Kerhotoiminnan kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa

Transkriptio

1 Kuva: Heidi-Hanna Karhu Kerhotoiminnan kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa Kerhotoiminnan kehittämisryhmä toim. Raili Liukkonen, Marjatta Korhonen ja Miia Mynttinen Espoon kaupunki 2017

2 Raportti 1 (12) Sisällysluettelo 1 Johdanto Toimenpiteet Kartoitus asukkaiden toiveista ja markkinointi Toimintakäytäntöjen muutoksia Kerhotoiminnan maksut Kerhotoiminnan asiakaskysely keväällä Valintaperusteiden muutos alkaen Kerhotoiminnan laajentaminen vuosina eri palvelualueilla Yhteistyö seurakunnan kanssa Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhojen henkilöstörakenne Kaksivuotiaat lapset kerhossa Luontokerhon anti lapsille Kerhotoiminnan taloudelliset ja laadulliset vaikutukset Yhteenveto Liite 1. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen kerhotoimipaikat kevät

3 Raportti 2 (12) 1 Johdanto Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen palvelut muodostuvat varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuista sekä avoimesta varhaiskasvatuksesta. Avoin varhaiskasvatus on harkinnanvaraista toimintaa, jota toteutetaan talousarvion puitteissa. Toimintamuotoja ovat asukaspuistot, avoimet päiväkodit ja kerhot. Kerhojen toiminta on osaviikkoista, osapäiväistä ja maksullista. Kerhot noudattavat suomenkielisen varhaiskasvatuksen esiopetuksen työ- ja loma-aikoja. Kerhotoiminnan keskeisiä tavoitteita ovat lapsen sosiaalisten taitojen harjoitteleminen ja myönteisten kokemusten saaminen ryhmässä toimimisesta. Kerhoon osallistuminen ei vaikuta Kelan maksamaan kotihoidontukeen. Jos lapsesta maksetaan yksityisen hoidon tukea, ei hänelle voida myöntää kerhopaikkaa. Kerhotoiminnan laajentaminen ja kehittäminen oli Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa yksi talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toimenpide vuosina Kerhotoimintaa alettiin kehittää päiväkotien kokopäivähoidon vaihtoehdoksi esimerkiksi kotona olevien vanhempien lapsille. Kehittämistoimenpiteillä haluttiin vastata varhaiskasvatuksen muuttuviin palvelutarpeisiin ja ohjata perheitä kokopäiväisestä varhaiskasvatuksesta kerhotoimintaan silloin, kun kerhotoiminta riittää perheen tarpeisiin. Tarkoituksena oli lisätä kerhotoiminnan määrää ja laajuutta. Lisäksi tavoitteena oli laajentaa kerhotarjontaa avoimen varhaiskasvatuksen yksiköistä myös päiväkotien yhteyteen sekä liikuntatoimen ja muiden kaupungin tulosyksiköiden ko. toimintaan soveltuviin tiloihin. Kerhotoiminnan kehittämisessä tavoiteltiin myös sitä, että kerhon toimintapaikka olisi tarvittaessa siirrettävissä kysynnän mukaisesti. Lisäksi haluttiin monipuolistaa palveluntarjontaa perustamalla erilaisilla painotuksilla toimivia kerhoja, esimerkiksi luonto- ja liikuntakerhoja. Kerhotoiminnan kehittämissuunnitelma valmisteltiin syksyllä Lähtötilanteessa kerhotoiminnan tarjonta ei vastannut kysynnän laajuutta ja kerhoja ei ollut tasapuolisesti Espoon eri palvelualueilla. Vuoden 2014 lopulla suomenkielisen varhaiskasvatuksen kerhoissa oli yhteensä 261 lasta. Kerhoja oli 17 eri toimipaikassa, joista suurin osa oli asukaspuistoja ja avoimia päiväkoteja. Tavoitteena oli lisätä kerhopaikkoja suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuosittain 100 kerhopaikalla. Ajalla lisäys olisi yhteensä vähintään 300 kerhopaikkaa.

