Opetus- ja kulttuuriministeriön NUPO-tiedote
|
|
- Jorma Salo
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SISÄLTÖ Ministeriössä mietittyä Uusi vuosi ja uudet kujeet / 41 OKM Nuorisoalan järjestöille avustuksina 15,5 miljoonaa euroa / 42 Nuorten aikuisten osaamisohjelma jatkuu / 42 Vihapuheen ehkäisyyn nuorisotyössä yli euroa / 43 Perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 17 miljoonaa / 43 Vuoden alun muutoksia opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla / 44 PISA 2015: Suomalaisnuoret edelleen huipulla, pudotuksesta huolimatta / 44 THL Uusi tutkimus arvioi rahapelijärjestelmän uudistumisen seurauksia / 47 Sijoitettujen lasten ja nuorten määrä väheni vuonna 2015 / 47 TOIMITUS Anna Tiitinen anna.tiitinen@alli.fi p TOIMITUSKUNTA Opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja viestintäyksiköt MINISTERIÖSSÄ MIETITTYÄ Uusi vuosi ja uudet kujeet Tämä otsikon mukainen vanha sanonta pätee paitsi uuteen nuorisolakiin, myös allekirjoittaneeseen henkilökohtaisesti. Viime vuoden lopussa jätin Brysselin hektisen elämän taakseni ja palasin kotimaahani aloittaen uutena pääsihteerinä arviointi- ja avustustoimikunnassa. Matka-aika kotiin Jyväskylään lyheni tuntuvasti, mutta myös Helsinki on näyttäytynyt uudessa valossa ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen. Omaa kulttuurishokkia olenkin kerennyt elämään kuukauden verran. Uusi nuorisolaki ei onneksi minulle eikä toivottavasti monelle muullekaan ole shokkia aiheuttanut, ja onneksi sen sisältöä on tämänkin lehden sivuilla ruodittu ansiokkaasti jo useamman kerran. Uuden nuorisolain myötä arviointi- ja avustustoimikunnan tehtäviin on tullut mukaan nuorisoalan järjestöjen lisäksi valtakunnalliset nuorisoalan osaamiskeskukset. Nuorisolain 7 :n pykälän mukaisesti toimikunta antaa lausunnon osaamiskeskusten valtionapukelpoisuudesta ja tekee esityksen valtionavustusten jaosta. Samat tehtävät pätevät myös nuorisoalan järjestöjen suhteen. Näihin sisältyvät kaikki vanhan lain mukaiset nuoriso-, nuorisotyön palvelu- ja nuorisotyötä tekevät järjestöt. Näiden tukipotti tullee pysymään aiempien vuosien tasolla. Osaamiskeskuksille osoitetaan oma määräraha, ja parhaillaan työstettävässä valtakunnallisessa nuorisotyön ja -politiikan ohjelmassa asetetaan suuntaviivoja osaamiskeskusten hyväksymiselle ja avustamiselle. Toimikunta tarkastelee osaltaan valtionapukelpoisuuksia tänä vuonna niin nuorisoalan järjestöjen kuin osaamiskeskusten osalta. Kuten nuorisolain 23 :ssä todetaan: Ministeriö voi peruuttaa valtakunnallisen nuorisoalan järjestön valtionapukelpoisuuden, jos järjestön toiminta ei yhtäjaksoisesti kahtena vuonna täytä laissa tai tämän lain nokalla säädettyjä valtionapukelpoisuuden edellytyksiä. Arviointi- ja avustustoimikunta pitää tärkeänä sitä, että valtionapukelpoisuuskäsittely on mahdollisimman läpinäkyvä ja että jokaisella järjestöllä on mahdollisuus tulla kuulluksi prosessin aikana. Panostamme erityisesti viestintään ja siihen, että avoimiin kysymyksiin vastataan tyhjentävästi. Samalla uudistamme askel askeleelta avustusjärjestelmäämme. Siirrymme tänä vuonna sähköiseen asiointipalveluun, jonka kautta hakemukset vuodelle 2018 tullaan jättämään. Aluksi muutos on hyvin pieni, 41
2 Panostamme erityisesti viestintään. sillä joudumme jatkamaan vanhojen exceliin pohjautuvien lomakkeiden käyttöä. Pyrimme kuitenkin keventämään prosessia ja erottelemaan epäolennaiset kysymykset melko laajaksi paisuneesta hakemuksesta. Toivottavasti tulevaisuudessa pääsemme myös kokonaan sähköiseen järjestelmään, jonka käyttö palvelee niin hakijaa kuin myös hakemusten käsittelijöitä. ***** Uutena työntekijänä vie oman aikansa tottua talon tavoille ; toisaalta ajan myötä hahmottaa paremmin niin toimivimmat käytännöt kuin asiat, joissa olisi varaa petrata. Kuten läpi valtiohallinnon, myös OKM:ssä viestinnän merkitykseen on kiinnitetty huomiota. Siinä missä uudet nettisivut tulevat palvelemaan monipuolisesti eri käyttäjiä, on arviointi- ja avustustoimikunnan tarkoituksena lanseerata uutiskirje sidosryhmille. Tämän kautta ajantasainen tieto siirtyy suoraan ministeriöstä esimerkiksi valtionavustuksia hakeville nuorisoalan järjestöille ja osaamiskeskuksille. Joonas Könttä Kirjoittaja toimii pääsihteerinä opetus- ja kulttuuriministeriön avustus- ja arviointitoimikunnassa. OKM Nuorisoalan järjestöille avustuksina 15,5 miljoonaa euroa Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on myöntänyt vuosiavustuksina nuoriso-, nuorisotyön palvelu- ja nuorisotyötä tekeville järjestöille tämän vuoden toimintaan yhteensä 15,5 miljoonaa euroa. Avustukset myönnetään Veikkauksen tuotosta. Ministeri Grahn-Laasosen päätös on arviointi- ja avustustoimikunnan tekemän esityksen mukainen. Valtakunnallisille nuorisojärjestöille ja nuorisotyön palvelujärjestöille myönnettiin euroa. Avustusta myönnettiin 66 järjestölle tai yhteisölle. 