Esitys Heinäveden pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista

Transkriptio

1 Liite 1, Esitys 1 (10) Liitteet 9 kpl ESAELY/81/2018 Esitys Heinäveden pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutoksista Etelä-Savon ELY-keskus on tarkistanut Heinäveden kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden (5 kpl) luokituksen ja rajauksen sekä pistemäisten pohjavesialueiden (3 kpl) luokituksen (taulukko 1). Kyseessä ovat kaikki ne pohjavesialueet, joiden pääsijaintikunta on Heinävesi. Heinäveden ja Savonlinnan rajalla sijaitsee II-luokan pohjavesialue Harjujärvet ( ), alueen pääsijaintikunta on Savonlinna. Pohjavesialue Suurisärkkä nousee luokasta II luokkaan 1, koska alueelle on perustettu vedenottamo. Suurisärkän ja Vaalunsärkän pohjavesialueiden rajausta on tarkennettu. Molemmat alueet saavat E- merkinnän, koska alueiden yhteydessä sijaitsee merkittävä, pohjavedestä suoraan riippuvainen, muun lainsäädännön nojalla suojeltu ja luonnontilainen pintavesi- tai maaekosysteemi. Lisäksi rantaviivoilla pohjavesialueiden muodostumisalueiden rajat on päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2016 julkaisemaa valtakunnallista rantaviiva-aineistoa (Ranta 10 -aineisto). Muutos on todellisuudessa pieni ja sen pääasiallinen tarkoitus on erilaisten paikkatietoaineistojen yhtenäistäminen. Taulukko 1. Heinäveden kunnan pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Sijaintikunta Pohjavesialueen nimi Tunnus Vanha luokka Uusi luokka Lisätietoja 1 Heinävesi Polvijärvi A I 1 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 2 Heinävesi Soidinkangas II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 3 Heinävesi Sompasaari II 2 rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) 4 Heinävesi, Leppävirta (Pohjois-Savo) Suurisärkkä II 1E 5 Heinävesi Vaalunsärkkä II 2E Sijaintikunta Pistemäisen pohjavesialueen nimi Tunnus Vanha luokka Uusi luokka nousee luokasta II luokkaan 1, koska alueelle perustetaan vedenottamo pohjavesialueen rajausmuutos alueen eteläosassa (pv-alue laajenee 8 ha) E-merkintä, koska alueella on pohjavedestä riippuvainen ekosysteemi rantaviiva -> Ranta 10 (SYKE 2016) rajausmuutos, rajausta tarkennettu kauttaaltaan (pv-alue pienenee 3 ha) E-merkintä, koska alueella on pohjavedestä riippuvainen ekosysteemi Lisätietoja 6 Heinävesi Karvio I 1 kallioporakaivo 7 Heinävesi Leväniemi I 1 kallioporakaivo 8 Heinävesi Valamo I 1 kallioporakaivo ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 164, Mikkeli Y-tunnus kirjaamo.etela-savo@ely-keskus.fi

2 2/10 Luokitustyön tausta Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Lainmuutos tuli voimaan Laki edellyttää, että elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella: 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin; 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön. Lisäksi ELY-keskus luokittelee E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) muutos tuli voimaan Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta on säädetty asetuksen luvussa 2a. E-luokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaisen tai luonnontilaisen kaltaiseen muun lainsäädännön nojalla suojeltuun pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi- ja maaekosysteemiin. 1- ja 2-luokan pohjavesialueet voivat saada E-merkinnän tai pohjavesialue voi olla pelkästään luokkaa E. Pohjavesialue voi siis jatkossa olla luokkaa 1, 1E, 2, 2E tai E. Aiemmin pohjavesialueet on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeiksi (luokka I), vedenhankintaan soveltuviksi (luokka II) ja muiksi pohjavesialueiksi (luokka III). Luokitus on voimassa toistaiseksi rinnakkain uuden luokittelun kanssa kunnes pohjavesialueiden luokitustarkistukset valmistuvat. Pohjavesialueiden uudelleenluokittelun yhteydessä myös pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan. Pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajan tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan hydrogeologiseen tietoon. Siltä osin kun pohjavesialue rajautuu vesialueeseen, muodostumisalueen raja määritetään rantaviivaan. Etelä- Savon ELY-keskus on tämän uudelleenluokittelutyön yhteydessä päivittänyt pohjavesialueiden muodostumisalueiden rajat Suomen ympäristökeskuksen Ranta 10 -aineiston rantaviivan mukaisiksi. Luokitus- ja rajaustyön keskeinen lähdeaineisto: 1. Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/ Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/ Britschgi, R. ja Rintala, J. Pohjavesialueet - määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat. Suomen ympäristökeskus. Luonnos Britschgi, R., Antikainen, M., Ekholm-Peltonen, M., Hyvärinen, V., Nylander, E., Siiro, P. ja Suomela, T. Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus. Suomen ympäristökeskus