4 Raportti 3 (12) 2 Toimenpiteet 2.1 Kartoitus asukkaiden toiveista ja markkinointi Syksyllä 2014 kerhotoiminnan kehittämisen aloitusvaiheessa toteutettiin asiakaskyselyt Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämillä Muksumessuilla sekä Espoon kaupungin internetsivuilla. Kyselyjen tavoitteena oli kartoittaa perheiden toiveita ja ajatuksia millaista kerhotoiminnan tulisi olla, jotta se olisi varteenotettava vaihtoehto kokopäiväiselle varhaiskasvatukselle. Asiakaskyselyissä vahvimpana toiveena tuli esiin, että kerhoja tulisi tarjota myös kaksivuotiaille lapsille ja kerhoissa tulisi olla kaksi työntekijää yhden työtekijän sijaan. Syksyllä 2014 kerhojen ikärajana oli pääasiassa kolme vuotta ja ryhmäkoko oli 13 lasta yhtä työntekijää kohden. Vanhempien toiveena oli saada kerhoja sekä aamupäiviin että iltapäiviin. Lisäksi he toivoivat, että kerhotoimintaa lisätään niille alueille, joilla sitä ei vielä ollut. Kyselyyn vastanneet toivoivat eniten luonto- ja liikuntakerhoja. Keväällä 2015 kerhotoimintaa markkinoitiin Espoon kaupungin suomenkielisen varhaiskasvatuksen Internetsivuilla olleen videon avulla. Lisäksi kaksi viikkoa ennen kerhojen hakuaikaa radiossa mainostettiin kerhotoimintaa. Markkinointia tehtiin myös tiedotteilla, joita jaettiin mm. päiväkoteihin, lastenneuvoloihin ja kirjastoihin. Kerhoihin oli keskitetty hakuaika ja kerhoihin haettiin joko hakulomakkeella tai sähköisesti. Keskitetyn haun jälkeen kerhoihin oli mahdollista hakea myös jatkuvalla haulla. Keskitetty hakuaika antoi suuntaa sille, millaisia kerhoja syksyllä oli tarkoituksenmukaista perustaa. 2.2 Toimintakäytäntöjen muutoksia Kerhotoiminnan päätökset tehtiin aiemmin lukukaudeksi kerrallaan, mikä toi monen asiakkaan mielestä epävarmuutta kerhopaikan pysyvyyteen. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan päätti , että kerhopäätökset tehdään koko lukuvuodeksi kerrallaan. Kerhopäivät sovittiin pääsääntöisesti toimintavuodeksi kerrallaan, jolloin lapselle muodostui pysyvä vertaisryhmä. Lapsella voi olla samanaikaisesti vain yksi kerhopaikka kunnallisessa kerhossa eikä hänellä voi olla samanaikaisesti päivähoitopaikkaa kunnallisessa tai yksityisen hoidon tuen päivähoidossa. Kerhojen ikäraja muutettiin 3-5-vuotiaasta 2-5-vuotiaaseen lapseen. Kerhot muodostettiin pääosin ikäryhmittäin 2-3-vuotiaiden ja 4-5-vuotiaiden kerhoiksi. Kerhojen monimuotoisuutta lisättiin siten, että tarjolla olisi sisällöltään erilaisin painotuksin toimivia kerhoryhmiä. Kerhojen henkilöstömitoitus muutettiin vastaamaan varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusta. Esimerkiksi yli 3-vuotiaiden 14 lapsen ryhmässä työskentelee kaksi henkilöä, joista toisella on lastentarhanopettajan ja toisella muu soveltuva koulutus. Samat työn-