53:lle valtakunnallista nuorisotyötä tekevälle järjestölle ja yhteisölle myönnettiin yhteensä euroa. Valtakunnallisien nuorisotyötä tekevien järjestöjen toiminnasta ainakin osa on nuorisotyötä ja niiden tekemä nuorisotyö on laajuudeltaan verrattavissa valtakunnallisten nuorisojärjestöjen toimintaan. Valtakunnallisista nuorisojärjestöistä ja nuorison palvelujärjestöistä suurimman avustuksen sai Suomen partiolaiset, euroa. Valtakunnallista nuorisotyötä tekevistä järjestöistä puolestaan suurimman sai Suomen Nuorisoseurat ry, 1,1 miljoonaa euroa. Järjestöjen saamat avustukset ovat harkinnanvaraisia, ja ne myönnetään tulosperusteisesti. Arviointi tehdään suunnitellun ja toteutuneen toiminnan perusteella. Tulosperusteita ovat toiminnan laajuus, vaikuttavuus, alueellinen kattavuus, taloudellisuus ja avustuksen tarve. Ajankohtaista yhteiskunnallista merkitystä arvioitaessa otetaan huomioon järjestön aktiivisuus yhteiskunnallisissa asioissa sekä nuorten sosiaalisessa vahvistamisessa. Myönnetyt avustukset: Nuoriso/nuorisotyon_avustukset/ ylitarkastaja Marja N. Pulkkinen, puh arviointi- ja avustustoimikunnan pääsihteeri Joonas Könttä, puh Nuorten aikuisten osaamisohjelma jatkuu Nuorten aikuisten osaamisohjelma sai 10 miljoonaa euroa lisärahoitusta vuodelle Samalla vuosina toimineelle ohjelmalle myönnettiin jatkoaikaa uusien opiskelijoiden ottamiseksi vuoden 2017 loppuun. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa vuotiaiden, pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten on mahdollisuus suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai ammatillinen perustutkinto. Lisärahan jälkeen ohjelmaan on käytettävissä 26,6 miljoonaa euroa vuonna Rahoitusta riittää kaikille jatkaville opiskelijoille, jonka lisäksi koulutusta voidaan tarjota noin 1200 uudelle opiskelijalle. Kohderyhmään kuuluu noin henkilöä. Tutkinnon voi suorittaa joko oppilaitosmuotoisena tai oppisopimuskoulutuksena. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on Suomessa huolestuttavan korkea. Uudet koulutuspaikat suunnataan nuorille aikuisille, ja tavoitteena on tutkinnon suorittaminen ja työllistyminen. Koulutus on myös parasta syrjäytymisen vastaista työtä, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. 42
3 Koulutus on parasta syrjäytymisen vastaista työtä. Lisärahoitus jaetaan valtionavustuksina koulutuksen järjestäjille. Avustusta sai yhteensä 42 koulutuksen järjestäjää, jotka ovat järjestäneet osaamisohjelmaan kuuluvaa koulutusta jo aiemmin. Osaamisohjelman onnistumisen edellytyksenä on opiskelun houkuttelevuuden parantaminen ja opintojen ja tutkintojen henkilökohtaistaminen niille nuorille aikuisille, joilla on taustallaan opintojen keskeyttämistä. Ohjelman kautta koulutuspaikan saaneet opiskelijat ovat kyselyissä nostaneet koulutusten tärkeimmäksi sivutuotteeksi yhteiskunnallisen osallisuuden tunteen kasvun. Myönnetyt avustukset: Koulutus/koulutuspolitiikka/avustukset/ projektisuunnittelija Erno Hyvönen, puh (oppilaitosmuotoisen koulutuksen osalta) opetusneuvos Mari Pastila-Eklund, puh (oppisopimuskoulutuksen osalta) Vihapuheen ehkäisyyn nuorisotyössä yli euroa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt euroa 14 hankkeelle, joissa ehkäistään vihapuhetta ja edistetään yhdenvertaisuutta kuntien nuorisotyössä. Avustuksilla toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelmaa vihapuheen ja rasismin torjumiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi. Yhteiskunnassamme kovat asenteet ja suoranainen vihapuhe ovat lisääntyneet. Aggressiivinen meuhaaminen netissä, kaduilla ja arkipäiväisissä kohtaamisissa on tullut yleiseksi. Tällaisessa ilmapiirissä on entistä tärkeämpää puolustaa yhteisiä eurooppalaisia arvoja: vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta. Emme saa antaa periksi pelolle ja painostukselle, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Kuntien nuorisotyön keinoin voidaan tehdä paljon sen eteen, että nuorista kasvaa avarakatseisia ja välittäviä aikuisia. Lisäämällä eri ryhmien vuorovaikutusta vihapuheesta vapaassa ympäristössä voidaan lisätä ymmärrystä ja vähentää ennakkoluuloja, jatkaa ministeri. Avustetuissa hankkeissa tullaan järjestämään ohjattua toimintaa ja kohtaamisia eri ryhmiin kuuluvien nuorten välillä, sekä antamaan nuorille valmiuksia keskustella yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksista mm. tapahtumien ja kampanjoiden kautta. Hankkeissa tehdään yhteistyötä mm. koulujen, järjestöjen ja turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten kanssa sekä hyödynnetään Euroopan neuvoston Ei vihapuheelle -nuorisokampanjan materiaalia. Nuoret itse ovat tiiviisti mukana toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Myönnetyt avustukset: Nuoriso/nuorisotyon_avustukset/ Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma: toimintaohjelma.html ylitarkastaja Emma Kuusi, puh Perusopetuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 