Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Loimaan kunnan alueella

Transkriptio

1 KUULUTUS VARELY/2628/ Liitteet 1 kpl Kuulutus koskien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksia Loimaan kunnan alueella Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Loimaan kunnan alueella pohjavesialueiden luokitukset ja rajaukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä määrätyn lain (1299/2004) luvun 2a 10 a-d mukaisesti. ELY-keskukset vastaavat pohjavesialueiden kartoituksesta ja luokituksesta sekä pohjavesialuetiedon ylläpidosta. Loimaan kunnan alueella on tarkistettu seitsemän pohjavesialuetta (Taulukko 1). Liitteissä esitellään tarkemmin pohjavesialueiden luokitusten ja rajausten muutokset perusteluineen. Taulukko 1. Loimaan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokitusten muutokset 1-luokka 1-luokka 1E-luokka 2E-luokka Poistetaan Linturahka ( ) Leppikankaanselkä ( ) Hattukuoppa- Leppisuo ( ) Saikku ( ) Mellilänharju ( )* Oripäänkangas ( )* Hevonlinnankukkula ( ) * Pohjavesialueen rajausta muutetaan Nähtävänä pito ja mielipiteiden esittäminen Kuulutus muutoksista pidetään nähtävillä Loimaan kunnan virallisella ilmoitustaululla. Mahdolliset mielipiteet pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutoksista pyydetään toimittamaan viimeistään Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kirjaamoon osoitteella Varsinais-Suomen ELY-keskus, PL 523, Turku tai sähköpostilla kirjaamo.varsinaissuomi@ely-keskus.fi. Kuulemisen jälkeen Varsinais-Suomen ELY-keskus tallettaa tiedot pohjavesialueiden rajoista, luokituksesta ja luokituksen perusteista sekä muista pohjavesialueen ominaisuuksista ympäristöhallinnon tietojärjestelmään. VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS PL TURKU Puhelinvaihde: kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi Käyntiosoite: Itsenäisyydenaukio 2, TURKU Y-tunnus

2 2/2 Lisätietoja asiasta antavat ylitarkastaja Maria Mäkinen (puh ) sekä suunnittelija Hanna Uusitalo (puh ). LIITE Loimaan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

3 LIITE Loimaan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Vesiyksikkö Hanna Uusitalo VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS PL TURKU Puhelinvaihde: Käyntiosoite: Itsenäisyydenaukio 2, TURKU Y-tunnus

4 2/8 Johdanto Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämistä koskevaan lakiin sisällytettiin uusi luku 2 a, joka käsittelee pohjavesialueiden rajaamista ja luokittelua sekä niiden suojelusuunnitelmia. Lakimuutos tuli voimaan ja lakia täydentävä asetus Aiemmin käytössä olleet pohjavesiluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesi-alue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) tullaan korvaamaan uusilla luokilla 1 ja 2. Lisäksi luokka III (muut pohjavesialueet) tullaan poistamaan kokonaan tai luokittelemaan uudelleen luokkiin 1 tai 2. 1-luokkaan kuuluvat alueet ovat vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita, joiden vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m³/vrk tai yli 50 henkilön tarpeisiin. 2-luokkaan luokitellaan muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet, jotka pohjaveden antoisuuden (100m 3 /vrk) ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuvat 1-luokan mukaiseen käyttöön. Lisäksi luokituksessa otetaan huomioon pohjavesistä riippuvaiset maa- ja pintavesiekosysteemit (Eluokka). Luokiteltaessa pohjavesialueita E-luokkaan lähtökohtana on pohjavesialueen kriteerien täyttyminen, minkä lisäksi otetaan huomioon muun lainsäädännön nojalla suojellut pohjavedestä suoraan riippuvaiset merkittävät pintavesi- ja maaekosysteemit. Tärkeää on huomioida, että näiden kohteiden suojelu tapahtuu jo muun lainsäädännön kautta ja E-luokalla on ainoastaan informatiivinen arvo. Pohjavesialueiden hydrogeologiset kuvaukset, veden käyttö ja pohjavesistä riippuvaiset ekosysteemit Saikun ( ) pohjavesialue on pistemäinen pohjavesialue, jossa vanha varavedenottamo on saanut vetensä paksujen pohjavettä suojaavien savikerrosten alla olevista ohuista moreenikerroksista. Varavedenottamo ei ole enää käytössä. Hattukuoppa-Leppisuon ( ) pohjavesialue on osa luode-kaakko suuntaista harjua, joka rajoittuu ympäröiviin soihin ja suopeltoihin. Hattukuopan eteläpuolinen alue on kalliomoreenimaastoa, kun taas muodostuman luoteispää on lohkareista kivistä soraa, jossa on välikerroksina hienoa hiekkaa. Reunaosissa esiintyy ruosteisia hiekkakerroksia. Harjun keskiosan kapeat osat viittaavat karkeaan ainekseen. Kaakkoisosassa aines on tyydyttävästi lajittunutta kivistä soraa. Reunoilla aines on hienommin lajittunutta, moreenimaista kivistä soraa. Muodostumassa on yhtenäinen karkea ydin, jossa pohjavesi virtaa. Tärkein pohjaveden purkauspaikka on Leppijärvi, minkä lisäksi pohjavettä purkautuu ympäröiville suoalueille sekä luoteispäässä sijaitsevasta lähteestä. Alueella ei tällä hetkellä ole käytössä olevia ottamoita.