5 Raportti 4 (12) tekijät voivat ohjata kerhoja aamu- ja iltapäivällä, kerhotoiminnan tarpeen ja työntekijöiden työajan mukaan. 2.3 Kerhotoiminnan maksut Kerhotoiminnassa oli aikaisemmin käytössä kuukausimaksu, joka määräytyi kerhopäivien lukumäärän ja päivittäisen toiminta-ajan mukaan. Kerhomaksut olivat: 3 tunnin kerho 3 kertaa vko 60 / kk 3 tunnin kerho 2 kertaa vko 46 /kk 2 tunnin kerho 3 kertaa vko 40 / kk 2 tunnin kerho 2 kertaa vko 31 / kk Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen järjestämän kerhotoiminnan asiakasmaksutuotot olivat vuonna 2014 noin ja vuosina noin Yhtenä kehittämistavoitteena oli kerhotoiminnan asiakasmaksuja selkeyttäminen. Aikaisemmin kerhotoiminnan asiakasmaksut olivat pienituloisimmille perheille suuremmat kuin varhaiskasvatuksen asiakasmaksut, mikä saattoi ohjata perheitä hakemaan lapselleen kerhon sijasta kokoaikaista varhaiskasvatuspaikkaa päiväkodista. Joulukuussa 2015 ( ) opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta teki päätöksen kerhotoiminnan kausimaksusta alkaen. Kausimaksu peritään syys- ja kevätkaudelta erikseen seuraavasti: Kerho 3 kertaa / vko 3 tuntia 100 Kerho 2 kertaa / vko 3 tuntia 70 Kerho 3 kertaa / vko 2 tuntia 70 Kerho 2 kertaa / vko 2 tuntia 45 Kerhomaksusta on huoltajien mahdollista hakea maksuhuojennusta tai -vapautusta samoin perustein kuin varhaiskasvatusmaksuista. Päätöksen mukaan maksua ei hyvitetä, mikäli lapsi jää pois kerhosta kesken toimintakauden. Mikäli lapsi aloittaa kerhossa kesken syys- tai kevätkauden, maksuna peritään vastaava prosenttiosuus kausimaksusta kuin kerhotoiminnankautta on vielä jäljellä. Kerho voidaan kirjata lastensuojelun asiakassuunnitelmaan avohuollon tukitoimeksi. Tällöin on kyse tuesta, jonka tavoitteena on ehkäistä tai poistaa lapsen/perheen ongelmia tai edesauttaa asiakassuunnitelman tavoitteiden toteutumista. (Lsl 36 ). Jos kerho on sovittu lapsen lastensuojelun avohuollon tukitoimeksi, kerho on silloin perheelle maksuton. Kausimaksun myötä kerhomaksut ovat melko samansuuruiset esimerkiksi seurakunnan perimän kerhomaksun kanssa. Kausimaksu pidettiin lähes samansuuruisena, jotta ei synny kilpailua asiakkaista muiden toimijoiden kanssa.

6 Raportti 5 (12) 2.4 Kerhotoiminnan asiakaskysely keväällä 2016 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen kerhotoiminnassa toteutettiin asiakaskysely keväällä 2016 eli ensimmäisen kehittämisvuoden lopussa. Vanhemmat vastasivat asiakaskyselyyn sähköisesti. Kyselyyn vastasi vain 30 % asiakasperheistä. Kokonaisarvosana kerhotoiminnasta asteikolla 0-5 oli tuolloin erinomainen 4,64. Myönteistä palautetta kerhotoiminnasta sai toiminnan sisältö, joka vanhempien mielestä on hyvin ohjattua ja tavoitteellista. Vanhemmat arvostavat, että lapset viihtyvät kerhossa ja että heillä on kerhossa ystäviä. Kiitosta sai myös kerhohenkilökunnan ammattitaito ja erityisesti se, että kerhossa työskentelee lastentarhanopettaja. Kehitettävää vanhemmat löysivät kerhojen tiedottamiskäytännöistä. Vanhemmat toivoivat, että kerhoissa laadittaisiin lapselle varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmat toivovat myös, että olisi enemmän mahdollisuuksia keskustella henkilökunnan kanssa omasta lapsestaan. Palautetta tuli myös kerhopaikkojen myöntämisestä ja jatkuvuudesta. Toivottiin, että lapset, jotka ovat olleet jo tietyssä kerhossa, olisivat halutessaan ensisijaisesti jatkaa seuraavana syksynä samassa kerhoryhmässä. Vanhemmat eivät pitäneet hyvänä ratkaisuna, jos lapsen kerhopaikka vaihtuisi seuraavana syksynä. 2.5 Valintaperusteiden muutos alkaen Yhdenmukaisen valintamenettelyn toteutumiseksi suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta ( ) oli päättänyt päätöksentekomenettelystä ja valintaperusteista harkinnanvaraiseen kerhotoimintaan. Päätöksen mukaan kerhopäätökset tehtiin koko lukukaudeksi kerrallaan ja kerhoihin valittiin kaksi vuotta täyttäneitä lapsia. Keskitetty hakuaika kerhoihin on ja valinta kerhoihin tehtiin seuraavassa järjestyksessä: 1. Hakuaikana saapuneet hakemukset 2. Hakuajan ulkopuolella hakeneet, joilla on sisarusperuste 3. Hakuajan ulkopuolella hakeneet hakemuksen saapumisjärjestyksessä Kerhotoiminnan valintaperusteita päätettiin uudistaa muun muassa kerhotoimintaan osallistuneiden lasten vanhemmilta saadun palautteen perusteella. Opetus- ja varhaislautakunta ( ) päätti uusista kerhojen valintaperusteista, jotka tulivat voimaan alkaen. Perusteiden mukaan kerhoihin valitaan kaksi vuotta täyttäneitä lapsia kunkin kerhon ikärakenne huomioon ottaen. Mikäli kaikkia hakijoita ei voida valita, tehdään valinta seuraavassa etusijajärjestyksessä: 1. Hakuaikana saapuneet, kerhopaikkaa jo edellisenä toimintakautena käyttäneiden lasten hakemukset, 2. hakuakana saapuneet hakemukset, joissa lapsella on sisarusperuste samaan kerhoryhmään,