3 3/10 Pohjavesialuekohtaiset luokitus- ja rajausmuutokset 1. Polvijärvi A Nykyinen luokka I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,82 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,50 km 2 Akviferityyppi harju, antikliininen (purkava) Uusi luokka 1-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Polvijärven pohjavesialue sijaitsee Heinäveden kunnan läntisessä osassa kulkevalla kaakko-luode -suuntaisella, katkonaisella harjujaksolla. Muodostuma rajoittuu sitä ympäröiviin kallio- ja moreenirinteisiin sekä suoalueisiin. Alueen eteläosan kaakkoisreuna sijaitsee Polvijärven rannalla. Polvijärven pohjavesialue on pääosin luonnontilaista harjumaastoa, jossa esiintyy myös soistuneita suppalampia. Polvijärven pohjoispuolella harju jatkuu luoteen suuntaan. Myös pohjavesialue on jatkunut aiemmin pohjoiseen, mutta pohjoisosa (Haukilamminmäki B) on vuonna 2005 poistettu luokituksesta. Pohjoisosasta on otettu runsaasti maa-aineksia. Harjuaines on pääosin hiekkaa, paikoin hienoa hiekkaa. Polvijärven alueella pohjavesi virtaa muodostuman suunnassa etelään purkautuen Polvijärveen ja alueen eteläpuoliselle suolle. Alueella on toiminnassa oleva Heinäveden kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamo. Luvan mukainen ottomäärä on 500 m 3 /d. Alueelta otetaan vettä vuosittain noin 300 m 3 /d. Polvijärven vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen eteläosassa, lähellä Polvijärven rantaa. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on Polvijärven rantaosuudella päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialueen vettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Lähteet: Suunnittelukeskus Oy, Polvijärven pohjavesialueen suojelusuunnitelma. Heinäveden Vesihuolto Oy. Etelä-Savon ympäristökeskus, Heinäveden kunnan Polvijärven pohjavesitutkimukset. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Heinäveden pohjavesiselvitykset 1994.

4 4/10 2. Soidinkangas Nykyinen luokka II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,96 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,53 km 2 Akviferityyppi harju, antikliininen (purkava) Uusi luokka 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Soidinkankaan pohjavesialue sijaitsee Heinäveden kunnan läntisessä osassa kulkevalla kaakko-luode - suuntaisella, katkonaisella harjujaksolla. Muodostuma rajoittuu alaviin moreeni- ja kallioalueiseen sekä soihin. Alueen itäosan pohjoisreuna rajoittuu osin Syrjänjärveen ja eteläreunalla sijaitsee Tervalampi. Harjuaines on tutkitulta osin hiekkaa, paikoin kivistä, paikoin hienoa hiekkaa. Alueen länsikärjessä on toiminnassa oleva maa-ainesten ottoalue. Pohjavesi virtaa alueen poikki kulkevan junaradan itäpuoleisella osuudella muodostuman suunnassa itään. Pohjavesialueen itäpuoliskon keskiosassa on tehty koepumppaus Pumppauksen perusteella pisteeltä voisi ottaa pohjavettä ainakin 200 m 3 /d. Tutkimusten perusteella muodostuma on hydraulisesti yhtenäinen ja vedenjohtavuus hyvä. Vesi pysyi hyvälaatuisena koko tutkimuksen ajan. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on pohjavesialueen rantaosuuksilla, Syrjänjärvi ja Tervalampi, päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Tutkimusten perusteella pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Lähteet: Etelä-Savon ympäristökeskus, Pohjavesitutkimukset Heinäveden kunnan Karhilantaipaleella Heinäveden kunta. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Heinäveden pohjavesiselvitykset Heinäveden kunta.

