Sosiaali- ja terveyspalvelut

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveyspalvelut luottamushenkilökoulutus Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.

2 Kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät kasvatus- ja perheneuvonta kotipalvelut asumispalvelut laitoshuolto perhehoito omaishoidon tuki lasten- ja nuorten huolto päihdehuolto 2

3 kehitysvammaisten erityishuolto vammaisuuden perusteella järjestettävät tukitoimet kuntouttava työtoiminta terveysneuvonta sairaanhoito ja kuntoutus ensihoito ja sairaankuljetus hammashuolto kouluterveydenhuolto opiskeluterveydenhuolto seulonnat 3

4 työterveyshuolto ympäristöterveydenhuolto mielenterveyspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollon ympärivuorokautinen päivystys erikoissairaanhoito, mukaan lukien hyvin pitkälle erikoistuneet hoidot, mielenterveystyön koordinointi ja kehittäminen, erityisen vaativat sosiaalihuollon palvelut, esimerkiksi seksuaalisen hyväksikäytön tutkimus ja hoito. 4

5 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN ORGANISAATIO Palvelualue Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi Vastuualue Terveyspalvelut Johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala 240 Perhe- ja sosiaalipalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja Emilia Heikkilä 80 Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelujohtaja Seija Sjöblom 185

6 Julkisen vallan velvoite edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta lähtee perustuslaista. Suurin osa sosiaali- ja terveyspalveluista on lakisääteisiä, eli lainsäädäntö velvoittaa kunnat järjestämään nämä palvelut. Lakisääteisten palvelujen lisäksi kunnat voivat järjestää muitakin sosiaali- ja terveyspalveluja.

7 Subjektiiviset ja määrärahasidonnaiset Eräiden palvelujen turvaamista on pidetty niin tärkeänä, että yksilölle on säädetty niin sanottu subjektiivinen eli jokaiselle (ehdot täyttävälle ihmiselle) kuuluva oikeus saada palvelu. Kunnalla on velvollisuus varata riittävä määräraha näitä palveluja varten kaikissa tilanteissa. Suuri osa sosiaali- ja terveyspalveluista on määrärahasidonnaisia, eli yksilöllä on oikeus palveluun kunnan varaamien määrärahojen rajoissa. Palvelua ei voida evätä pelkästään määrärahan puutteeseen vedoten.

8 Palveluiden järjestämistapa Kunnat voivat järjestää palvelut itsenäisesti, kuntayhtymän jäsenenä tai ostamalla palvelut muilta kunnilta tai yksityisiltä palveluntuottajilta. Asiakkaalle voidaan myös antaa palveluseteli, jolla palvelun voi hankkia. Kunnan järjestämistä sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu asiakkaalta niissä rajoissa kuin laissa ja asetuksella säädetään. Kunnallisten luottamushenkilöiden vastuulla on se, että palvelujen taso ja laatu vastaavat kunnan asukkaiden tarpeita.

9

10

11 Perimmäisiä kysymyksiä annetaanko kala vai opetetaanko kalastamaan? poimitaanko lapsia joesta vai selvitetäänkö miten voitaisiin rakentaa heille turvallisempi leikkipaikka? tarjotaanko sitä mitä tuotetaan vai tuotetaanko sitä mitä tarvitaan? tuotetaanko kiva olla palveluita, pakko olla -palveluita vai viisasta olla palveluita?

12 Kaarinan hyvinvointisuunnitelma: Jokaiselle kaarinalaiselle turvallinen asuminen ja riittävä toimeentulo ja tarkoituksenmukaiset palvelut Jokaiselle kaarinalaiselle mielekästä tekemistä ja ainakin yksi turvallinen ihminen Hyvinvointi vaatii meitä kaikkia: minua, omaisia, läheisiä, naapureita, vapaaehtoisia, järjestöjä, kuntaa ja yrityksiä. 12

