Sanomalehtiviikko OPETTAJAN AINEISTO. NÄIN SYNTYY UUTINEN Tehtäväpaketti luokkalaisille

Transkriptio

1 Sanomalehtiviikko OPETTAJAN AINEISTO NÄIN SYNTYY UUTINEN Tehtäväpaketti luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

2 Tämä aineisto on tarkoitettu opettajan käyttöön oppilaiden sanomalehtiviikon tehtäväpaketin rinnalle. Se sisältää kysymysten vastaukset ja lisäohjeita sekä vinkkejä tehtäviin. Jokaisen viikonpäivän kohdalla on myös tarvikelista. Tehtäväpaketit on suunniteltu niin, että niissä hyödynnetään päivän lehteä luokkalaisten sanomalehtiviikon tarkoituksena on tutustuttaa oppilaat tarkemmin lehdentekijöihin. Viikon aikana tehdään oikeita toimittajan, valokuvaajan, kuvittajan ja taittajan töitä ideoimalla oman luokan lehteä. Muistoksi oppilaille tai luokkahuoneen seinille jää etusivun juttu jokaisesta luokan oppilaasta. Toimituskokouksen hengessä, jos mahdollista, pulpetit sijoitetaan oppituntien alussa ympyräksi. Tehtävät on jaettu viidelle päivälle maanantaista perjantaihin ja niiden tekemiseen voi varata 1 2 oppituntia päivässä. Nopeimmat oppilaat voivat siirtyä lisä- tai kotitehtäviin. Kotitehtävät on suunniteltu tehtäväksi erilliselle paperille tai vihkoon. Opettajan kannattaa tulostaa jokaiselle oppilaalle oma tehtäväpakettinsa. Toivotamme sinulle ja oppilaillesi innostavaa sanomalehtiviikkoa! Alma Median maakuntalehdet Aamulehti, Kainuun Sanomat, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat ja Satakunnan Kansa

3 MA 1/2 Tänään tutustumme uutistoimittajan työhön. 1. Etsi lehdestä päivän pääuutinen. Pääuutinen löytyy etusivulta. Yleensä se on otsikoitu isoimmilla kirjaimilla tai siihen on liitetty suuri kuva. a) Mistä päivän pääuutinen kertoo? b) Kuka uutisen on kirjoittanut? Mistä kirjoittajan nimi löytyy? Kirjoita nimi tähän: c) Miksi kutsutaan henkilöitä, jotka kirjoittavat lehteen juttuja? Laita seuraavat tapahtumat aikajärjestykseen numeroilla 1 5. a) Toimittaja kirjoittaa juttua toimituksessa. b) Valokuvaaja ja toimittaja ajavat lukijan pihaan. Paikalle on soitettu palokunta ottamaan lintu kiinni. Valokuvaaja alkaa kuvata linnun pyydystämistä. c) Lehden uutispäällikkö saa puhelun lukijalta. Heidän pihakoivunsa oksilla istuu iso, vaaleanpunainen papukaija. d) Toimittajan teksti ja kuvaajan valokuva ovat valmiita annetussa aikataulussa. Ne lähetetään lehden taittajalle, joka asettelee niitä lehden sivulle selkeään järjestykseen. e) Uutispäällikkö katselee ympäri toimitusta: kuka toimittajista ja valokuvaajista olisi vapaa lähtemään juttukeikalle?

4 MA 2/2 Tänään tutustumme uutistoimittajan työhön. MITÄ TAPAHTUI? Uutisissa kiinnostavin asia kerrotaan aina ensin. Ensimmäiset lauseet ovat siis huipputärkeitä! Ne antavat vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Mitä, missä ja milloin on tapahtunut? Miksi näin tapahtui? Uutinen kertoo myös, miten tapahtuma vaikuttaa ihmisiin tai ympäristöön. Lopuksi se kertoo, mitä kaikesta seuraa. Ilmassa lentelevä toimittaja lauleskeleekin koko ajan samaa hokemaa: Mitä, missä, milloin, miksi, miten, mitä siitä seuraa ja ketkä olivatkaan kyseessä? Tsirp. KOTITEHTÄVÄ: Millaisen uutisen sinä olisit kirjoittanut papukaijasta? Tee papukaijan katoamisesta 160 merkin tekstiviestiuutinen. Tilaa ei ole paljon, joten tiivistä teksti tärkeisiin tietoihin. Vastaa erilliselle paperille tai vihkoseen.