5 5/10 3. Sompasaari Nykyinen luokka II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Kokonaispinta-ala 0,81 km 2 Muodostumisalueen pinta-ala 0,44 km 2 Akviferityyppi harju, antikliininen (purkava) Uusi luokka 2-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue Sompasaaren pohjavesialue sijaitsee Sompasaaren itäreunalla. Muodostuma rajoittuu Sompasaarenselkään sekä moreenipeitteisiin kalliomäkiin ja peltoihin. Harjuaines on alueen keskiosassa soraa ja ranta-alueilla hienoa hiekkaa ja silttiä. Alueen keskiosassa sijaitsee laaja ja syvä maa-ainesten ottoalue sekä sen eteläpuolella uusi ottoalue. Pohjaveden virtaussuuntaa ei tunneta. Harjanteen länsilaidalla sijaitsee lähde, jonne pohjavesi mahdollisesti ainakin osin aikoinaan purkautunut. Lähteessä ei havaittu maastokäynnillä minkäänlaista virtausta tai pohjavesivaikutteista kasvillisuutta. Pohjavesialueen ranta-alueella ei havaittu lähteitä. Pohjavettä purkautuu oletettavasti järveen ainakin itäreunan vettä läpäisevällä rantavyöhykkeellä. Arvio alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on noin 440 m 3 /d. Arvio perustuu muodostumisalueen pinta-alaan ja imeytymiskertoimeen sekä sadantaan. Pohjavesialueella on rakenteensa puolesta hyvät edellytykset vedenottoon, mutta tarkempia vedenhankintaan liittyviä tutkimuksia alueella ei vielä ole tehty. Pohjavesialueen muodostumisalueen (sisempi raja) raja on Sompasaarenselän rantaosuudella päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Lähteet: Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Heinäveden pohjavesiselvitykset Heinäveden kunta.

6 6/10 4. Suurisärkkä Nykyinen luokka Kokonaispinta-ala Muodostumisalueen pinta-ala Akviferityyppi Uusi luokka II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue 0,76 km 2 0,84 km 2 (laajenee 8 ha) 0,43 km 2 0,51 km 2 (laajenee 8 ha) harju, antikliininen (purkava) 1E-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen Suurisärkän pohjavesialue sijaitsee Heinäveden kunnan läntisessä osassa kulkevalla kaakko-luode - suuntaisella, katkonaisella harjujaksolla. Muodostuma rajautuu moreeni- ja suoalueisiin sekö pienin osin Polvijärveen ja Ala-Monikkoon. Harju-aines on pääosin kivistä hiekkaa. Harjun reunavyöhykkeillä aines on hienompaa; hiekkaa, silttistä hiekkaa ja hiekkamoreenia. Alueen pohjoisosassa on vanhoja soranottoalueita, joista osassa on otettu maa-aineksia pohjaveden pintaan asti. Eteläosa on lähes luonnontilaista harjumaastoa. Pohjavesi purkautuu alueen länsipuoleisella moreeni - hiekka-rinteellä sijaitsevien lähteiden kautta Juoniojärveen. Pohjavettä purkautuu oletettavasti myös ympäröiville suoalueilla ja pohjoispään vesistöihin. Alueelle on rakennettu Heinäveden kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamo. Vedenottolupa saatiin maaliskuussa Vuotuinen vedenottomäärä alueella tulee olemaan noin 300 m 3 /d. Suurisärkän vedenottamo sijaitsee pohjavesialueen keskiosassa, vanhalla maa-ainesten ottoalueella. Pohjavesialue nousee uuden vedenottamon vuoksi luokasta II luokkaan 1. Pohjavesialueen lounaispuoleisella rinteellä sijaitsee lähdevaikutteinen saniais- ja ruohokorpi sekä tihkupintaa. Viereisestä tiestä ja ympärillä tehdyistä harvennushakkuista huolimatta korpi on luonnontilainen. Kasvillisuus on rehevää, meso-eutrofista, ja paikalla kasvaa runsaasti pohjavesivaikutteista lajistoa, mm. velholehteä, mesiangervoa, hiirenporrasta, kilpilehväsammalta ja hetealvesammalta. Kyseessä on pohjavedestä suoraan riippuvainen merkittävä ekosysteemi, joka on metsälain (1093/1996) erityisen tärkeä elinympäristö. Rajausmuutos: Pohjavesialueen rajaus on muutettu alueen eteläosassa todellista harjumuodostumaa vastaavaksi, aiempi rajaus oli maakunnan rajan mukainen. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja (sisempi raja) on Polvijärven ja Ala-Monikon rantaosuuksilla päivitetty vastaamaan Suomen ympäristökeskuksen Ranta10 -paikkatietoaineiston rantaviivaa. Peruste luokitukselle: Pohjavesialueen vettä on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin ja pohjavesialueella sijaitsee sen pohjavedestä suoraan riippuvainen pintavesi- tai maaekosysteemi. Lähteet: Geo-Hydro Oy Koepumppaus Suurisärkällä. Heinäveden kunta. Etelä-Savon ympäristökeskus, Heinäveden Suurisärkän pohjavesitutkimukset Etelä-Savon ympäristökeskus, Pohjavesitutkimukset Heinäveden kunnan Karhilantaipaleella Heinäveden kunta. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Heinäveden pohjavesiselvitykset Heinäveden kunta.