13 Pohdinnassa nyt Tiukka talous, huoltosuhteen muutos Etenkin palveluita tarvitsevien ikäihmisten määrän ja hoitoisuuden kasvu Paljon palveluita käyttävät kaupunkilaiset Eräiden ammattiryhmien vaikea saatavuus Sote-palvelut tulevat aina myöhässä: olemme vain pieni muuttuja kuntalaisen elämän monimutkaisessa kokonaisuudessa

14 Sote-palvelut talousarviossa Perustuslaissa asetettu velvollisuus turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut on otettava huomioon kunnissa talousarviopäätöksiä tehtäessä ja lakeja sovellettaessa. Talousarviosta päättävät luottamusmiehet ja asiaa valmistelevat virkamiehet rikkovat perustuslain säännöksissä julkiselle vallalle asetetut velvoitteet, mikäli talousarvio mitoitetaan tietoisesti tiedossa olevaa tarvetta vähäisemmäksi

15 Lisätietoa sote-palveluista

16 Terveyspalvelut Erkki Tuomaala

17 TERVEYSPALVELUT YLEISTÄ KOLME TERVEYSASEMAA 218 TYÖNTEKIJÄÄ, joista 26 LÄÄKÄRIÄ, 16 HAMMASLÄÄKÄRIÄ VASTAANOTTO, HAMMASHUOLTO, SAIRAALA, LABORATORIO, RÖNTGEN, FYSIOTERAPIA, NEUVOLAT, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO, VINTTI PALJON TEHDÄÄN OMANA TOIMINTANA

18 VAHVUUKSIA PALJON ERITYISOSAAMISTA MONIPUOLISET PALVELUT JONOTUSAJAT KOHTUULLISET KUNTALAISTEN LUOTTAMUS TUOTANTOKUSTANNUKSET MATALAT OMA TOIMINTA ON JOUSTAVAA SAIRAALA VETÄÄ, EI SIIRTOVIIVEITÄ HYVÄ TYÖNANTAJAMAINE HYVÄ TYÖILMAPIIRI

19 UHKIA PIENET YKSIKÖT OVAT HAAVOITTUVIA TILA LOPPUU, TOIMINTA KÄRSII KOKENEISTA AMMATTILAISISTA PULAA MONIONGELMAISUUS YHÄ VAIKEAMPAA RESURSSOINTI EI VASTAA TARVETTA

20 KEHITETTÄVÄÄ LAAJEMMAT SÄHKÖISET PALVELUT PALVELUIDEN PROFILOINTI HELPOMMIN KONTAKTIIN JATKUVUUTTA HOITOSUHTEISIIN PALVELUOHJAUS PAREMMAKSI SIILOUTUMISEN TORJUNTA KUNTALAISTEN KUULEMINEN

21 Ikäihmisten palvelut Asiakkaan palvelupolku Ikäihmisten palvelujohtaja Seija Sjöblom Luottamushenkilöiden perehdyttämiskoulutus

22 HYVINVOIVA IKÄÄNTYMINEN Mitä ikäihminen odottaa Hyvässä kunnossa kauan, selviän arjen elämässä omassa kodissani Mielekästä tekemistä ja tapaamisia Tarvittaessa kotona asumista tukevia palveluita Tarvittaessa mahdollisuus muuttaa hoivakotiin, jossa on ympärivuorokautinen hoito Hyvä, turvallinen elämä ja arvokas kuolema

23 Palvelulupaus ikäihmisille Mitä lupaamme ikäihmisille: Toimintakykyisiä vuosia Ikäystävällinen Kaarina ohjelma Miten lupausta toteutetaan: Varhaisen tuen palvelut keskiöön Toimintakyky säilyy liikkumalla Kaatumisten ehkäisy Ikinä - messut Liikuntapalvelut, Visiitin kuntosali 90 vuotiaana voi aloittaa kuntosalikäynnit, jolloin tapaa muita ihmisiä