5 MA Tänään tutustumme uutistoimittajan työhön. OPETTAJALLE Päivän aihe on toimittajan työ. Toimituskokous on lehden journalistisen työryhmän kokoontuminen. Kokouksessa suunnitellaan ja ideoidaan tulevaa lehteä. Toimituskokouksessa jaetaan myös työtehtävät ja tiedotetaan aikatauluista. Myös oppilaat voivat siirtää pulpettinsa ympyräksi muodostaen oman toimituskokouksen. Tarvitaan: Sanomalehti jokaiselle oppilaalle 1. a) ja b) Pääuutisen aihe ja siitä kirjoittaneen toimittajan nimi tulee tarkistaa ennen oppitunnin alkua. Onko uutisen aihe sellainen, että voitte keskustella siitä hieman? Jos se on, voitte jatkaa keskustelua uutisesta. Mitä on tapahtunut? Onko uutinen hyvä vai huono? Mitä eri puolia uutiseen liittyy? Ketä uutinen erityisesti kiinnostaa? Jos etusivulla on koko sivun mainos, pääuutinen löytyy seuraavalta aukeamalta. c) Oikea vastaus: Toimittaja. Jos toimittaja on erikoistunut kirjoittamaan tietylle lehden osastolle, se voidaan myös mainita, kuten uutis-, urheilutai kulttuuritoimittaja. (Oikeat vastaukset lauseiden perässä) a) Toimittaja kirjoittaa juttua toimituksessa. 4 b) Valokuvaaja ja toimittaja ajavat lukijan pihaan. Paikalle on soitettu palokunta ottamaan lintu kiinni. Valokuvaaja alkaa kuvata linnun pyydystämistä. 3 c) Lehden uutispäällikkö saa puhelun lukijalta. Heidän koivunsa oksilla istuu iso, vaaleanpunainen papukaija. 1 d) Toimittajan teksti ja kuvaajan valokuva ovat valmiita annetussa aikataulussa. Ne lähetetään lehden taittajalle, joka asettelee niitä lehden sivulle selkeään järjestykseen. 5 e) Uutispäällikkö katselee ympäri toimitusta: kuka toimittajista ja valokuvaajista olisi vapaa lähtemään juttukeikalle? 2 KOTITEHTÄVÄ Sanomalehtiviikon tehtäväpaketti on hyvä säilyttää koulussa. Oppilaiden tulisikin vastata erilliselle paperille tai vihkoon. Tehtävänanto pitää kirjoittaa siihen muistiin.

