Rovaniemen kaupunki Norvajärven osayleiskaava

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupunki Norvajärven osayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUS 2014 Vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: Kaavaluonnos nähtävillä: 11/2014 Kaavaehdotus nähtävillä *.*.-*.*.2013

2 2 1. Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Norvajärven osayleiskaava Rovaniemen kaupungin Norvajärven kylä sijaitsee n. 11 kilometriä keskustasta Pohjoiseen Maantie 9523:n varrella Norvajärven ympärillä. Suunnittelualue sijoittuu Norvajärven ympärille sekä viereisen Poikajärven eteläpäähän. Suunnittelualueen sijainti

3 3 Kaava-alueen rajaus

4 4 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Suunnittelutyön tarkoituksena on laatia/päivittää Norvajärven alueelle yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava, joka ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä yleiskaava. Vuoden 2009 alusta tuli voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka kumosi 137 :n 3 momentin, jonka perusteella yleiskaavan kuivanmaan alueelle oli voitu myöntää suoraan rakennuslupa yleiskaavan mukaisesti. Nyt vireille tulleen yleiskaavatyön tavoitteena on päivittää yleiskaavaa MRL 44 :n asettamien mahdollisuuksien mukaan ns. kyläyleiskaavaksi. Yleiskaava jaetaan oikeusvaikutuksiltaan erilaisiin vyöhykkeisiin. Rantavyöhykkeellä voidaan edelleen myöntää rakennuslupa MRL:n 72 :n mukaan suoraan yleiskaavan perusteella. Nyt määritettävällä kyläaluevyöhykkeellä rakennuslupa voidaan myöntää suoraan MRL 44 :n mukaisesti. Muut alueet jäävät suunnittelutarvealueeksi, jossa rakennusluvan saaminen edellyttää erillisen suunnittelutarveratkaisun hakemista. Rovaniemen kaupungin alueidenkäyttö strategiassa ( päivitetty KV ) Norvajärven alue on kuvattu kyläalueena. Alueella on eheytettävä yhdyskuntarakennetta ja kehitettävä elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksia. Alueelle tulisi laatia osayleiskaava. Rovaniemen kaupungin päivitetyssä (KV ) kaavoitusohjelmassa vuosille on tuotu esille tarve päivittää Norvajärven osayleiskaava.

5 5

6 6 Yleiskaavoitus on usein käyttökelpoisin välinen maaseudun maankäytön suunnitteluun. Rakentamista ohjaavan kyläyleiskaavan laatiminen on tullut mahdolliseksi voimaan tulleen maankäyttöja rakennuslain muutoksen myötä. Oikeusvaikutteinen kyläyleiskaava voidaan laatia alueelle, jossa on kylämäistä asutusta ja jossa ei ole merkittävää rakentamisen painetta. Tällaisella alueella rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella samaan tapaan kuin rakennuslupa voidaan myöntää rantarakentamiseen oikeusvaikutteisen rantayleiskaavan perusteella. Tekninen lautakunta päätti kokouksessaan , että Norvajärven osayleiskaavan päivitystyö käynnistetään. Vireilletulon tavoite vuodelle 2012 on tuotu esille Rovaniemen kaupungin kaavoitusohjelmassa vuosille Kaava laaditaan Rovaniemen kaupungin omana työnä. Osayleiskaava laaditaan MRL 42 :n mukaisesti yksityiskohtaisena aluevarauskaavana, joka ohjaa suoraan rakentamista ja muuta maankäyttöä. Suoraan rakentamista ohjaavassa (MRL 72, MRL 44 ) yleiskaavassa määritellään pääsääntöisesti rakentamisen ja muun maankäytön periaatteet niin tarkasti ettei asemakaavan laatiminen ole tarpeen. Kaavassa on kuitenkin myös osoitettava alueet, joilla asemakaavan laatiminen voi olla tarpeen. 3 SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Maakuntakaava Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen kuuluvat Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Rovaniemen vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaava on laadittu voimassa olevaa Rovaniemen maakuntakaavaa täydentävänä vaihemaakuntakaavana, joka kumoaa voimassa olevaa kaavaa Rovaniemen ja Ranuan alueilla vain niiltä osin, kuin muutoksia esitetään. Suunnittelualue ei sijoitu vaihemaakuntakaavan alueelle. Lapin liiton hallitus on kuuluttanut Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan laatimisen vireille. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana. Maakuntakaava

7 7 vahvistuessaan kumoaa Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavat sekä Rovaniemen vaihemaakuntakaavan. Kuva. Ote Rovaniemen maakuntakaavasta. Koko maakuntakaava-aluetta koskevat määräykset: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista. Maa ja metsätalouteen liittyvää rakentamista lukuun ottamatta hyville, yhtenäisille tai maisemallisesti tärkeille pelloille ei tulisi rakentaa, ellei niitä yksityiskohtaisemmassa kaavassa ole rakentamiseen sopivaksi osoitettu. Malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet alueella on turvattava. Lisäksi on selvitettävä, millä ehdoilla suojelualueelta tai muulta rajoituksia omaavalta alueelta mahdollisesti löytyvän geologisen varannon hyödyntäminen on mahdollista.

