Esitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Ranuan kunnassa

Transkriptio

1 ESITYS LAPELY/2761/2018 Etelä-Savo Esitys pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Ranuan kunnassa Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) uudessa 2 a luvussa, joka on tullut voimaan Lain mukaan alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) vastaavat pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta sekä pohjavesialuetiedon ylläpidosta. Tämän lainsäädännön muutoksen myötä kaikkia aikaisemmin luokiteltuja pohjavesialueita tarkastellaan niiden suojelutarpeen ja vedenhankinnan käyttöön soveltuvuuden kannalta kuin ne määriteltäisiin ensimmäisen kerran. 1-luokkaan kuuluvat alueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita, joiden vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /vrk tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2-luokkaan luokitellaan muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet, jotka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat 1-luokan mukaiseen käyttöön. Lisäksi E-luokkaan luokitellaan pohjavesialueet, joiden pohjavedestä jokin luonnontilainen, merkittävä ja muun lainsäädännön nojalla suojeltu pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (1E, 2E tai E). Luokka III poistuu käytöstä, ja siihen kuuluvat alueet joko luokitellaan uudelleen luokkiin 1, 2 tai E, tai poistetaan pohjavesialueluokituksesta. Pohjavesialueluokat ilmaistaan jatkossa arabialaisin numeroin, jotta uusien säännösten perusteella luokitellut alueet voidaan erottaa aikaisemmin luokitelluista alueista. Samaan hydrogeologiseen kokonaisuuteen sijoittuvat pohjavesialueet tulee ohjeistuksen mukaisesti yhdistää (Pohjavesialueet opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan, Ympäristöministeriö, 2018). Tässä esityksessä on tarkasteltu kaikki Ranuan pohjavesialueiden luokitukset. LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero PL Rovaniemi Asemakatu Kemi

2 2/62 Alasalmen ( ) pohjavesialueen poistaminen luokituksesta Alasalmen III luokan pohjavesialue sijoittuu itä-länsisuuntaiseen, matalaan harjumuodostumaan, joka rajoittuu etelässä ja idässä jokeen, lännessä Luminkajärveen ja pohjoisessa suohon. Alueella sijaitsevan vanhan maaainestenottoalueella tehtyjen maastohavaintojen perusteella aines on alueella pääosin hiekkavaltaista ja kerrospaksuudet ovat ohuet. Pohjavesialue on melko pienialainen, ja sen laskennallinen antoisuus on alle 100 m 3 /d. Pohjavesialueen ei heikon antoisuutensa ja huonon varastotilavuutensa vuoksi katsota soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 1. Hyöteikön ( ) pohjavesialueen luokituksen nostaminen Hyöteikön III luokan pohjavesialue sijoittuu pohjois-eteläsuuntaiseen harjumuodostumaan, ja rajoittuu pääosin soihin ja moreenimaihin. Muodostuman pinnassa on rantakerrostumia. Pohjavesialueen aines on muodostuman eteläpuoliskoon tehdyn maaperäkairauksen perusteella pääosin hiekka- ja soravaltaista. Tutkimuspisteestä tehdyn ominaisantoisuuspumppauksen perusteella pisteestä saadaan pohjavettä vähintään noin 140 m 3 /d, ja koko pohjavesialueelta enemmänkin. Pohjavesialueen katsotaan soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan ja se tulee luokitella 2-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 2. Juuriharjun ( ) pohjavesialueen poistaminen luokituksesta Juuriharjun III luokan pohjavesialue sijoittuu melko pienialaiseen muodostumaan, joka rajautuu pääosin suoalueisiin. Muodostuma on melko matala. Aines on ainakin pintaosissa hiekkavaltaista. Pohjavesialueella ei havaittu selkeää pohjaveden purkautumispaikkaa ja on mahdollista, että muodostuma voi jakaa veden eri suuntiin, jolloin pohjavesiolosuhteet ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta haasteelliset. Pohjavesialue on myös pienialainen, ja alueelta saatavan veden määrä jää vähäiseksi. Pohjavesialueen ei siten katsota soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 4. Jäkälämaan ( ) pohjavesialueen luokituksen nostaminen Jäkälämaan III luokan pohjavesialue sijoittuu koillis-lounassuuntaiseen harjumuodostumaan, joka kohoaa ympäristöstään noin metriä. Muodostuma koostuu kahdesta peräkkäisestä selänteestä. Pohjavesialueen keskiosassa on tehty yksi maaperäkairaus, jonka perusteella maaperän aines on lajittunutta soraa ja hiekkaa. Lajittuneen aineksen kerrokset ulottuvat ainakin kymmenen metrin syvyyteen. Maaperäolosuhteet pohjavesialueella ovat pohjaveden muodostumisen ja varastoitumisen kannalta hyvät, ja koko pohjavesialeen laskennallinen antoisuus ylittää 100 m 3 /d. Pohjavesialueen katsotaan soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan, ja se tulee luokitella 2-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 3.