24 Palvelulupaus ikäihmisille Mielekästä tekemistä ja tapaamisia Kumppaneina: - Järjestöt, yhdistykset, vanhus- ja veteraanineuvosto - Vapaaehtoistyö - Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Kohtaamispaikkoja ikäihmisille - Ystäväkahvila, Puntari - Päivätoimintayksiköt: Hovirinta, Värttinä, Tupasvilla Lähipalvelut ikäihmisille tärkeitä

25 Palvelulupaus ikäihmisille Odotus: Tarvittaessa kotona asumista tukevia palveluita Mistä saa tietoja palveluista ja palveluohjausta? Ikäihmisten neuvonta Vinkki - ennalta ehkäisevät kotikäynnit Palvelutori Eerikki (toiminta alkaa keväällä 2018) - asiakkaina ikäihmiset ja omaiset Muistineuvontapalvelut - yhteistyö terveyspalvelujen kanssa

26 Palvelulupaus ikäihmisille Kotona asumista tukevat palvelut Ikäihmisen palvelupolun alkutaival Erilaiset ryhmätapaamiset (muistiryhmät) Tukipalvelut: - turvapuhelin, ateriapalvelu, kauppapalvelu - päivähoito, päivätoiminta palvelukeskuksissa Kotihoito (hoitajien säännölliset käynnit) Omaishoito

27 Palvelulupaus ikäihmisille Kotona asumista tukevat palvelut Lyhytaikaisen hoidon jaksot - Visiitissä omaishoidettaville - Tupasvillassa muistisairaille Kuntoutuspalvelut kehittämiskohde - Kuntouttava päivätoiminta - Kotikuntoutustiimi - Visiitin geriatrinen kuntoutus

28 Palvelulupaus ikäihmisille Jos ikäihminen haluaa turvallisen yhteisön Senioriasunnot - Onnikka, Katariinankulman senioritalot - Hovirinnan palvelukeskus, Vanamo, Tupasvilla Seniorien perhehoitokylä Säde Yhteisökodit - tulossa 2018 Katariinankulman senioritaloon

29 Palvelulupaus ikäihmisille Odotus: Tarvittaessa mahdollisuus muuttaa hoivakotiin, jossa on ympärivuorokautinen hoito Tehostettu palveluasuminen (hoivakoti) Omat yksiköt: Kaarinakoti, Piikkiökoti, Tupasvilla, Värttinä Yksityisten palvelutuottajien yksiköt: Ostopalvelu ja palveluseteli Odotus: Arvokas kuolema Hyvä saattohoito kotona ja hoivakodeissa - terveyspalvelujen kotisairaala

30 Ikäihmisten palvelut Palvelujen tuottamistavat Oma tuotanto (henkilökuntaa 190) Ostopalvelut (tehostettu palveluasuminen ja kotihoito) Palvelusetelit - tehostettu palveluasuminen - kotihoito ja omaishoito Toimeksiantosopimus - omaishoito ja perhehoito Kuntien yhteistyö - Varsinais- Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö

31 Ikäihmisten palvelut Keskeiset kehittämiskohteet (swot) Kuntoutuspalvelut yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa Palveluohjauksen kehittäminen - Panostus palvelupolun alkutaipaleelle Muutokseen valmistautuminen (sote) - Muutosviestintäosaaminen - Talousosaaminen - Esimiestyön kehittäminen - Henkilöstön ammatillisen osaamisen jatkuva vahvistaminen

32 Perhe- ja sosiaalipalvelut Anna Arola-Järvi

33 Perhe- ja sosiaalipalvelut Ehkäisemme syrjäytymistä ja tuemme asiakkaiden omia voimavaroja ja omatoimista selviytymistä. Vastaamme kuntalaisten monenlaisiin avunja tuen tarpeisiin ja palvelemme kaikenikäisiä kuntalaisia. Sekä kaikille tarkoitettuja universaalipalveluita (esim. perhetalo) että erityisryhmien erityispalveluita (esim. kehitysvammapalvelut, sijaishuolto) ja erityistilanteiden palveluita (esim. kriisiapu)