8 8 Porotalouden sekä muiden luontaistalouteen liittyvien toimintojen edellytykset on turvattava. Ranta-alueilla vapaan ranta-alueen osuus tulisi olla vähintään puolet muunnetusta rantaviivasta. Rakennuksia ei tulisi sijoittaa maisemallisesti aroille paikoille, kuten kapeisiin niemenkärkiin ja kannaksille sekä rantamaisemaa hallitsevien kumpareiden huipulle. Maisemalliset tekijät on otettava huomioon kaikissa metsänkäsittelytoimenpiteissä erityisesti asutuksen läheisyydessä, ulkoilualueilla, teiden varsilla, vaarojen rinteillä ja vesistöjen rannoilla. Vesistöjen veden laatu, hydrologinen tila, eliöstö ja maisema tai muut ominaisuudet on säilytettävä mahdollisimman luonnontilaisina. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen tai muu siihen kajoaminen kielletty. Lupaa haetaan ympäristökeskukselta, jonka on kuultava asiassa Museovirastoa. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaat maisemaalueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Rovaniemen maakuntakaavassa esitetyt merkinnät kaava-alueella: Merkintä: AT 362 Merkinnällä osoitetaan alueita, joilla sijaitsee tai joille suunnitellaan maaseudun peruspalveluita ja joita voidaan pitää sopivina rakentamisalueina. Alueen nimi: Norvajärvi Alue sijaitsee Rovaniemen mlk:ssa kaupungista noin 12 km pohjoiseen. Alueella on laajasti taaja-asutusta ja rakennettu vesijohtoverkosto. Norvajärvelle on myös laadittu osayleiskaava, jonka mitoitus on ollut ohjeena vesijohtoverkostoa rakentaessa. Vuonna 1998 kylän asukasluku oli 126. Varausperuste: keskuskylä Merkintä: Alueen nimi: RA7295 NORVAJÄRVI

9 9 Sijainti ja kuvaus: Varausperuste: Alue sijaitsee Norvajärven länsipuolisella rantaalueella. Tutkimuksiin perustuen varattu loma-asutukseen soveltuvaksi alueeksi. Merkintä: Alueen nimi: Sijainti ja kuvaus: M4513 MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Rovaniemen maalaiskunnan alueista ne, joita ei ole varattu muihin maankäyttöluokkiin. Pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita, joita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta myös muihin tarkoituksiin. Varausperuste: Pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön soveltuva alue. Merkintä: Alueen nimi: Sijainti ja kuvaus: Varausperuste: MT5081 TORAMOKIVALO-JOUTTISELKÄ Kunnan keskiosaan Rovaniemen kaupungin pohjoispuolelle sijoittuva metsäalue, jota luonnettivat pienet vaarat ja niiden väliset pienet järvet. Puuntuotantoalue. 3.2 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutteinen yleiskaava. 3.3 Asemakaavat ja rantakaavat Suunnittelualueella ei ole asemakaavoja tai ranta-asemakaavoja. 3.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Ympäristöministeriön laatiman oppaan mukaan yleiskaavassa tulevat sovellettavaksi yleistavoitteet ja erityistavoitteista ne, joita ei ole suoraan kohdennettu maakunnan suunnittelulle tai maakuntakaavoitukselle. Yleistavoitteita sovelletaan suoraan rakentamista ohjaavien yleiskaavojen (lähinnä rantayleiskaavat) laajaalaisiin, muuta alueidenkäyttöä yleispiirteisesti ohjaaviin ratkaisuihin, mutta ei asemakaavaan verrattaviin suoraan rakentamista ohjaaviin ratkaisuihin.

10 10 Norvajärven osayleiskaavaa koskevat seuraavat erityistavoitteet: Maakunnan suunnittelussa on selvitettävä maaseudun alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kyläverkoston kehittämiseen liittyvät toimenpiteet, joilla edistetään olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä, palvelujen saatavuutta, maaseudun elinkeinotoiminnan monipuolistamista sekä ympäristöarvojen säilymistä. Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille.