3 3/62 Kelankylä-Siuruakankankaan pohjavesialueiden A, B ja C ( A, B ja C) yhdistäminen Kelankylä-Siuruankangas A ja B sijoittuvat luode-kaakkosuuntaiseen harjumuodostumaan. III luokkaan luokitellut pohjavesialueet A ja B muodostavat alueen länsipään ja I luokkaan luokiteltu pohjavesialue C itäosan. Pohjavesialue C kattaa suurimman osan muodostumasta. Alueella tehdyn maastotarkastelun perusteella pohjavesialueet A, B ja C muodostavat hydrogeologisen kokonaisuuden, ja alueet tulee siten yhdistää. Pohjavesialueilla A ja B on asutusta ja niiden pintaa on muokattu, lisäksi alueiden A ja B välissä kulkee kapeahko jokiuoma. Luonnontilaisempaa aluetta C tarkasteltaessa voidaan havaita, että muodostuman kerrospaksuudet ovat suuret ja lajittuneen aineksen kerrokset jatkuvat myös alueiden A ja B muokatun pinnan alla sekä alueiden A ja B rajalla kulkevan jokiuoman alla. Yhdistetty pohjavesialue luokitellaan 1-luokkaan Kelankylä-Siuruakangas C:n mukaan, sillä alueella sijaitsee Kelankylän vesiosuuskunnan vedenottamo. Yhdistetyn alueen rajausta korjataan hieman pienemmäksi alueen länsipäästä. Yhdistetyn alueen uudeksi nimeksi tulee Kelankylä ja sen uusi tunnus on Yhdistetyn pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 4, ja pohjavesialueiden aikaisemmat rajaukset liitteessä 5. Koikkurinlammen pohjavesialueiden A, B ja C ( A, CB ja C) yhdistäminen ja rajausmuutos Koikkurinlammen pohjavesialueet A, B ja C sijoittuvat pohjois-eteläsuuntaiseen harjumuodostumaan, josta pohjavesialue A muodostaa eteläisimmän osan, B keskiosan ja C pohjoisosan. Pohjavesialueet A ja C on luokiteltu III luokkaan ja B II luokkaan. Alueella B on tehty maaperäkairauksia vuonna 1977 ja Tutkimusten perusteella alueelta on saatavissa pohjavettä noin 200 m 3 /d. Eteläosan muodostavalla alueella A on myös tehty maaperäkairauksia vuonna Niiden perusteella aines on pinnassa moreenia ja sen alla on karkeaa soraa ja hiekkaa. Pohjavesialueilla tehtiin maastotarkastelu kesäkuussa Sen perusteella alueen muodostavat hydrogeologisen kokonaisuuden ja ne tulee siten yhdistää. Alueen rajausta pienennetään hieman pohjoisosasta, jossa se ulottuu melko pitkälle Penämönjärveen. Rajausta tuodaan tältä osin lähemmäs rantaa. Yhdistetty alue on todettu yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvaksi ja se luokitellaan 2-luokkaan. Yhdistetyn pohjavesialueen nimi on Koikkurinlampi, ja sen uusi tunnus on Yhdistetyn pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 6, ja pohjavesialueiden aikaisemmat rajaukset liitteessä 7. Kolonenäkkeen ( ) pohjavesialueen rajauksen muuttaminen Kolonenäkkeen I luokan pohjavesialue sijaitsee Ranuan keskustassa. Alue sijoittuu luode-kaakkosuuntaisen harjujakson osaan ja alueella on Ranuan Infra Oy:n Kirkonkylän vedenottamo. Pohjavesialueelle tehtiin maastotarkastelu alueen rajauksen tarkistamiseksi. Pohjavesialueen rajausta on tarpeen korjata hieman eteläja pohjoisosista, joissa rajaus kattaa tarpeettoman laajan alueen. Rajauksen ulkopuolelle jäävillä alueilla ei katsota olevan vaikutusta pohjavesialueeseen.

