Kirkkonummen pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset

Transkriptio

1 KUULUTUS UUDELY/1353/ Kirkkonummen pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue laittaa nähtäville Kirkkonummen pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Luokitukset ja rajaukset perustuvat vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä määrätyn lain (1299/2004) luvun 2a 10 a-d :iin (lisäys 1263/2014). Ylikunnallisten pohjavesialueiden, joiden pääsijaintikunta on joku muu kuin Kirkkonummi, osalta tullaan nähtävillä olo suorittamaan pääsijaintikunnan aikataulussa. Osittain Kirkkonummen puolella sijaitsevan Palojärven pohjavesialueen kuulutus laitetaan nähtäville Vihdin kunnan kuulutusten aikataulussa. Espoon Järvikylän ja Kolmirannan aineistot esitetään tämän kuulutuksen yhteydessä. Kirkkonummen alueella on seuraavat pohjavesialueet (Taulukko 1). Taulukossa 2 on esitetty ylikunnalliset pohjavesialueet. Liitteenä 1 on esitetty pohjavesialueiden hydrogeologia ja liitteen 2 kartoissa pohjavesialueiden rajaukset sekä niihin mahdollisesti tehdyt muutokset. Pohjavesialueilta ei löytynyt maastokartoituksessa E-luokkaan vaadittavia pohjavedestä suoraan riippuvaisia ekosysteemejä. Taulukko 1. Kirkkonummen pohjavesialueiden luokat ja rajausmuutokset Pohjavesialue Vanha luokka Uusi luokka Rajausmuutos Kvarnby I 1 Veikkola I 1 x Lapinkylä I 1 Vols I 1 Vitträsk I 1 x Hvitträsk I poistetaan Siikaranta I 1 Lonnobacka I 1 Veikkola II I 1 Luoma II poistetaan Långvik II 2 Nätikärr II 2 Masala II 2 Bergstad III 2 Taulukko 2. Ylikunnallisten pohjavesialueiden luokat ja rajausmuutokset (osittain Kirkkonummen puolella) Pohjavesialue Kunta Vanha luokka Uusi luokka Rajausmuutos Järvikylä Espoo I poistetaan Kolmiranta Espoo I 1 x UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 Nähtävänä olo ja lisätietojen esittäminen Kuulutus on nähtävillä 30 päivän ajan virka-aikana asti Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kirjaamossa osoitteessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kirjaamo, Opastinsilta 12 B 5 krs Helsinki sekä ELY-keskuksen verkkosivuilla osoitteessa ja osoitteessa Kirkkonummen kunnanvirasto, Ervastintie 2, Kirkkonummi. Julkipanon aikana on mahdollisuus toimittaa lisätietoa ELY-keskukselle liittyen pohjavesialueiden rajauksiin ja luokituksiin. Tietojen viimeinen toimituspäivä on Tiedot voi toimittaa Uudenmaan ELYkeskuksen kirjaamoon osoitteella Uudenmaan ELY-keskus, Kirjaamo, PL 36, Helsinki tai sähköpostilla kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi. Kirjeeseen tai sähköpostiin tunnus UUDELY/1353/2017. Lisätietoja asiasta antavat: suunnittelija Sanna Tiaskorpi sanna.tiaskorpi@ely-keskus.fi geologi Esko Nylander esko.nylander@ely-keskus.fi Helsingissä UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS LIITTEET LIITE 1. Pohjavesialueiden hydrogeologia LIITE 2. Kartat pohjavesialueista NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