7 Raportti 6 (12) 3. hakuaikana saapuneet päivähoitopaikastaan luopuvien lasten hakemukset, 4. hakuaikana saapuneet muut kuin edellä mainittujen valintaperusteiden mukaiset hakemukset ja 5. hakuajan ulkopuolella saapuneet hakemukset hakemusten saapumisjärjestyksessä. Mikäli kaikkia samaan ryhmään kuuluvia hakijoita ei voida valita, suoritetaan valinta heidän välillään arpomalla. Kerhopaikkahakemuksessa perhettä pyydetään ilmoittamaan myös toissijainen kerhopaikkatoive, mikäli lapsi ei tulisi valituksi ensisijaisen hakutoiveen mukaiseen kerhoon. Tavoitteena on, että kaikki kerhoihin hakijat saisivat kerhopaikan ja että kaikki kerhopaikat olisivat käytössä. 3 Kerhotoiminnan laajentaminen vuosina eri palvelualueilla Syksyllä 2015 Leppävaaraan perustettiin kaksi uutta kerhoa; Lähderannan ja Painiityn kerho. Molemmat näistä toimivat päiväkodin yhteydessä. Tapiolaan perustettiin myös kaksi uutta kerhoa; Mankkaan luontokerho ja Laajalahden kerho. Mankkaan luontokerhon tukikohtana on Mankkaan asukaspuisto. Laajalahden kerho toimii Laajalahden kirjaston alakerrassa. Matinkylä-Olariin perustettiin uusi Matinmetsän kerho Matinkylän päiväkodin yhteyteen. Kerho käynnistyi melko hitaasti. Espoonlahteen perustettiin uusi kerho Espoonlahden päiväkodin yhteyteen. Espoon keskukseen perustettiin kaksi uutta kerhoa; Auroran kerho Auroran päiväkotiin ja Sokinvuoren kerho Sokinvuoren päiväkotiin. Syksyllä 2016 Leppävaaraan perustettiin neljä uutta kerhoa; Karamäen kerho Karamäen päiväkodin yhteyteen, Kilonpuiston metsänaarteen etsijät -kerho Kilonpuiston lastentalon avoimen päiväkodin yhteyteen, Leppävaaran asukaspuiston kerho Tarinatupa Leppävaaran asukaspuiston yhteyteen ja Lippajärven kerho Lippajärven päiväkodin yhteyteen. Tapiolaan perustettiin kaksi uutta kerhoa; Tapiolan liikuntakerho Tapiolan urheiluhallille ja Jousenkaaren kerho Jousenkaaren päiväkodin yhteyteen. Matinkylä-Olariin perustettiin uusi kerho Opinmäen päiväkodin yhteyteen. Espoonlahteen perustettiin kaksi uutta kerhoa; Tillinmäen päiväkodinkerho ja Yläkartanon päiväkodin kerho. Espoon keskukseen perustettiin kolme uutta kerhoa; Järvenperän kerho Järvenperän päiväkotiin ja samalla Auroran päiväkodin kerhon toiminta loppui ja se siirtyi Järvenperän päiväkotiin, Niipperin kerho Niipperin päiväkotiin ja Suvelan asukaspuiston kerho Suvelan asukaspuistoon.