4 4/62 Pohjavesialueen varsinainen luokitus ei muutu, alue luokitellaan jatkossakin 1- luokkaan. Pohjavesialueen uusi ja vanha rajaus on esitetty kartalla liitteessä 8. Korppikankaan ( ) pohjavesialueen poistaminen luokituksesta Korppikankaan III luokan pohjavesialue sijoittuu pohjois-eteläsuuntaiseen, melko laakeaan muodostumaan, jonka pinnassa on rantakerrostumia. Alueen keskiosassa on harjoitettu maa-ainestenottoa. Pohjavesialueen keskiosaan tehdyn maaperäkairauksen perusteella peruskallion päällinen kerrospaksuus jää alueella melko ohueksi, mikä näkyy myös mataliksi jääneinä maa-ainestenottoalueina. Peruskallion pinnan läheisyys viittaa siihen, että muodostuma ei varsinaisesti ole harju, vaan rantavoimat ovat kerrostaneet kalliokohouman rinteille lajittunutta ainesta. Maaainestenottamisen myötä myös suuri osa lajittuneen aineksen kerrostumista on kaivettu pois. Olosuhteet pohjaveden muodostumisen ja etenkin varastoitumisen kannalta ovat alueella siten heikot. Pohjavesialue voidaan poistaa pohjavesialueluokituksesta. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 9. Korvakankaan pohjavesialueiden A, B, C ja D ( A-D) yhdistäminen ja luokituksen nostaminen Korvakankaan pohjavesialueet A, B, C ja D sijoittuvat laajaan ja topografialtaan vaihtelevaan muodostumakokonaisuuteen, joka käsittää harjuselänteitä, rantakerrostumia ja suppia. Suppia on erityisen runsaasti Korvakangas A:n alueella. Muodostuma rajoittuu suoalueisiin, kallioihin ja moreenimaihin. Lisäksi Korvakangas A rajoittuu itäpäästään Korvajärveen, ja alueella on hiekkaranta. Kaikki neljä pohjavesialuetta on luokiteltu III luokkaan. Korvakangas A:n alueella tehdyn maaperäkairauksen perusteella alueella on paksuhkot lajittuneen aineksen kerrokset, jotka koostuvat pääosin sorasta ja kivisestä aineksesta. Kairauspisteeseen asennetusta havaintoputkesta tehdyn ominaisantoisuuspumppauksen perusteella pisteestä saadaan pohjavettä vähintään 130 m 3 /d, ja koko pohjavesialueen potentiaali on huomattavasti suurempikin. Pohjavesialueilla B, C ja D tehtiin maastotarkasteluja, joiden perusteella kaikki neljä pohjavesialuetta muodostavat hydrogeologisen kokonaisuuden ja ne tulee siten yhdistää. Yhdistetyn pohjavesialueen rajausta korjataan länsiosasta pienemmäksi kalliopaljastumien osalta. Olosuhteet pohjaveden muodostumisen ja varastoitumisen kannalta ovat yhdistetyllä pohjavesialueella hyvät, ja alue tulee siten luokitella 2- luokkaan. Yhdistetyn pohjavesialueen nimi on Korvakangas ja sen uusi tunnus on Yhdistetyn pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 10, ja pohjavesialueiden aikaisemmat rajaukset liitteessä 11.

5 5/62 Kultisalmen ( ) pohjavesialueen luokituksen nostaminen Kultisalmen III luokan pohjavesialue sijoittuu Simojärven rantaan kerrostuneeseen lajittuneen aineksen muodostumaan. Pohjavesialueella on tehty maaperäkairaus vuonna 2003 (Ranuan pohjavesitutkimus, Lapin ympäristökeskus, 2006). Kairauspiste sijoittuu alueen länsiosassa sijaitsevalle maa-ainestenottoalueelle, ja aines on ollut 11 metrin syvyyteen sakka kivistä, karkeaa soraa. Kairauspisteeseen asennetusta pohjaveden havaintoputkesta on tehty neljä tuntia kestänyt antoisuuspumppaus teholla 540 m 3 /d, ja pohjavesipinta on tuolloin laskenut vain noin 13 senttimetriä. Arvion mukaan pohjavesialueelta saataisiin vettä jatkuvammassa käytössä noin 300 m 3 /d. Pohjavesialueen katsotaan soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan sekä antoisuutensa että maaperäolosuhteidensa puolesta. Pohjavesialue tulee siten luokitella 2-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 12. Kupinavaaran ( ) pohjavesialueen luokituksen nostaminen Kupinavaaran III luokan pohjavesialue sijoittuu lähes pohjois-eteläsuuntaiseen harjumuodostumaan, jonka aines on maaperäkairauksen perusteella soraa ja isokivistä soraa. Tutkimuspisteestä suoritetun ominaisantoisuuspumppauksen perusteella pisteestä saadaan pohjavettä vähintään 120 m 3 /d, ja koko pohjavesialueen antoisuus on suurempikin. Olosuhteet pohjaveden muodostumisen ja varastoitumisen kannalta ovat alueella hyvät, ja alueen katsotaan siten soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan. Lisäksi pohjavesialueen länsirinteessä on inventoinnin mukaan lajistoltaan runsas tihkupinta, joka on E-luokan tarkoittama pohjavedestä suoraan riippuvainen, merkittävä, luonnontilainen ja muun lainsäädännön nojalla suojeltu ekosysteemi. Alue tulee siten luokitella 2E-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 13. Kämänpalon ( ) pohjavesialueen poistaminen luokituksesta Kämänpalon III luokan pohjavesialue sijoittuu Kämänpalon vaaran koillisrinteeseen. Alue rajoittuu avokallioihin ja ojitettuihin soihin. Pohjavesialueella tehtiin yksi maaperäkairaus, jonka perusteella peruskallionpinnan päällä olevat soraisen moreenin kerrokset ovat melko ohuet. Pohjavedenpintaa ei kairauksessa havaittu lainkaan, eikä kairauspisteeseen asennettu pohjaveden havaintoputkea. Tutkimuksen perusteella olosuhteet pohjaveden muodostumisen ja varastoitumisen kannalta ovat alueella heikot, ja pohjavesialue voidaan siten poistaa luokituksesta. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 14. Leililammen ( ) pohjavesialueen luokituksen nostaminen Leililammen III luokan pohjavesialue sijoittuu itä-länsisuuntaiseen harjumuodostumaan, joka käsittää melko jyrkkärinteisiä selänteitä ja suppamaastoa. Pohjavesialueella tehdyn maaperäkairauksen perusteella aines on hienoa hiekkaa koko kymmenen metrin kairasyvyydeltä, eikä kairauspisteeseen tämän vuoksi asennettu pohjaveden havaintoputkea. Kairauspiste sijoittuu muodostuman

