Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Ikaalisten pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Transkriptio

1 Selvitys 1 (11) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Ikaalisten pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueen määritelmä sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin (YSL 5 ) ja pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lakiin vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a lukuun Vesienhoitolakia täsmennettiin pohjavesialueen rajojen määrittämisen ja luokituksen perusteiden osalta valtioneuvoston asetuksella vesienhoidon järjestämisestä lisätyssä 2a luvussa. Pohjavesialueiden luokitus Aiemmin käytössä olleet pohjavesiluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) muuttuivat 1 ja 2 luokkaan. Sen lisäksi käytössä ollut IIIluokka (muut pohjavesialueet) poistui. Pirkanmaalla on ainoastaan I ja II luokan alueita. Pohjavesialueiden luokat kertovat alueen vedenkäytöstä ja suojelutarpeesta. Uuden lainsäädännön mukaan pohjavesialue luokitellaan 1luokkaan, mikäli alueen vettä käytetään tai tullaan käyttämään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /d tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2luokkaan luokitellaan pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella soveltuu vedenhankintaan. Alue kuuluu pääsääntöisesti 2luokkaan, kun siellä muodostuu pohjavettä yli 100 m 3 /d, jos se myös muutoin ominaisuuksiltaan soveltuu vedenhankintaan. Uutena luokitukseen tulee mukaan Eluokka. Eluokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen un pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi tai maain. Uuden lainsäädännön myötä luokkia on nyt viisi; 1, 2, 1E, 2E ja E. Pohjavesialueiden rajaus Pohjavesialueiden rajaus perustuu ainoastaan luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat käytössä kartoitushetkellä. Rajausmuutokset perustuvat uuteen tutkimustietoon. Valtioneuvoston asetuksessa vesien ja merenhoidon järjestämisessä on tarkennettu, että muodostumisalue rajataan kohtaan, jossa maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Suomen ympäristökeskuksen laatimassa ohjeluonnoksessa (Pohjavesialueet määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat) tarkennetaan vielä, että muodostumisalueen maalajin tulee olla vedenjohtavuudeltaan vähintään hienonhiekan tasoa (D50 = >0,060,2). Pohjavesialueen raja määritellään kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Ohjeistuksessa mainitaan riittävän tiiviiksi kerroksiksi mm. yli 3 m paksut savi ja/tai silttikerrostumat (D50 = <0,002 mm). Pohjavesialueiden luokat kertovat alueen vedenkäytöstä ja suojelutarpeesta. Pohjavesialueiden luokista ja rajoista ei tehdä valituskelpoista päätöstä. Pohjavesialueiden rajauksella ja luokituksella ei ole laissa itsenäisiä oikeusvaatimuksia, vaan vaikutukset tulevat aina kuten ympäristösuojelulain kautta. Vaikka pohjavesialueiden rajauksella ei ole välittömiä oikeusvaatimuksia, palvelevat ne välillisesti ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. PIRKANMAAN ELINKEINO, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 297, Tampere Ytunnus kirjaamo.pirkanmaa@elykeskus.fi

2 Selvitys 2 (11) Taulukko 1. Yhteenveto Ikaalisten pohjavesialueiden muutoksista. Rajausmuutos Vanha luokka Uusi luokka Heinistö I 1 Luhalahti I 1 Teikangas Kyllä I 1E Tevaniemi I 1 Vatulanharju A Kyllä I 1E Hulponharju Kyllä II 2E Juhtimäki II 2 Lauttalamminkulma II 2 Vatulanharju B Kyllä II 1E Vatulanharju C Kyllä II 1E Välikylä II 2 Lisätietoa pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta: > Vesi > Vesiensuojelu > Pohjaveden suojelu > Pohjavesialueet > (valitse) Pirkanmaan ELYkeskus Pohjavesialueet määrittäminen, luokitus ja suojelusuunnitelmat, Luonnos, Suomen ympäristökeskus Ritva Britschgi ja Jari Rintala. Laki vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a luku Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 2a luku