6 TI Tänään ideoimme luokan omaan lehteen uutisia ja juttuja. 1. Selaa sanomalehteäsi. Etsi sieltä kolme erilaista uutista. Mistä ne kertovat: KAIKESTA EI SAA UUTISTA Uudesta tiedosta tulee uutinen, jos se täyttää uutiskriteerit. Näitä uutiskriteereitä on useita: 1. Paikallisuus: Mitä lähempänä tapahtuu, sitä enemmän se kiinnostaa. Uutinen koulusi viereen rakennettavasta jäähallista kiinnostaa sinua paljon enemmän kuin koululaista sadan kilometrin päässä. Läheisyys: Uutiseen liittyy jotain tuttua. Jos ulkomailla on tapahtunut onnettomuus, uutisissa kerrotaan, mikäli mukana on ollut suomalaisia. 3. Yllätyksellisyys: Uutisen tulisi yllättää jollakin tavalla. Kukaan ei ihmettele kevään ensimmäisiä kukkia toukokuussa, mutta entä jos kasvit alkaisivatkin kukkia tammikuussa? 4. Tunnettuus: Mitä tutumpi henkilö, sitä helpommin hän on uutisissa. Politiikon uudesta kampauksesta voidaan tehdä uutinen, mutta naapurisi tuskin pääsee samasta aiheesta lehden sivuille. (Paitsi, jos hän on julkkis, tsirp!) 5. Vaikuttavuus ja palvelu: Uutisella voidaan myös kertoa vinkkejä tai varoittaa ihmisiä. Jos maalitehdas palaa, ja ilmaan nousee myrkkykaasuja, mediassa ilmoitetaan vaarasta. Toisaalta uutinen voi myös rauhoittaa: Ei hätää, ilmassa ei ole myrkkyjä. Tsirp! Mitkä uutiskriteerit pihakoivussa istunut papukaija täytti? Millaisista asioista voisitte kirjoittaa oman luokkanne lehteen uutisen? Opettaja antaa sinulle parin. Keksikää yhdessä yksi uutisaihe. Kertokaa ideanne vuorotellen ja päättäkää luokassa, mitkä kolme juttuideaa voisivat olla hyviä aiheita seuraavaan lehteen. Voitte pohtia ideoita seuraavien kysymysten kautta: Mikä jutuista kiinnostaisi lukijoita eniten? Jos kyseessä on uutinen, onko se tapahtunut lähellä vai kaukana? Mikä juttuideoista olisi uutisena yllättävin? Olisiko haastateltava kaikille tuttu? Olisiko jutusta hyötyä lukijoille? Kertooko se asioita, jotka kaikkien tulisi tietää? Voisiko jutun tehdä oikeaan lehteen? Kirjoita yhteisesti päätetyt juttuideat tähän: KOTITEHTÄVÄ: Mieti uutisaihe, joka kiinnostaa sekä sinua että jotain perheenjäsenistäsi. Kirjoita aihe ylös erilliselle paperille tai vihkoon. Voitte aloittaa seuraavan päivän toimituskokouksen kertomalla toisillenne uutisaiheenne.

7 TI Tänään ideoimme luokan omaan lehteen uutisia ja juttuja. OPETTAJALLE Päivän aiheena on ideoida juttuja ja tutustua uutiskriteereihin. Tarvitaan: Sanomalehti jokaiselle oppilaalle. 1. Oppilaat voivat ensin etsiä uutisia itsenäisesti ja tehtävää voidaan jatkaa keskusteluna: Mitä oppilaat löysivät? Oliko uutinen iloinen vai surullinen? Löytyikö erikoista uutista? Oppilaat työskentelevat pareittain. Jokainen pari keksii yhden uutis- tai juttuaiheen ja esittelee sen muulle luokalle omalla vuorollaan. Otsikot on hyvä kerätä esimerkiksi taululle. Päättäkää yhdessä, mitkä kolme juttuideaa voisivat olla hyviä aiheita luokan omaan lehteen. Äänestäkää, jos valinta ei muuten onnistu. Voitte pohtia ideoita seuraavien kysymysten kautta: Mikä jutuista kiinnostaisi lukijoita eniten? Jos kyseessä on uutinen, onko se tapahtunut lähellä vai kaukana? Mikä juttuideoista olisi uutisena yllättävin? Olisiko haastateltava kaikille tuttu? Olisiko jutusta hyötyä lukijoille? Kertooko se asioita, jotka kaikkien tulisi tietää? Voisiko jutun tehdä oikeaan lehteen? Sen lisäksi, että oppilaat kirjoittavat kolme valitsemaansa ideaa ylös tehtäväpakettiinsa, ne kannattaa jättää näkyviin seinälle, sillä otsikoita tarvitaan seuraavan päivän kotitehtävään. Voitte keskustella myös siitä, miltä yhteisen päätöksen tekeminen tuntuu. Tuntuiko se vaikealta? Toimitustyö on usein valintojen tekemistä. Tavoitteena on löytää paras vaihtoehto. Toimittaja ei voi pitää mustasukkaisesti kiinni omasta ideastaan, vaan hänen on ajateltava mahdollisimman laajasti. On tärkeää pitää mielessä, mitä lukija haluaa tietää. KOTITEHTÄVÄ Voitte aloittaa seuraavan päivän toimituskokouksen kertomalla ideoistanne. Sanomalehtiviikon tehtäväpaketti on hyvä säilyttää koulussa. Oppilaiden tulisikin vastata erilliselle paperille tai vihkoon. Tehtävänanto pitää kirjoittaa siihen muistiin.