17 miljoonaa Opetus- ja kulttuuriministeriö julisti haettavaksi euroa valtion erityisavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin ja esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen vuosille Valtionavustuksen tavoitteena on vahvistaa koulutuksellista tasa-arvoa ja erityisopetuksen laatua tukemalla opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia palkata ensisijaisesti opettajia samanaikaisopettajuuteen, ryhmien jakamiseen tai jakotunteihin sekä koulunkäyntiavustajia. Valtionavustuksilla tuetaan haasteellisilla alueilla toimivien koulujen toimintaedellytyksiä. Laadukas perusopetus kuuluu jokaiselle lapselle ja nuorelle taustasta riippumatta. Jokaisen vanhemman on voitava luottaa siihen, että kodin lähikoulu on hyvä koulu omalle lapselle. Siksi avustuksilla tuetaan haastavammilla alueilla toimivia kouluja palkkaamalla lisää opettajia ja koulunkäyntiavustajia tukemaan oppimista. Siten opettajalla on enemmän aikaa niille lapsille, jotka tarvitsevat tukea koulutiellään, toteaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Avustus myönnetään opetuksen järjestäjälle koulukohtaisesti, koulukohtaisten indikaattorien perusteella, käy- 43
4 Emme saa antaa periksi pelolle ja painostukselle. tettäväksi kouluihin ja koulujen toiminta-alueilla toimiviin päiväkotien esiopetusryhmiin. Avustusta myönnetään opetuksen järjestäjälle koulukohtaisesti seuraavien indikaattoreiden perusteella: vuotiaiden vain perusasteen suorittaneiden osuus ikäluokasta, työttömyysaste ja vieraskielisten osuus. Erityisavustus tulee kohdentaa kouluille ja koulujen toiminta-alueilla toimiville päiväkotien esiopetusryhmille, joiden toiminta-alueella ylittyy vähintään yksi kolmen indikaattorin kansallisesta keskiarvosta. ylitarkastaja Maria Edel, puh koulutuspolitiikka/avustukset/ Vuoden alun muutoksia opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla Opetushallituksesta ja CIMO:sta uusi virasto Opetushallitus ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO yhdistyivät uudeksi virastoksi. Yhdistäminen on osa hallitusohjelmassa mainittua keskushallinnon virastorakenteen uudistamista. Lue lisää: Ophjacimo.html Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen sääntelyä kevennetään Koulujen ja oppilaitosten työrauhan ylläpitämiseen liittyviä keinoja lisätään sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin liittyviä velvoitteita tehostetaan. Kuraattorin kelpoisuuden saavuttamista helpotetaan. Lue lisää: saantely.html Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin muutoksia Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia muutetaan. Ammatilliseen peruskoulutukseen kohdennetaan 190 miljoonan euron määrärahan säästö vuodesta 2017 lukien. Kilpailukykysopimuksen mukaista lomarahojen väliaikaista alentamista vastaava vaikutus huomioidaan vuosien lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen, taiteen perusopetuksen, vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitusta laskettaessa. Lue lisää: rahoituslaki.html Uusi nuorisolaki voimaan Laki vahvistaa nuorten osallisuutta, vaikuttamista ja kuulemista. Laissa nuorilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaita. Laki selkeyttää valtion ja kunnan vastuuta. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan johdosta valtionhallinnossa. Nuorisotoimi pysyy kunnan tehtävänä. Laissa säädetään myös uudesta valtakunnallisesta nuorisotyön ja -politiikan ohjelmasta, joka olisi valtion nuorisotyön ja -politiikan keskeinen suunnittelun ja ohjauksen väline. Valtioneuvosto hyväksyy ohjelman joka neljäs vuosi. Lue lisää: HE_uusi_nuorisolaki.html Yleisiä kirjastoja koskeva kirjastolaki uudistuu Perustuslain turvaamat kielelliset ja kulttuuriset oikeudet ovat kirjastolain lähtökohtana. Yleiset kirjastot säilyvät maksuttomina perus- ja lähipalveluina. Yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen on edelleen kunnan tehtävä. Kirjaston omien aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen sekä ohjaus ja neuvonta on maksutonta. Kunta voi periä myöhässä palautetuista aineistoista, varatun aineiston noutamatta jättämisestä ja muista suoritteista kohtuullisen maksun. Kirjastolakiin on lisätty säännökset kirjaston käyttäjän velvollisuuksista, lainauskiellosta ja kirjaston käyttökiellosta. Lue lisää: kirjastolaki.html PISA 2015: Suomalaisnuoret edelleen huipulla, pudotuksesta huolimatta OECD:n osaamistuloksia mittaavassa PISA-tutkimuksessa vuoden 2015 pääalueena oli luonnontiede. Kolmen vuoden välein julkaistavassa tutkimuksessa suomalaisten 15-vuotiaiden luonnontieteiden osaaminen oli OECD-maiden kolmanneksi parasta. Lukutaidossa suomalaisnuoret ovat 44