6 6/62 lievealueelle, jossa aines on hienojakoisempaa kuin varsinaisen harjuytimen alueella, jolloin kairauspiste edustaa varsinaisen muodostuman ainesta hieman huonommin. Aines on todennäköisesti karkeampaa harjumuodostuman ytimen alueella. Lisäksi kymmenen metrin kerrospaksuus jo muodostuman lievealueella viittaa siihen, että lajittuneen aineksen kerrokset ovat muodostumassa paksut. Hienohiekan ei myöskään katsota olevan pohjaveden muodostumisen kannalta liian hienojakoisa, sillä pohjavesialueiden varsinaiset muodostumisalueet määritetään siten, että maaperän läpäisevyys on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Pohjavesialueen laskennallinen antoisuus on noin 260 m 3 /d, jolloin alueen katsotaan soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan, ja se tulee luokitella 2-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 15. Likokankaan ( ) pohjavesialueen luokituksen nostaminen Likokankaan pohjavesialue sijoittuu pohjois-eteläsuuntaiseen muodostumaan, jossa on sekä harjumaisia että deltamaisia piirteitä. Pohjavesialue rajoittuu pääosin soihin. Pohjavesialueen lounaisosassa tehtiin yksi maaperäkairaus, jonka perusteella maaperän aines on pinnan hienon hiekan alla lajittunutta soraa. Tutkimuspisteestä suoritetun antoisuuspumppauksen perusteella pisteen antoisuus on erittäin hyvä, yli 200 m 3 /d, minkä perusteella lajittuneen soran kerrokset todennäköisesti jatkuvat vielä kairattua kymmentä metriä syvemmällekin. Olosuhteet pohjaveden muodostumisen ja varastoitumisen kannalta ovat alueella hyvä, ja alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialue tulee siten luokitella 2-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 16. Palovaaran ( ) pohjavesialueen luokitteleminen E-luokkaan Palovaaran III luokan pohjavesialue sijaitsee vaaran rinteen rantakerrostumassa. Pohjavesialueella on vuonna 2004 tehty maaperäkairauksia (Ranuan pohjavesitutkimus, Lapin ympäristökeskus, 2006). Kairausten perusteella muodostuman aines on pääosin hienoa hiekkaa. Karkeampaa hiekkaa esiintyy noin kolmen metrin paksuudelta. Kairauspisteeseen UP37 on asennettu pohjaveden havaintoputki, josta on tehty 15 vuorokauden koepumppaus teholla 70 m 3 /d. Tuona aikana pohjaveden pinta on laskenut noin 1,5 metriä. Jatkuvassa käytössä pohjavesialueen antoisuus olisi vain noin m 3 /d. Pohjavesialueen ei heikon antoisuutensa vuoksi katsota soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialueen eteläosassa on lähteikkö, jotka kesällä 2018 tehdyn inventoinnin perusteella on E-luokan tarkoittama pohjavedestä suoraan riippuvainen, merkittävä, luonnontilainen ja muun lainsäädännön nojalla suojeltu maaekosysteemi. Pohjavesialue tulee siten luokitella E-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 17. Petäjäkankaan ( ) pohjavesialueen poistaminen luokituksesta Petäjäkankaan III luokan pohjavesialue sijoittuu melko laakeaan muodostumaan. Pohjavesialueella tehdyn maastotarkastelun perusteella aines on huonosti lajittunutta ja moreenimaista. Mukana on melko paljon hienoainesta ja kivet ovat kulmikkaita.

7 7/62 Maastotarkastelussa havaittiin viitteitä siitä, että muodostumalla saattaisi olla kallioydin. Eteläosassa, jossa muodostuma rajoittuu suohon, on myös hiekkaisempaa ainesta. Kallionpinnan läheisyyden sekä huonosti lajittuneen aineksen perusteella olosuhteet pohjaveden muodostumisen ja varastoitumisen kannalta arvioitiin huonoiksi. Pohjavesialueen ei katsota soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 1. Petäjälammen ( ) ja Välikankaan ( ) pohjavesialueiden yhdistäminen ja luokituksen nostaminen Petäjälammen ja Välikankaan III luokan pohjavesialueet sijaitsevat samassa, pohjoiseteläsuuntaisessa harjumuodostumassa. Petäjälampi muodostaa alueen pohjoisosan ja Välikangas eteläosan. Alueiden välissä kulkee matala uoma. Pohjavesialueilla tehtiin maastotarkasteluja sekä antoisuuspumppaus Välikankaan pohjoisosassa sijaitsevan leiripaikan kaivosta. Antoisuuspumppauksen mukaan pisteestä saadaan pohjavettä vähintään 100 m 3 /d, ja koko alueen antoisuus on suurempikin. Maastotarkastelun perusteella pohjavesialueet muodostavat hydrogeologisen kokonaisuuden, eikä alueiden välissä kulkeva matala (kahlattava) uoma katkaise muodostumaa. Pohjavesialueet tulee siten yhdistää. Yhdistetty pohjavesialue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan, ja se tulee luokitella 2-luokkaan. Yhdistetyn pohjavesialueen nimeksi tulee Soppanan Välikangas ja sen uusi tunnus on Yhdistetyn pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 18, ja pohjavesialueiden aikaisemmat rajaukset liitteessä 19. Petäjävaaran ( ) pohjavesialueen rajausmuutos Petäjävaaran II luokan pohjavesialue sijaitsee luode-kaakkosuuntaisessa muodostumassa, jonka aines on ydinosissa karkeaa ja lohkareista. Muodostuman liepeillä aines on kivistä soraa ja hiekkaa. Kallionpinta nousee lähelle maanpintaa kohti kaakkoa kuljettaessa. Alueella on harjoitettu melko laajamittaista maa-ainestenottoa. Pohjavesialueen länsirajan tuntumassa sijaitsee vuonna 1977 koepumpattu tutkimuspiste KP150, josta on pohjavettä saatu keskimäärin 320 m 3 /d. Tutkimuspiste sijaitsee varsinaisen pohjavesialuerajauksen ulkopuolella, joten alueelle tehtiin toukokuussa 2018 maastokäynti rajauksen muuttamiseksi. Rajausta laajennetaan hieman länsipäästä, jotta tutkittu vedenottamonpaikka rajautuu jatkossa pohjavesialueen sisäpuolelle. Pohjavesialueen katsotaan soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan ja se luokitellaan jatkossakin 2-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 20. Poroharjun ( ) pohjavesialueen rajausmuutos Poroharjun II luokan pohjavesialue sijaitsee luode-kaakkosuuntaisessa harjumuodostumassa, jonka aines on pääosin hiekkavaltaista. Pohjavesialueella on aiemmin tehty maaperäkairauksia ja koepumppauksia, joiden perusteella alueelta saadaan pohjavettä jatkuvassa käytössä vähintään 150 m 3 /d. Pohjavesialueella tehtiin maastotarkastelu, jonka perusteella alueen rajausta korjataan hieman länsi- ja lounaisosista vastaamaan paremmin maaperää. Rajausmuutos on pieni, eikä alueen

8 8/62 varsinainen luokitus muutu. Alueen katsotaan edelleen soveltuvan vedenhankintaan, ja se luokitellaan jatkossakin 2-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 1. Puolivälinkummun ( ) pohjavesialueen poistaminen luokituksesta Puolivälinkummun III luokan pohjavesialue sijaitsee luode-kaakkosuuntaisessa muodostumassa, joka rajoittuu pääosin moreenimaihin. Muodostuma on pinnaltaan laakea ja kohoaa ympäristöstään 5-10 metriä. Alueella on tehty yksi maaperäkairaus, jonka perusteella aines on pääosin hienoa hiekkaa ja moreenia. Ominaisantoisuuspumppausta ei pystytty tekemään liian hienojakoisen aineksen vuoksi. Tutkimusten perusteella olosuhteet pohjaveden muodostumisen kannalta ovat alueella heikot johtuen hienojakoisesta, moreenimaisesta aineksesta. Pohjavesialueen ei siten katsota soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan, ja se voidaan poistaa luokituksesta. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 21. Ristilammen ( ) pohjavesialueen luokituksen nostaminen Ristilammen II luokan pohjavesialue sijoittuu pohjois-eteläsuuntaiseen selänteeseen, jonka aines on pääosin lajittunutta hiekkaa. Pohjavesialueen keskiosassa sijaitsee käytössä oleva, Piittisjärven vesiosuuskunnan Ristilammen vedenottamo. Pohjavesialuetta käytetään yhdyskuntien vedenhankintaan, joten alue tulee luokitella 1-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 22. Rovastinahon ( ) pohjavesialueen rajaaminen ja luokitteleminen 1Eluokkaan Rovastinahon vesiosuuskunnan vedenottamo sijaitsee Kuusivaaran muodostuman eteläpuolella, Kuusivaaranaavan suoalueen reunassa. Verkostoon on liittynyt noin 50 asukasta. Vedenottamon ympäristöä ei ole aikaisemmin rajattu pohjavesialueeksi. Käytössä olevan vedenottamon ympärille tehdään siten uusi pohjavesialuerajaus. Rajatulla uudella pohjavesialueella on syksyllä 2018 tehdyn inventoinnin mukaan useita luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia lähteikköjä, jotka käsittävät avolähteitä, tihkupintoja ja lähdepuroja. Pohjavesivaikutteisesta sammallajistosta esiintyvät mm. hetesirppisammal ja kalvaskuirisammal. Lähteiköt ovat E-luokan tarkoittamia luonnontilaisia, pohjavedestä suoraan riippuvaisia, merkittäviä ja muun lainsäädännön nojalla suojeltuja maaekosysteemejä. Pohjavesialue tulee siten luokitella 1E-luokkaan. Pohjavesialue nimetään vedenottamon mukaan Rovastinahoksi, ja sen uusi tunnus on Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 23. Sapilasvaaran ( ) pohjavesialueen poistaminen luokituksesta Sapilasvaaran III luokan pohjavesialue sijoittuu Sapilasvaara-nimisen kalliokohouman rinteille. Aluetta ympäröivät suot ja moreenimaat. Maastotarkastelun perusteella peruskallionpinta on alueella monin paikoin lähellä maanpintaa ja paikoin alueella on

9 9/62 kalliopaljastumiakin. Kerrospaksuudet jäävät alueella siten ohuiksi. Kalliokynnykset jakavat alueen useampaan pienempään altaaseen, jolloin olosuhteet pohjaveden muodostumiselle ja varastoitumiselle ovat heikot. Aines on pääosin moreenimaista. Pohjavesialueen länsipuolella, noin 240 metriä rajauksesta länteen, on tehty maaperäkairaus vuonna 2004 (Ranuan pohjavesitutkimus, Lapin ympäristökeskus, 2006). Kairauksessa maaperän aines on ollut moreenia viiden metrin syvyydessä alkavaan peruskallionpintaan saakka. Pohjavesialueen ei huonosti lajittuneen aineksensa ja heikon varastotilavuutensa vuoksi katsota soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 24. Soidinmaan ( ) pohjavesialueen luokituksen laskeminen 2-luokkaan Soidinmaan I luokan pohjavesialue sijoittuu moreenimuodostumaan, jonka reunaosissa on hiekkaisia rantakerrostumia. Pohjavesialueella sijaitsee Hosion vesiosuuskunnan lähteeseen rakennettu Soidinmaan vedenottamo. Vedenottamo ei ole käytössä, mutta kaivorakenteet ja alavesisäiliö ovat paikoillaan ja ottamolle tulee yhä sähkö sekä lämmitys. Vedenottamo ei ole käytössä, koska sitä käyttäneille asukkaille on tarjoutunut mahdollisuus liittyä uuteen runkolinjaan. Vedenottamon antoisuus on kuitenkin ollut riittävä, ja vesi hyvälaatuista. Lähteen purkauma on parhaimmillaan ollut noin 200 m 3 /d. Pohjavesialueen katsotaan siten edelleen soveltuvan yhdyskuntien vedenhankintaan, ja Soidinmaan pohjavesialue tulee luokitella 2-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 25. Toivakkakankaan ( ) pohjavesialueen luokituksen nostaminen Toivakkakankaan III luokan pohjavesialue sijoittuu Toivakkakangas-nimisen kohouman pohjoispuolisiin lajittuneen aineksen kerrostumiin. Rinteessä on myös rantakerrostumia, jotka ilmenevät matalina rantaterasseina. Lajittuneen aineksen kerrokset ovat rinteen yläosassa sijaitsevan vanhan maa-ainestenottopaikan alueella ohuehkot. Pohjavesi virtaa rinteen suuntaisesti, ja purkautuu muodostumaa ympäröiville soille. Pohjavesipinta on näkyvissä alueen pohjoisreunalla sijaitsevalla vanhalla kotitarveottoalueella. Pohjavesialueen pohjoisreunalla, suon laidassa, on lähteeseen rakennettu kaivo, joka on talousvedenhankintakäytössä. Kaivon käyttö on enimmillään ollut noin 10 m 3 /d. Koska pohjavesialuetta käytetään yhdyskuntien vedenhankintaan, tulee alue siten luokitella 1-luokkaan. Pohjavesialueen kartta on esitetty liitteessä 26.

10 10/62 Pohjavesiluokituksesta poistettavat, antoisuuksiltaan pienet pohjavesialueet Härkäpuronharju A ( A), liite 27 Härkäpuronharju B ( B), liite 27 Majavalampi ( ), liite 28 Yllä esitetyt pohjavesialueet ovat antoisuuksiltaan pieniä (alle 100 m 3 /d) muodostumia, jotka sijoittuvat mataliin moreenimäkiin, vaaran rinteen ohuisiin rantakerrostumiin tai mataliin ja pienialaisiin harjuselänteisiin. Olosuhteet pohjaveden muodostumiselle ja varastoitumiselle ovat alueilla heikot, eikä alueiden katsota soveltuvan yhdyskuntien vedenhankinnan tarpeisiin. Alueilla ei myöskään inventointien mukaan ole E-luokan tarkoittamia pohjavedestä suoraan riippuvaisia, luonnontilaisia, merkittäviä ja muun lainsäädännön nojalla suojeltuja maa- tai pintavesiekosysteemejä. Alueet voidaan siten poistaa pohjavesialueluokituksesta. 1E- ja 2E-luokkiin luokiteltavat pohjavesialueet Seuraavassa on esitetty ne 1- ja 2-luokkien pohjavesialueet, joiden varsinaiseen luokitukseen ei tehdä muutoksia, mutta jotka luokitellaan lisäksi E-luokkaan (1E tai 2E). Näillä pohjavesialueilla on inventointien perusteella todettu olevan pohjavesialueluokan E tarkoittamia pohjavedestä suoraan riippuvaisia, luonnontilaisia, merkittäviä ja muun lainsäädännön nojalla suojeltuja maa- tai pintavesiekosysteemejä. 1E-luokkaan luokitellaan: Hiidenkangas ( ), liite 29 Impiö ( ), liite 30 Kuoppelikko ( ), liite 31 Saariharju-Petäjävaara ( ), liite 32 Siikavaara ( ), liite 33 2E-luokkaan luokitellaan: Kelukkavaara ( ), liite 34

11 11/62 Pohjavesialueet, joiden luokitus ei muutu Seuraavien pohjavesialueiden luokituksiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia ja alueiden osalta vain todetaan uuden lainsäädännön mukainen luokka (toisin sanoen vain luokan esitystapa muuttuu roomalaisesta numerosta arabialaiseen). Yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät pohjavesialueet, jotka luokitellaan jatkossakin 1-luokkaan: Haaralankangas ( ), liite 35 Haisuvuori ( ), liite 36 Kaunislammenkangas ( ), liite 37 Koukkujärvenharju ( ), liite 38 Luomankangas ( ), liite 12 Myllyharju ( ), liite 39 Paljakka ( ), liite 40 Pihlajaharju ( ), liite 41 Pohjaslahti ( ), liite 42 Repopaljakka ( ), liite 43 Teerivaara ( ), liite 44 Yhdyskuntien vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet, jotka luokitellaan jatkossakin 2-luokkaan: Hirsikangas ( ), liite 45 Härkäpuronharju C ( C), liite 27 Koirajärvi ( ), liite 46 Liejulamminaho ( ), liite 6 Niskakangas ( ), liite 47

12 12/62 Yhteenveto Ranuan pohjavesialueita koskevista muutoksista Muutosten jälkeen Ranualla on 1-luokan pohjavesialueita 21, joista kuusi luokitellaan 1E-luokkaan. 2-luokan pohjavesialueita on 18, joista kaksi luokitellaan 2E-luokkaan. E- luokan pohjavesialueita on yksi. Ranualla ei muutosten jälkeen enää ole III luokan pohjavesialueita. Yhteenveto pohjavesialueita koskevista muutoksista on esitetty taulukossa 1. Taulukossa on myös esitetty pohjavesialueiden karttaliitteiden hakemisto. Taulukko 1. Yhteenveto Ranuan pohjavesialueita koskevista muutoksista. Pohjavesialueen nimi Tunnus Vanha luokka Uusi luokka Lisätietoja Karttaliite nro Alasalmi III poistuu luokituksesta Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Haaralankangas I 1 Varsinainen luokitus ei muutu Haisuvuori I 1 Varsinainen luokitus ei muutu Hiidenkangas I 1E Varsinainen luokitus ei muutu, mutta luokitellaan lisäksi E- luokkaan (1E) Hirsikangas II 2 Varsinainen luokitus ei muutu Hyöteikkö III 2 Soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan Härkäpuronharju A A III poistuu luokituksesta Härkäpuronharju B B III poistuu luokituksesta Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Härkäpuronharju C C II 2 Varsinainen luokitus ei muutu Impiö I 1E Varsinainen luokitus ei muutu, mutta luokitellaan lisäksi E- luokkaan (1E) Juuriharju III poistuu Ei sovellu yhdyskuntien luokituksesta vedenhankintaan Jäkälämaa III 2 Soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan Kaunislammenkangas I 1 Varsinainen luokitus ei muutu Kelankylä A III 1 / Yhdistetään Kelankyläsiuruankangas A yhdistäminen Siuruankangas A+B+C -> Kelankylä ( ) ,5

13 13/62 Pohjavesialueen nimi Tunnus Vanha luokka Kelankylä - siuruankangas B Kelankylä - siuruankangas C B III 1 / yhdistäminen C I 1 / yhdistäminen Uusi luokka Lisätietoja Karttaliite nro Yhdistetään Kelankylä- Siuruankangas A+B+C -> Kelankylä ( ) Yhdistetään Kelankylä- Siuruankangas A+B+C -> Kelankylä ( ) Kelukkavaara II 2E Varsinainen luokitus ei muutu, mutta luokitellaan lisäksi E- luokkaan (2E) Koikkurinlampi A A III 2 / yhdistäminen Koikkurinlampi B B II 2 / yhdistäminen Koikkurinlampi C C III 2 / yhdistäminen Yhdistetään Koikkurinlampi A+B+C -> Koikkurinlampi ( ) Yhdistetään Koikkurinlampi A+B+C -> Koikkurinlampi ( ) Yhdistetään Koikkurinlampi A+B+C -> Koikkurinlampi ( ) Koirajärvi II 2 Varsinainen luokitus ei muutu Kolonenäke I 1 Varsinainen luokitus ei muutu, rajausmuutos Korppikangas III poistuu luokituksesta Korvakangas A A III 2 / yhdistäminen Korvakangas B B III 2 / yhdistäminen Korvakangas C C III 2 / yhdistäminen Korvakangas D D III 2 / yhdistäminen Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan, yhdistetään Korvakangas A+B+C+D -> Korvakangas ( ) Soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan, yhdistetään Korvakangas A+B+C+D -> Korvakangas ( ) Soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan, yhdistetään Korvakangas A+B+C+D -> Korvakangas ( ) Soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan, yhdistetään Korvakangas A+B+C+D -> Korvakangas ( ) 4,5 4,5 34 6,7 6,7 6, ,11 10,11 10,11 10,11

14 14/62 Pohjavesialueen nimi Tunnus Vanha luokka Uusi luokka Lisätietoja Karttaliite nro 38 muutu Koukkujärvenharju I 1 Varsinainen luokitus ei Kultisalmi III 2 Soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan Kuoppelikko I 1E Varsinainen luokitus ei muutu, mutta luokitellaan lisäksi E- luokkaan (1E) Kupinavaara III 2E Soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan, luokitellaan lisäksi E- luokkaan (2E) Kämänpalo III poistuu luokituksesta Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Leililampi III 2 Soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan Liejulamminaho II 2 Varsinainen luokitus ei muutu Likokangas III 2 Soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan Luomankangas I 1 Varsinainen luokitus ei muutu Majavalampi III poistuu Ei sovellu yhdyskuntien luokituksesta vedenhankintaan Myllyharju I 1 Varsinainen luokitus ei muutu Niskakangas II 2 Varsinainen luokitus ei muutu Paljakka I 1 Varsinainen luokitus ei muutu Palovaara III E Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan, mutta luokitellaan E-luokkaan Petäjäkangas III poistuu luokituksesta Petäjälampi III 2 / yhdistäminen Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan, yhdistetään Välikankaan kanssa -> Soppanan Välikangas ( ) Petäjävaara II 2 Varsinainen luokitus ei muutu, rajausmuutos Pihlajaharju I 1 Varsinainen luokitus ei muutu Pohjaslahti I 1 Varsinainen luokitus ei muutu Poroharju II 2 Varsinainen luokitus ei muutu, rajausmuutos 1 18,

15 15/62 Pohjavesialueen nimi Tunnus Vanha luokka Puolivälinkumpu III poistuu luokituksesta Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Repopaljakka I 1 Varsinainen luokitus ei muutu Ristilampi II 1 Alueella on vedenottamo Rovastinaho uusi 1E Rajattu uusi alue pohjavesialue, alueella vedenottamo, luokitellaan lisäksi E- luokkaan (1E) Uusi luokka Lisätietoja Karttaliite nro Saariharju- Petäjävaara I 1E Varsinainen luokitus ei muutu, mutta luokitellaan lisäksi E- luokkaan (1E) Sapilasvaara III poistuu luokituksesta Ei sovellu yhdyskuntien vedenhankintaan Siikavaara I 1E Varsinainen luokitus ei muutu, mutta luokitellaan lisäksi E- luokkaan (1E) Soidinmaa I 2 Alueella sijainnut vedenottamo on poistettu käytöstä. Ottamorakenteet kuitenkin paikallaan, ja veden riittävyys ollut hyvä. Teerivaara I 1 Varsinainen luokitus ei muutu Toivakkakangas III 1 Alueella on vedenottamo Välikangas III 2 / yhdistäminen Soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan, yhdistetään Petäjälammen kanssa -> Soppanan Välikangas ( ) ,19

16 Liite 1 16/62

17 Liite 2 17/62

18 Liite 3 18/62

19 Liite 4 19/62

20 Liite 5 20/62

21 Liite 6 21/62

22 Liite 7 22/62

23 Liite 8 23/62

24 Liite 9 24/62

25 Liite 10 25/62

26 Liite 11 26/62

27 Liite 12 27/62

28 Liite 13 28/62

29 Liite 14 29/62

30 Liite 15 30/62

31 Liite 16 31/62

32 Liite 17 32/62

33 Liite 18 33/62

34 Liite 19 34/62

35 Liite 20 35/62

36 Liite 21 36/62

37 Liite 22 37/62

38 Liite 23 38/62

39 Liite 24 39/62

40 Liite 25 40/62

41 Liite 26 41/62

42 Liite 27 42/62

43 Liite 28 43/62

44 Liite 29 44/62

45 Liite 30 45/62

46 Liite 31 46/62

47 Liite 32 47/62

48 Liite 33 48/62

49 Liite 34 49/62

50 Liite 35 50/62

51 Liite 36 51/62

52 Liite 37 52/62

53 Liite 38 53/62

54 Liite 39 54/62

55 Liite 40 55/62

56 Liite 41 56/62

57 Liite 42 57/62

58 Liite 43 58/62

59 Liite 44 59/62

60 Liite 45 60/62

61 Liite 46 61/62

62 Liite 47 62/62