8 KE 1/2 Tänään tutustumme tarkemmin lehden valokuvaajan ja kuvittajan työhön. 1. Etsi päivän lehdestä erilaisia valokuvia. Kuvia saatetaan myös tilata kuvatoimistoilta a) Liimaa niitä tähän: tai uutisessa voidaan käyttää arkistokuvaa. Silloin kuvaan on liitetty kuvatoimiston nimi tai arkistomaininta. b) Löydätkö valokuvaajan nimen? Mistä kuvaajan nimi löytyy: Kuvaaja voidaan myös mainita tekstin yhteydessä, esimerkiksi: Teksti: Tomi Toimittaja, Kuvat: Kaisa Kuvaaja

9 KE 2/2 Tänään tutustumme tarkemmin lehden valokuvaajan ja kuvittajan työhön. Joskus lehtijuttuun pitää piirtää kaavakuva tai kuvasarja. Sen tekee kuvittaja. Toimittaja Simo Siipi on kirjoittanut Tsirp-Uutisiin jutun lomatapojen muuttumisesta. Suunnittele ja piirrä kuva! TÄHÄN KUVITUS: Lomailusta loikoilua Hiihtolomat vietetään yhä useammin nukkuen, kertoo eilen julkistettu tilastotieto. Jopa 75 % vastaajista kertoo käpertyvänsä mieluimmin pesäkoloonsa kuin lähtevänsä liitelemään pitkin maita ja mantuja. Muutos on suuri, sillä vielä viisi vuotta sitten puolet linnuista olisi halunnut matkustaa hiihtolomalla etelään. Minäkin ostin itselleni leposohvan loman kunniaksi, kertoo pääministeri Harakka. Antaako poliitikko esimerkkiä koko parvelle? Vietetäänkö ensi suven kesälomatkin vain ja ainoastaan nukkuen kuten karhu talvipesässään? Tsirp-Uutiset seuraa tilannetta. KOTITEHTÄVÄ: Tiistain toimituskokouksessa päätitte yhdessä kolme uutisaihetta. Kirjoita kolme ideaanne muistiin erilliselle paperille tai vihkoseen. Millainen valokuva tai kuvitus sopisi juttuihin? Kirjoita ideat ylös. Esittele ideat seuraavan päivän kokouksen alussa parillesi. Vertailkaa ideoitanne.

10 KE Tänään tutustumme tarkemmin lehden valokuvaajan ja kuvittajan työhön. OPETTAJALLE Päivän aikana tutustutaan tarkemmin lehden valokuvaajan ja kuvittajan työhön. Tarvitaan: Sanomalehti jokaiselle oppilaalle Saksia Liimaa (Erikeeper tms.) Piirustusvälineitä: kyniä, liituja, tusseja 1. b) Oikea vastaus: Yleensä kuvaajan nimi Kuvitettava artikkeli annetaan mahdollisuuksien mukaan on kuvan oikeassa ylälaidassa. kuvittajalle ennakkoon luettavaksi. Hän saa siitä ideoita luovaan prosessiinsa. Jos teksti ei ole vielä valmis, Kuvia saatetaan myös tilata myös kuvatoimistoilta tai toimittaja selittää tulevan jutun pääpiirteet. uutisessa tai jutussa voidaan käyttää arkistokuvaa. Silloin kuvan yhdessä on kuvatoimiston nimi tai arkisto-maininta. KOTITEHTÄVÄ Sanomalehtiviikon tehtäväpaketti on hyvä säilyttää koulussa. Edellisenä päivänä luodut uutisaiheet kirjoitetaan ylös erilliselle paperille tai vihkoon, johon oppilaat vastaavat.