7 7/10 5. Vaalunsärkkä Nykyinen luokka Kokonaispinta-ala Muodostumisalueen pinta-ala Akviferityyppi Uusi luokka II-luokka, vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue 1,21 km 2 1,18 km 2 (pienenee 3 ha) 0,54 km 2 0,64 km 2 (laajenee 10 ha) harju, synkliininen (keräävä) 2E-luokka, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen Vaalunsärkän pohjavesialue sijaitsee Heinäveden kunnan läntisessä osassa kulkevalla kaakko-luode - suuntaisella, katkonaisella harjujaksolla. Muodostuman koillisosa sijaitsee jyrkkien kalliorinteiden välissä, keskiosa rajautuu kallio- ja moreenirinteisiin sekä pieniin suoalueisiin. Muodostuman luoteispäätä ympäröi suo. Harjuaines on hiekkaa, paikoin kivistä, paikoin hienoa hiekkaa. Pohjavesialueen poikki kulkevan Syvänmäentien länsipuoleiselta alueelta on otettu runsaasti maa-aineksia, mutta tien idän puoleinen harjualue on vielä lähes täysin luonnontilainen. Vanhan, suuren maa-ainesten ottoalueen länsipuolella sijaitsee pohjois-etelä-suuntainen kallioalue, joka toimii mahdollisesti vedenjakajana pohjavesialueella. Pohjaveden virtaussuuntia ei tunneta varmasti. Luoteispäädyssä pohjavettä purkautuu ehkä ympäröivälle suoalueelle ja /tai sen ojiin. Tutkitulla kohdalla, alueen keskiosassa pohjavesi virtaa muodostuman suunnassa luoteesta kaakkoon. Pohjavettä purkautuu maastohavaintojen perusteella Valkeisenlampeen sekä Porstuanpohjaan. Arvio alueella muodostuvan pohjaveden määrästä on noin 400 m 3 /d. Arvio perustuu muodostumisalueen pinta-alaan ja imeytymiskertoimeen sekä sadantaan. Kairausten, antoisuuspumppausten ja pohjavesinäytteiden perusteella pohjavesialue soveltuu vedenhankintaan. Alueella ei ole tehty koepumppausta. Pohjavesialueen itäosassa, Porstuanpohjan notkelmassa sijaitsee pohjavesivaikutteinen ruohokorpi. Korpi on luonnontilainen, vaikka alueen läpi kulkee vanha traktorinura. Kaakkoispuolisen rinteen tyvellä on pieni avolähde, josta alkunsa saava lähdenoro virtaa korven läpi. Lisäksi harjumuodostuman reunoilla on myös pohjavesitihkua. Kasvillisuus on rehevää, ja alueella esiintyy runsaana pohjavesivesivaikutteista lajistoa mm. suursaniaisia, mesiangervoa, heterahkasammalta ja kiiltolehväsammalta. Kyseessä on merkittävä, pohjavedestä riippuvainen ekosysteemi. Ruohokorpi on metsälain (1093/1996) erityisen tärkeä elinympäristö, ja avolähde sekä siitä virtaava lähdenoro ovat vesilain (587/2011) suojeltuja vesiluontotyyppejä. Rajausmuutos: Pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajausta on tarkennettu koko pohjavesialueella. Rajausmuutokset perustuvat peruskarttaan 1m (MML) ja 1: maaperäkarttaan (GTK) sekä muodostuman synkliinisellä eli vettä keräävällä osuudella korkeusmalliin 2 m (MML). Peruste luokitukselle: Pohjavesialue soveltuu pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella vedenhankintakäyttöön. Pohjavesialueen vettä voidaan käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Alueelle ei ole kuitenkaan osoitettavissa vedenhankintakäyttöä lähitulevaisuudessa. Pohjavesialueella sijaitsee sen pohjavedestä suoraan riippuvainen pintavesi- tai maaekosysteemi. Lähteet: Etelä-Savon ympäristökeskus, Pohjavesitutkimukset Heinäveden kunnan Karhilantaipaleella Heinäveden kunta. Mikkelin vesi- ja ympäristöpiiri, Heinäveden pohjavesiselvitykset Heinäveden kunta.