3 KUNGÖRELSE UUDELY/1353/ Klassificering och avgränsning av grundvattenområden i Kyrkslätt Nylands närings-, trafik- och miljöcentralens (NMT-centralen i Nyland) ansvarsområde för miljö och naturresurserna framlägger till påseende klassificering och avgränsning av grundvattenområden i Kyrkslätt. Klassificeringen och avgränsningen grundar sig på lagen om vattenvårds- och havsvårdsförvaltningen (1299/2004) kapitel 2a 10 a-d (tillägg 1263/2014). För grundvattenområden som ligger sig över flera kommuner följs tidsschemat för den kommun i vilken grundvattenområdet huvudsakligen ligger. Kungörelsen gällande grundvattenområdet Palojärvi, som delvis ligger i Kyrkslätt, följer tidsschemat för Vichtis kommun. I denna kungörelse presenteras grundvattenområdet Järvikylä och Kolmiranta i Esbo. I Kyrkslätt finns följande grundvattenområden (tabell 1). I tabell 2 presenteras grundvattenområden som ligger i flera kommuner. I bilaga 1 (endast på finska) presenteras grundvattenområdenas hydrogeologi och i bilaga 2 (endast på finska) presenteras avgränsningarna och eventuella ändringar som har gjorts. Under fältkarteringarna påträffades inte några sådana ekosystem som är direkt beroende av grundvatten av klass E. Tabell 1. Klassificeringen och avgränsningen av grundvattenområden i Kyrkslätt Grundvattenområde Förre klassifikation Ny klassifikation Ändring av konturen Kvarnby I 1 - Veikkola I 1 x Lapinkylä I 1 - Vols I 1 - Vitträsk I 1 x Hvitträsk I avskriven - Siikaranta I 1 - Lonnobacka I 1 - Veikkola II I 1 - Luoma II avskriven - Långvik II 2 - Nätikärr II 2 - Masala II 2 - Bergstad III 2 - UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

4 Tabell 2. Klassificeringen och avgränsningen av grundvattenområden som ligger i flera kommuner (delvis i områden av Kyrkslätt) Grundvattenområde Kommun Förre klassifikationen Ny klassifikation Ändring av konturen Järvikylä Esbo I avskriven - Kolmiranta Esbo I 1 x Framläggning och inlämning av tilläggsinformation Kungörelse hålls under en tid av 30 dagar framlagd under tjänstetid till och med på registratorskontoret vid NMT-centralen i Nyland på adressen NMT-centralen i Nyland, registratorskontor, Semafor-bron 12 B 5 vån Helsingfors och på websidan och på Kyrkslätts kommunhus, adress Ervastvägen 2, Kyrkslätt. Under anslagstiden kan tilläggsinformation med anknytning till klassificeringen och avgränsningen av grundvattenområdena inlämnas till NMT-centralen senast Vänligen sänd informationen till adressen: registratorskontoret, NMT-centralen i Nyland, PB 36, Helsingfors eller per e-post registratur.nyland@ntm-centralen.fi. Märk prevet eller eposten med koden UUDELY/1353/2017. Tilläggsinformation fås av: Svensk förfrågan med e-post planerare Sanna Tiaskorpi sanna.tiaskorpi@ely-keskus.fi geolog Esko Nylander esko.nylander@ely-keskus.fi Helsingfors det NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND BILAGOR (endast på finska) BILAGA 1. Grundvattenområdenas hydrogeologi BILAGA 2. Kartor över grundvattenområdena NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

5 LIITE 1. POHJAVESIALUEIDEN HYDROGEOLOGIA Johdanto Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty uusi 2a-luku, joka käsittelee pohjavesialueiden rajaamista, luokittelua ja suojelusuunnitelmia. Lisäys astui voimaan (1263/2014) ja sitä täydentävä asetus (929/2016). Lakimuutoksen myötä astuivat voimaan uudet pohjavesialueluokat. Aiemmin käytössä olleet pohjavesialueluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) korvataan uusilla luokilla 1 ja 2. Mukaan luokitukseen tulee uusi E-luokka* (pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen). Jos 1 tai 2 -luokkiin luokitellut pohjavesialueet samalla ylläpitävät edellä mainittua ekosysteemiä, niille voidaan lisätä E-merkintä (1E tai 2E). Pohjavesialueluokka III poistuu luokituksesta ja aiemmin IIIluokkaan kuuluneet alueet luokitellaan uudelleen joko 1-, 2- tai E-luokkaan tai poistetaan luokituksesta vedenhankinnan kannalta tarpeettomina. Pohjavesialue voidaan luokitella pelkästään E-luokkaan silloin, kun pohjavesialue ei sovellu antoisuutensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön, mutta alue kuitenkin ylläpitää edellä kuvailtua pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä. Lisäksi pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan hydrogeologiseen tutkimustietoon perustuen ennen vesienhoidon kolmatta suunnittelukautta. *E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen muun lainsäädännön nojalla suojeltuun pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. E-luokan pohjavesialueilla on ainoastaan informatiivinen arvo. Näillä pohjavesialueilla sijaitsevat pohjavedestä suoraan riippuvaiset ekosysteemit ovat jo valmiiksi muulla lainsäädännöllä (esim. luonnonsuojelulaki, vesilaki, metsälaki jne.) suojeltuja, joten pohjavesialueiden E-luokitus ei tuo lisää suojeluarvoa pohjavesialueille eikä kyseessä oleville ekosysteemeille. Pohjavesialueiden E-luokittelu tulee helpottamaan ja nopeuttamaan pohjavesialueille kohdistuvia lupaprosesseja, koska luvan hakijalla on jo etukäteen tiedossa, että hankkeen toteutus tulee vaatimaan ekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten arviointia kun kyseessä on E-luokan pohjavesialue. Kirkkonummen pohjavesialueet ja tehdyt muutokset Tässä kappaleessa on esitelty Kirkkonummen pohjavesialueiden hydrogeologiset kuvaukset sekä tietoa alueiden vedenkäytöstä. Lisäksi on esitelty mahdolliset muutokset alueiden luokituksissa ja rajauksissa. Tiedot muutoksista on esitetty kootusti taulukossa 1. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