11 TO Tänään kirjoitamme pienen jutun haastattelun perusteella. Mitä parisi teki eilen illalla? Kirjoita siitä uutinen! 1. Muodostakaa pari. Päättäkää, kumpi on ensin haastateltava ja kumpi toimittaja. Jos olet haastateltava: Muistele, mitä teit eilen. Jos olet toimittaja: Toimittaja valmistautuu haastatteluun tarkistamalla työvälineensä. Onhan sinulla kynä ja paperia muistiinpanoja varten? Muistathan ottaa haastateltavan nimen tarkasti ylös? Voit myös kysyä haastateltavan asuinpaikkakunnan ja iän. Kirjoita pieni uutinen erilliselle paperille haastattelusi perusteella. Muistathan, että lehtikieli on tiivistä ja ytimekästä! Kirjoita korkeintaan viisi virkettä. Laita valmis teksti pulpettiisi talteen. KYSYMYKSET: 1. Mihin aikaan teit eilen kotitehtävät? Mikä aine on koulussa erityisen mukava? Teitkö eilen jotain mielenkiintoista? Olitko esimerkiksi harrastuksissasi tai tuliko sinulle vieraita? 3. Tapahtuiko eilen jotain normaalista poikkeavaa tai todella mukavaa? Jos ei, mikä olisi ollut hauskaa? 4. Mitä söit eilen päivälliseksi? Mikä on lempiruokasi? 5. Mihin aikaan menit nukkumaan? Mikä oli illan viimeinen ajatuksesi? LISÄ- JA KOTITEHTÄVÄ: Tee oppitunnilla kirjoittamaasi uutiseen mielenkiintoinen otsikko. Otsikossa kerrotaan uutisen tärkein tieto. Vältä ollaverbiä ja huutomerkkejä. Voit keksiä myös erilaisia otsikkoja. Kirjoita otsikot ylös erilliselle paperille tai vihkoon. Tarvitset niitä huomenna koulussa.

12 TO Tänään kirjoitamme pienen jutun haastattelun perusteella. Mitä parisi teki eilen illalla? Kirjoita siitä uutinen! OPETTAJALLE Päivän aiheena on harjoitus, jossa oppilaat saavat esittää sekä toimittajaa että haastateltavaa. Oppilaat kirjoittavat jutun toisistaan. Näistä jutuista tehdään viikon viimeisenä päivänä luokan oman lehden etusivut. Jos luokassa on pariton määrä oppilaita, opettaja tekee yhden kolmen hengen ryhmän. Tarvitaan: Sanomalehti jokaiselle oppilaalle Kyniä Erillinen paperi, jolle haastattelu kirjoitetaan Oppilaat kirjoittavat jutun erilliselle paperille, koska seuraavana päivänä he taittavat eli sijoittavat jutun lehtensä etusivulle. Valmiit työt laitetaan talteen pulpettiin. Oppilaiden ei tarvitse teksteissään mainita kaikkia kysyttyjä asioita. He voivat valita vain muutaman vastauksen. Heidän tulisi miettiä, mikä kiinnostaisi lukijoita: Tapahtuiko eilen jotain erilaista tai poikkeavaa? Antaisivatko uutiskriteerit vinkkejä? Oppilaille voi antaa pohjalle uutisehdotuksia: Ville meni eilen nukkumaan jo klo 19! Hän oli väsynyt illan jääkiekkoharjoituksista... Kummitäti vieraili Karoliinan luona eilen pitkästä aikaa. He eivät olleet nähneet vuoteen... KOTITEHTÄVÄ Sanomalehtiviikon tehtäväpaketti on hyvä säilyttää koulussa. Edellisenä päivänä luodut uutisaiheet kirjoitetaan ylös erilliselle paperille tai vihkoon, johon oppilaat vastaavat.

