Ympäristöohjelma

Transkriptio

1 Ympäristöohjelma Kaupunginjohtajan toimiala Konserni- ja asukaspalveluiden toimiala

2 Ympäristöohjelma Kaupunginjohtajan toimiala Konserni- ja asukaspalveluiden toimiala Tämä ympäristöohjelma on jatkoa keskushallinnon sekä vapaa-ajan ja asukaspalveluiden ilmastomuutoksen torjuntaohjelmille, jotka laadittiin vuosille Vuodenvaihteessa 2013 kaupungin organisaatiorakennetta uudistettiin. Ympäristöohjelman suunnitteluvaiheessa todettiin, että uusien toimialojen, kaupunginjohtajan toimialan ja konserni- ja asukaspalveluiden toimialan, ympäristötavoitteissa esiintyi useita päällekkäisyyksiä, ja siksi nähtiin järkeväksi yhdistää toimialojen ohjelmat. Ohjelman tarkoituksena on tukea toimialojen ympäristötyötä ja siinä asetettuja tavoitteita voidaan tarkentaa vuosittain. Kaupunginjohtajan toimialan ja konserni- ja asukaspalveluiden toimialan ympäristöohjelman tavoitteena on edistää kaupungin arvojen mukaista kestävää kehitystä ja toteuttaa kaupunkitasoisessa strategiassa asetettuja tavoitteita ja toimenpiteitä. Lisäksi tavoitteiden ja toimenpiteiden avulla pyritään täyttämään sovitut tavoitteet ja kansainvälisten ja kansallisten sitoumusten velvoitteet. Tavoitteet ja sitoumukset, joita kaupunginjohtajan toimialan ja konserni- ja asukaspalveluiden toimialan ympäristöohjelma osaltaan toteuttaa: Vantaan ympäristöpolitiikka Hyväksytty kaupunginvaltuustossa Ympäristöpolitiikan toimintalinjauksena on, että Vantaa kasvaa kestävästi kohti hiilineutraaliutta ja kaupunki kantaa ympäristövastuuta kaikessa päätöksenteossaan ja toiminnassaan. Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030 ja sen tarkistetut tavoitteet 2012/2013 Tavoitteiden mukaan pääkaupunkiseutu on hiilineutraali vuonna 2050 ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät vuoteen 2020 mennessä 20 % vuoden 1990 tasosta Kaupunginjohtajien ilmasto- ja energiasopimus (Covenant of Mayors) Sopimus edellyttää CO²-päästöjen ja energiankulutuksen vähentämistä vähintään 20 % vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoteen Kaupunginjohtajien ilmastoverkoston aloitteet Verkostoon kuuluvat Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun kaupungit. 1

