Espoon pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset

Transkriptio

1 KUULUTUS UUDELY/2943/ Espoon pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue laittaa nähtäville Espoon pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset Luokitukset ja rajaukset perustuvat vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä määrätyn lain (1299/2004) luvun 2a 10 a-d :iin (lisäys 1263/2014). Espoon alueella on seuraavat pohjavesialueet (Taulukko 1). Liitteenä 1 on esitetty pohjavesialueiden hydrogeologia ja liitteen 2 kartoissa pohjavesialueiden rajaukset sekä niihin mahdollisesti tehdyt muutokset. Mullkärretin pohjavesialueelta löytyi maastokartoituksessa E-luokkaan vaadittavia pohjavedestä suoraan riippuvaisia ekosysteemejä. E-luokan perusteet löytyvät liitteestä 1 pohjavesialueen tiedoista. Taulukko 1. Espoon pohjavesialueiden luokat ja rajausmuutokset Pohjavesialue Vanha luokka Uusi luokka Rajausmuutos Brinkinmäki I 1 - Puolarmetsä I 1 - Metsämaa I 1 - Lahnus I 1 - Mankki I 1 - Nupuri I poistetaan - Kuusikoti I poistetaan - Kunnarla I 1 - Mullkärret III E - Luukki I 1 - Siikajärvi I 1 - Velskola II 2 - Luukinjärvi I poistetaan - Kaitalampi I 1 - Järvikylä I poistetaan - Kolmiranta I 1 x Nähtävänä olo ja lisätietojen esittäminen Kuulutus on nähtävillä minimissään 30 päivän ajan virka-aikana asti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kirjaamossa osoitteessa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kirjaamo, Opastinsilta 12 B 5 krs Helsinki sekä ELYkeskuksen verkkosivuilla osoitteessa ja Espoon kaupunginviraston ilmoitustaululla, Siltakatu 11, 3.krs Kauppakeskus Entresse. Julkipanon aikana on mahdollisuus toimittaa lisätietoa ELY-keskukselle liittyen pohjavesialueiden rajauksiin ja luokituksiin. Tietojen viimeinen toimituspäivä on Tiedot voi toimittaa Uudenmaan ELYkeskuksen kirjaamoon osoitteella Uudenmaan ELY-keskus, Kirjaamo, PL 36, Helsinki tai UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Asemapäällikönkatu Helsinki PL Helsinki

2 sähköpostilla Kirjeeseen tai sähköpostiin tunnus UUDELY/2943/2017. Lisätietoja asiasta antavat: suunnittelija Sanna Tiaskorpi geologi Esko Nylander Helsingissä UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS LIITTEET LIITE 1. Pohjavesialueiden hydrogeologia LIITE 2. Kartat pohjavesialueista

3 LIITE 1. POHJAVESIALUEIDEN HYDROGEOLOGIA Johdanto Lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) on lisätty uusi 2a-luku, joka käsittelee pohjavesialueiden rajaamista, luokittelua ja suojelusuunnitelmia. Lisäys astui voimaan (1263/2014) ja sitä täydentävä asetus (929/2016). Lakimuutoksen myötä astuivat voimaan uudet pohjavesialueluokat. Aiemmin käytössä olleet pohjavesialueluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) korvataan uusilla luokilla 1 ja 2. Mukaan luokitukseen tulee uusi E- luokka* (pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen). Jos 1 tai 2 -luokkiin luokitellut pohjavesialueet samalla ylläpitävät edellä mainittua ekosysteemiä, niille voidaan lisätä E-merkintä (1E tai 2E). Pohjavesialueluokka III poistuu luokituksesta ja aiemmin III-luokkaan kuuluneet alueet luokitellaan uudelleen joko 1-, 2- tai E- luokkaan tai poistetaan luokituksesta vedenhankinnan kannalta tarpeettomina. Pohjavesialue voidaan luokitella pelkästään E-luokkaan silloin, kun pohjavesialue ei sovellu antoisuutensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön, mutta alue kuitenkin ylläpitää edellä kuvailtua pohjavedestä riippuvaista ekosysteemiä. Lisäksi pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan hydrogeologiseen tutkimustietoon perustuen ennen vesienhoidon kolmatta suunnittelukautta. *E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen muun lainsäädännön nojalla suojeltuun pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. E-luokan pohjavesialueilla on ainoastaan informatiivinen arvo. Näillä pohjavesialueilla sijaitsevat pohjavedestä suoraan riippuvaiset ekosysteemit ovat jo valmiiksi muulla lainsäädännöllä (esim. luonnonsuojelulaki, vesilaki, metsälaki jne.) suojeltuja, joten pohjavesialueiden E-luokitus ei tuo lisää suojeluarvoa pohjavesialueille eikä kyseessä oleville ekosysteemeille. Pohjavesialueiden E-luokittelu tulee helpottamaan ja nopeuttamaan pohjavesialueille kohdistuvia lupaprosesseja, koska luvan hakijalla on jo etukäteen tiedossa, että hankkeen toteutus tulee vaatimaan ekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten arviointia kun kyseessä on E-luokan pohjavesialue. Espoon pohjavesialueet ja tehdyt muutokset Tässä kappaleessa on esitelty Espoon pohjavesialueiden hydrogeologiset kuvaukset sekä tietoa alueiden vedenkäytöstä. Lisäksi on esitelty mahdolliset muutokset alueiden luokituksissa ja rajauksissa. Tiedot muutoksista on esitetty kootusti taulukossa 1. Brinkinmäki , 1-luokka Pohjavesialue käsittää luode-kaakko -suuntaisen kallioperän murroslaakson ja sitä ympäröivän kallio- ja moreenialueen. Vettäjohtavia huuhtoutuneita hiekkoja esiintyy mm. murroslaakson