5 3/8 Hattukuoppa-Leppisuon pohjavesialueella sijaitsee pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä Telkunsuon luonnonsuojelualueella (ESA300193), Natura2000-alueella (FI ) ja soidensuojeluohjelmaan kuuluvalla Leppisuo-Järvensuo-alueella (SSO020057). Kohteiden suojeluperusteina ovat vesilaki ja/tai luonnonsuojelulaki. Leppikankaanselän ( ) pohjavesialue kuuluu Hattukuoppa-Leppisuon tavoin yhtenäiseen luode-kaakko suuntaiseen harjujaksoon. Maalajit vaihtelevat hienosta hiekasta soraan. Ydinosa on hyvin vettä johtavaa lohkareista ja kivistä soraa, jossa on jonkin verran ruosteisuutta. Muodostuman keskiosassa esiintyy paikoin moreenimaista ainesta. Harjun reunaosat koostuvat hienosta hiekasta ja paikoin siltistä. Kerrospaksuus on parhaimmillaan yli 35 metriä. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Pohjavesi purkautuu pääasiassa muodostuman etelärinteessä olevista lähteistä. Harjun luoteispäässä sijaitsee alueen suurin lähde, jonka virtaama on noin 200 m 3 /d. Pohjavettä purkautuu myös ympäröiville soille. Pohjaveden virtausta rajoittavia kalliokynnyksiä ei tutkimusalueella ole havaittu. Alueella on käytössä oleva Metsämaan ottamo. Leppikankaanselän pohjavesialueella sijaitsee pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Suojeltujen alueiden laajuuden, purkautuvan pohjaveden määrän ja lajiston edustavuuden perusteella pohjavedestä riippuvaiset ekosysteemit voidaan luokitella merkittäviksi. Kohteiden suojeluperusteena ovat vesilaki ja metsälaki. Linturahkan ( ) pohjavesialueella sijaitseva muodostuma on kapeaa harjua, joka alueen keskivaiheilla kääntyy kallioperän ruhjevyöhykkeen ohjaamana itään päin. Harjuaines on pääasiassa tasalaatuista hiekkaa. Karkeita vettä hyvin johtavia kerrostumia on vähän. Reunoilla olevilta soilta saattaa imeytyä vettä harjuun ja heikentää pohjaveden laatua. Pohjaveden merkittävimmät purkauspaikat ovat Kettusuo sekä Linturahkan useat lähteet. Pohjavesialueella sijaitsee kaksi käytössä olevaa ottamoa. Mellilänharjun ( ) pohjavesialue kuuluu Oripäänkankaan ja linturahkan mukaiseen yhtenäiseen harjujaksoon. Mellilänharjun alueella kalliokynnykset saattavat katkoa alueen yhtenäisyyttä etenkin alueen eteläosassa. Reunoilla olevilta soilta saattaa imeytyä vettä harjuun, mikä heikentää pohjaveden laatua. Keskiosassa on karkeaa hyvin vettä johtavaa soraa. Etelään päin harjuaines muuttuu hienommaksi. Pohjavesi esiintyy lähellä maanpintaa, mikä johtuu mahdollisesti lähellä pintaa olevasta moreeni- ja kallioalustasta. Selviä pohjaveden purkautumisalueita ei ole, vaan pohjavedet purkautuvat reunoille tihkumalla suoalueelle. Alueen pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Oripäänkankaan ( ) pohjavesialueen pohjoinen osa on syntynyt syvään kallioperän ruhjeeseen, joka jatkuu Virttaankankaalle asti. Kallioperän ruhjevyöhykkeen kautta on ilmeisesti yhteys Virttaankankaalle. Kerrospaksuudet ovat huomattavan suuret, paikoin tavataan yli 70 metriä paksuja hiekka- ja sorakerroksia. Harjun alla olevaa kalliota peittää yleensä moreenikerros.