3 Selvitys 3 (11) Pohjavesialue Heinistö luokka Heinistön pohjavesialue kuuluu 1luokkaan, koska alueella sijaitsee Heinistön vedenottamo. Ottamolta on mahdollista ottaa enemmän vettä kuin tällä hetkellä otetaan. Pohjavesialue rajautuu koillis ja itäreunasta Kyrösjärveen. Kyrösjärvestä tapahtuu rantaimeytymistä vedenottamolle. Muutoin alue rajautuu hienoaineskerrostumiin. Ei rajausmuutoksia. Muodostuma on koillislounaissuuntainen harju, joka liittyy Vatulanharjuun. Kerrospaksuudet muodostumassa vaihtelevat metrin välillä. Ydinosan aines on kivistä ja hiekkaista soraa. Ydinosan leveys vaihtelee metrin välillä ja kerrospaksuudet metrin välillä. Pintaosaltaan muodostuma on hiekkavaltainen. Pohjavesialuetta ympäröivät savi ja silttikerrokset, jotka nousevat muodostuman reunoille. Pohjavesialueen lounaispuolella alue jatkuu epäyhtenäisenä aina Vatulanharjuun saakka. Pohjavedenpinnan taso on ympäröivää maanpintaa alempana, mutta Kyrösjärven pintaa ylempänä. Suurilla ottomäärillä tapahtuu huomattavaa rantaimeytymistä, joka lisää ottamon antoisuutta. Pohjaveden päävirtaussuunta on koilliseen. Pohjaveden saannin kannalta alue on tyydyttävä. Heinistön vedenottamolta otetaan n. 50 m 3 /d vettä kaivon ylläpitämiseksi. Vesi syötetään verkostoon. Vedenottamolla on lupa ottaa pohjavettä 1500 m 3 /d.

4 Selvitys 4 (11) Pohjavesialue Luhalahti luokka Luhalahden pohjavesialue kuuluu 1luokkaan, koska alueella sijaitsee Luhalahden vesiosuuskunnan vedenottamo, josta otetaan noin 50 m 3 /d. Pohjavesialue rajautuu pohjoisesta Päälampeen, itä ja länsireunoilta moreenija kalliomäkiin ja etelästä tiiviisiin savikerroksiin. Ei rajausmuutoksi. Pohjavesialue on kapea pohjoiseteläsuuntainen lajittuneen aineksen muodostuma, joka kulkee kallioperän painanteessa. Alueen eteläosassa on maaaineksen otto ulottunut pohjavedenpinnan alapuolelle. Aines on hiekkaa ja soraa. Laakson itärinteellä on soraista hiekkaa, joka ei ole aivan täysin lajittunutta, vaan sisältää myös hienoja aineksia. Lajittunutta ainesta on myös laakson pohjalla hienompien maalajien alla. Ottamon eteläpuolella montuissa on pintakerroksena kerroksellista hietaa. Ottamon kohdalla karkeampi aines on 45 metrin syvyydellä. Pohjaveden virtaussuunta on harjun pituussuunnassa kohti etelää ja ympäröiviltä kalliomäiltä kohti harjua. Alue rajoittuu pohjoisessa Päälampeen, jonka pinnan taso +103,9 m on noin 10 m korkeammalla kuin pohjavedenpinta alueen eteläosassa sijaitsevalla vedenottamolla. Alueella on Luhalahden vesiosuuskunnan kaivo, josta vedenotto on ollut vuonna 2016 n. 54 m 3 /d.