34 Perhekeskus (Kuovinkadulla, Krossissa, kaikkialla) Nopeaa ja intensiivistä apua kaarinalaisille 0-25-vuotiaille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Järjestämme ensimmäisen tapaamisen nopeasti, tarvittaessa jo viikon sisällä yhteydenotosta. Tapaamme perheitä ja yhteistyötahoja joustavasti siellä, missä huoli herää. Toimimme lisäksi tarvittaessa työpareina koulun, päivähoidon tai muun yhteistyötahon rinnalla

35 Sosiaalipalvelut (vanhassa poliisitalossa) Sosiaalityötä tehdään yksilöiden, perheiden ja moniammatillisten verkostojen kanssa. Sosiaalipalvelut vastaavat harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisestä. Työllistämistoiminnan tavoitteena on aktivoida asiakkaat työelämään tai vaihtoehtoisesti selvittää asiakkaan työkyky. Maahanmuuttajatyön tavoitteena on löytää yhdessä asiakkaan kanssa ne toimintatavat ja mahdollisuudet, joiden avulla asiakas ja hänen perheensä voivat tulla osaksi suomalaista yhteiskuntaa

36 Vammaispalvelut (kaupungintalolla ja krossissa) Suunnitelmallista sosiaalityötä kaarinalaisille, joilla on vamman tai sairauden vuoksi pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämäntoiminnoista. Palveluilla ja tukitoimilla helpotetaan vammaisten henkilöiden selviytymistä jokapäiväisestä elämästä. Kehitysvammaisille ja heidän perheidensä palvelut järjestetään ensisijaisesti normaaleina peruspalveluina ja tarvittaessa erityispalveluina

37 Lastensuojelupalvelut (Kuovinkadulla) Tarjoamme tukea lapsille, nuorille ja heidän perheilleen silloin, kun voimavarat eivät riitä erilaisista elämäntilanteista selviytymiseen. Tuemme lapsiperheitä arjen vaikeuksissa, kriisitilanteissa ja vanhemmuuteen liittyvissä ongelmatilanteissa. Jos vanhemmat tai huoltajat eivät jostain syystä pysty huolehtimaan lapsensa hyvinvoinnista, on kunnan velvollisuus puuttua perheen tilanteeseen. Aina apu ei siis ole vapaaehtoista. Huostaanotto on aina viimeinen vaihtoehto

38 Sosiaali- ja terveyspalveluiden talous Tommi Haapala

39 Sotepalvelut kunnan taloudessa Kaarinan kaupungin koko toimintakate 158 M Sosiaali- ja terveyspalvelut 55M 34 % Muut yht 63M 40 % Erikoissairaanhoito 41M 26 % Luvut: toimintakate, talousarvio

40 Toimintakate vastuualueittain Sotepalvelut Yleishallinto 0,7M Perhe- ja sosiaalipalvelut 17M Erikois-sh 41M Ikäihmisten palvelut 18M Terveyspalvelut 18M Luvut: toimintakate, talousarvio

41 Talous: Perhe- ja sosiaalipalvelut Yleishallinto Muut perhe- ja sosiaalipalvelut (työllisyys) Lastensuojelu Sijaishoito Erikois-sh Vammaispalvelut Asumispalvelut Kuljetuspalvelut Avustajatoiminta Omaishoito Terveyspalvelut Ikäihmisten palvelut Luvut: toimintakate, talousarvio

42 Talous: Ikäihmisten palvelut Yleishallinto Perhe- ja sosiaalipalvelut Erikois-sh Palveluasuminen Omat asumisyksiköt Ostetut asumispalvelut Palvelusetelit Terveyspalvelut Muut ikäihmisten palvelut (kotihoito, omaishoito) Luvut: toimintakate, talousarvio

43 Talous: Terveyspalvelut Yleishallinto Perhe- ja sosiaalipalvelut Avo-sh Erikois-sh Tk:n sairaala Hammashuolto Mielenterv/päihde Ikäihmisten palvelut Muut terveyspalvelut (kuvantamis, tukitoim.) Luvut: toimintakate, talousarvio