6 4/8 Suurin osa muodostuvasta pohjavedestä purkautuu Myllylähteestä, osa Virttaan kylän tai Myllylähteen välisen alueen lähteistä ja osa tihkumalla reuna-alueilta. Oripää-Oripää maantien tienoilla olevat kalliot saattavat katkaista osittain yhteyden eteläosaan. Oripäänkankaan eteläinen osa muodostaa Isolähteelle saakka ulottuvan yhtenäisen pohjavesialueen. Aines on hyvin vettä johtavaa soraa ja hiekkaa, paikoin paksuinakin kerroksina. Oripäänkankaan itäpuoliskolla tavataan keskimäärin selvästi paksummat maapeitteet kuin länsipuoliskolla. Reunavyöhykkeillä esiintyy usein hiesu- ja savivaltaisia välikerroksia. Kallionpinta vaihtelee melko suuresti alueella. Harjun länsipuolella Vilvaisten Niittukulmalla on paineellisen pohjaveden alue. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon ja pääpurkautumiskohta on Isolähde. Reuna-alueille tapahtuu vähäistä pohjaveden purkautumista. Pohjaveden pinnan vähäinen gradientti on osoitus laaja-alaisesta muodostumasta, joka on syntynyt hyvin vettä johtavista karkeista kerroksista. Oripäänkankaan pohjavesialueella on käytössä useita ottamoita. Oripäänkankaan Natura 2000-alueella (FI ) sijaitsee pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä, joissa on havaittu kasvavan valtakunnallisesti uhanalaista lähdesaraa (Carex paniculata). Lisäksi alueella sijaitsee muita luonnonsuojelualueita (YSA205720, YSA203734, YSA020478), sekä soiden suojeluohjelmaan lukeutuva alue (SSO020074), jotka ovat riippuvaisia alueen pohjavedestä. Suojeltujen alueiden laajuuden, purkautuvan pohjaveden määrän ja lajiston edustavuuden perusteella pohjavedestä riippuvaiset ekosysteemit voidaan luokitella merkittäviksi. Kohteiden suojeluperusteena on luonnonsuojelulaki. Hevonlinnankukkulan ( ) pohjavesialue sijaitsee muodostumassa, joka on osa II Salpausselältä alkavaa Someron, Kosken, Mellilän ja Oripään kautta Euraan jatkuvaa pitkittäisharjujaksoa. Alueella olevat kallioperän ruhjevyöhykkeet ovat vaikuttaneet harjun syntyyn. Muodostuman keskivaiheilla on erittäin paksuja hiekkakerrostumia, jotka ovat levinneet reunaalueille hiekkakankaiksi. Harjun ydin on karkea. Alueen itäinen osa on osittain omaa pohjavesialuetta, jossa on karkeita suhteellisen ohuita sorakerrostumia. Pohjaveden pinta on keskialuetta korkeammalla. Myös läntisen osan yhteys pääalueeseen, Hevonlinnankukkulaan, saattaa olla vähäinen. Pohjaveden päävirtaussuunta alueella on idästä länteen. Pohjavedet purkautuvat ympäröiville soille ja osaksi savenalaisten vettä johtavien kerroksien kautta laajemmalle ympäristöön. Alue on ainakin paikoin pohjaveden saannin kannalta erinomaista aluetta. Pohjavesialueella sijaitsee kaksi käytössä olevaa ottamoa. Hevonlinnankukkulan pohjavesialueella olevalla luonnonsuojelualueella (ERA231048) sijaitsee pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä, joissa on havaittu kasvavan muun muassa valtakunnallisesti uhanalaista harsosammalta (Trichocolea tomentella). Lisäksi alueella sijaitsee muita pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä, jotka purkautuvan pohjaveden määrän ja lajiston edustavuuden perusteella voidaan luokitella merkittäviksi. Kohteen suojeluperusteina ovat luonnonsuojelulaki ja/tai vesilaki.

7 5/8 Säkylänharju-Virttaankankaan ( ) pohjavesialueelle tehtävät luokka- ja rajausmuutokset ovat olleen kuultavana Säkylän kunnan pohjavesialueiden yhteydessä Pohjavesialue muodostaa luode-kaakko -suuntaisen, noin 20 km pitkän ja 2,5 km leveän sekä metriä korkean selänteen. Muodostuma koostuu miltei kokonaan jäätikön sulamisvesien kerrostamasta harjuaineksesta. Hienojakoisen pintahiekan läpi suotautuva sadevesi kulkeutuu syvemmälle ja kerääntyy karkearakeiseen, hyvin vettä johtavaan ydinosaan suureksi pohjavesivarastoksi. Kaakkoisosa (Virttaankangas-Virkamäenkangas) on jäätikköjoen suulle muodostunut delta. Muodostumistavasta johtuen alueella esiintyy hienolajitteisia välikerroksia ja niiden aiheuttamia orsivesikerroksia. Virttaankangas voidaan jakaa itäiseen ja läntiseen osaan. Itäisen alueen pohjavedet virtaavat kohti Kankaanjärven - Oripäänkankaan välistä harjuydintä ja tätä pitkin kaakkoon. Läntisen alueen pohjavedet virtaavat kohti harjuselänteen eteläpuoleista ydintä ja edelleen poikittaista karkearakeista vyöhykettä pitkin. Itäisen ja läntisen alueen välillä on hydraulinen yhteys. Pohjavedenpinnan korkeus vaihtelee alueella verraten loivapiirteisesti. Säkylänharjun ydinosa sijaitsee melko kapeassa kalliopainanteessa ja se koostuu vettä hyvin johtavista maakerroksista. Etenkin harjun lieveosissa esiintyy paikoin hienolajitteisia välikerroksia ja orsivesikerroksia. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen, jossa pääpurkautuminen tapahtuu Kuninkaanlähteestä. Osa pohjavedestä purkautuu varuskunnan suuntaan sekä suotautuu pohjoispuoleiselle suoalueelle. Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Säkylänharjun Natura 2000-alueella (FI ) sijaitsee pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä, joissa on havaittu kasvavan muun muassa valtakunnallisesti uhanalaista lähdesaraa (Carex paniculata). Alueella sijaitsee myös luonnonsuojelualueita, jotka ovat riippuvaisia alueen pohjavedestä. Näiden lisäksi alueella sijaitsee muita pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä, jotka suojeltujen alueiden laajuuden, purkautuvan pohjaveden määrän ja lajiston edustavuuden perusteella voidaan luokitella merkittäviksi. Kohteiden suojeluperusteina ovat metsälaki, luonnonsuojelulaki ja/tai vesilaki. Koeperän ( ) pohjavesialueelle tehtävät muutokset tullaan kuulemaan Pirkanmaan ELYkeskuksen toimesta. Pohjavesialue on jatkoa Kanteenmaan harjulle. Harjussa on pinnalla noin metrin paksuinen siltti/savi -kerros, jonka alla on tiivis hiekkakerros, jonka alapuolella on vähintään 6 metrin paksuinen sorakerros. Harjun ydinosa on kohtuullisen hyvin lajittunutta kivistä soraa. Pohjoisosassa harjuaineksessa on havaittavissa ohuita ruostepitoisia kerroksia. Aineksen kerrospaksuus on keskimäärin noin 10 metriä. Vesi on tiiviin pintakerroksen vuoksi hapetonta ja siihen on liuennut runsaasti rautaa. Alueen pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä.

8 6/8 Luokka- ja rajausmuutokset Saikun ( ) pohjavesialue poistetaan luokittelusta. Pohjavesialue on pistemäinen, eikä vanha varavedenottamo ole enää käytössä. Hattukuoppa-Leppisuon ( ) pohjavesialue luokitellaan 2E-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavettä ei hyödynnetä tällä hetkellä, mutta antoisuuden ja veden laadun perustella alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Lisäksi pohjavesialue saa e-luokan merkinnän alueella sijaitsevien pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien takia. Alueen rajauksiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Leppikankaanselän ( ) pohjavesialue luokitellaan 1E-luokan pohjavesialueeksi, koska alueen pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Alueen rajauksiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Linturahkan ( ) pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska alueen pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Alueen rajauksiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Mellilänharjun ( ) pohjavesialue luokitellaan 1-luokan pohjavesialueeksi, koska alueen pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen rajaa muutetaan tarkempien maaperäaineistojen perusteella. Oripäänkankaan ( ) pohjavesialue luokitellaan 1E-luokan pohjavesialueeksi, koska alueen pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Oripäänkangas saa lisäksi E-luokan merkinnän, sillä alueella sijaitsee suoraan pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen rajaa muutetaan tarkempien maaperäaineistojen perusteella. Hevonlinnankukkulan ( ) pohjavesialue luokitellaan 1E-luokan pohjavesialueeksi, koska pohjavesialueella sijaitsee käytössä olevia ottamoita. E-luokan pohjavesialueeksi alue luokitellaan Hevonlinnan luonnonsuojelualueella (ERA231048) sijaitsevien pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien takia. Alueen rajauksiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Säkylänharju-Virttaankankaan ( ) pohjavesialue luokitellaan 1E-luokan pohjavesialueeksi, koska pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialueen rajausta laajennetaan pohjoisessa alueen aiempien tutkimusten ja virtausmallien perusteella. Pohjavesialueen varsinaista muodostumisaluetta muutetaan alueen tarkempien maaperäaineistojen perusteella. Pohjavesi saa E-luokan statuksen Säkylänharjun Natura alueen, luonnonsuojelualueiden sekä alueella sijaitsevien merkittävien pohjavesistä riippuvaisten ekosysteemien vuoksi. Pohjavesialue on ollut kuultavana Säkylän kunnan pohjavesialueiden yhteydessä

9 7/8 Koeperän ( ) pohjavesialue luokitellaan 2-luokan pohjavesialueeksi. Pohjavettä ei hyödynnetä tällä hetkellä, mutta antoisuuden ja veden laadun perustella alue soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Alueen rajauksiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Pohjavesialue kuullaan Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta. Taulukko 1. Loimaan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden luokkamuutokset perusteluineen ID Alueen nimi Vanha luokka Uusi luokka Perusteet luokkamuutokselle Perusteet E-luokitukselle Saikku I Poistetaan Pistemäinen pohjavesialue, jossa vanha varavedenottamo ei ole enää käytössä Hattukuoppa- Leppisuo II 2E Pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä, mutta alue soveltuu vedenhankintaan. Alueella sijaitsee merkittäviä pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Suojeluperusteina vesilaki ja/tai luonnonsuojelulaki Leppikankaanselkä I 1E Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien käyttöön Linturahka I 1 Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien käyttöön. Alueella sijaitsee merkittäviä pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Suojeluperusteina vesilaki ja metsälaki Mellilänharju I 1 Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien käyttöön Oripäänkangas I 1 Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien käyttöön Hevonlinnankukkula I 1E Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien käyttöön Säkylänharju- Virttaankangas* I 1E Pohjavettä hyödynnetään yhdyskuntien käyttöön. Alueella sijaitsee pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Suojeluperusteena luonnonsuojelulaki. Alueella sijaitsee merkittäviä pohjavedestä riippuvainen luonnonsuojelualue. Suojeluperusteena luonnonsuojelulaki ja/tai vesilaki. Alueella sijaitsee merkittäviä pohjavedestä riippuvaisia ekosysteemejä. Suojeluperusteina metsälaki, luonnonsuojelulaki ja vesilaki Koenperä** II 2 Pohjavettä ei tällä hetkellä hyödynnetä, mutta alue soveltuu vedenhankintaan. * Pohjavesialue on ollut kuultavana Säkylän kunnan pohjavesialueiden yhteydessä ** Pohjavesialue kuullaan Pirkanmaan ELY-keskuksen toimesta

10 8/8 Taulukko 2. Loimaan kunnan alueella sijaitsevien pohjavesialueiden rajausmuutokset perusteluineen ID Alueen nimi Vanha luokka Uusi luokka Perusteet rajausmuutokselle Mellilänharju I 1 Pohjavesialueen varsinaista muodostumisaluetta muutetaan tarkempien maaperätietojen perusteella Oripäänkangas I 1E Pohjavesialueen varsinaista muodostumisaluetta muutetaan tarkempien maaperätietojen perusteella Säkylänharju- Virttaankangas* I 1E Pohjavesialueen rajaa laajennetaan aiempien tutkimusten ja virtausmallien perusteella. Pohjavesialueen varsinaista muodostumisaluetta muutetaan tarkempien maaperätietojen perusteella. * Pohjavesialue on ollut kuultavana Säkylän kunnan pohjavesialueiden yhteydessä Kirjallisuus Britschgi, R., Rintala, J. ja Puharinen S.-T. Pohjavesialueet opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan. Suomen ympäristökeskus. ( ).Geologian tutkimuskeskus. Maaperäkartta 1:20 000/1: Käytetty 06/2018. LIITTEET Kartta 1. Saikku ( ) Kartta 2. Hattukuoppa-Leppisuo ( ) Kartta 3. Leppikankaanselkä ( ) Kartta 4. Linturahka ( ) Kartta 5. Mellilänharju ( ) Kartta 6. Oripäänkangas ( ) kartta 7. Hevonlinnankukkula ( )

11 Saikku, Poistetaan Pistemäinen pohjavesialue Ü m SYKE, ELY-keskus 11/2018 Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa

12 Hattukuoppa-Leppisuo, E-luokka Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Üm 500 Huom! Vanha rajaus jää voimaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla. SYKE, ELY-keskus 11/2018 Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttalasterin 11/2018 aineistoa

13 Leppikankaanselkä, E-luokka Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Huom! Vanha rajaus jää voimaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla SYKE, ELY-keskus 11/2018 Üm Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa

14 Linturahka, luokka Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Üm 500 Huom! Vanha rajaus jää voimaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla. SYKE, ELY-keskus 11/2018 Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa

15 Ü Varsinaisen muodostumisalueen uusi raja Mellilänharju, luokka Pohjavesialueen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Pohjavesialueiden välinen raja SYKE, ELY-keskus 11/ m Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttalasterin 11/2018 aineistoa

16 Oripäänkangas, Tanskilankangas, Krapuranta, Varsinaisen muodostumisalueen uusi raja Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja 1E-luokka 2-luokka 2-luokka Huom! Vanha rajaus jää voimaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla SYKE, ELY-keskus 11/2018 Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa Üm 1 500

17 Hevonlinnankukkula, E-luokka Pohjavesialueen raja Pohjavesialueiden välinen raja Varsinaisen muodostumisalueen raja Üm 500 Huom! Vanha rajaus jää voimaan, ellei uutta esitystä ole rinnalla. SYKE, ELY-keskus 11/2018 Sisältää Maanmittauslaitoksen Peruskarttarasterin 11/2018 aineistoa