5 Laadukas perusopetus kuuluu jokaiselle lapselle ja nuorelle taustasta riippumatta. Luonnontieteet eivät motivoi Tutkimuksesta ilmenee, että luonnontieteissä heikosti menestyvien oppilaiden määrä kasvaa ja huippujen määrä laskee erityisesti poikien osalta ja alueellinen tasa-arvo heikkenee. Luonnontieteitä heikosti osaavien suomalaisnuorten osuus on miltei kolminkertaistunut ja huippuosaajien määrä on vähentynyt liki kolmanneksella. Peräti 65 prosenttia luonnontieteiden heikoista osaajista hallitsee heikosti myös matematiikkaa ja lukutaitoa. Heistä noin 2/3 on poikia, toteaa yliopistotutkija Jouni Vettenranta. Tyttöjen ja poikien tasoero kasvaa ja oli Suomessa OE- CD:n suurin, 19 pistettä tyttöjen hyväksi. Suomen tytöt olivat kaikkien maiden tyttöjen vertailussa toiseksi parhaita Singaporen tyttöjen jälkeen. Poikien välisessä vertailussa Suomen pojat sijoittuivat kymmenenneksi. Suomi oli ainoa maa, jossa erinomaisesti osaavista oppilaista enemmistö oli tyttöjä. Poikien tulosten heikkeneminen kasvattaa sukupuolten välistä eroa entisestään tyttöjen hyväksi. Koulujen väliset erot ovat Suomessa edelleen osallistujamaiden pienimpiä, mutta alueelliset erot nousevat esille entistä vahvemmin. Nyt varsinkin pääkaupunkiseudun tulokset olivat huomattavasti muita parempia, erityisesti Länsi- ja Itä-Suomeen verrattuna. Motivaatio opiskella luonnontieteitä, arvostus luonnontieteitä kohtaan sekä suoritusluottamus luonnontieteellistä osaamista kohtaan olivat Suomessa selvästi keskimääräistä heikompia tai korkeintaan OECD-maiden keskiarvon tuntumassa. Luonnontieteiden motivaatioja asennetekijät ovat kuitenkin vahvasti yhteydessä oppilaiden luonnontieteiden osaamiseen. Suomessa osaamista selittävät oppilaiden asenteet, kun taas OECD-maissa sosioekonominen tausta vaikutedelleen parhaiden joukossa, matematiikan osaaminen on säilynyt ennallaan. Luonnontieteiden opiskelu ei innosta, ja tämä näkyy pistemäärien laskuna. Luonnontieteiden keskiarvopistemäärän (531) mukaan suomalaiset 15-vuotiaat olivat OECD-maiden joukossa kolmanneksi parhaita. Japanin pistemäärä (538) oli muita OECD-maita korkeampi. Suomen, Viron ja Kanadan (528) pisteet eivät eroa toisistaan tilastollisesti merkitsevästi. Kaikista osallistuneista maista ja alueista Suomen edellä olivat Singapore (556), Japani, Viro ja Taiwan (532). Kaikkien edellä mainittujen maiden tulokset olivat selkeästi OECD-maiden keskiarvoa parempia. Suomessa luonnontieteiden keskiarvo on pudonnut 32 pistettä vuoteen 2006 (563 pt) verrattuna, jolloin luonnontiede oli edellisen kerran pääalueena. Tulosten heikkeneminen vastaa miltei yhden kouluvuoden edistystä. PISA-arvion mukaan vuosittain runsaat nuorta jää Suomessa vaille riittäviä perustaitoja luonnontieteissä, mikä lisää riskiä selvitä jatko-opintojen ja nykyaikaisen työelämän vaatimuksista. Lukutaito ja matematiikka Lukutaidossa suomalaisnuoret ovat edelleen parhaiden joukossa. Selkeästi paras lukutaidon taso oli Singaporessa, jossa oppilaiden saavuttamien pisteiden keskiarvo oli 535 pistettä. Tämän jälkeen hyvin tasaväkisiä olivat Hongkong (527 pistettä), Kanada (527), Suomi (526) ja Irlanti (521). Suomen naapurimaista menestyi parhaiten Viro, jonka tulos oli heti kärkiviisikon perässä. OECD-maista suomalaisnuoret menestyivät toiseksi parhaiten. Kun kaikki osallistuvat maat huomioidaan, Suomen sijoitus oli neljäs. Suomen pistemäärä oli kaksi pistettä parempi edelliseen tutkimuskertaan verrattuna. Matematiikan osaaminen on Suomessa säilynyt ennallaan. Suomen sijoitus oli seitsemäs OECD-maiden joukossa yhdessä tasapistein Tanskan kanssa. Edelle sijoittuivat Japani, Korea, Sveitsi, Viro, Kanada ja Alankomaat. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden maiden ja alueiden joukossa Suomi oli kolmastoista. Vuonna 2013 Suomi oli kuudes OECD-maista ja 12. kaikista maista. PISA2015-tutkimus antaa kaksijakoisen viestin. Suomi on edelleen koulutuksen kärkimaa. Jo kymmenen vuotta jatkunut oppimistulosten lasku on taittunut lu- kutaidossa ja matematiikassa se on hidastunut. Koulujen väliset erot ovat meillä edelleen pienet. Toisaalta PISA viestii huolta koulutuksen tasa-arvosta, erityisesti pojista. Myös sosioekonomisen taustan vaikutus oppimistuloksiin on kasvussa. On pohdittava, mitkä kouluun tai yhteiskuntaan liittyvät muutokset ovat johtaneet siihen, että niin monia poikia ei kiinnosta koulussa tarjottu oppimisen malli. Tutkimus kertoo siitä, että peruskoulun uudistuksille on kipeä tarve, sillä liian monen motivaatio on hukassa. Jo käynnistyneet uudistukset uusista opetussuunnitelmista opettajien täydennyskoulutukseen tulevat tarpeeseen, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. 45