6 Kvarnby , 1-luokka Pohjavesialue käsittää luode-kaakko -suuntaisen savipeitteisen ja kapean murroslaakson, jossa esiintyy lajittuneita maa-aineksia. Aines on pääosin hiekkaa. Kvarnby II ottamon kaakkoispuolella, vuonna 1997 tutkitulla ottamopaikalla maakerrosten paksuus on suurimmillaan noin 40 metriä. Pinnassa on 10 12,8 metriä savea. Savikerroksen alapuolella maaperä koostuu hiekasta ja silttisestä hiekasta, jossa tavataan paikka paikoin karkeaa hiekkaa ja hiekkaista soraa olevia maakerroksia. Lajittuneen, vettä johtavan aineksen paksuus vaihtelee, ollen keskimäärin 10 metriä. Meikojärven ja murroslaakson välissä on n metriä leveä kannas, mutta laakson pohja on yli 15 m järven pintaa alempana, joten järvestä voi suotautua vesiä kyseiseen murroslaaksoon kalliorakoja pitkin. Pohjavesi on alueella paineellista. Pohjaveden rautapitoisuus on paikoin korkea. Alueen eteläosassa Kvarnby-joen laaksoalueella esiintyy myös savenalaisia vettäjohtavia hiekkoja. Hienojakoisia välikerroksia esiintyy myös ja siksi alue soveltuu heikosti vedenhankintaan. Lindahlin tutkitulla ottamoalueella parhaiten vettä johtavat kerrokset ovat metrin syvyydellä maanpinnasta. Kirkkonummen kunnan toimesta suoritetussa koepumppauksessa antoisuudeksi saatiin 300 m 3 /vrk. Pohjaveden virtaussuunta muodostumassa on luoteesta kaakkoon. Kvarnby I vedenottamo on suljettu 1983 korkeiden rautapitoisuuksien takia. Myös Kvarnby IIottamo on pois käytöstä. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Veikkola , 1-luokka Pienialainen reunamuodostuma, joka sijaitsee Lamminjärven kaakkoispuolella. Muodostuma rajoittuu luoteisosaa lukuun ottamatta kallionharjanteisiin, joita esiintyy myös muodostuman sisällä. Kallioperän murroslaakso leikkaa aluetta luode-kaakko -suuntaisena. Aines on muodostuman keski- ja pintaosissa pääasiassa hiekkaa. Välikerroksina saattaa esiintyä silttiä. Vedenottamo sijaitsee Lamminjärven rannassa ja rantaimeytyksen avulla antoisuutta voidaan kohottaa. Maa-aineksenotto, tiestö ja huoltoasemat ovat mahdollisia vaaratekijöitä pohjaveden laadulle. Veikkola I vedenottamo on käytössä (ottomäärä n. 400 m 3 /vrk). Pohjavesialue on määritelty vesienhoidossa riskialueeksi, jonka kemiallinen tila on hyvä ja määrällinen tila on hyvä. Alueen pohjavedessä esiintyy pieniä määriä MTBE:ä, öljyhiilivetyjä ja kloridia, mutta pitoisuudet ovat pieniä ja laskusuunnassa. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueen ulkorajaa laajennettiin vesistöön rantaimeytymisen vuoksi. NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