8 Raportti 7 (12) Yhteensä Espooseen on perustettu vuosien aikana 19 uutta kerhoa. Vuoden 2016 lopussa kerhoja on yhteensä 36. Kerhoista 13 toimii päiväkodin yhteydessä, 14 asukaspuistoissa, 5 avoimissa päiväkodeissa ja neljä erillisissä tiloissa. Kuvio 1. Kerhojen toimintapaikat Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen kerhoissa on huhtikuussa 2017 yhteensä 604 lasta. Tämä on 326 kerholaista enemmän kuin keväällä 2015, jolloin kerhotoiminnan kehittämistä käynnistettiin. Kerholaisten määrän lisäämiseen asetettu tavoite yhteensä 300 kerholaista kolmessa vuodessa saavutettiin jo kahden vuoden aikana. Kuvio 2. Kerhotoimintaan osallistuvien lasten määrän muutos vuosina

9 Raportti 8 (12) Kerhotoimintaan osallistuvien lasten määrä on kasvanut kaikilla palvelualueilla. Kerhotoimintaan osallistuvien lasten määrä on kasvanut keväästä 2015 kevääseen 2017 Leppävaarassa 71, Tapiolassa 68, Matinkylä-Olarissa 32, Espoonlahdessa 61 ja Espoon keskuksessa 81 kerholaisella. Kuvio 3. Lapsia kerhotoiminnassa keskimäärin toimintakausittain vuosina palvelualueittain Loppuvuonna 2016 on käynnistetty eri palvelualuilla syksyyn 2017 tähtäävät uusien kerhojen perustamisen suunnitelmat. Tavoitteena on, että uusia kerhoja perustetaan edelleen jokaiselle palvelualueelle. Suuntaus on, että kerhoja perustettaisiin yhä enemmän päiväkotien yhteyteen. Sekä asiakkaiden että päiväkotien esimiesten ja työntekijöiden kokemukset päiväkotien yhteydessä olevista kerhoista ovat erinomaisia. 4 Yhteistyö seurakunnan kanssa Seurakunnan kanssa kahdesti vuodessa pidettävissä yhteistyöpalavereissa käydään läpi molempien toimijoiden kerhotilanne jokaisella palvelualueella. Toimintavuonna kaupungin kerhotoiminnan lisääminen ei vaikuttanut seurakunnan kerhojen lapsimäärin.

10 Raportti 9 (12) Toimintavuodelle on tullut tieto, että mm. Tapiolassa Laajalahden alueella sekä Olarissa seurakunnan kerhojen lapsimäärä on tälle toimintavuodelle vähentynyt. Seurakunnan kerhot toimivat kuitenkin kyseisillä alueilla edelleen. Espoon keskuksessa seurakunnalla on tänä toimintavuonna kaksi kerhoa vähemmän kuin aikaisemmin. Vastatakseen paremmin perheiden tarpeisiin, myös seurakunta on lisännyt kolmen päivän kerhoja ja kerhoissa on myös alle 3 -vuotiaita lapsia. 5 Kokemuksia kerhotoiminnasta 5.1 Kerhojen henkilöstörakenne Kerhotoiminnassa siirryttiin kahden työntekijän ryhmiin syksyllä 2015, ja pääsääntöisesti toinen työntekijä on lastentarhanopettaja ja toinen on lastenhoitaja. Kahden työntekijän kerhossa on paremmat mahdollisuudet lapsen yksilölliseen huomioimiseen, havainnointiin ja lapsen osallisuuden lisäämiseen. Kaksi työntekijää mahdollistaa pienryhmätoiminnan ja monipuolisen tekemisen, eri oppimisen alueet, lapsen mielenkiinnon kohteet ja tarpeet huomioiden. Työparityöskentelyssä voidaan käydä vuoropuhelua työstä, mikä edesauttaa oman työn kehittämistä ja lisää henkilöstön työhyvinvointia. Työntekijöillä on myös hyvät mahdollisuudet pysähtyä arjessa kohtaamaan vanhemmat ja jakaa heidän tuntemuksiaan omasta kasvatustyöstään. Kerhotoiminta on usein perheille ensikosketus varhaiskasvatukseen, askel kohti kokopäiväistä varhaiskasvatusta. 5.2 Kaksivuotiaat lapset kerhossa Kerhotoiminnassa on kerhoja, joissa on kaksivuotiaita lapsia. Ryhmän koko on tällöin kahdeksan lasta. Lisäksi on yli 3 -vuotiaiden kerhoja, joissa on 2 -vuotiaita lapsia 2-3 lasta. Lapsi on kerhossa ilman vanhempaa. Tärkeintä pienille kerholaisille on, että heillä syntyy luottamus kerhoa ohjaavaan aikuiseen. Pienille lapsille on merkityksellistä myös se, että tutut rutiinit toistuvat joka kerhokerta. Pienten lasten kerhoissa aikuisella tulee olla sensitiivisyyttä huomata lapsen sanalliset ja sanattomat viestit. Pienelle lapselle tuottaa iloa, että häntä kannustetaan toisten isompien lasten ja aikuisten taholta. Toiminta kerhoissa on tavoitteellista, suunnitelmallista ja pedagogisesti vahvaa. Pienten kerhoissa ulkoilulla on merkittävä rooli. 5.3 Luontokerhon anti lapsille Leikki, luonnossa liikkuminen, kiireetön yhdessäolo ja yhdessä tekeminen ovat ominaisia toimintoja luontokerhoissa. Luontokerhossa lapset tutustuvat lähiympäristöön ja saavat elämyksiä luonnosta kaikkien aistien kautta. Leikkiminen lisää luovuttaa ja mielikuvitusta esteettisessä leikkiympäristössä.