6 taa eniten. Motivaatio kasvattaa osaamista ja osaaminen vastaavasti ruokkii motivaatiota. Tähän kehään pitäisi pystyä vaikuttamaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sanoo professori Jouni Välijärvi. Uskon edelleen koulutusjärjestelmämme vahvuuksiin. Meidän tulee pitää kiinni yhdenvertaisista koulutusmahdollisuuksista, opettajien korkeasta koulutuksesta, laajasta paikallisesta vastuusta ja vapaudesta koulutuksen kehittämisessä sekä moniammatillisesta yhteistyöstä oppimisen tukena. Erityistä huomiota on kiinnitettävä oppilaiden innostuksen ja kiinnostuksen herättämiseen niin, että jokainen lapsi ja nuori voi koulussa löytää omat vahvuutensa, sanoo ministeri Grahn-Laasonen. PISA tutkimukseen osallistui yhteensä 73 maata / aluetta PISA 2015 on kuudes tutkimus OECD:n PISA-tutkimusohjelmassa, joka vuodesta 2000 lähtien on kolmen vuoden välein arvioinut oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa. Arvioinnin pääalue vaihtuu joka kierroksella: vuonna 2006 ja vuonna 2015 se oli luonnontieteet. Pääalueen arviointi on kattava, kun taas sivualueiden osalta seurataan lähinnä oppimistulosten yleistä kehitystä. PISA tutkimuksen Suomessa toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen yhteenliittymä. Peruskoulun uudistaminen on hallituksen kärkihanke Peruskoulun uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön elokuussa 2016 vuosiluokkien 1 6 osalta. Vuosiluokat 7 9 tulevat mukaan vuosina 2017, 2018 ja Uusissa perusopetuksen opetussuunnitelmissa lapsia ja nuoria ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan ja jokaista oppilasta tuetaan opinnoissa. Tavoitteena on kehittää peruskoulun oppimisympäristöjä ja työtapoja niin, että ne innostavat oppimaan. Oppilas asettaa tavoitteita, ratkaisee ongelmia ja arvioi oppimistaan tavoitteiden pohjalta. Opetussuunnitelmien tavoitteena on lisätä oppilaiden motivaatiota opiskelua kohtaan, kehittää oppimaan oppimisen taitoja sekä kehittää ajattelun ja yhteistyön taitoja. Hallituksen Uusi peruskoulu -ohjelma tukee peruskoulun uudistumista vuosina Jokainen peruskoulu saa tutoropettajan ohjaamaan muita opettajia, tukemaan uuden pedagogiikan toteutumista ja opetuksen digitalisaation edistämistä. Opetushallituksen yhteyteen perustetaan kokeilukeskus, joka koordinoi tutkimustietoon perustuvia huippuluokan kokeiluja. Opettajan perus- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen ja sen tukeminen on osa Uusi peruskoulu -kärkihanketta. Opettajankoulutusfoorumi laati laajassa sidosryhmäyhteistyössä opettajankoulutukselle kehittämisohjelman, joka julkistettiin Uusi peruskoulu -ohjelmaan käytetään kaikkiaan 90 miljoonaa euroa hallituskaudella. Yhtenä osana peruskoulun uudistamista opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen on kutsunut kaikki eduskuntapuolueet peruskoulufoorumin parlamentaariseen ryhmään luomaan teesit tulevaisuuden peruskoululle. Foorumin ja parlamentaarisen ryhmän työt ajoittuvat Suomen 100-vuotisjuhlavuoteen. Teesit julkistetaan elokuussa 2017 koulujen alkaessa. Liikkuva koulu -ohjelma on osa peruskoulun uudistamisen kärkihanketta. Kärkihankkeen tavoitteena on saada jokainen peruskouluikäinen lapsi ja nuori liikkumaan vähintään tunnin päivässä. Liikkuminen koulupäivän aikana lisää kouluviihtyvyyttä, ja eri oppiaineiden sisältöjen muuttaminen liikunnallisiksi tuo vaihtelua opetusmenetelmiin. Liikkuva koulu -ohjelman toteuttamiseen käytetään 21 miljoonaa euroa vuosina Lasten ja nuorten matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen vahvistamiseksi on käynnissä valtakunnallinen Luma Suomi -kehittämisohjelma. Ohjelma on laajentunut valtakunnalliseksi vuoden 2017 alusta. Ohjelmassa tuetaan luonnontieteiden, matematiikan ja teknologiakasvatuksen tutkivaa oppimista varhaiskasvatuksesta yläkoulun viimeisille luokille saakka. Ohjelman toteuttamiseen on varattu 5 miljoonaa euroa vuosina Hallitus toteuttaa myös varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja alkuopetuksen monilukutaito-ohjelman. Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa. Monilukutaito-ohjelma toteutetaan vuosina kilpailutuksen pohjalta. PISA tulokset aineistoineen: pisa Jyväskylän yliopiston PISA-sivut: ktl.jyu.fi/pisa Peruskoulun uudistaminen: professori Jouni Välijärvi, Pisan kansallinen koordinaattori (Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos), puh opetusneuvos Tommi Karjalainen (OKM), puh
7 THL Uusi tutkimus arvioi rahapelijärjestelmän uudistumisen seurauksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on käynnistänyt Rahapelikysely tutkimuksen, jolla kartoitetaan suomalaisten rahapelaamista ja rahapelien markkinointiin liittyviä mielipiteitä. Suomalainen rahapelijärjestelmä uudistui vuodenvaihteessa. Näkyvin muutos on, että kolme rahapeliyhteisöä Veikkaus Oy, Raha-automaattiyhdistys ja Fintoto Oy yhdistyivät tammikuussa 2017 yhdeksi yhtiöksi, Veikkaus Oy:ksi. Rahapelikyselyllä selvitetään rahapelaamista, peliyhteisöjen markkinointia ja rahapelihaittoja vuodelta 2016, ennen rahapeliyhteisöjen yhdistymistä. Vuoden kuluttua toistettavalla tutkimuksella arvioidaan tilannetta yhdistymisen jälkeen. Tutkimuksemme tarkoituksena on selvittää, onko peliyhteisöjen yhdistymisellä mahdollisia seurauksia, ja jos on, millaisia ne ovat. Samalla saamme entistä monipuolisemmin tietoa suomalaisten rahapelien markkinointiin