4 lounais- ja eteläreunoilla sekä koillinen-lounas suuntaisen ruhjepainanteen alueella niin pohjavesialueen pohjoisosassa kuin myös kallio- ja moreenimäkien rinteillä. Pohjaveden muodostuminen tapahtuu pääasiassa murroslaakson reunaosissa. Pohjavesialueen alimmat osat ovat tiiviin savikerroksen peittämiä. Savikerroksen alapuolella esiintyy lajittuneita hiekka- ja sorakerroksia, jotka ovat yhteydessä murroslaakson reunaosissa tavattaviin hiekka- ja moreenikerrostumiin. Ottamokaivot sijaitsevat savipeitteisessä laaksoaltaassa. Paksuimmillaan savikerros on alueen pohjoisosassa n. 6 metriä. Vedenottamon eteläpuolelta on tavattu n. 10 metrin paksuinen hyvin vettä johtava sorakerros. Pohjaveden pinnantaso vaihtelee pohjavesialueella tasovälillä +10, Pohjaveden virtaus suuntautuu kohti Kauklahden ottamokaivoa jokaisesta ilmansuunnasta ja pohjavesialue on virtauskuvaltaan vettä ympäristöstään keräävä. Mitä ilmeisimmin kallioperässä mahdollisesti tavattavat ruhjevyöhykkeet lisäävät pohjavesiesiintymän antoisuutta. Kesällä 2008 suoritetun koepumppauksen perusteella pohjavesialueen antoisuus on n. 600 m 3 /vrk. Alueelta käyttöön saatava pohjavesi on hapanta ja pehmeää ja se täyttää ph-arvoa lukuun ottamatta talousveden laatuvaatimuksen ja -suositukset. HSY:n omistama Kauklahden vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 1959 ja toiminut varavedenottamona vuodesta 1997 lähtien. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Puolarmetsä , 1-luokka Alueen keskeisen osan muodostaa luode-kaakko -suuntainen savipeitteinen kallioperän ruhjelaakso. Vähäisempi kallioperän murroslaakso leikkaa pääruhjetta lounas-koillinen suuntaisesti. Kalliopinnan topografia vaihtelee alueella paljon. Korkeimmat mäet ovat yli 30 metriä merenpinnan yläpuolella kun taas Puolarmetsän vedenottamon kohdalla kallio on 20 metriä merenpinnan alapuolella. Pohjaveden muodostumista tapahtuu laaksoa ympäröivillä kallio- ja hiekka-alueilla. Kalliomäkien rinteillä tavataan varsinkin alueen koillisreunalla vettä kohtalaisen hyvin johtavia huuhtoutuneita hiekkoja, joiden kautta pohjavesi pääsee kulkeutumaan saven alapuolisiin vettäjohtaviin kerrostumiin. Kairausten perusteella pääruhjeessa on pohjalla 4-20 metriä hyvin tai kohtalaisesti vettä johtavia maakerroksia, joiden päällä on 4-10 metriä savea ja silttiä. Pohjavesimuodostuman valuma-alue on kallioperän heikkousvyöhykkeiden ja pohjavesiesiintymän keräävän luonteen vuoksi laajempi kuin nykyinen pohjavesialuerajaus. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon. Savipeitteisessä ruhjelaaksossa pohjavesi on paineellista ja hapanta. Happitilanne pohjavedessä on heikohko mistä johtuu korkeahkojen, hieman laatusuositusten ylittävien rauta- ja mangaanipitoisuuksien esiintyminen. Muilta osin vesi täyttää laatuvaatimukset, eikä haitallisia kemikaaleja ole todettu vedessä.

5 HSY:n omistama Puolarmetsän vedenottamo on ollut toiminnassa vuosina , jonka jälkeen se on toiminut varavedenottamona. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Metsämaa , luokka 1 Metsämaan Kalajärven varavedenottamo sijaitsee pohjois-etelä -suuntaisessa kalliopainanteessa, jota reunustavilla kallio- ja moreenirinteillä pääosa pohjavedestä muodostuu. Varsinainen pohjavesiesiintymä sijaitsee savi- ja hiesukerrostumien alla olevissa hiekka- ja hietavaltaisissa kerrostumissa. Syvemmällä tavataan myös hiekkaa ja soraa. Metsämaan pohjavesialtaasta on kairauksissa tavattu parhaimmillaan 20 metrin maapaksuuksia, josta savi- ja silttipeitteen osuus on 2-6 metriä ja sen alla on 15 metriä hiekkaa ja soraa. Savi- ja hiesukerrosten päällä esiintyy orsivettä lajittuneissa rantakerrostumahiekoissa. Pohjaveden päävirtaussuunta alueella on etelä-kaakkoon. Metsämaan vedenottamon vuoden 1970 koepumppauksessa on muodostuman antoisuudeksi arvioitu m 3 /vrk. Vuonna 2005 järjestettiin Espoon kaupungin toimesta koepumppaus teholla 400 m 3 /vrk, jonka perusteella ei huomattu merkittäviä pohjaveden pinnan muutoksia. Metsämaan HSY:n omistama Kalajärven vedenottamo on aloittanut toimintansa 1972 ja siirtynyt varavedenottamoksi Ottamolta on sen käyttöaikana pumpattu keskimäärin 200 m 3 /vrk. Pohjavesialue on määritelty vesienhoidossa riskialueeksi, jonka kemiallinen tila on huono ja määrällinen tila on hyvä. Pohjavesialueen huonon kemiallisen tilan syynä ovat ympäristölaatunormit ylittävät kloridipitoisuudet. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Lahnus , 1-luokka HSY:n omistama Lahnuksen vedenottamo on suljettu 2005, jonka jälkeen se on toiminut varavedenottamona. Vedenottamolta on otettu vettä sen toiminta-aikana m 3 /vrk. Pohjavesiesiintymä koostuu kalliomäkien väliselle alueelle kerrostuneista vettä johtavista hiekka- ja sorakerrostumista, jotka ovat pääasiassa savi- ja silttikerroksen peitossa. Alueen eteläosassa on lajittuneita kerroksia hiekkaa, hienoa hiekkaa ja silttiä maanpinnasta lähtien. Valtaosa kerrostumista on jo hyödynnetty maa-aineksina. Hiekkakerrostumat jatkuvat savipeitteen alla pohjoiskoilliseen. Pohjavesialueen pitkittäis- ja poikittaissuunnassa on useita alueellisia ja paikallisia heikkousvyöhykkeitä. Pohjavesi virtaa alueella etelästä ja idästä kohti vedenottamoa. Pohjavesialue on määritelty vesienhoidossa riskialueeksi, jonka kemiallinen tila on huono ja määrällinen tila on hyvä. Pohjavesialueen huonon kemiallisen tilan syynä ovat ympäristölaatunormit ylittävät kloridipitoisuudet. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia.

6 Mankki , 1-luokka Alue muodostuu kalliomäen rinteille kerrostuneista rantahiekkakerrostumista, jotka jatkuvat kalliopainanteessa savenalaisina. Muodostuma rajoittuu pohjoisessa kalliomäkiin ja niiden välissä esiintyviin hiekkakerrostumiin, itäosassa Gumbölenjokeen ja muilta osin savikerrostumiin. Vedenottamo sijaitsee savipeitteisessä laaksossa. Pohjavesialueen kaakkoispuolella sekä pohjavesialueella esiintyy kallioperän heikkousvyöhykkeitä. Vuonna 1957 arvioitu antoisuus vaikuttaa suurelta pohjavesialueen pinta-alaan nähden. Espoon kaupungin vesijohtoverkosto on jo rajalla, Espoon kartanolla on aikomus liittyä kaupungin verkostoon n. 2-3 vuoden kuluessa. Espoon kartanon lähteen tapaisesta pohjavedenottamosta on otettu vettä noin 20 m 3 /vrk. Espoon kartanon vedenottamon vesi täyttää talousveden laatusuositukset ja -vaatimukset. Pohjavesialue on määritelty vesienhoidossa riskialueeksi, jonka kemiallinen tila on huono ja määrällinen tila on hyvä. Mankin pohjavesialueen kemiallinen tila on huono Espoon Kartanon vedessä esiintyvän kloridin vuoksi. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Nupuri , poistetaan luokituksesta Kallioisten moreenimäkien välisessä laaksossa sijaitseva pieni pohjavesialue. Tiiviiden maakerrosten alla esiintyy vettäjohtavia hiekkakerroksia. Kokonaisantoisuutta on vaikea arvioida, mutta rantaimeytyminen lisää mahdollisesti antoisuutta. Pohjaveden laatu on hyvä. I-luokan pohjavesialue poistetaan luokituksesta lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialue poistetaan kartoituksesta ja luokituksesta koska alueen antoisuus vähäinen ja kiinteistöt ovat liittyneet kaupungin vesijohtoverkostoon. Pohjavedenottamo on purettu. Kuusikoti , poistetaan luokituksesta Kallioperän ruhjeessa sijaitseva tiiviiden maakerrosten peittämä pohjavesialue. Pohjavettä muodostuu myös itäpuolen kallioalueilla. Pohjavesialueen antoisuutta on vaikea arvioida. Vuonna 2014 Kuusikodin vedenotto on ollut n. 13 m 3 /vrk. Pohjavesi on otettu porakaivosta, jossa vedenlaatu on ollut hyvä. Vanha vedenottamo ei ole enää Kuusikodin käytössä. Kuusikoti on siirtynyt kaupungille 7/05. Nuuksion ulkoilumajan vedenottamossa on suolaista porakaivovettä. Kuusikoti on liitetty HSY:n vesi- ja viemäriverkostoon. Porakaivo on irrotettu vesijohtoverkosta ja jätetty nurmikoiden kastelukäyttöön. Pohjavesialue poistetaan luokituksesta lain 1299/2004 mukaisesti, koska Kuusikoti on liitetty HSY:n vesi- ja viemäriverkostoon.

7 Kunnarla , 1-luokka Muodostuma sijaitsee koillinen-lounas -suuntaisessa kallioperän murroslaaksossa, jossa esiintyy n. 5 m:n syvyydessä valtaosin saven ja siltin peittämä vettä johtava hiekkakerros. Hiekkakerroksella on hydraulinen yhteys laakson länsipuolisiin kallioalueisiin sekä Kaisankodin mäkeen. Alue rajoittuu länsiosassa kallioihin, eteläosassa Bodomjärveen ja muilta osin osittain savikerrostumiin. Tutkimusten mukaan pohjavesi on paikoin paineellista. Pohjaveden päävirtaussuunta on etelään. Kaisankodin pohjavedenottamo on otettu käyttöön Pohjavettä pumpataan keskimäärin n m 3 /vuorokaudessa. Pohjavesialueella sijaitsee myös Pakankylän koulun porakaivo. Kaisankodin vedenottamon laatu on hyvä. Pakankylän porakaivon veden rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittävät talousveden laatuvaatimuksen. I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Mullkärret , E-luokka Matala kallioperän ruhjeeseen syntynyt hiekkavaltainen muodostuma. Muodostuma rajoittuu eteläosaltaan turvekerrostumiin ja muilta osin kalliomäkiin sekä niiden välisiin moreenikerrostumiin. Alueella on Uudenmaan ELY-keskuksen toimesta vuonna 2015 mitattu pohjoisosan lähteen antoisuudeksi m 3 /vrk. III-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan E lain 1299/2004 mukaisesti. Pohjavesialue kuuluu pohjoisosastaan osittain Pirttimäen luonnonsuojelualueeseen ja Pirttimäen aarnialueeseen, jotka ovat osa Nuuksion Naturaa. Pirttimäen luonnonsuojelualueella sijaitsee Mullkärretin lettoräme lähteikköineen, jolla kasvaa vaateliaita ja uhanalaisia suokasveja, kuten suovalkku ja lettovilla. Eteläosassa on Isosuon-Ryssänkallion luonnonsuojelualue, jolla sijaitsee useita metsien monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä. Näistä E-luokituksen kannalta merkittävin on suojelualueen pohjoisosan lähteikkö. Ei rajausmuutoksia. Luukki , 1-luokka Pohjavesimuodostuma on muodostunut kalliopainanteeseen, jonka pohjoisosassa esiintyy vettä hyvin läpäisevää hiekkaa ja länsireunan kalliorinteillä ja painanteissa moreenia. Alueen eteläosassa vettä läpäisevät kerrostumat jatkuvat savenalaisena peitteisenä muodostumana. Alue rajautuu eteläosastaan Luukinjärveen ja savikerrostumiin sekä kallioalueisiin, joiden välisillä alueilla esiintyy hiekkaa ja karkeaa hietaa sekä paikoin savikerrostumia. Pohjavesimuodostuma on virtauskuvaltaan ympäristöstään vettä keräävä. Pohjavesialueen poikki kulkee luode-kaakko -suuntaisia ja reunaosissa koillis-lounas -suuntaisia kallioperän alueellisia ja paikallisia heikkousvyöhykkeitä. Pohjavesialueella on tehty lyhytaikainen koepumppaus, jossa on aluksi pumpattu teholla 575 m 3 /vrk ja 8-9 tunnin jälkeen teholla 430 m 3 /vrk.

8 Alueella on Luukin ulkoilualueen vedenottamo sekä Luukin kesäsiirtolan kaivo. Vedenlaatu täyttää happamuutta lukuun ottamatta talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset. Veden kloridipitoisuus on korkea (76 mg/l). I-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Siikajärvi , 1-luokka (pistemäinen pohjavesialue) Kallioporakaivo sijaitsee kallioisen moreenimäen rinteessä. Porakaivon itäpuolella esiintyy savikerrostumia. Porakaivo sijaitsee luode-kaakkois -suuntaisessa paikallisessa kallioperän heikkousvyöhykkeessä, joka yhtyy Siikajärven kohdalla sijaitsevaan ruhjeiseen kalliopainanteeseen. Painanteessa kulkee rinnakkain kaksi koillinen-lounas -suuntaista alueellista kallioperän heikkousvyöhykettä. Yksityinen porakaivo, sijaintitieto ei julkinen (ei liitekarttaa). Kallioporakaivon antoisuudeksi on koepumppauksella todettu 144 m 3 /vrk. Vedenotto on porakaivosta lopetettu v Kiinteistöllä ei ole toistaiseksi toimintaa. I-luokan pistemäinen pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Velskola , 2-luokka Pohjavesimuodostuma on muodostunut koillinen- lounas -suuntaiseen kallioruhjeeseen. Vettä johtavat hiekkakerrostumat ovat suurelta osin savikkojen alla. Hiekkakerros tulee paikoin esiin savikkojen alta pintaan asti. Pohjavesimuodostuma on virtauskuvaltaan ympäristöstään vettä keräävä. Alue rajautuu länsi- ja itäpuoleltaan kallioalueisiin sekä pohjois- ja eteläpuoleltaan pehmeikköalueisiin. Alueen antoisuutta on vaikea arvioida. Vedenlaatu täyttää happamuutta lukuun ottamatta talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset. Pohjavesialueella on Velskolan toimintakeskuksen vedenottamot 1 ja 2. II-luokan pohjavesialue on muutettu luokkaan 2 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia. Luukinjärvi , poistetaan luokituksesta Kalliokohoumien reunustama pohjavesialue, joka on paikoin kalliokynnysten pirstoma. Aines on muodostumassa osaksi hiekkaa. Hiekkakerrostumat ovat paikoin savikerrostumien peittämiä. Pohjavesialue poistetaan luokituksesta lain 1299/2004 mukaisesti, koska alueen kiinteistöt ja koulu ovat liittyneet HSY:n vesi- ja viemäriverkostoon. Lahnuksen ala-asteen kaivon käyttö on lopetettu vuonna Keskimääräinen vedenotto on ollut 4 m 3 /vrk. Kaivon jakelussa oli hlö. Kaivo on rakennettu v