44 Talous: Erikoissairaanhoito Tasaus ja erityisvelvoite Muut Yleishallinto Perhesosiaalipa Osastohoito Avohoito Palvelu Muut palvel om Terveyspalvelut Luvut: toimintakate, talousarvio

45 Erikoissairaanhoito Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri Lähtökohtaisesti maksetaan käytön mukaan Kalliin hoidon tasaus jakaa kalleimpia kustannuksia kuntien kesken Paras vaikuttamismahdollisuus kustannuksiin = perusterveydenhoidon ja ikäihmisten palvelut Kaarinassa

46 Sotepalvelut kunnan taloudessa Kaarinan kaupungin koko toimintakate 158 M Sosiaali- ja terveyspalvelut 55M 34 % Muut yht 63M 40 % Erikoissairaanhoito 41M 26 % Luvut: toimintakate, talousarvio

47 Toimintakate: Tuottojen merkitys Muut tuotot Asiakasmaksut Myyntituotot 10 0 Sote (ei erikois-sh) Verorahoitus Luvut: toimintatuotot ja -kulut talousarvio

48 Talouden kehitys Sosiaali- ja terveys Erikoissairaanhoito Luvut: toimintakate, toteutunut , talousarvio

49 Talousarvion lukemisesta: asumispalvelut Maksutuotot asiakasmaksut Henkilöstökulut omaa tuotantoa Asiakaspalvelujen ostot ulkoa ostettu Avustukset palveluseteli Toimintakate Toimintatapojen eroja!

50 Talousarvion lukemisesta Mielekäs lähestymistapa: 1. Paljonko rahaa palvelun tuottamiseen käytetty 2. Mitä sillä on saatu aikaan 3. Miten palvelu on tuotettu = rivien vertailu

51 Talousarvion lukemisesta Ennaltaehkäisevä Korjaava Vaikuttavat toisiinsa! Perhekeskus 1,7M Lastensuojelu 4,0M

52 Talousarvion lukemisesta Kevyempi palvelu Ympäri-vrk palvelu Vaikuttavat toisiinsa! Kotihoito Perhehoito Asumispalvelut 3,3M 0,4M 12,0M

53 Talousarvion lukemisesta Taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen

54 Sote tulee, Kaarina toimii?

55 Sosiaali- ja terveyspalvelut 6c7s

56 Ajattelemisen aihetta Meillä on Suomessa ihmistä, jotka käyttävät vuosittain sote-palveluihinsa yli x = 10 miljardia. Jokainen 75-vuotias käyttää vuodessa keskimäärin , kun esim. ikäryhmässä keskimääräinen all inclusivekustannus on 600. Soten säästöt tulevat VAIN noista kalliista ryhmistä (muistisairaat ikäihmiset, päihdeongelmaiset, mielenterveysongelmaiset, moninaisesti syrjäytyneet)

57 Sote-toiminnan tuote ei ole palvelu / vastaanotto / hoitopäivä, vaan pärjäämishyöty. Pärjääminen on toimintakykyä, hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta. Tämä hyöty syntyy usein vasta ajan mittaan ja on vaikeasti mitattavissa

58 Mitä nyt? Minkä me (kunnallisessa palvelutuotannossa) osaamme hyvin? Mitä emme osaa kovin hyvin? Mihin suuntaan palvelutuotantoa on nyt kehitettävä? MITEN MEIDÄN KANNATTAA KEHITTÄÄ TOIMINTAAMME SIITÄ RIIPPUMATTA, TULEEKO SOTE VAI EI (JA JOS TULEE NIIN MILLOIN)?

59 Henkilöstön asema Varsinais-Suomessa kuntien ja kuntayhtymien henkilöstöstä noin siirtyy uusien, maakunnallisten työnantajien palvelukseen. Siirtyvistä suurin osa on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä. Siirtyminen toteutetaan liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä. Siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät. Jatkossa pulmana on pikemminkin kustannuksia aiheuttava kilpailu osaavasta henkilöstöstä

60 Lisää sote-uudistuksesta