11 Raportti 10 (12) Lapset saavat nautinnollista ulkoilua joka säällä. Lasten motoriset taidot vahvistuvat monipuolisessa liikkumisessa. Lapsilla on mahdollisuus tutkia luontoa luupein, kiikarein ja keräämällä luonnosta aarteita. Luontokerhon jälkeen lapset voivat rikastuttaa kokemaansa esimerkiksi kirjojen, nukketeatterin tai askartelun kautta. Luontokerhossa työntekijöiden oma innostus, havainnointi ja luonnon havainnointikyky innostavat lapsia. Lasten kokemukset luontokerhoissa ovat myönteisiä. Lapset miettivät jo alkupiirissä, miten he jatkavat tiettyä leikkiä metsässä. Leikeissä lapset ilmaisevat kokemiaan yksityiskohtia. Luonnossa lapset tutkivat mielellään ötököitä. Luonnossa lapset muistuttavat toisilleen, että eläviä puita ei saa repiä. Lapset löytävät luonnosta myös roskia, joita muut metsässä kulkijat ovat niitä heitelleet. Lasten mielestä on tyhmää, että ihmiset heittelevät luontoon roskia. 6 Kerhotoiminnan taloudelliset ja laadulliset vaikutukset Kerhotoiminnan kehittäminen oli yksi talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toimenpide vuosille Tavoitteeksi asetettiin muun muassa, että toimenpiteellä vastataan varhaiskasvatuksen muuttuvaan palveluntarpeeseen ja ohjataan perheitä kokopäivähoitoa kevyempiin vaihtoehtoihin silloin, kun kevyempi varhaiskasvatuspalvelu riittää perheelle. Tällöin varhaiskasvatuksessa kokopäivähoidon paikkoja jää niille perheille, joille ne työn, opiskelun tai muun syyn vuoksi ovat välttämättömiä. Tavoitteena oli kerhotoiminnan laajentaminen mahdollisimman kustannusneutraalisti tilavuokria tai henkilöstökuluja lisäämättä. Kehittämisprojekti arvioitiin suunnitteluvaiheessa onnistuneeksi, kun kerhojen käyttäjien määrä on kasvanut 100 lapsella vuodessa ja kerhojen asiakastyytyväisyys on korkea. Keväällä 2017 kerhoissa on 326 lasta enemmän kuin kehittämistyön alkuvaiheessa vuoden 2015 keväällä. Asiakastyytyväisyys on 4,64 asteikolla 1-5. Kerhotoiminnasta syntyy kustannussäästöjä verrattuna kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen muun muassa siitä, että kerhojen työntekijöillä on viikon aikana 2-3 eri kerhoryhmää, jolloin lasten kokonaismäärä työntekijää kohden on viikossa suurempi kuin päiväkodeissa. Samanaikaisesti kerhoissa on vastaava määrä lapsia työntekijää kohden kuin päiväkodeissa. Kerhot toimivat tiloissa, joissa ei edellytetä päiväkoteja vastaavaa varustusta, sillä lapset ovat kerhoissa lyhytkestoisesti enintään kolme tuntia kerrallaan. Kerhotoiminnan kustannukset ovat noin 45 prosenttia kokopäiväisen varhaiskasvatuksen kustannuksista. Kun lapsen huoltajat valitsevat lapselleen kerhopaikan kokopäiväisen varhaiskasvatuksen sijasta, varhaiskasvatuksen järjestämisen kustannukset pienenevät merkittävästi. Osalle perheistä kerhotoiminta ei ole kokopäiväisen varhaiskasvatuksen vaihtoehto, vaan se on lasten kotona hoitamista täydentävä palvelu. Kerhotoiminta tuottaa taloudellisia vaikutuksia, kun useammat perheet valitsevat sen kokopäiväisen varhaiskasvatuksen sijasta. Voidaan arvioida, että kerhotoiminnan laadullinen, sisällöllinen ja rakenteellinen kehittäminen on tuonut sen varteenotettavaksi vaihtoehdoksi muille varhaiskasvatuspalveluille.