11 11 Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyisyys. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. 4 VIREILLÄ OLEVAT MUUT SUUNNITELMAT JA HANKKEET 4.1 Kaavat Suunnittelualueen läheisyydessä on vireillä Sinetän ja Ylikylä-Nivankylä alueen osayleiskaavat. Kaavoitustilanne 2012

12 Muut hankkeet Kolmen kylän kehittämissuunnitelma 2008 Rovaniemen matkailun kehittämisohjelman on kaupunginvaltuusto hyväksynyt Rovaniemen kaupungin elinkeino-ohjelma on hyväksytty kaupungin valtuustossa ja sitä toteutetaan parhaillaan. Rovaniemen liikennejärjestelmäsuunnitelma (kh 6/2012). Rovaniemen ilmasto-ohjelma. Lapin maakuntasuunnitelma Lapin matkailustrategia. 5 MAANOMISTUS JA HALLINTA Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa. Rovaniemen kaupungilla on suunnittelualueella omistuksessa joitakin maa-alueita. Kuva. Maanomistus. violetti kaupungin omistuksessa, vuokratut alueet turkoosi, yksityis/ muu omistus valkoinen

13 13 6 KAAVAN TAVOITTEET Rovaniemen kaupunki on kylien kaupunki. Kaavoituksen tavoitteena on kylien elinvoimaisuuden turvaaminen ja elinympäristön kehittäminen eri kunnan osa-alueilla. Norvajärven osayleiskaavasta on tarkoitus laatia yksityiskohtainen aluevarausyleiskaava, joka ohjaa suoraa rakentamista ja muuta maankättöä. Maakuntakaavassa ja Rovaniemen alueidenkäytön strategiasuunnitelmassa Norvajärven alue on osoitettu kyläalueena. Kaavan tavoite on tiivistää yhdyskuntarakennetta em. suunnitelmien mukaisesti Kaupungin (päivitetty ) hyväksymässä kaavoitusohjelmassa on määritelty asuntotuotannon tavoitteet seuraavasti: Kaupungin tulee mahdollistaa 110 pientalotontin tonttivaranto vuodessa. Lisäksi tavoitteena on turvata kaavoituksella 345 kerrostaloasunnon tuotanto vuosittain. Yleiskaavan mukaisten rakennuspaikkojen jakaminen edellyttää, että maanhaltija pääsääntöisesti vastaa infran toteuttamisesta. 7 LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT Oikeusvaikutteinen osayleiskaava laaditaan rajauskartan mukaiselle alueelle. Lopullinen osayleiskaava muotoutuu kaavatyön aikana vuorovaikutteisen suunnitteluprosessin, selvitysten ja lähtöaineiston kautta laadittavien rakennemallien avulla.

14 14 8 LAADITTAVAT SELVITYKSET Laadittava selvitys Uusi vai päivitettävä/ täydennettävä Täydennettävä vanha selvitys (nimi, laatija ja valmistumisvuosi) Selvityksen laatija Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ajantasaistaminen uusi osayleiskaava OAS Petteri Lampi, Rovaniemen kaupunki kaavan laatija Kulttuuriympäristöselvitys uusi 2014 Sweco Ympäristö Oy Rakenne/vyöhyketarkastelu uusi 2014 Kaavan laatija Rakennusoikeuden toteutuminen ja ajantasaiset rak.lupatiedot osayleiskaava-alueella 2014 päivitetty Kaavan laatija Palvelujen ja kaupan verkostotarkastelu päivitettävä/täyde nnettävä Rovaniemen kaupan palveluverkkoselvity s, päivitys. Entrecon Kaavan laatija Arkeologinen selvitys uusi 2013 Sweco/ Mikroliitti Oy Luonto- ja maisemaselvitys uusi 2014 Sweco Ympäristö Oy Emätilaselvitys ja mitoitus uusi 2014 Kaavan laatija 9 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Kaavan vaikutuksia arvioidaan maankäyttö- ja rakennuslain yleisten säädösten sekä erityisesti 39 (yleiskaavan sisältövaatimukset) edellyttämällä tavalla. Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua.

15 15 Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt vaikutukset: 1. ympäristövaikutukset, 2. yhdyskuntataloudelliset, 3. sosiaaliset, 4. kulttuuriset ja 5. muut vaikutukset. Selvitykset tehdään koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia. Arvioinnin perusteella voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Jos vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, tulee kaavan vaikutuksia selvitettäessä olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan. Vaikutusten selvittäminen perustuu alueelta tehtyihin selvityksiin, olemassa olevaan perustietoon, maastokäynteihin, osallisilta ja viranomaisilta saataviin lähtötietoihin ja palautteeseen, sekä laadittavien suunnitelmien ympäristöä muuttavien ominaisuuksien analysointiin.