7 Lapinkylä , 1-luokka Melko laaja-alainen ja hiekkavaltainen reunamuodostuma. Paksuimmat kerrostumat tavataan muodostuman keskiosissa. Vettä hyvin johtavat hiekka- ja sorakerrokset esiintyvät keskimäärin 6-11 metrin syvyydessä maan pinnasta. Muodostumassa esiintyy myös savisia välikerroksia. Muodostuman pohjoisosa on kerrostunut kalliopainanteeseen. Pohjavesialueen länsipäässä maaainestenottoalueella silmämääräisesti arvioituna maa-aines on tasalaatuista hiekkaa, kyseisellä paikalla ei ole hienorakeisia välikerroksia havaittavissa. Lapinkylän vedenottamon ja sitä ympäröivien peltojen alueella maakerrokset koostuvat pääosin savesta, siltistä ja hienosta hiekasta. Lapinkylän ottamon kohdalla on pinnassa 4 metriä savea, jonka alapuolella maa muuttuu hienohiekaksi-siltiksi. Lapinkylänjärven rannalla sijaitsevalla lähteikköalueella on maanpinnan savikerroksen paksuus n. 7-8 m. Pohjavesialueen pohjoisosassa on kalliopaljastumia, joiden rinteillä tavataan ohuita moreenikerroksia sekä hiekkaa kerrostuneena kallioiden välisiin painanteisiin. Kallionpinta laskee jyrkästi etelää kohti. Pohjavesi purkautuu valtaosaltaan muodostuman eteläpuolen lähteikköalueella, jolta vedet virtaavat leveitä ja matalia puroja ja ojia pitkin Lapinkylänjärveen. Alueen märkä maaperä ilmentää pohjaveden purkautumista tihkumalla. Savipeitteisillä alueilla esiintyy paineellista pohjavettä. Vedenottamokaivo ja jotkut alueen yksityiskaivoista sijaitsevat paineellisen pohjaveden alueella. Vuoden 1976 koepumppauksen arviona antoisuus oli m 3 /vrk. Kesän 2011 koepumppaustulosten perusteella on antoisuudeksi saatu m 3 /vrk ja että lyhytaikaisesti voitaisiin pumpata m 3 /vrk. Lapinkylän vedenottamo on käytössä (ottomäärä < 40 m 3 /vrk). I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Vols , 1-luokka Kalliopainanteisiin kerrostunut rantamuodostuma. Aines on hiekkavaltaista. Vettäjohtavat kerrokset jatkuvat Volsviken'in rannalla sijaitsevalle vedenottamolle saakka. Pohjavettä kerääntyy myös kallio- ja moreenialueiden rinteiltä pohjavesialueelle. Pohjaveden virtaussuunta on kaakkoon. Volsin vedenottamo on käytössä (ottomäärä <20 m 3 /vrk). I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Vitträsk , 1-luokka Pieni hiekkavaltainen reunamuodostuma, jonka eteläosa on silttikerroksen peittämä. Vitträskin rantaviivan tuntumassa on pieniä lähteitä. Pohjavesi purkautuu suotautumalla suoraan järveen. Aavarannan vedenottamo on käytössä (ottomäärä n. 30 m 3 /vrk). NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