3 Vuonna 2011 useita yhteisiä aloitteita, jotka koskevat paikallisen energiaviisaan rakentamisen tiekartan laatimista (ERA 17), rakennusvalvonnan kehittämistä ennakoivan laadunvalvonnan suuntaan, energia- ja ilmastoneuvonnan edistämistä asuinalueilla, investointien ilmastovaikutusten budjetointia, ekotukitoiminnan levittämistä ja matkustustarpeen vähentämistä. Vuonna 2012 lisättiin neljä uutta aloitetta. Aloitteiden mukaan selvitetään suurten kaupunkien mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, tuetaan kuntien ja valtion ilmastokumppanuusaloitetta, edistetään vähäpäästöisten autojen käyttöönottoa suurissa kaupungeissa ja lisätään ilmastoyhteistyötä kaupunkien ja pienten sekä keskisuurten yritysten välillä. KETS, kuntien energiatehokkuussopimus Kaupungin ja TEM:n välillä solmittu sopimus energiansäästön tehostamisesta Pääkaupunkiseudun ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia Linjauksena, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen otetaan keskeiseksi lähtökohdaksi yhdyskuntien suunnittelussa, rakentamisen ohjauksessa ja teknisten verkostojen kehittämisessä Jokainen kaupungin työntekijä voi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään. Keskeinen osa ilmastonmuutoksen hillitsemistä on omien valintojen ja toimintatapojen ympäristövaikutusten tiedostaminen ja niihin sopeutuminen. Työtapoja kehittämällä sekä tietotekniikkaa ja tietojärjestelmiä paremmin hyödyntämällä luodaan uusia toimintatapoja, jotka edesauttavat sekä taloudellisten että materiaalisten säästöjen syntymistä. Säästäväisyysperiaatetta noudattamalla on mahdollista alentaa esimerkiksi hankittujen tarvikkeiden määrää, matkakuluja ja oman työpaikan energian ja veden kulutusta. Kaupunginjohtajan toimialan tehtävänä on kaupunginjohtajan johdolla huolehtia kaupunkikonsernin hallinnosta, henkilöstöstä ja taloudenhoidosta ja vastata kaupunkikonsernin toiminnan tuloksellisuudesta. Kaupunginjohtajan toimiala huolehtii taloussuunnittelusta, kaupungin talousarvion ja - suunnitelman laatimisesta ja raportoinnista. Toimialan tehtävänä on myös huolehtia kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen esityslistojen valmistelusta ja pöytäkirjojen laatimisesta, päätösten täytäntöönpanosta, kaupungin yhteisistä ja kaupunginjohtajan toimialan lakiasioista. Kaupunginjohtajan toimiala huolehtii lisäksi henkilöstöpolitiikasta ja sen kehittämisestä sekä keskitetyistä henkilöstöpalveluista, ja kaupungin elinvoimaisuuden ja elinkeino- ja kansainvälistymispolitiikan strategisesta suunnittelusta ja toteutuksesta. Toimialan vastuulle kuuluu avustaa kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa hyvän johtamis- ja hallintotavan, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan toimivuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. 2

4 Konserni- ja asukaspalveluiden toimiala valmistelee ja panee täytäntöön kaupunginhallituksen yleisjaostolle kuuluvat tehtäväalueensa asiat, vastaa aluetoimikuntien ja Svenska kommitténin toimintaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta sekä ohjaa ja avustaa kaupungin muita toimielimiä. Konserni- ja asukaspalveluiden toimiala huolehtii myös kaupungin materiaalihankinnoista, arkistoinnista ja asioiden kirjaamisesta, talouspalveluista ja kaupungin tietohallinnon kehittämisestä ja järjestämisestä. Lisäksi toimialan tehtävänä on huolehtia kaupungille kuuluvista työllisyysasioista, asukasdemokratiasta, kuntalaisten osallisuudesta, kaupunkitapahtumista ja yhteispalvelusta, monikulttuurisuudesta, kumppanuuksista ja yhteisö- ja vapaaehtoistoiminnan tukemisesta. Kaupunginjohtajan toimialan ja konserni- ja asukaspalveluiden toimialan lautakuntana toimii kaupunginhallitus. Ympäristöohjelman keskeiset päämäärät ja tavoitteet Kaupunginjohtajan toimialan ja konserni- ja asukaspalveluiden toimialan ympäristöohjelman keskeiset päämäärät ovat arjen toimintatapojen muuttaminen, ympäristötietoisuuden vahvistaminen sekä materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen. Ilmastomuutokseen sopeutuminen on kantava teema kaupunginjohtajan toimialan ja konserni- ja asukaspalveluiden toimialan ympäristöohjelmassa. Ohjelman päämäärät esitellään alla lyhyesti. Ympäristöohjelman konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet ja seurantatavat ovat esitelty liitteenä olevassa tuloskortissa. Päämäärä 1. Arjen toimintatapojen muuttaminen Arjen toimintatapojen muuttamisen päämäärään sisältyy laajamittainen toimintatapojen sopeuttaminen ilmastonmuutoksien tuomiin haasteisiin eri tavoin. Toimintatapojen muuttamisessa otetaan huomioon vastuullinen hankintakulttuuri niin kilpailutusprosesseissa kuin tavaroiden ja palveluiden tilaamisessa. Kaupunki voi tekemillään valinnoilla vaikuttaa tuotteiden ja palvelujen energiankulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin niiden elinkaaren aikana. Ympäristötietoisilla hankinnoilla on mahdollista vaikuttaa, ei pelkästään kaupungin omaan toimintaan, vaan myös yhteistyökumppaneiden ja -yhteisöjen ympäristötietoisuuteen. Kaupungin tulee olla vastuullinen kuluttaja tiedostamalla hankintojen ja kulutuksen ympäristövaikutukset. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttää perinteisten toimintatapojen muuttamista, ja uusien tapojen sisäistäminen vaatii meiltä pon- 3