liittyvistä mielipiteistä ja rahapelien mahdollisista haitoista, kertoo erikoistutkija Anne Salonen THL:stä. On tärkeää, että pelaajille tarjotaan tietoa siitä, mitkä rahapeleistä koukuttavat muita helpommin. Tietoa kerätään Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa Tutkimuksen tiedonkeruun toteuttaa Tilastokeskus. Tutkimukseen on satunnaisesti poimittu Uudenmaan, Pirkanmaan ja Kymenlaakson alueilla asuvaa 18-vuotiasta tai sitä vanhempaa henkilöä. Nämä kolme tutkimusaluetta on valittu muun muassa siksi, että kaikissa näissä suhtautuminen rahapelaamista kohtaan on myönteisempää kuin suomalaisessa väestössä keskimäärin, Anne Salonen mainitsee. Kun tarkastellaan vain muutamaa aluetta, voidaan haittoja arvioitaessa ottaa huomioon, miten rahapelejä on saatavilla alueella ja millaisia rahapeliongelmiin liittyviä ehkäiseviä palveluja ja hoitopalveluja alueella on. Luotettavien tietojen saamiseksi on tärkeää, että kaikki kutsun saavat osallistuvat tutkimukseen riippumatta siitä, pelaako rahapelejä vai ei tai kuinka paljon pelaa. Otokseen valittua henkilöä ei voi korvata toisella henkilöllä, kertoo tutkija Marika Jokinen Tilastokeskukselta. Tämän väestökyselyn lisäksi kerätään Helsingissä sijaitsevan Peliklinikan asiakkailta rinnakkainen tutkimusaineisto. Rahapelikysely toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Suomalaiset ovat aktiivisia rahapelaajia Vuonna 2015 toteutetun Suomalaisten rahapelaaminen -tutkimuksen mukaan suomalaisista 80 prosenttia oli pelannut jotain rahapeliä edeltävän vuoden aikana. 3,3 prosentilla suomalaisista oli rahapeliongelma ja 18,3 prosenttia pelasi vähintään riskitasolla. Rahapelikyselyn aineistoa hyödynnetään myös eri pelityyppien haitallisuuden arvioinnissa. On tärkeää, että pelaajille tarjotaan tietoa siitä, mitkä rahapeleistä koukuttavat muita helpommin, Anne Salonen sanoo. Rahapelikysely (THL): erikoistutkija Anne Salonen (THL), puh tutkija Marika Jokinen (Tilastokeskus), puh Sijoitettujen lasten ja nuorten määrä väheni vuonna 2015 Kodin ulkopuolelle sijoitettuja 0 20-vuotiaita lapsia ja nuoria oli kaikkiaan vuoden 2015 aikana. Sijoitettuna olleiden osuus väheni 2 prosenttia vuoteen 2014 verrattuna. Sijoitettuja lapsia ja nuoria oli 1,4 prosenttia 0 20-vuotiaista. Huostassa oli vuoden 2015 aikana noin prosentti alle 18-vuotiaista. Kiireellinen sijoitus koski vajaata puolta prosenttia (0,3 %) alle 18-vuotiaista. Lastensuojelun avohuollon asiakkaina oli lasta ja nuorta vuonna Avohuollon asiakkaita oli 5,9 prosenttia 0 20-vuotiaista. Vuonna 2015 tehtiin keskimäärin 1,7 lastensuojeluilmoitusta lasta kohden. Lastensuojeluilmoitukset koskivat kaikkiaan lasta. Lastensuojeluilmoitusten määrä lisääntyi 7 prosenttia vuodesta suunnittelija Tuula Kuoppala, puh
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan
LisätiedotSuomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus
Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme
LisätiedotUusi peruskoulu -visiotyöpaja
Uusi peruskoulu -visiotyöpaja Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen Oulu 6.3.2017 #uusiperuskoulu Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa (Hallituksen strateginen ohjelma)
LisätiedotOKM:n ajankohtaiset asiat
OKM:n ajankohtaiset asiat Nuorisotyön neuvottelupäivät 19.8.2016 Sallamaarit Markkanen NUORISOTYÖN- JA POLITIIKAN VASTUUALUE VASTUUALUEEN JOHTAJA Georg Henrik Wrede EU, KV-YHTEISTYÖ, ITÄMERI, YK, NUORISO
LisätiedotPISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista
PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista erityisasiantuntija Opetusalan Ammattijärjestö 1 PISA -tutkimusohjelma (Programme for International Student Assessment) on OECD:n tutkimusohjelma jota koordinoi
LisätiedotEtelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen ylitarkastaja
Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 19.11.2015 - ajankohtaisia asioita Merja Hilpinen ylitarkastaja Nuorten työpajatoiminnan ajankohtaisia asioita Nuorisolaki uudistus Nuorisotakuuta
LisätiedotAjatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä
Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025
LisätiedotUusi peruskoulu -ohjelma vauhtiin! Sanna Vahtivuori-Hänninen
Uusi peruskoulu -ohjelma vauhtiin! Sanna Vahtivuori-Hänninen KOULUTUS UUDISTUU Varhaiskasvatuksen laadun kehittäminen Uusi peruskoulu -ohjelma Lukiouudistus Ammatillisen koulutuksen reformi Korkeakoulutuksen
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotKirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016
Kirje OKM/62/592/2015 16.09.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten
LisätiedotSANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.
SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009. Sanomalehteä useita kertoja lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa
LisätiedotOpetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.
Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä
LisätiedotJÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN
JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen
LisätiedotTalousarvioesitys Nuorisotyö
91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on nuorisolain mukaan vastuu nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä. Tavoitteena on edistää nuorisolain kohderyhmään
LisätiedotPäätös. Laki. lukiolain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotOpetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa. pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetushallituksen rooli muotoiluohjelman toteutuksessa pääjohtaja Aulis Pitkälä Koulutuksen haaste ja mahdollisuus: Muotoilun laajentunut kenttä Muotoile Suomi -ohjelma huomioi muotoilun ymmärryksen ja
LisätiedotSisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg
Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä
LisätiedotOKM:n avustukset valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille Laura Tuominen arviointi- ja avustustoimikunnan pääsihteeri
OKM:n avustukset valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille Laura Tuominen arviointi- ja avustustoimikunnan pääsihteeri 15.11.2011 Arviointi- ja avustustoimikunta 2011-2015 Tuomas Nurmela (pj) Heta Välimäki
LisätiedotNuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen
Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
LisätiedotNuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu
Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotUudet esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat
Perusopetuksen kehittäminen vuosina 2015-2019 1 Uudet esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat Opetushallitus hyväksyi perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 22.12.2014. Näiden perusteiden mukainen
LisätiedotKirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016
Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna
LisätiedotKirje 20.10.2014. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015
Kirje OKM/65/592/2014 20.10.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 Osana nuorisotakuun toimia opetus- ja kulttuuriministeriö
LisätiedotAjankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös
LisätiedotOhjausta kehittämään
Ohjausta kehittämään Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät Messukeskus 18.4.2013 Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotHE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen
HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotTyön murros ja vapaan sivistystyön ajankohtaiset asiat. Opetusneuvos Annika Bussman
Työn murros ja vapaan sivistystyön ajankohtaiset asiat Opetusneuvos Annika Bussman Työn murros ja elinikäinen oppiminen Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:8 Lähtökohtia: Koko koulutusjärjestelmä
LisätiedotTalousarvioesitys Nuorisotyö
91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
LisätiedotOlli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM
Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM 31.10.2016 OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta
LisätiedotAvauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen
Lisätiedot2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;
Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,
LisätiedotNuorisolaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2005 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 219/2005 vp Hallituksen esitys nuorisolaiksi sekä laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä nuorisolaiksi
LisätiedotVALMA - säädösten valmistelu
VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään nuorisolain (1285/2016) nojalla: 1 Nuorisotyön ja -politiikan aluehallinnon tehtävät Aluehallintoviraston
LisätiedotAsia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi
LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi
LisätiedotValtioneuvoston asetus
LUONNOS 20.1.2017 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään nuorisolain (1285/2016) nojalla: 1 luku Valtion nuorisotyö ja -politiikka 1 Nuorisotyön
LisätiedotAjankohtaista opetushallinnosta
Ajankohtaista opetushallinnosta Pääjohtaja Aulis Pitkälä Rovaniemi 13.9.2016 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2018 2013 2014 2015 2016 2017 2018 si-, perus- ja lisäpetuksen ops-perusteet
LisätiedotKirje 30.09.2014. 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten ja valtionosuuksien haku
Kirje OKM/49/592/2014 30.09.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, nuorten aikuisten osaamisohjelma 2015 ja nuorten aikuisten osaamisohjelman täydentävä haku 2014
LisätiedotProjektipäällikkö Olli Vesterinen
Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotLukutaidon ja luonnontieteiden Luonnontieteiden osaamisessa suoma- Myös OECD-maiden matematiikan osaamisen keskiarvo on laskenut: vuoden 2003
SUOMALAISNUORET EdELLEEN OEcd:N PARhAIMMISTOA... Suomalaisnuorten matematiikan osaaminen on PISA -tulosten valos- sa edelleen OECD-maiden parhaimmistoa. Matematiikan kansallinen keskiarvomme oli OECD-maiden
LisätiedotAjankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013
Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen
LisätiedotUuden nuorisolain muutokset nuorten työpajatoiminnassa ja muuta ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Merja Hilpinen ylitarkastaja
Uuden nuorisolain muutokset nuorten työpajatoiminnassa ja muuta ajankohtaista opetus- ja kulttuuriministeriöstä Merja Hilpinen ylitarkastaja Nuorten työpajatoiminnan ajankohtaisia asioita NEET-nuoret Nuorisolaki
LisätiedotTIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus
TIMSS 2015 Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus TIMSS 2015 TIMSS (Trends in Mathematics and Science Study) Joka neljäs vuosi järjestettävä 4.- ja 8.-luokkalaisten
LisätiedotAjankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue
Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.
LisätiedotPeruskoulun uudistamisen kärkihanke
Peruskoulun uudistamisen kärkihanke 20.4.2017 #uusiperuskoulu #opettajankoulutusfoorumi UUSI PERUSKOULU 1. Peruskoulufoorumilta visio suomalaiselle peruskoululle 2. Opettajien osaamisen kehittäminen läpi
LisätiedotNuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta
Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotSuomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Suomi oppimisen maailmankartalla Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, 7.8.2013, Helsinki, Opetushallitus Jorma Kauppinen Johtaja Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta maailmalta. Why do Finland's
LisätiedotNuorisotakuu Pasi Rentola
Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotKoulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi
Koulutuksellinen tasa-arvo Ylitarkastaja Anssi Pirttijärvi 6.11.2014 Jyrki Kataisen hallitusohjelma Sukupolvelta toiselle periytyvä köyhyys ja syrjäytyminen on katkaistava. Jokainen ansaitsee reilun alun
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus Opetushalllitus
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 4.3.2013 Opetushalllitus Miksi Vieraskielisiä on nuorten lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään liikuntalain (390/2015) nojalla: Valtioneuvoston asetus liikunnan edistämisestä 1 luku Valtion liikuntaneuvosto 1 Valtion liikuntaneuvoston ja sen jaostojen
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
Lisätiedotsuomi huippumaita, Luonnontieteiden keskiarvo on pudonnut 32 pistettä vuoteen 2006 verrattuna, jolloin luonnontiede oli edellisen kerran pääalueena.