12 Raportti 11 (12) Jos kerhotoiminnan koko 326 lapsen määrän kasvu olisi suuntautunut kunnalliseen kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen päiväkodissa, varhaiskasvatuksen kustannukset olisivat kasvaneet yli 4 miljoonaa euroa. Kerhotoiminnan järjestämisen kustannukset tälle lapsimäärälle ovat noin 1,8 miljoonaa euroa. Kerhotoiminnan kehittämisellä on siten ollut sekä taloudellisia että laadullisia vaikutuksia. Se on osaltaan hillinnyt myös investointipaineita. 7 Yhteenveto Kerhotoiminnan kehittäminen ja lisääminen on ollut Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa yksi talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman toimenpide vuosina Kerhotoimintaa alettiin kehittää päiväkotien kokopäiväisen varhaiskasvatuksen vaihtoehdoksi esimerkiksi kotona olevien vanhempien lapsille. Kehittämistoimenpiteillä haluttiin vastata varhaiskasvatuksen muuttuviin palvelutarpeisiin ja ohjata perheitä kokopäiväisestä varhaiskasvatuksesta kerhotoimintaan silloin, kun kerhotoiminta riittää perheen tarpeisiin. Tavoitteena oli lisätä ja laajentaa kerhotoiminnan tarjontaa siten, että kerhotoimintaan osallistuvien lasten määrä kasvaa vuosittain vähintään 100 lapsella. Kerhojen henkilöstömitoitusta muutettiin ja nyt se vastaa varhaiskasvatuksen henkilöstömitoitusta. Kerhotoiminnan pedagogista laatua nostettiin lisäämällä kerhoihin kaksi työntekijää, joista toisella on lastentarhanopettajan kelpoisuus ja toisella muu alan soveltuva koulutus. Kerhopaikkojen määrän ja henkilöstörakenteen uudistamisen lisäksi kerhojen valintakriteerejä selkeytettiin ja kerhotoiminnan asiakasmaksut muutettiin kuukausimaksusta kausimaksuksi. Kausimaksun käyttöönotto vähensi laskutustyötä ja kannusti perheitä käyttämään palvelua koko kauden ajan. Kustannussäästöjä verrattuna kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen syntyi muun muassa siitä, että kerhojen työntekijöillä on viikon aikana 2-3 eri kerhoryhmää, jolloin lasten kokonaismäärä työntekijää kohden on viikossa suurempi kuin päiväkodeissa. Samanaikaisesti kerhoissa on vastaava määrä lapsia työntekijää kohden kuin päiväkodeissa. Kehittämisprojektin aikana kerhopaikkojen määrän lisäämisessä onnistuttiin ja vuosittainen tavoite kerhotoimintaan osallistuvien lasten määrän kasvusta ylitettiin. Kerhotoiminta on vakiintunut yhdeksi varhaiskasvatuksen palveluksi ja vaihtoehdoksi espoolaisille lapsiperheille. Lasten huoltajat kokevat kerhotoiminnan hyvänä varhaiskasvatusmuotona ja vaihtoehtona lapselle. Kerhoja lisätään vuosittain tarpeen ja kysynnän mukaan huomioiden, että kerhoja on eri puolilla Espoota.

13 Raportti 12 (12) Liite 1. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen kerhotoimipaikat kevät 2017