8 I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Muodostumisalueen rajaus on siirretty vesistöstä kulkemaan rantaviivan mukaisesti. Hvitträsk , poistetaan luokituksesta Alue käsittää Vitträskin järveen rajoittuvia kalliokohoumia, joiden rinteillä ja alaosissa on lajittuneita, vettä johtavia maakerrostumia. Vettäjohtavat kerrokset ovat osittain silttipeitteen alla. Vitträskin järvivettä imeytyy vedenottamoon. Museovirastolla Hvitträskissä ei ole enää käytössään raakavesikaivoa. Hvitträskille tulee vesi nykyisin Luoman vesiosuuskunnalta. II-luokan pohjavesialue poistetaan luokituksesta lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialueella ei ole merkitystä kunnan vedenhankinnalle. Siikaranta , 1-luokka (pistemäinen pohjavesialue) Yksi porakaivo on käytössä (ottomäärä n m 3 /vrk). Yksityinen porakaivo, sijaintitieto ei ole julkinen (ei liitekarttaa). I-luokan pistemäinen pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Lonnobacka , 1-luokka Reunamuodostuma. Valtaosa muodostumisalueen maa-aineksesta on hienoa, hyvin lajittunutta kerroksellista soraa, jossa on hiekkavälikerroksia. Pohjavettä kerääntyy muodostumaan myös ympäröiviltä moreeni- ja kallioalueilta. Muodostuma rajautuu näihin kallio- ja moreenialueisiin sekä niiden välisiin hienoaineskerrostumiin. Muodostuman luoteislaidalla on noin 1 metrin paksuinen savikerros. Myös alueen kaakkoispuolella esiintyy hienoaineskerrostumia. Saven alla esiintyy muodostuman ydinosassa karkeaa soraa 1-2 metrin paksuisina patjoina. Savikerroksen päällä aines on hiekkavaltaista, samoin muodostuman länsireunalla. Muodostuma saattaa jatkua savipeitteisenä pohjoispuolen peltojen alla. Muodostuman poikki kulkeva kalliokynnys saattaa jakaa pohjavesivarastoa, mutta muodostuman pohjoisosa on vedensaannin kannalta kohtalainen. Kunnan ottamon pohjavettä käyttävät koulu ja päiväkoti. Ottamon ottomäärä n. 40 m 3 /vrk. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Veikkola II , 1-luokka Pieni hiekkavaltainen reunamuodostuma kalliokohoumien välissä. Muodostuman länsiosassa on savi- ja silttikerrosten alta tavattu 7-8 metrin paksuudelta vettäjohtavia hiekka- ja sorakerroksia. Pohjavettä kerääntyy alueelle myös pohjois- ja itäpuolen kallioisilta moreenimäiltä. Pohjaveden virtaus suuntautuu eteläosassa etelään ja vedenottamon tienoilta pohjoiseen. NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

9 Kokonaisantoisuudeltaan tyydyttävä alue, joka soveltuu vedenhankintaan. Vuoden 1992 koepumppauksessa alueen jatkuvaksi hyödynnettäväksi antoisuudeksi on arvioitu noin m 3 /d. Veikkola II -vedenottamo on käytössä (ottomäärä n. 20 m 3 /vrk). I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Luoma , poistetaan luokituksesta Alue käsittää itä-länsi -suuntaisen kallioperän laakson, joka on savikerrostumien peittämä, sekä laaksoa ympäröivän kallioalueen. Kallioalueen rinteillä tavataan silttiä ja hiekkoja sisältäviä rantakerrostumia, jotka ovat paikoin huonosti lajittuneita. Pohjaveden virtaus suuntautuu laaksoon, missä virtaus tapahtuu saven alapuolisissa vettä johtavissa kerrostumissa itään. II-luokan pohjavesialue poistetaan luokituksesta lain 1299/2004 mukaisesti. Alueella toimii Luoman vesiosuuskunta, johon liittynyt n. 30 kiinteistöä. Pohjavesialueella ei ole merkitystä kunnan vedenhankinnalle. Långvik , 2-luokka Kalliokohoumien rinteillä esiintyy moreenia tai moreenista huuhtoutuneita hiekka- ja hietakerroksia. Kallioiden väliset notkelmat ovat savipeitteisiä ja paikoin pinnasta soistuneita. Saven alapuoliset hiekka- ja moreenikerrostumat ovat epäyhtenäisiä ja paikoin melko ohuita. Vettä johtavat hiekkakerrokset jatkuvat todennäköisesti savipeitteisinä Långvikin pellolla. Pohjavettä kerääntyy ympäröiviltä kallio- ja moreenialueilta lisäten alueen arvioitua antoisuutta. Pohjavedet purkautuvat alueen läpi virtaavaan ojaan, minkä varrella sijaitsee koulun kaivo. Alueella v tehdyn koepumppauksen tulosten perusteella on arvioitu alueella muodostuvan pohjaveden määräksi normaalivuosina n. 200 m 3 /vrk. Kuivina vuosina antoisuuden arvioitiin olevan n. 150 m 3 /vrk. Tutkimuksessa todettiin alueella esiintyvän paineellista pohjavettä. Karubyn koulun kaivo on käytössä (ottomäärä n. 3 m 3 /vrk). II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Nätikärr , 2-luokka Pieni hiekkavaltainen rantavoimien kasaama muodostuma, joka on kerrostunut kallion rinteeseen. Kerrospaksuudet ovat vähäisiä. Alueelle kerääntyy pohjavesiä luoteispuolen kalliomäkien rinteiltä. Pohjavesi purkautuu muodostuman kaakkoisreunaa pitkin kulkevaan suo-ojaan. Muodostuman lounaispää on saven peitossa, puutarhan kaivon kohdalla esiintyy soraa noin 3 metrin syvyydessä. Ei vedenottamoa. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