heikkojen osaajien osuus kasvanut: 2006 4,1 % 2015 11,5 % Luonnontieteitä heikosti osaavien nuorten osuus on miltei kolminkertaistunut ja huippuosaajien määrä on vähentynyt liki kolmanneksella. Peräti
LisätiedotLukiokoulutuksen kansalliset suuntaviivat Tavoitteena Suomen paras lukiokoulutus vuonna 2022
Lukiokoulutuksen kansalliset suuntaviivat Tavoitteena Suomen paras lukiokoulutus vuonna 2022 Uusi lukio uskalla kokeilla Tavoitteena on uudistaa lukiokoulutusta niin, että se kykenee vastaamaan myös tulevaisuudessa
LisätiedotNuorisolaki uudistuu. Alueelliset nuorisotyöpäivät Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisolaki uudistuu Alueelliset nuorisotyöpäivät 17.-18.2.2016 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 0-29-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä vuosina 1994-2024 1994
LisätiedotOpetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Opetussuunnitelmatyöllä lukiokoulutuksen kehittämiseen 11.11.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu
LisätiedotPisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformin vaikutukset vankilakoulutukseen Ylijohtaja Mika Tammilehto 12.12.2017 TARVELÄHTÖISTÄ KOULUTUSTA Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Henkilökohtaistaminen VANKILAOPETUS
LisätiedotAsumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto
Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen
LisätiedotOppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus
Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta 1.11. 2013 Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus Opetustoimen henkilöstökoulutuksen haasteet ja päämäärä oppimistulokset oppiminen osaaminen
LisätiedotPOP perusopetus paremmaksi
POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteiden uudistaminen
Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen
LisätiedotArviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,
LisätiedotKäsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta
Käsityön Tutkimushanke 2013-2014 Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta www.helsinki.fi/yliopisto 21.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohtia Käsityön kansallinen arviointi 2010 Arviointitulosten
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013
Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotToimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä
Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä Sari Sulkunen Yliopistonlehtori, FT sari.sulkunen@jyu.fi JYU. Since 1863. 13.10.2017 1 Tekstimaisema muuttuu
LisätiedotMaahanmuuttajat osana Valma- koulutusta
Maahanmuuttajat osana Valma- koulutusta Tuloksia Opetushallituksen kyselystä syksyllä 2016 Opetusneuvos Ulla Aunola 14.3.2017 Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Valma-kyselyn tausta Valma-koulutus =
LisätiedotPeruskoulu-työpaja
Peruskoulu-työpaja 16.5.2016 Strategisen hallitusohjelman Osaaminen ja koulutus -painopistealue kärkihanke 1: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin toimenpide 1: Uudistetaan
LisätiedotSuomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta
Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansallisen osaamisperustan tila ja tulevaisuus Helsinki 27.5.2014 6.6.2014
LisätiedotYleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus
Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin
LisätiedotTulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä
Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotPISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA JA TULEVAISUUS Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Koulutusmessut Yhtheen tulhaan ja etheenpäin menhään! Rovaniemi 20.9.2014 19.9.2014 PISA 2012 Programme for
LisätiedotAJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA
AJANKOHTAISTA OPETUSTOIMESTA JA OPISKELUHUOLLOSTA Johtaja Jorma Kauppinen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät Helsinki 27.11.2014 Lain käsitteet Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki Opetussuunnitelman
LisätiedotErityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki. Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö
Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2010 Helsinki Eeva-Riitta Pirhonen Opetusministeriö HE 109/2009 laiksi perusopetuslain muuttamisesta on edelleen eduskunnan käsiteltävänä voimaantulo?
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotKirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista
Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista Kirjastopalvelut peruspalvelujen arvioinnissa 7.6.2018 Kuopio 1 Pääasiat Mikä peruspalvelujen arviointi? Miksi lukeminen ja lukutaidot arvioitavana juuri
LisätiedotValtionavustusten ja valtionosuuksien haku
Kirje OKM/73/592/2016 14.10.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustushaku maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen ja nuorten aikuisten osaamisohjelman jatkava haku Valtionavustusten ja valtionosuuksien
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus. Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus
2013 Ammatillisen lisäkoulutuksen ajankohtaiskatsaus Seppo Hyppönen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen aikuiskoulutus Ammattikoulutus Johtaja Pasi Kankare Ammatillinen peruskoulutus Opetusneuvos
LisätiedotOpettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
LisätiedotVAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN. Ylijohtaja Mika Tammilehto
VAIKUTTAVUUTTA AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN Ylijohtaja Mika Tammilehto 7.5.2019 TYÖN MURROS ON JO TODELLISUTTA Teknologinen kehitys muuttaa talouden toimintalogiikoita ja rakenteita, ammatti- ja tehtävärakenteita,
LisätiedotLuku- ja kirjoitustaitojen parantaminen
Luku- ja kirjoitustaitojen parantaminen Sari Hyytiäinen puheenjohtaja Äidinkielen opettajain liitto ry Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto 13.10.2017 Luku- ja kirjoitustaitojen nykytilanne ja merkitys
LisätiedotTilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä
Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotValmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013 Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa
LisätiedotAjankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella
LisätiedotHyvän ohjauksen kriteerityö
Hyvän ohjauksen kriteerityö Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 29.4.2014 Opetusneuvos Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö 21. vuosituhannen oppimisen taidot
Lisätiedot