9 Kaitalampi , 1-luokka (pistemäinen pohjavesialue) Porakaivo sijaitsee pohjois- eteläsuuntaisessa kallioperän ruhjeessa, johon on kerrostunut savea. Kaivon länsipuolella esiintyy kallioalueita, joiden välisissä painanteissa esiintyy savea ja itäpuolella esiintyy savikerrostumia. Vuoden 1966 koepumppauksessa on saatavissa olevaksi pohjavesimääräksi arvioitu 5 m 3 /vrk. Koepumppaus osoitti havaintopaikan olevan yhteydessä alueen lähteisiin pohjavesipinta pisteessä +53,49 (N43)/+53,81 (N2000). Kairaustiedot 1966 pohjavesitutkimuksesta: 2,9 savi, 6,7 hiekka. Käsitelty vesi täyttää talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset. Yksityisen porakaivon sijaintitieto ei ole julkinen (ei liitekarttaa). I-luokan pistemäinen pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Ei rajausmuutoksia Järvikylä , poistetaan luokituksesta Alue käsittää itä-länsi -suuntaiseen kallioperän murroslaaksoon kerrostuneen harjun, joka on osittain näkyvissä laakson pohjoisreunalla. Harju ulottuu Espoon kartanon pohjoispuolelta Isojärveen saakka lännessä. Pohjavesialue sijoittuu pieneltä osin lännessä Kirkkonummen kunnan puolelle. Hyvin vettä johtavat hiekka- ja sorakerrostumat rajoittuvat laakson pohjoisreunalle, joskin paikoitellen niitä tavataan 1-4 metrin paksuisina eteläreunallakin. Laaksoalueen keskiosissa pintaosat käsittävät savi- ja hiesukerrostumia aina 11 metriin asti, minkä jälkeen metriä hienoa hiekkaa, hiekkaa ja soraa. Vettäjohtavat kerrokset ovat todennäköisesti yhteydessä Isojärveen, josta pintavesien imeytyminen muodostumaan on mahdollista. Paikoin saattaa myös Mankinjoesta (mm. Lillgussin kohdalla) imeytyä vettä harjukerrostumiin. Pohjavesialue on määritelty vesienhoidossa riskialueeksi, jonka kemiallinen tila on huono ja määrällinen tila on hyvä. Alue on huonossa kemiallisessa tilassa korkeiden kloridipitoisuuksien takia. Pohjavesialue poistetaan luokituksesta lain 1299/2004 mukaisesti, koska Järvikylän pohjavesialueelta ei ole saatavissa merkittäviä määriä pohjavettä kohtuullisin investointi ja - käyttökustannuksin vedenlaatuongelmien takia. Kolmiranta , 1-luokka (pistemäinen pohjavesialue) Alue rajoittuu pohjoisessa Kivilampeen ja muilta osin moreenikerrostumiin, jossa tavataan paikoin kallioesiintymiä ja koillisessa turvekerrostumia. Yksityisen porakaivon sijaintitieto ei ole julkinen (ei liitekarttaa). Vedenlaatu täyttää talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset.

10 I-luokan pistemäinen pohjavesialue on muutettu luokkaan 1 lain 1299/2004 mukaisesti. Aikoinaan toiminnassa olleet Lepolammin neljä muuta porakaivoa on poistettu käytöstä kuin myös Huolintakeskuksen porakaivo-ottamo, joten pohjavesialueesta tehdään pistemäinen pohjavesialue ilman pohjavesialuerajausta. Taulukko 1. Espoon pohjavesialueille tehdyt muutokset Pohjavesialue Vanha luokka Uusi luokka Rajausmuutos Muutosten perustelut Brinkinmäki I 1 - Puolarmetsä I 1 - Metsämaa I 1 - Lahnus I 1 - Mankki I 1 - Nupuri I poistetaan - Kuusikoti I poistetaan - Alueen antoisuus on vähäinen ja kiinteistöt ovat liittyneet kaupungin vesijohtoverkostoon. Pohjavedenottamo on purettu. Kuusikoti on liitetty HSY:n vesi- ja viemäriverkostoon. Kunnarla I 1 - Mullkärret III E - Pohjavesialue kuuluu pohjoisosastaan Pirttimäen luonnonsuojelualueeseen ja Pirttimäen aarnialueeseen, jotka ovat osa Nuuksion Naturaa. Pirttimäen luonnonsuojelualueella sijaitsee Mullkärretin lettoräme lähteikköineen, jolla kasvaa vaateliaita ja uhanalaisia suokasveja, kuten suovalkku ja lettovilla. Eteläosassa on Isosuon- Ryssänkallion luonnonsuojelualue, jolla sijaitsee useita metsien monimuotoisuuden kannalta merkittäviä elinympäristöjä. Näistä E-luokituksen kannalta merkittävin on suojelualueen pohjoisosan lähteikkö.