8 8/10 Pistemäisten pohjavesialueiden luokitusmuutokset 6. Karvio Nykyinen luokka Kokonaispinta-ala Muodostumisalueen pinta-ala Akviferityyppi Uusi luokka I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue pistemäinen pohjavesialue (kallioporakaivo) kalliopohjavesi 1-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Karvio on pistemäinen pohjavesialue, jolla sijaitsee Huuhinsalon vedenottamo. Kyseessä on kallioporakaivo, joka toimii Heinäveden kunnan vesihuoltolaitoksen varavedenottamona. Kallionpinta on yli 10 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kallioperän kivilaji on kiilleliuske / kiillegneissi / metagrauvakka. Kallioporakaivosta on tehty koepumppaus , jonka perusteella kaivosta voidaan ottaa vettä 150 m 3 /d. Peruste luokitukselle: Pohjavesialueen vettä on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Lähteet: Geokeskus Oy, Huuhinjoen porakaivon koepumppaus. Heinäveden kunta ja Etelä-Savon ympäristökeskus. 7. Leväniemi Nykyinen luokka Kokonaispinta-ala Muodostumisalueen pinta-ala Akviferityyppi Uusi luokka I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue pistemäinen pohjavesialue (kallioporakaivo) kalliopohjavesi 1-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Leväniemi on pistemäinen pohjavesialue, jolla sijaitsee Leväniemen vedenottamo. Kyseessä on kallioporakaivo, joka toimii Heinäveden kunnan vesihuoltolaitoksen vedenottamona. Alueelta otetaan vuosittain vettä m 3 /d. Kallioperän kivilaji on kiillegneissi / metagrauvakka. Peruste luokitukselle: Pohjavesialueen vettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Lähteet: ei tutkimuksia

9 9/10 8. Valamo Nykyinen luokka Kokonaispinta-ala Muodostumisalueen pinta-ala Akviferityyppi Uusi luokka I-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue pistemäinen pohjavesialue (kallioporakaivo) kalliopohjavesi 1-luokka, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Valamo on pistemäinen pohjavesialue, jolla sijaitsee Valamon vedenottamo. Kyseessä on kallioporakaivo, joka toimii Valamon vesiosuuskunnan vedenottamona. Alueelta otetaan vettä noin 25 m 3 /d. Kallioperän kivilaji on tonaliittinen gneissi. Peruste luokitukselle: Pohjavesialueen vettä käytetään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. Lähteet: ei tutkimuksia Mikkelissä, ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristö ja luonnonvarat Ympäristönsuojelun ja vesienkäytön palvelut