5 nisteluja. Erilaisista työtavoista ja liikkumisen muodoista on mahdollista valita vaihtoehto, joka kuormittaa ympäristöä vähiten. Pienillä arkisilla valinnoilla voidaan tehdä huomattavia ympäristötekoja esimerkiksi lisäämällä kierrätystä, tuottamalla vähemmän jätettä ja vähentämällä sähkönkulutusta. Kaupungin tulee työnantajana myös tukea henkilöstöä ympäristöystävällisten valintojen tekemisessä. Päämäärä 2. Ympäristötietoisuuden vahvistaminen Ympäristötietoisuuden vahvistamisella tarkoitetaan niin henkilöstön, kuntalaisten kuin yhteistyökumppaneiden ymmärryksen lisäämistä ympäristöasioissa. Ympäristötietouden lisääminen hillitsee ilmastonmuutoksen etenemistä ja helpottaa siihen sopeutumista. Ympäristöä säästäviä tuloksia on mahdollista saada aikaan silloin, kun ymmärrämme, että asenteet ja arvot vaikuttavat kaikkiin valintoihimme ja siten myös ympäristöön, jossa elämme. Viestinnällä ja koulutuksella on suuri merkitys kaupunkitasoisen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja asennemuutoksen saavuttamisessa. Viestinnän, koulutuksen ja neuvonnan tehtävänä on ennen kaikkea laajempi kaupunkitasoinen valistus ja tavoitelluista muutoksista tiedottaminen. Yhteistyökumppaneiden ja -yhteisöjen ympäristötietoisuuteen vaikutetaan vaatimalla vastuullista ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista toimintaa yhteisön toiminnassa ja palveluntuottamisessa. Yhteispalvelussa tarjotaan asukkaille ympäristöneuvontaa ja tiedotusmateriaalia ympäristöasioista ja -palveluista. Ohjelmassa pyritään vaikuttamaan kumppaneiden haluun toteuttaa ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja. Päämäärä 3. Materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen Materiaali- ja energiatehokkuutta parannetaan hyödyntämällä teknologista kehitystä ja päivittämällä ohjelmistoja ja laitteita nykypäivän standardeja vastaaviksi. Päivittäiset työtavat ja toimintamallit muuttuvat uusien sähköisten työkalujen myötä, ja samalla aikaansaadaan suuria säästöjä materiaalipuolella. Toimialoilla on jo aikaisemmin siirrytty pois paperisista kokouskäytännöistä, mutta tulevien vuosien aikana tietotekniikkaa tullaan hyödyntämään entistä enemmän ja monipuolisemmin. Sähköisiin työtapoihin siirtyminen muuttaa kulutuksen painopistettä perinteisistä materiaalisista hyödykkeistä aineettomiin. Erilaisten uusien tietoteknisten työkalujen tehokas hyödyntäminen ei ole vain ympäristöystävällistä vanhoihin toimintatapoihin verrattuna, vaan myös kustannustehokasta. 4

6 Siirtyminen sähköisiin työtapoihin mahdollistaa uusien toimintamallien käyttöönoton sen myötä, kun langattomat palvelut ja liikuteltavat laitteet mahdollistavat työskentelyn tai kokousten järjestämisen eri paikoissa. Ohjelman jalkauttaminen Ohjelma käsitellään toimialan johtoryhmässä, joka ohjeistaa tulosalueita ohjelman jalkauttamiseen esimerkiksi tulosalueiden johtoryhmien ja työpaikkakokousten yhteydessä vuosittain. Jalkauttamisen varmistamiseksi ohjelman seuranta ja raportointi toimii toimialan johtoryhmän kautta. Ohjelman seuranta ja raportointi Ohjelmalle asetettuja tavoitteita seurataan vuosittain. Ohjelman seuranta ja raportointi tapahtuu toimialan johtoryhmän ja lautakunnan kautta. Kaupunginjohtajan toimialan ja konserni- ja asukaspalveluiden toimialan ympäristöohjelmasta raportoidaan kaupunginhallitukselle koko kaupungin kattavan ympäristöohjelman yhteydessä. Vuosittaisen arvioinnin yhteydessä ohjelmaa voidaan myös päivittää tarpeen mukaan. Ympäristöohjelman konkreettiset tavoitteet, toimenpiteet ja seurantatavat ovat esitelty liitteenä olevassa tuloskortissa. Kaupunginjohtajan toimialan ja konserni- ja asukaspalveluiden toimialan ympäristöohjelma hyväksytään kaupunginhallituksessa kesäkuussa Toimialojen ympäristöryhmä seuraa ja arvioi säännöllisesti tavoitteiden ja ohjelman toteutumista. 5