11 Luukki I 1 - Siikajärvi I 1 - Velskola II 2 - Luukinjärvi I poistetaan - Alueen kiinteistöt ja koulu ovat liittyneet HSY:n vesi- ja viemäriverkostoon. Kaitalampi I 1 - Järvikylä I poistetaan - Kolmiranta I 1 kyllä Pohjavesialueelta ei ole saatavissa merkittäviä määriä pohjavettä kohtuullisin investointi ja - käyttökustannuksin vedenlaatuongelmien takia Aikoinaan toiminnassa olleet Lepolammin neljä muuta porakaivoa on poistettu käytöstä kuin myös Huolintakeskuksen porakaivo-ottamo, joten pohjavesialueesta tehdään pistemäinen pohjavesialue ilman pohjavesialuerajausta.

12 LIITE 2. KARTAT POHJAVESIALUEISTA

13 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Mankki Brinkinmäki Pohjavesialueen raja Kuntaraja 0 0,25 0,5 1 Km Espoo/ /Brinkinmäki Espoo/ /Mankki Uudet luokat 1, ei rajausmuutoksia 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi ±

14 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja 0 0,25 0,5 1 Km Espoo/ /Puolarmetsä Uusi luokka 1, ei rajausmuutoksia 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi ±

15 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Lahnus Luukki DLuukinjärvi Metsämaa 0 0,25 0,5 1 Km DPoistetaan luokituksesta Espoo/ /Metsämaa Espoo/ /Lahnus Espoo/ /Luukki Uudet luokat 1, ei rajausmuutoksia ± Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja Kuntaraja Espoo/ /Luukinjärvi Poistetaan luokituksesta 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi

16 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus D Kuusikoti D Nupuri DPoistetaan luokituksesta Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja 0 0,25 0,5 1 Km Espoo/ /Nupuri Espoo/ /Kuusikoti 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi ±

17 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja 0 0,25 0,5 1 Km Espoo/ /Kunnarla Uusi luokka 1, ei rajausmuutoksia 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi ±

18 Maanmittauslaitos PÄÄSKYSVUORI 2 (LUONNONSU Metsähallitus PÄÄSKYSVUORI-RAMSÖSUND-MY ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Myllyjärvi-Hepolammen luonnonsuojelualue KUNNARLAN MYLLYJÄRVEN LUO HYNKÄNLAMMEN LUONNONSUOJE Pirttimäen aarnialue Pirttimäen luonnonsuojelualue Hakjärven luonnonsuojelualue Hakjärven lehtokorven aarnialue Nuuksion kansallispuisto 0 0,25 0,5 1 Km Ryssänkallio-Isosuon luonnonsuojelualue Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja Kansallispuistot Yksityisten maalla olevat suojelualueet Vanhojen metsien suojeluohjelmat Kuntaraja Espoo/ /Mullkärret Uusi Ryssängsbäckenin luokka pähkinäpensaslehto E, ei rajausmuutoksia 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi OITTAAN LUONNONSUOJELUALU ±

19 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus Pohjavesialueen raja 0 0,25 0,5 1 Km Espoo/ /Velskola Uusi luokka 2, ei rajausmuutoksia 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi ±

20 Maanmittauslaitos Metsähallitus ELY-keskus SYKE Metsäkeskus D DPoistetaan luokituksesta Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueen raja Kuntaraja D 0 0,25 0,5 1 Km Luoma Espoo/ /Järvikylä 1: Uudenmaan ELY ympäristö ja luonnonvarat/s.tiaskorpi ±