5 Selvitys 5 (11) Pohjavesialue Teikangas Eluokka Teikankaan pohjavesialue kuuluu 1Eluokkaan, koska alueelta otetaan yli 10 m 3 /d tai yli 50 henkilön tarpeisiin talousvettä. Alueella on Hämylänperän vesiosuuskunnan kaivo, josta toimitetaan muutama kuutio vettä talouksiin. Sen lisäksi alueen pohjoisosassa oleva ravintola käyttää Teikankaan pohjavettä tarpeisiinsa. Ravintolassa vierailee päivittäin yli 50 henkilöä. Alueen pohjoisosassa on lähteikkö, jossa on merkittävä suoraan pohjavedestä riippuvainen. Pohjavesialue rajautuu pohjois, itä ja eteläosista hiesukerrostumiin, moreeniin ja kallioon. Länsiosasta alue rajautuu soihin ja teollisuusalueeseen. Alueen rajauksen muuttaminen perustuu Vt 3:n parantamisen yhteydessä tehtyyn maatutkaluotaukseen, josta selviää, että pohjavesimuodostuma jatkuu vanhan rajauksen länsipuolelle. Maatutkaluotauksen tuloksista ilmenee myös, ettei muodostumalla ole kallioydintä, niin kuin aikaisemmin on arveltu. Uusi rajaus vastaa paremmin yleistä käsitystä muodostuman hydrogeologisista olosuhteista. Pohjavesialue on muodoltaan harvinainen viuhkamainen, jäätikön reunan eteen, syvään veteen kerrostunut muodostuma. Muodostumassa on savi ja silttikerrosten rajaama kattilamainen rakenne. Kerrospaksuudet vaihtelevat metrin välillä. Pintaosiltaan muodostuma on kivistä soraa ja hiekkaa. Tämän alla on etelään viettäviä hyvin lajittuneen ja pyöristyneen hiekan kerroksia. Muodostuman ydinosassa on kohtalaisesti lajittunutta ja pyöristynyttä tiivistä soraa. Ohuina välikerroksina esiintyy paikoitellen silttiä. Alueen reunaosat ovat etelä ja pohjoisosissa huonosti lajittunutta lähes moreenimaista ainesta. Ympäröivät alueet ovat moreenia ja silttiä. Pohjavedenpinta on selvästi ympäröivää maanpintaa ylempänä ja viettää jyrkähkösti reunoille päin. Pohjavedenpinta on korkeimmillaan alueen keskiosissa tuulivoimalan ympäristössä. Pohjavettä purkautuu pohjois ja eteläreunoilla. Pääpurkauspaikka on pohjavesialueen eteläpuolella oleva Hutrin lähde. Lähteen alueella tapahtuu purkautumista tihkumalla. Pohjaveden saannin kannalta alue on hyvä. Pohjavesialueen pohjoisreunalta purkautuu myös kohtalainen määrä pohjavettä. Hämylänperän vesiosuuskunnan käyttämä pohjavesi on orsivettä. Pohjavesialueen pohjoisreunalla sijaitsee lähteikköalue, joka on suojeltu metsälailla. Alue on luonnontilainen vaikka alueen yläosassa oli tuore metsäkoneen ura ja alueen alalaidasta lähtee kaivettu oja. Alueella on kolme erillistä avolähdettä ja niistä jokaisesta lähtee puro. Sen lisäksi on runsaasti erikokoisia tihkupintoja. Alueella esiintyy paljon pohjavedestä riippuvaista lajistoa. Lähteikköalue edustaa luonnontilaista tai luonnontilaisen kaltaista suoraan pohjavedestä riippuvaista merkittävää ä. Alueella on Hämylänperän vesisosuuskunnan kaivo, josta toimitetaan vettä 3 talouteen ja 3 kesämökkiin. Alueen pohjoisosassa on TeiTuvan kaivo, josta otetaan vettä 7,5 m 3 /d. TeiTuvan ravintolassa on kävijöitä päivittäin Rajausmuutos perustuu Vt3 parantaminen välillä Ikaalisen etl Teikangas tiesuunnitelma; Hankkeen pohjavesivaikutukset Teikankaan ja Heinistön Iluokan pohjavesialueilla.

6 Selvitys 6 (11) Pohjavesialue Tevaniemi luokka Alueen kuuluu 1luokkaan, koska Tevaniemen vedenottamo on käytössä. Pohjoisessa pohjavesialue rajautuu jokeen ja etelässä kalliokynnykseen. Harjun itä ja länsipuolella alue rajautuu moreeniin, hienoaineskerrostumiin ja suohon. Ei rajausmuutoksia. Pohjavesialue on osa koillislounaissuuntaista harjujaksoa, joka alkaa Kyrösjärveltä ja ulottuu Kihniön pohjoispuolelle. Harjujakson eteläosa, Kasittulankangas on muodostunut pääasiassa kalliokohouman päälle. Pohjoisempana harju jatkuu kapeana ja matalana selänteenä. Suvilammenkallioiden kohdalla harju on levinnyt luoteeseen. Vuohenojan eteläpuolinen osa on yhtenäinen selänne, mutta pohjoispuolella se on näkyvissä kumpareina. Harjun aines on pääasiassa soraista hiekkaa. Reunaalueilla on pintaosissa paikoin hienoa hiekkaa. Kasittulankankaan pohjoisosassa, kankaan ja harjun liittymäkohdassa, on kairausten mukaan ainesta n. 16 metriä. Vuohenojan pohjoispuolella sora ja hiekkakerrostumat ovat ohuita. Suvilammenkallion kohdalla on harjussa tiiviimpi osa, koska pohjaveden pintojen ero n. 8 metriä. Pohjaveden virtaussuunta on Vuohenojan eteläpuolella pohjoisesta etelään. Pohjavettä purkautuu harjun länsireunalta Kortenevalle. Kanasnevan viereiselle kannakselle pohjavettä virtaa sekä etelästä että pohjoisesta. Pohjavettä purkautuu pellolla lähteestä. Vuohenojan vedenottokaivon kohdalla luonnollinen virtaussuunta on pohjoisluoteesta. Koepumppauksen vaikutuksesta pohjavettä virtasi paikalle myös lounaasta. Vuosina 2015 ja 2016 vedenottamolta otettiin vettä 220 m 3 /d ja 230 m 3 /.d

7 Selvitys 7 (11) Pohjavesialue Vatulanharju Eluokka Pohjavesialueen luokaksi tulee 1E, koska alueella on Ikaalisten veden vedenottamo, josta otetaan 1800 m 3 /d (vuonna 2016). Sen lisäksi alueella on useita pienempiä kaivoja, joista toimitetaan vettä muutamiin lähialueen talouksiin. Vatulanharju rajautuu lievehiekkoihin ja hienoaineskerrostumiin. Vatulanharjun pohjavesialueen sisäiset osaaluerajat A, B ja C poistetaan, koska osaaluerajoja ei ole enää ohjeistuksessa mukana. Osaaluerajat eivät ole perustuneet geologisiin pohjaveden virtausta estäviin kalliokynnyksiin vaan ne ovat olleet vedenottoon perustuvia. Alue rajautuu nyt geologisena kokonaisuutena. Pohjavesialueeseen kuuluvat koko Vatulanharju sekä osa Ulvaanharjusta. Pohjavesialue on osa Hämeenkankaan jatketta, joka on jäätikön reunaan muodostunut reunamuodostuma. Toisaalta muodostuman rakenne ja soravaltaisen aineksen levinneisyys osoittavat, että muodostuman varhaisessa kehitysvaiheessa aineksen kulkeutumista on tapahtunut myös jäätikön reunan suunnassa. Muodostuman rakenteen epäsymmetrisyys näkyvät sen pohjoisreunalla, johon yhdistyy ns. syöttäviä harjuja. Harjannemainen maasto ja maaston jyrkkä reuna myös etelärinteen puolella osoittavat, että reunamuodostuman syntyessä on myös sen eteläpuolella ollut jäätikön kieleke. Seismisten luotausten perusteella Vatulanharjun kohdalla kerrospaksuus on yli 110 metriä. Aines on alueella hiekkaasoraa. Selännemäisillä alueilla aines on soravaltaista ja paikoin on pintakivisyyttä. Kairausten perusteella lajittuneen aineksen välissä on moreenikerroksia, jotka ovat vettä huonosti läpäiseviä. Aluetta ympäröivät maaalueet ovat hienoainesta ja pinnalta soistuneita. Seismisen tulkinnan mukaan kallionpinta nousee paikoitellen pohjaveden pinnan yläpuolelle mutta eivät muodosta pohjaveden virtausta estäviä kalliokynnyksiä. Kalliokynnykset sijaitsevat harjuytimen kohdalla ja sen suuntaisesti ja saattavat myös indikoida hyvin karkeaa harjuydintä. Pohjaveden virtaussuunta on muodostuman poikki lounaasta koilliseen. Harjun ytimessä pohjaveden virtaus jakaantuu Ulvaansuon kohdalla. Ulvaansuon kohdalta pohjavettä virtaa sekä luoteeseen että kaakkoon. Pohjaveden purkautuminen näyttää tapahtuvan pohjoisreunalla olevien pienten ns. syöttöharjujen kautta (Hopun lähde, Ilomäen lähteet, Kivistön lähde, Munavatin lähde, Lohilähde ja Lehmilähde). Vatulanharjun reunaalueella esiintyy orsivettä moreenikerroksen päällä. Orsivesi purkautuu pohjoisreunan lähteistä. On mahdollista, että pohjavettä virtaa Vatulanharjun ja Ulvaanharjun välisen pohjavesialuerajan yli. Alueen pohjoisreunalla on seitsemän (7) suoraan pohjavedestä riippuvaista merkittävää ä, joiden perusteella alue saa Emerkinnän. Ikaalisten vesi ottaa alueelta noin 1800 m 3 /d vettä ja lupa on myönnetty 2800 m 3 /d.

8 Selvitys 8 (11) Pohjavesialue Hulponharju Eluokka Alue kuuluu 2luokkaan, koska alueelle ei ole suunnitteilla vedenottoa, eikä sieltä oteta vettä tällä hetkellä. Alue soveltuu kuitenkin antoisuutensa perusteella yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialue rajautuu pohjois ja itäosistaan suohon, lännestä kallioon ja moreeniin ja eteläosistaan suohon sekä moreeniin. Pohjavesialueen rajausta muutetaan hieman alueen eteläosista vastaamaan paremmin pohjaveden virtauksia. Eteläosan lähteestä purkautuu kohtalainen määrä pohjavettä, joten hyvin vettä johtavat kerrostumat jatkuvat sinne saakka. Hulponharju on deltamainen hiekka soramuodostuma. Aines on pääasiassa hienoa hiekkaa ja hiekkaa. Välikerroksina voi olla silttiä, moreenia ja soraa. Aines on koillispäässä huonommin lajittunutta. Suurin kerrospaksuus on lounaisosassa, 40,8 m. Kallionpinta on korkeimmillaan länsiosassa ja laskee alemmaksi itään päin mentäessä. Pohjavedenpinta on keskiosassa noin 20 metrin syvyydellä. Pinnalla on rantakerrostuma, joka on löyhää ja ehkä jossain määrin veden käsittelemää hiekkamoreenia. Rantakerrostuman paksuus on noin metrin. Muodostuman pohjoisrinteellä on rantavallit korkeuksilla +150m ja +160 m. Pohjavettä purkautuu aluetta ympäröiville soille sekä harjun eteläpäässä lähteestä. Alueen eteläosissa oleva lähde on suoraan pohjavedestä riippuvainen merkittävä. Lähdealue sijaitsee rinteen alalaidassa. Alueella on erittäin upottavia tihkupintoja. Osa tihkupinnoille purkautuvista vesistä kerääntyy altaaksi. Tihkupintojen reunoilta lähtee kaivetut ojat, joista toinen vaikuttaa tihkupinnan luonnontilaan. Sen sijaan ojien välissä on luonnontilaista tihkupintaa. Ei vedenottoa eikä suunnitelmia.

9 Selvitys 9 (11) Pohjavesialue Juhtimäki luokka Pohjavesialue kuuluu 2luokkaan eli se on vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Alueelle ei ole suunnitteilla vedenottoa. Pohjavesialue rajautuu etelästä Petäjäjärveen, lännestä Särkijärven ja Petäjäjärven väliseen jokeen ja idästä moreenimuodostumiin. Ei rajausmuutoksia. Alue on pohjoiseteläsuuntainen kallioperän murroslaaksossa sijaitseva harju. Muodostuma on kohtalaisen kapea ja selännemäinen. Aines on huonosti pyöristynyttä ja kohtalaisesti lajittunutta hiekkaa ja soraa. Muodostuman eteläosassa lajittuneita aineksia on noin 12 metriä. Paikoin pinnalla on hienoa ainesta eli hietaa ja hiesua. Maaainesten ottoalueilla kallio on lähellä pintaa. Pohjaveden virtaussuunta on harjun pitkittäissuunnassa kohti etelää. Koepumppausten perusteella alueelta olisi saatavissa 90 m 3 /d mutta tällä hetkellä alueelle ei ole suunnitteilla vedenottoa.

10 Selvitys 10 (11) Pohjavesialue Lauttalamminkulma B 2luokka Pohjavesialue kuuluu 2luokaan, koska alueen vettä ei oteta yli 10 m 3 /d tai yli 50 henkilön tarpeisiin. Ruupanperän vesiosuuskuntaan on liittynyt henkilöä ja kaksi karjatilaa. Vedenottomääriä ei ole seurattu. Pohjavesialue rajautuu etelä ja pohjoispäästä kalliokynnyksiin sekä itä ja länsireunoilta soihin ja turvetuotantoalueisiin. Ei rajausmuutoksia. Lauttalamminkulman pohjavesialue on osa harjujaksoa, joka alkaa Hämeenkankaalta ja jatkuu Parkanon suuntaan. Harju on loivapiirteinen ja monin paikon tasoittunut kankaaksi. Maaaines on hiekkaa ja soraa, paikoin välikerroksina on silttiä. Maapeitteen paksuus on suurimmillaan noin 15 metriä. Pohjavesialue rajautuu pohjoispäästä kalliokynnykseen. Eteläpäässä on varsin korkealla oleva kallioalue. Pohjaveden päävirtaussuunta on pohjoisesta etelään. Pohjavettä purkautuu länsipuolisille soille ja Ruupanperän lähteestä. Eteläosassa pohjavesi purkautuu länsipuolisille suoalueille. Ruupanperän vesiosuuskunta toimittaa vettä 24 talouteen, joista kaksi on karjatiloja.

11 Selvitys 11 (11) Pohjavesialue Välikylä A 2luokka Alue kuuluu 2luokkaan, koska alueelta ei ole vedenottoa ja se soveltuu yhdyskuntien vedenhankintaan. Pohjavesialue rajautuu eteläpäässä kalliokynnykseen, joka erottaa Välikylän pohjavesialueen Lauttalamminkulman pohjavesialueesta. Muutoin alue rajautuu moreeniin, hienoaineskerrostumiin ja kalliomäkiin. Ei rajausmuutoksia. Pohjavesialue on osa pohjoiseteläsuuntaista harjua, joka alkaa Hämeenkankaalta ja jatkuu pitkälle kohti pohjoista aina Parkanon puolelle. Harju on loivapiirteinen. Pohjavesialue rajoittuu sekä pohjois että eteläpäästään kalliokynnyksiin. Lisäksi kalliokynnys on Ahvenlammen pohjoispään koillispuolella. Kalliokynnys ei estä kokonaan pohjaveden virtausta. Maaaines on hiekkaa ja soraa. Kerrospaksuus on Kuusijoen pohjoispuolella noin 10 m ja Ahvenlammen eteläpään kohdalla noin 12 m. Pohjoisosassa pohjavesi virtaa sekä pohjoisesta että etelästä kohti Kuusijoen laaksoa. Ahvenlammen kohdalla olevasta pohjavesialtaasta pohjavesi purkautuu Ahvenlampeen. Alueelta purkautuu pohjavettä Kuusijokeen sekä pohjoisettä eteläpuolelta. Koepumppausten perusteella Kuusijoen eteläpuolelta on saatavissa m 3 /d vettä. Pohjavesialueet, joiden "muu sijaintikunta" on Ikaalinen kuullaan pääsijaintikunnan kuulemisen yhteydessä. Lauttakankaan ja Hämeenkankaan pääsijaintikunta on Jämijärvi. Alueet kuullaan Jämijärven kuulemisen yhteydessä VarsinaisSuomen ELYkeskuksen kuuluttamana. Ulvaanharju B:n pääsijaintikunta on Hämeenkyrö ja alue kuullaan Hämeenkyrön kuulemisen yhteydessä. Seitsemisharju B:n ja Hiittenhautakankaan pääsijaintikunta on Ylöjärvi ja alueet kuullaan Ylöjärven kuulemisen yhteydessä. Lapinneva etelän sekä LapinnevaLapiolahden pääsijaintikunta on Parkano ja alueet kuullaan samanaikaisesti Ikaalisten kunnan kanssa. LIITTEET Karttaaineisto kaikkien pohjavesialueiden osalta, josta käy ilmi alueen rajaus ja, jos kyse on muutoksesta, eroavaisuus aikaisempaan rajaukseen punaisella rajauksella Vt3 parantaminen välillä Ikaalisen etl Teikangas tiesuunnitelma; Hankkeen pohjavesivaikutukset Teikankaan ja Heinistön Iluokan pohjavesialueilla.