7 Taustatietoja Kaupunginjohtajan toimialan ja konserni- ja asukaspalveluiden toimialan ympäristöohjelman koostamiseen ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Henna Yli-Leppälä, kansliasihteeri / kaupunginkanslia Laura Lyly, kansliasihteeri / kaupunginkanslia Sisko Salo, suunnittelija / kuntalaispalvelut Susanna Taipale-Vuorinen, kehittämispäällikkö / konserni- ja asukaspalveluiden toimiala Kirsi-Marja Lievonen, henkilöstöjohtaja / henkilöstökeskus Eija Säilä, laatukoordinaattori / taloussuunnittelu Jaana Turunen, informaatiosihteeri / elinkeinopalvelut Päivi Rainio, viestintäpäällikkö / elinkeinopalvelut Kati Sohlberg, tarkastusassistentti / sisäinen tarkastus Vesa Urtti, talous- ja hallintojohtaja / konserni- ja asukaspalveluiden talous- ja hallintopalvelut Sari Asikainen, hankinta-asiantuntija / hankintakeskus Ritva Joutsenlahti, kehittämispäällikkö / työllisyyspalvelut LIITE 1. Ympäristöohjelman tuloskortti 6

8 Ympäristöohjelman tuloskortti Kaupunginjohtajan toimialan ja konserni- ja asukaspalveluiden toimialan ympäristöohjelma vuosille Päämäärä Arjen toimintatapojen muuttaminen: Arjen toimintatapojen muuttamisen päämäärään sisältyy laajamittainen toimintatapojen sopeuttaminen ilmastonmuutoksien tuomiin haasteisiin eri tavoin. Tavoite Toimenpide Mittari Aikataulu Vastuutaho Toteutus Ympäristökriteerien käyttö hankinnoissa Tarjouskilpailuissa otetaan huomioon ympäristökriteerit (valintaperusteena tai ehdottomana edellytyksenä). Hyödynnetään mm. Motivan ja Julia-projektin ympäristökriteereitä. Tietoteknisten laitteiden hankinnoissa (leasing) huomioidaan tuotteiden ympäristökuormitus tuotteen koko elinkaaren ajalta (tuotanto, käyttö ja kierrätys) vuosittainen vertailu kansainvälisten ympäristökriteerien käyttö Hankintakeskuksen järjestämistä tarjouskilpailuista vuositason arvosta laskettuna 50 %:ssa käytetään ympäristökriteerejä vuonna Vuosina ympäristökriteerejä käytetään 60% tarjouskilpailussa. hankinta tietohallinto Vantaan Valon ja Vantaan Koutsin keittiöpajalla huomioidaan ympäristönäkökohdat raakaaineiden hankinnassa, jätteiden synnyn ehkäisyssä ja jätteiden lajittelussa. Kirjataan toiminnan periaatteet ja perehdytetään kaikki työntekijät ja talon käyttäjät niihin. Raportointi toimenpiteistä työllisyyspalvelut 1.2 Kertakäyttötuotteista luopuminen henkilöstötiloissa Tulosyksiköt sitoutuvat korvaamaan kahvihuoneiden ja taukotilojen kertakäyttötuotteet kestotavaroilla. Tulosalueiden hankintatilausten seuranta Kertakäyttöastioiden ostoja tulisi vähentää 20 % vuonna 2013, vuosina kertakäyttöastioiden hankintaprosentti tulisi olla nolla. Kaikki tulosalueet ja hankinta Tavoitteena on, että jokaisessa yksikössä kierrätetään paperi, pahvi, bio- ja energiajäte ym. Seuranta tulosalue tasolla vuosittain Vuoteen 2015 mennessä kaikki tulosalueet kierrättävät paperin, pahvin, bio- ja energiajätteen ym. kaikki tulosalueet 1.3 kierrätys, jätteen ja sähkönkulutuksen vähentäminen Pienennetään sähkön ja kämmön kulutusta. On selvitettävä, onko ilmastoinnin ja lämmityksen lisääminen/käyttö tarpeen, sammuttaa valot ja tietokoneet kun niitä ei käytetä (työpäivän päätteeksi). Työllisyyspalveluiden työpajoilla toteutetaan kalusteiden kierrätys- ja korjauspalvelua. Sopimukset Selvitetään toiminnan järjestäminen osana yhteistyökumppaneiden työllistämistoimenpiteitä. Etsitään aktiivisesti kanssa. uusia mahdollisuuksia ja työmuotoja. Luodaan pysyvät rakenteet yhteistyölle kaupunkitasolla. Kulutustietojen seuranta tilakeskusken tietojen mukaan kaikki tulosalueet vuosittain työllisyyspalvelut Työpajoilla käytetään kierrätysmateriaalia ja kehitetään niiden uusiokäyttöä. Selvitetään mahdollisuudet lisätä kierrätysmateriaalin käyttöä ja selvitetään yhteistömahdollisuutta kierrätyskeskuksen kanssa. Seurataan kierrätysmateriaalien osuutta suhteessa tehtyihin materiaalihankintoihin työllisyyspalvelut 1.4 Ympäristöystävällinen työmatkaliikkuminen Kannustetaan ympäristöystävälliseen työmatkaliikkumiseen muun muassa työmatkaseteleiden muodossa. Luodaan motivoivia kannustimia esim. työmatkapyöräilyyn. Työajalla pyritään liikkumaan julkisilla (matkakortit), jalan ja pyörällä. Henkilöajoneuvojen käyttöä vähennetään. Seteleiden käyttöä seurataan vuosittain (vuonna 2012 käytettyjen seteleiden määrä kpl) kaikki tulosalueet