10 Masala , 2-luokka (pistemäinen pohjavesialue) Kaksi kallioporakaivoa. Ottomäärä n. 7 m 3 /vrk. Yksityisten porakaivojen sijaintitieto ei ole julkinen (ei liitekarttaa). II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Bergstad , 2-luokka Hiekkavaltainen, kallioselänteen päälle kerrostunut muodostuma. Välikerroksina esiintyy hyvin lajittunutta soraa. Muodostuman keskiosassa esiintyy kapea linssi karkeaa soraa. Pohjavesi purkautuu alueen pohjoispuolella ojan pohjassa olevasta lähteestä ja osittain myös Slättmossenin suo-ojia pitkin etelään. Kerrospaksuudet ovat pieniä ja siksi pohjavesivarasto on vähäinen. Vähäsateisina kesinä esiintyy vedensaantivaikeuksia. Ei vedenottamoa. III-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Nostetaan II-luokkaan, koska syrjäisen sijaintinsa takia alueella voi olla vedenhankinnallista käyttöä tulevaisuudessa yksityistalouksien vedenhankinnassa. Pohjavesialueen vedenhankintamahdollisuudet on syytä selvittää. Taulukko 1. Kirkkonummen pohjavesialueille tehdyt muutokset Pohjavesialue Vanha luokka Uusi luokka Rajausmuutos Muutosten perustelut Kvarnby I 1 - Veikkola I 1 x Pohjavesialueen ulkorajaa laajennettiin vesistöön rantaimeytymisen vuoksi. Lapinkylä I 1 - Vols I 1 - Vitträsk I 1 x Hvitträsk I poistetaan - Muodostumisalueen rajaus on siirretty vesistöstä kulkemaan rantaviivan mukaisesti. Hvitträskissä ei ole enää käytössä raakavesikaivoa. Hvitträskille tulee vesi nykyisin Luoman vesiosuuskunnalta. Pohjavesialueella ei ole merkitystä kunnan vedenhankinnalle, joten se poistetaan luokituksesta. NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

11 Siikaranta Lonnobacka Veikkola II I 1 - I 1 - I 1 - Luoma II poistetaan - Långvik II 2 - Alueella toimii Luoman vesiosuuskunta, johon liittynyt n. 30 kiinteistöä. Pohjavesialueella ei ole merkitystä kunnan vedenhankinnalle. Nätikärr II 2 - Masala II 2 - Bergstad III 2 - Nostetaan II-luokkaan, koska syrjäisen sijaintinsa takia alueella voi olla vedenhankinnallista tarvetta tulevaisuudessa Porkkalanniemen vedenhankinnassa Ylikunnalliset pohjavesialueet ja tehdyt muutokset Tässä kappaleessa on esitelty ylikunnallisten pohjavesialueiden hydrogeologiset kuvaukset sekä tietoa alueiden vedenkäytöstä. Lisäksi on esitelty mahdolliset muutokset luokituksissa ja rajauksissa. Tiedot muutoksista on esitetty kootusti taulukossa 2. Järvikylä /Espoo, poistetaan luokituksesta Alue käsittää itä-länsi -suuntaiseen kallioperän murroslaaksoon kerrostuneen harjun, joka on osittain näkyvissä laakson pohjoisreunalla. Harju ulottuu Espoon kartanon pohjoispuolelta Isojärveen saakka lännessä. Pohjavesialue sijoittuu pieneltä osin lännessä Kirkkonummen kunnan puolelle. Hyvin vettä johtavat hiekka- ja sorakerrostumat rajoittuvat laakson pohjoisreunalle, joskin paikoitellen niitä tavataan 1-4 metrin paksuisina eteläreunallakin. Laaksoalueen keskiosissa pintaosat käsittävät savi- ja hiesukerrostumia aina 11 metriin asti, minkä jälkeen metriä hienoa hiekkaa, hiekkaa ja soraa. Vettäjohtavat kerrokset ovat todennäköisesti yhteydessä Isojärveen, josta pintavesien imeytyminen on mahdollista. Paikoin saattaa myös Mankinjoesta (mm. Lillgussin kohdalla) imeytyä vettä harjukerrostumiin. NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