10 10/10 Lähteet Peruskarttarasteri 1m, Maanmittauslaitos Korkeusmalli 2m, Maanmittauslaitos Maaperäkartat 1: / 1: / 1: , Geologian tutkimuskeskus Paikkatietoaineisto Ranta 10 - rantaviiva 1: ja uomaverkosto, Suomen ympäristökeskus, 2016 Liitteet, 9 kpl LIITE A. Heinäveden kunnan pohjavesialueet Pohjavesialuekartat: LIITE 1. Polvijärvi A LIITE 2. Soidinkangas LIITE 3. Sompasaari LIITE 4. Suurisärkkä LIITE 5. Vaalunsärkkä Pistemäiset pohjavesialuekartat: LIITE 6. Karvio LIITE 7: Leväniemi LIITE 8. Valamo

11 Luokka 1 2 1E 2E Heinävesi Pohjavesialueet km 1: LIITE A A Harjujärvet, Luokka II Savonlinna, Heinävesi Etelä-Savon ELY-keskus, SYKE Maanmittauslaitos, Esri Finland

12 Pohjavesialueen raja LIITE 1 Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Vettä läpäisevä rantaviiva Pohjaveden paikallinen virtaussuunta Pohjaveden huomattava virtaussuunta POHJAVESIALUEKARTTA / Heinävesi ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Pohjavesialueen numero ja nimi A POLVIJÄRVI Luokka 1 Mittakaava Pvm. Etelä-Savon ELY-keskus, SYKE 1: m

13 Pohjavesialueen raja LIITE 2 Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Vettä läpäisevä rantaviiva Pohjaveden paikallinen virtaussuunta Pohjaveden huomattava virtaussuunta POHJAVESIALUEKARTTA / Heinävesi ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Pohjavesialueen numero ja nimi SOIDINKANGAS Luokka 2 Mittakaava Pvm. Etelä-Savon ELY-keskus, SYKE 1: m

14 Pohjavesialueen raja LIITE 3 Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen raja Vettä läpäisevä rantaviiva Pohjaveden paikallinen virtaussuunta Pohjaveden huomattava virtaussuunta POHJAVESIALUEKARTTA / Heinävesi ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Pohjavesialueen numero ja nimi SOMPASAARI Luokka 2 Mittakaava Pvm. Etelä-Savon ELY-keskus, SYKE 1: m

15 Pohjavesialueen uusi raja LIITE 4 Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen uusi raja Vettä läpäisevä rantaviiva Pohjaveden paikallinen virtaussuunta Pohjaveden huomattava virtaussuunta Pohjavesialueen vanha raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen vanha raja POHJAVESIALUEKARTTA / Heinävesi, Leppävirta ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Pohjavesialueen numero ja nimi SUURISÄRKKÄ Luokka 1E Mittakaava Pvm. Etelä-Savon ELY-keskus, SYKE 1: m

16 Pohjavesialueen uusi raja LIITE 5 Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen uusi raja Vettä läpäisevä rantaviiva Pohjaveden paikallinen virtaussuunta Pohjaveden huomattava virtaussuunta Pohjavesialueen vanha raja Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen vanha raja POHJAVESIALUEKARTTA / Heinävesi ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Pohjavesialueen numero ja nimi VAALUNSÄRKKÄ Luokka 2E Mittakaava Pvm. Etelä-Savon ELY-keskus, SYKE 1: m

17 Kallio- tai porakaivo LIITE 6 POHJAVESIALUEKARTTA / Heinävesi ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Pistemäisen pohjavesialueen numero ja nimi KARVIO Luokka 1 Mittakaava Pvm. Etelä-Savon ELY-keskus, SYKE 1: m

18 Kallio- tai porakaivo LIITE 7 POHJAVESIALUEKARTTA / Heinävesi ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Pistemäisen pohjavesialueen numero ja nimi LEVÄNIEMI Luokka 1 Mittakaava Pvm. Etelä-Savon ELY-keskus, SYKE 1: m

19 Kallio- tai porakaivo LIITE 8 POHJAVESIALUEKARTTA / Heinävesi ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Pistemäisen pohjavesialueen numero ja nimi VALAMO Luokka 1 Mittakaava Pvm. Etelä-Savon ELY-keskus, SYKE 1: m