16 16 10 OSALLISET A. Kaikki ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava vaikuttaa: kaupunkilaiset, kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen asukkaat kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen yritysten, laitosten työntekijät ja palvelujen käyttäjät kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen elinkeinonharjoittajat, maanviljelijät, kalastajat, metsästäjät, porotalouden harjoittajat B. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Norvan Kyläyhdistys ry Norvan erä ry Rovaniemen seurakunta Rovaniemen luonto ry Lapin rakennusperintöyhdistys Napapiirin Vesi Rovakaira Oy C. Viranomaiset Kaupungin hallintokunnat Lapin liitto Lapin ELY-keskus Museovirasto Lapin maakuntamuseo Liikennevirasto Lapin pelastuslaitos Metsähallitus Metsäkeskus Paliskuntain yhdistys/ Poikajärven paliskunta Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä.

17 17 11 OSALLISTUMIS- JA AIKATAULUSUUNNITELMA Osallistua voi ottamalla yhteyttä suunnittelijoihin tilaisuuksien yhteydessä, puhelimitse, sähköpostilla tai kirjeitse. Suunnittelutyöstä on tietoa myös internetsivuilla: Osayleiskaavan vireilletulosta ja OAS:n nähtävillä olosta tiedotetaan kuulutuksella lehdissä, www-sivuilla sekä ilmoituksella kaupungin ilmoitustaululla. Kaavoituksen käynnistyessä pidetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 64 ) xx.xx.2012, johon kutsutaan Rovaniemen kaupungin edustajat ja ne viranomaiset, joiden toimialaa asia koskee. Työn käynnistymisvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan osallisten arvioitavaksi palautteen antamista varten Rovaniemen kaupungissa. Kaavoitustyön aloittamisesta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottaminen Kaupunki tiedottaa kaavoitustyön vireille tulosta ja asettaa osallistumisja arviointisuunnitelman nähtäville marraskuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavoitusprosessin ajan nähtävillä ja osalliset voivat lausua mielipiteensä siitä suullisesti tai kirjallisesti. Kaavoitustyön käsittelyn vaiheet ja aikataulu Työn aloittaminen, lähtöaineiston koonti ja työn sisällöstä sopiminen, selvitysten laatiminen ja päivittäminen

18 18 Kaavaluonnos n. 11/2014 Lähtöaineiston ja alustavien tavoitteiden pohjalta laaditaan osayleiskaavaluonnos. Luonnos asetetaan nähtäville vuoden 2014 lopulla. Osalliset voivat lausua mielipiteensä luonnoksesta. Rovaniemen kaupunki pyytää tarvittavat viranomaislausunnot. Nähtävilläolon aikana voidaan järjestää yleisötilaisuus. Ajankohdasta tiedotetaan erikseen mm. hankkeen www-sivuilla ja nähtäville asettamisen kuulutuksessa. Kaavaehdotus 2015 alkupuolella Kaavaluonnoksista saadun palautteen perusteella laaditaan ehdotus osayleiskaavaksi. Ehdotus asetetaan nähtäville keväällä 2015 ja osalliset voivat lausua mielipiteensä ehdotuksesta. Kaupunki pyytää tarvittavat viranomaislausunnot. Nähtävilläolon aikana järjestetään tarvittaessa yleisö tilaisuus. Ajankohdasta tiedotetaan erikseen mm. hankkeen www-sivuilla ja nähtäville asettamisen kuulutuksessa. Kaavaehdotuksesta pidetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu (MRL 66 ), johon kutsutaan Rovaniemen kaupungin edustajat ja ne viranomaiset joiden toimialaa asia koskee. Palautteen jättäjät saavat Rovaniemen kaupungilta kirjallisen vastineen saamaansa palautteeseen, mikäli osoitetiedot ovat saatavissa. Kaavan hyväksyminen Kaavan hyväksyy Rovaniemen kaupunginvaltuusto loppuvuodesta 2015.

19 Aikataulu / / / /5 2015/10 Tekninen lautakunta OAS Vireilletulo Selvitykset Luonnosvaiheen suunnittelu Luonnosvaiheen kuuleminen Ehdotusvaihe Hyväksyminen, kh ja kv

20 20-12 Yhteystiedot Rovaniemen kaupunki kaavoitus, vaihde Kaavoituspäällikkö Markku Pyhäjärvi, , kaavasuunnittelija Petteri Lampi , Rovaniemen kaupunki kaavoitus ( ) Petteri Lampi, kaavasuunnittelija