12 Pohjavesialue on määritelty vesienhoidossa riskialueeksi, jonka kemiallinen tila on huono ja määrällinen tila on hyvä. Alue on huonossa kemiallisessa tilassa korkeiden kloridipitoisuuksien takia. Pohjavesialue poistetaan luokituksesta lain 1299/2004 mukaisesti, koska Järvikylän pohjavesialueelta ei ole saatavissa merkittäviä määriä pohjavettä kohtuullisin investointi ja - käyttökustannuksin vedenlaatuongelmien takia. Kolmiranta , 1-luokka (pistemäinen pohjavesialue) Alue rajoittuu pohjoisessa Kivilampeen ja muilta osin moreenikerrostumiin, jossa tavataan paikoin kallioesiintymiä ja koillisessa turvekerrostumia. Yksityisen porakaivon sijaintitieto ei ole julkinen (ei liitekarttaa). Vedenlaatu täyttää talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset. I-luokan pistemäinen pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Aikoinaan toiminnassa olleet Lepolammin neljä muuta porakaivoa on poistettu käytöstä kuin myös Huolintakeskuksen porakaivo-ottamo, joten pohjavesialueesta tehdään pistemäinen pohjavesialue ilman pohjavesialuerajausta. Pohjavesialuerajaus ulottui osittain Kirkkonummen kunnan puolelle. Taulukko 2. Ylikunnallisille pohjavesialueille tehdyt muutokset Pohjavesialue Kunta Vanha luokka Uusi luokka Rajausmuutos Muutosten perustelut Järvikylä Kolmiranta Espoo I poistetaan - Espoo I 1 x Pohjavesialueelta ei ole saatavissa merkittäviä määriä pohjavettä kohtuullisin investointi ja - käyttökustannuksin vedenlaatuongelmien takia Aikoinaan toiminnassa olleet Lepolammin neljä muuta porakaivoa on poistettu käytöstä kuin myös Huolintakeskuksen porakaivo-ottamo, joten pohjavesialueesta tehdään pistemäinen pohjavesialue ilman pohjavesialuerajausta. NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

13 LIITE 2. KARTAT POHJAVESIALUEISTA NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I NYLAND tfn Stinsgatan Helsingfors PB Helsingfors

14 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja 0 0,25 0,5 1 Km Kirkkonummi/ /Kvarnby Uusi luokka 1, ei rajausmuutoksia 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi ±

15 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja 0 0,25 0,5 1 Km Muutettu pohjavesialueen raja ± Kirkkonummi/ /Veikkola Uusi luokka 1, rajausmuutoksia tehty 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi

16 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueen aiempi ulkoraja 0 0,25 0,5 1 Km Kirkkonummi/ /Lapinkylä Uusi luokka 1, ei rajausmuutoksia 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi ±

17 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja 0 0,25 0,5 1 Km Kirkkonummi/ /Vols Uusi luokka 1, ei rajausmuutoksia 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi ±

18 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Muutettu muodostumisalueen raja Muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja 0 0,25 0,5 1 Km Kirkkonummi/ /Vitträsk Uusi luokka 1, rajausmuutoksia tehty 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi ±

19 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus D D DPoistetaan luokituksesta Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja Kuntaraja 0 0,25 0,5 1 Km Kirkkonummi/ /Luoma Kirkkonummi/ /Hvitträsk 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi ±

20 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja Kuntaraja 0 0,25 0,5 1 Km Kirkkonummi/ /Lonnobacka Uusi luokka 1, ei rajausmuutoksia 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi ±

21 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja Kuntaraja Kirkkonummi/ /Veikkola II Uusi luokka 1, ei rajausmuutoksia ± 0 0,25 0,5 1 Km 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi

22 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Långvik Nätikärr Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja 0 0,25 0,5 1 Km Kirkkonummi/ /Långvik Kirkkonummi/ /Nätikärr Uusi luokka 2, ei rajausmuutoksia 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi ±

23 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja 0 0,25 0,5 1 Km Kirkkonummi/ /Bergstad Uusi luokka 2, ei rajausmuutoksia 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi ±

24 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus D DPoistetaan luokituksesta Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja Kuntaraja D 0 0,25 0,5 1 Km Luoma Espoo/ /Järvikylä 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi ±