoulutuspaikat Pääperiaate: koulu tarjoaa 6 kk/vuosi ja tutkimusryhmä/työnohjaaja hankkii rahoituksen lopulle 6 kk OPM:n tutkijakoulutuspaikat k ik (1743,32 32 Eur/kk)

8 Valtakunnallinen TULES- ja Biomateriaalitutkijakoulu OPM-koulutuspaikkojen jakautuminen Helsinki: 5 ryhmää Jyväskylä: 4 ryhmää Kuopio: 6 ryhmää Sektio I n= 7 (26%) Sektio II n=10 (37%) Sektio III n=10 (37%) Oulu: 5 ryhmää Tampere: 4 ryhmää Naisia n=22 (55%) Turku: 4 ryhmää Miehiä n=18 (45%)

9 Valtakunnallinen TULES- ja Biomateriaalitutkijakoulu OPM tutkijakoulutuspaikat Opiskelijapaikat

10 Mitä tutkitaan tällä hetkellä?

11 TULES-biotieteet: liikuntakoneiston kuormitus, mekanismit, fysiologia ja sen häiriöt Lihasten toiminta i t iäkkäillä henkilöillä (M Korhonen, Jyväskylä) Lihaksen toiminnallinen rakenne (M Hoffrén, Jyväskylä) Iäkkäiden henkilöiden neuromuskulaarinen toimintakyky (T Rantalainen, Jyväskylä) Mekaaninen kuormitus ja luu (R Nikander, Tampere) Lihaksen isometrinen supistuminen (H Piitulainen, Jyväskylä) Fyysisen kuormituksen vaikutus luuhun ja rustoon (R Heikkinen, Oulu) Vibraation vaikutus kehoon (J Kiiski, Tampere) Perimän ja ympäristön vaikutus lihaksiin (T Mikkola, Jyväskylä) Lonkan tekonivelen vaikutus ympäröivään luuhun (J Alm, Turku) Ultraääni osteoporoottisen murtumariskin arvioinnissa (M Määttä, Kuopio) Luun laadun arviointi ultraäänellä (O Riekkinen, Kuopio) Typpioksidituotannon geenisäätely (T Salonen, Tampere) Nivelruston laadun ja alkavan nivelrikon arviointi (P Kiviranta, Helsinki)

12 TULE-sairaudet: kliininen tutkimus, kuntoutus ja sairauksien ehkäisy sisältäen epidemiologian Nivelrikon ik ja geeniperimän i välinen yhteys (A Näkki, Helsinki) Nivelreuman farmakologisekonominen tutkimus (L Virkki, Helsinki) Fyysisen aktiviteetin vaikutus ylipainoon ja tyyppi 2 diabetekseen (R Rinnankoski, Jyväskylä) Ravinnon vaikutus osteoporoosiin (N Smeds, Oulu) Fyysisen aktiviteetin merkitys tasapainoon iäkkäillä naisilla (S Karinkanta, Tampere) Alaselkä-lkä ja niskakipu ki työikäisillä illä (S Kääriä, Helsinki) Kollageenien vasta-aineet nivelreumapotilailla (S Turunen, Oulu) Fosfaattipitoisen ravinnon vaikutus kalkkitasapainoon (HJ Karp, Helsinki) Lonkan tekonivelten uusintaleikkaukset ikk k t (I Stogiannidis, idi Tampere) Nivelreumapotilaiden kuolinsyyt (R Kouvuniemi, Helsinki) Polven tekonivelinfektioiden epidemiologia (E Jämsen, Tampere) Luun merkkiaineet esipuberteettiiässä (KM Fagerlund, Turku)

13 TULES kudosteknologia ja biomateriaalit Kollageenigeelin käyttö ruston kasvatuksessa (H Pulkkinen, Kuopio) Ruston erilaistumisen geenisäätely (J Heinonen, Turku) Ruston kasvattaminen rasvaperäisistä kantasoluista (K Mäenpää, Tampere) Endostatiinin vaikutus luutumiseen (A Sipola, Oulu) Kantasolusiirrot sääriluun synnynnäisissä valenivelissä (J Tikkanen, Oulu) Luun paranemisen PET-kuvaus (P Lankinen, Turku) Verisuonitetun luusiirteen kehittäminen e in vitro (K Joensuu, Turku) u) Poron osteogeeniset luun soluväliaineet (BMP)(H Tölli, Oulu) Osteoklastien solukalvon toiminnan entsyymisäätely (Y Sun, Turku) ADAM geeniekspressio osteoklastien muodostumisessa (G-F Ma, Helsinki) Osteblastien kiinnittyminen timanttipintaan (K Myllymaa, Kuopio) Osteoblastien kiinnittyminen titaanin pintaan (H Kokkonen, Oulu) Metalloproteinaasi-entsyymin säätelymekanismit (N Sugiyama, Helsinki) Sol-geeli pinnoitteiset Nitinol ydinnaulat (V Muhonen, Oulu)

14 Minkälaisia kuormituksia kohdistuu lonkkaproteesiin päivittäisissä toiminnoissa?

15 Lonkkaproteesiin kohdistuva fysiologinen kuormitus Normaalin kävelyn aikana 2-3 kertaa ruumiinpaino Juoksun ja horjahtamisen aikana huippukuormituksia (jopa 7 kertaa ruumiinpaino) Polkupyöräillyssä 50% kävelyn aikaisesta i kuormituksesta k Portaissa 2 x korkeampia kiertäviä voimia Kiertävät voimat voivat johtaa proteesin irtoamiseen

16 Lonkkaproteesin kantavan liukupinnan valinta kriittistä Liikkuviin pintoihin ihi kohdistuu noin 1-2 miljoona kuormitussykliä/vuosi Kantavasta pinnasta irtoava mikroskooppinen hierre tavallisin syy proteesin irtoamiseen Kolme vaihtoehtoa, joista jokaisella etunsa ja haittansa, mikä optimaalinen?

17 Metallinuppi vs. muovi Keraami vs. keraami Metalli vs. metalli (magnum)

18 Lonkan tekonivelleikkauksiin liittyneet komplikaatiot Suomessa

19 Lonkan tekonivelten onnistuminen Suomessa

20 Uusintaleikkaus 3 kertaa kalliimpi kuin primaarileikkaus Infektioriski i ki 2-3 3kertainen Pitkäaikaistulokset huonommat kuin primaarileikkauksissa Periproteettiset murtumat kasvava ongelma eliniän pidentyessä

21 Uusintaleikkauksessa käytettäviä lonkkaproteeseja Proteesin varsi on pitkä ja sen koko tai lähes koko pinta on karhennettu

22 Type-I Type-III Type-IV

23 Miten luun haurastuminen (osteoporoosi) ja ikääntymiseen liittyvät muut reisiluun il rakenteelliset t muutokset t vaikuttavat proteesileikkauksen tulokseen?

24 Suomen Akatemian ja TEKES:in tukemat lonkkaproteesitutkimukset TYKS:ssa ( ) Osteoporoosin yleisyys lonkkaproteesileikkaukseen tulevilla naisilla ja sen vaikutus lonkkaproteesin kiinnittymiseen ( ) Satunnaistettu, kontrolloitu kaksoissokkotutkimus osteoporoosilääkityksen (tsoledronaatti) vaikutuksesta lonkkaproteesin kiinnittymiseen ( )

25 Luulöydös lonkan tekonivelleikkauspotilailla (postmenopausaaliset naiset) 74%:lla alentunut luuntiheys (osteopenia tai osteoporoosi) ja kiihtynyt luun korvautuminen 34%:lla D-vitamiinin puutos

26 RSA (radiostereometric analysis) mahdollistaa erittäin tarkat proteesin migraatioanalyysit jo kahden vuoden seuranta-ajan jälkeen mahdollista arvioida proteesin myöhäisirtoamisen riskiä

27 ABGII HA-coated RSA prosthesis

28 EU Directive Proposal September 2007 Pre-market testing of all new implants small patient groups - short-term term results Implant-specific long-term studies still necessary

29 1 Stem migration 2,5 Stem rotation Tran nslation (m mm) 0,5 0-0,5-1 -1,5 Rota ation (degr rees) 2 1,5 1 0,5 0-0, ,5-2 -2,5 3 kk 6 kk 12 kk Time (months) transl x transl y transl z -2,5 3 kk 6 kk 12 kk Time (months) rot x rotl z rotl y Proteesissa (ABG II) ei tapahdu merkittävää migraatiota 12 kk seurannan aikana osteoporoosi ei vaikuta proteesin paranemiseen!

30 Leikkauspäätös tehtiin viime talvena. Olisin jäänyt leikkaukseen siltä it istumalta. Siinä vaiheessa olin kärvistellyt kipujen kanssa jo 20 vuotta. Liikkuminen oli jo kotonakin minimissään. Eritoten portaat olivat paha paikka, koska kipu oli kova. Einari Vidgrén Ponsse Oyj:n hallituksen puheenjohtaja HS

31 Lonkan tekonivelleikkausten määrät Suomessa ( )

32 Lonkan ja polven tekonivelleikkausten määrät ät Suomessa ennuste vuoteen 2030

34 Lonkan ja polven tekonivelleikkaukset ennuste Primaarileikkaukset Uusintaleikkaukset Polvi (+670%) Polvi Lonkka Lonkka (+174%) +50% +50%

35 Lonkan ja polven tekonivelleikkausten määrät TYKS:ssä ( ) Lonkka Polvi

36 Lonkan ja polven tekonivelten uusintaleikkausten määrät ät TYKS:ssä ( ) Lonkka Polvi

37 Osteoporoottiset murtumat Taloudelliset vaikutukset Suomessa Osteoporoottisten murtumien (n= ) hoitoon käytetään vuosittain 390 miljoonaa euroa = TEKES:in vuosittaiset investoinnit uuden teollisuuden luomiseen Suomeen

38 Lonkkamurtumapotilaiden id uusi osteoporoosin hoitomuoto kerran vuodessa annettava suonensisäinen lääkitys Esimerkki kansainvälisistä monikeskustutkimuksista k ki k i

39 NEJM 2007: 357 ( )

40 Tutkimusprotokolla > 50 v miehiä ja naisia, joilta leikattu lonkkamurtuma 90 päivän sisällä leikkauksesta 5 mg tsoledronihappoa o (Aclasta ) casta ) 15 min infuusiona, jatko x 1/vuodessa Seuranta 6, 12, 24 ja 36 kk leikkauksen jälkeen

41 Uusien murtumien ajallinen ilmaantuminen

42 Lonkkamurtuman jälkeinen kuolleisuus

43 Yhteenveto eto tutkimuksesta u Potilailla, jotka saivat kerran vuodessa 5 mg tsoledronihappoa (Aclasta ) lonkkamurtumaleikkauksen jälkeen: 35% vähemmän murtumia 46% vähemmän nikamamurtumia 30% vähemmin lonkkamurtumia Kuolleisuus väheni 28% Lonkan seudun luuntiheys (DXA) nousi Lääke hyvin siedetty ja vähän sivuvaikutuksia Haittatapahtumien määrä sama hoito- ja lumehoitoryhmässä

Samankaltaiset tiedostot

OSTEOPOROOSIN LÄÄKEHOITO. 18.11.2014 Anna-Mari Koski

OSTEOPOROOSIN LÄÄKEHOITO. 18.11.2014 Anna-Mari Koski OSTEOPOROOSIN LÄÄKEHOITO 18.11.2014 Anna-Mari Koski Luennon rakenne 1. Osteoporoosilääkityksen indikaatiot 2. Lääkehoidon valinta 3. Lääkehoidon kesto Osteoporoosin kokonaisvaltainen hoito Kalsium D- vitamiini