13 PE Tänään jokainen pääsee sanomalehden etusivulle. 1. Äänestys: Valitkaa lehdellenne nimi. Tehtäväpaketin viimeisellä sivulla on lehden etusivu. Irrota se varovasti. 4. Suunnittele ja liimaa etusivu valmiiksi. Teithän kotitehtävän, jossa piti keksiä jutullesi otsikko? Ota muistiinpanosi esiin. 3. Mikä nimi luokkanne lehdelle sopisi? Ehdottakaa nimiä ja äänestäkää, jos ette ole yksimielisiä. Kirjoita nimi ylimmäiseksi lehden etusivulle. Muistathan eilen kirjoittamasi jutun? Piirretään siihen liittyvä valokuva. a) Lue kirjoittamasi teksti. Minkälainen kuva siihen sopisi? Etusivulla on valmis ruutu kuvaasi varten. Piirrä kuva siihen. b) Kirjoita kuvaan myös kuvateksti. Minne tekstin voisi etusivulla kirjoittaa? Kuinka isolla otsikon voisi kirjoittaa sivulle? Sopisiko se alalaitaan vai ihan ylös? Kirjoita otsikkosi ja kopioi eilen kirjoittamasi teksti sivulle. Tällaisia asioita lehden taittaja miettii. Hänen työtään on tehdä lehdestä mahdollisimman houkutteleva ja selkeän näköinen. Hienoa! Olet juuri saanut uutisesi valmiiksi. Kuvatekstissä on aina mainittava henkilön tai henkilöiden nimi. Siinä voidaan kertoa lisätietoa, jota jutussa ei mainita. Kuvateksti voi myös antaa selityksen kuvan tapahtumista.

14 PE Tänään jokainen pääsee sanomalehden etusivulle. OPETTAJALLE Päivän aiheena on tutustua taittajan työhön ja valmistaa jokaisesta oppilaasta luokan seinälle etusivun juttu. Oppilaiden tehtäväpaketin viimeisellä sivulla on etusivuaihio, johon kirjoitetaan lehden nimi, asetellaan edellispäivänä leikattu juttu, kirjoitetaan siihen otsikko ja piirretään kuva. Tarvitaan: Saksia Liimaa (Erikeeper tms.) Piirustusvälineitä; kyniä, liituja, tusseja 1. Voitte ottaa ehdolle esimerkiksi kolme ensimmäistä ehdotusta ja äänestää niistä parhaan viittaamalla. Jokainen oppilas saa kirjoittaa nimen valitsemallaan tekstityypillä. Tehtävää voi jatkaa esimerkiksi värittämällä kirjaimet, kun koko tehtävänanto on selitetty. 4. Kerätkää lopuksi kaikki etusivut luokan seinälle. Voitte keskustella otsikoista, kuvista ja kuvateksteistä. Toimittajan työssä tuloksen arviointi jälkikäteen on jokapäiväistä. Mikä tuntui helpolta? Mikä onnistui? Missä olisi vielä kehityttävä? Toimituskokouksen hengessä voitte myös antaa itsellenne aplodit hyvin tehdystä työstä! Jos luokassa on innostusta, voitte jatkaa viikolla ideoimanne kolme juttua valmiiksi artikkeleiksi. 3. Kuvateksti on yleensä lauseen tai kahden mittainen. Siinä mainitaan kuvassa olevien henkilöiden nimet. Kuvatekstissä voidaan kertoa lisätietoa, jota jutussa ei mainita. Se voi myös antaa selityksen kuvan tapahtumista.

15 Perjantai Hinta 1,00