9 Päämäärä 2 Ympäristötietoisuuden vahvistaminen: Ympäristötietoisuuden vahvistamisella tarkoitetaan niin henkilöstön, kuntalaisten kuin yhteistyökumppaneiden ymmärryksen lisäämistä ympäristöasioissa. Ympäristötietouden lisääminen parantaa ilmastonmuutokseen sopeutumista. Tavoite Toimenpide Mittari Aikataulu Vastuutaho Toteutus 2.1 Ympäristötiedon tarjoaminen asukkaille yleistajuisesti ja helposti Kaupungin asukkaille ja henkilöstölle suunnattua viestintää ja markkinointia siirretään systemaattisesti verkkoon. Tällä tavoitellaan painotuotteiden määrän Toteutetaan kaupungin vähentämistä. Sähköisessä tuotannossa ympäristöviestintäsuunnitelman mittareita ja kiinnitetään huomiota sen luettavuuteen eri välineillä ja estetään mahdollisuuksien mukaan ympäristöviestinnän tulostaminen. Elinkeinopalvelujen viestintä vuosikelloa osaltaan tarjoaa viestinnänkanavia käyttöön: vantaa.fi, Avain/intra. Teema-artikkeleja verkkoon ja julkaisuihin: asukaslehti, henkilöstölehti. elinkeinopalvelut / viestintä Ympäristöpalveluista tiedotetaan asukkaille yhteispalvelupisteissä, tarjotaan ympäristöneuvontaa (muun muassa julkinen liikenne, kierrätys, jätteet, ilmanlaatu). Yhteispalvelupisteiden henkilökunnalle järjestetään lisäkoulutusta ympäristöneuvontaan. HSY:n ja Ympäristökeskuksen tiedotusmateriaalia on saatavilla yhteispalvelupisteissä Yhteispalvelupisteiden koulutettujen määrä. kuntalaispalvelut, yhteispalvelu kuntalaispalvelut, yhteispalvelu 2.2 Ympäristöjärjestelmien käyttöönotto kaupungin liikelaitoksissa ja tytäryhtiöissä Ympäristöjärjestelmää (esim. Ekokompassi, energiaskannaus) noudattavien kaupungin liikelaitosten määrää kasvatetaan Ympäristöjärjestelmää noudattavien kaupungin liikelaitosten ja tytäryhtiöiden konsernipalvelut määrää 2.3 Vaikuttaminen yhteistyökumppaneiden ja yhteisöjen ympäristötietoisuuteen Yhteisöille myönnettäviin avustuksiin vaatimus ympäristökriteerien täyttymisestä. Avustushakemuksissa vaaditaan selvitys ympäristöasioiden huomioonottamisesta toiminnassa. Palveluntuottajia ohjeistetaan kestävän kehityksen mukaiseen palveluntuottamiseen. Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan ohjeistus sisällytetään sopimukseen Hakemuksiin ohjeistus (ja lomakkeisiin tarkemmat kysymykset) Kaikkiin uudistettuihin sopimuksiin on sisällytetään kestävän kehityksen mukainen ohjeistus. Ohjeistuksia lisätään sopimusten päivittämisen ja uusien sopimusten yhteydessä. kuntalaispalvelut / avustustiimi kaikki tulosalueet Uudet työntekijät perehdytetään kaupungin- ja työyksikön ympäristötoimintaan Perehdytysoppaaseen lisätään ympäristöasiat 2013 ympäristökeskus ja henkilöstökeskus 2.4 Henkilöstön perehdyttäminen ja kannustaminen ympäristövastuulliseen toimintaan Työntekijöiden tietoisuutta toimialan ympäristöohjelmasta lisätään, siten että ympäristöohjelma käsitellään vuosittain tulosalueen johtoryhmässä ja työpaikkakokouksissa. Seuranta ja raportointi toimialan tapahtuu johtoryhmän ja lautakunnan kautta. Kaupunginjohtajan toimialan ja konserni- ja asukaspalveluiden toimialan ympäristöohjelmasta raportoidaan kaupunginhallitukselle koko kaupungin kattavan ohjelman yhteydessä. Johtoryhmät ja työpaikkakokoukset joissa ympäristöohjelma on käsitelty kaikki tulosalueet (% kaikista) Henkilöstöä kannustetaan kehittämään materiaali- ja energiatehokkuutta mm. InnoLalaatupalkintokilpailuun osallistumalla Materiaali- ja energiatehokkuuden kehittämiseen liittyvien kajon ja konsaksen hakemusten määrä InnoLalaatupalkintokilpailussa taloussuunnittelu, kaikki tulosalueet 2.5 Esimiesten ympäristöjohtamisen osaamista lisätään Esimiesten koulutustarjottimella on mahdollisuus osallistua ympäristöjohtamisen koulutukseen Ympäristöjohtamiskoulutus on lisätty tarjottimelle ja käynnistetty 2014 ympäristökesus henkilöstökeskus

10 Päämäärä Materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen: Materiaali- ja energiatehokkuutta parannetaan hyödyntämällä teknologista kehitystä ja päivittämällä ohjelmistoja ja laitteita nykypäivän standardeja vastaaviksi. Tavoite Toimenpide Mittari Aikataulu Vastuutaho Toteutus Työ- ja toimintatapojen sähköistyminen Tulostamisen ja mapittamisen sijaan siirrytään sähköiseen arkistointiin, aina kun mahdollista. Esityslistat ja kokousmateriaalit jaetaan ainoastaan sähköisessä muodossa. Henkilökunnalle voidaan järjestää koulutusta teknologian tehokkaampaan hyödyntämiseen työssä. Sähköisen kilpailuttamisjärjestelmän Cloudian käytön laajentaminen Siirtyminen sähköisiin toimintatapoihin yhdessä laitepolitiikan kanssa (kannettavat tietokoneet) mahdollistaa myös erilaiset toimintamallit esim. liikkuvan työskentelyn tai etätyön Apuri, Click-hanke, Sade-hanke Sähköinen asiointi (eservices): Sähköisellä asioinnilla tarkoitetaan organisaation palvelujen käyttämistä tieto- ja viestintätekniikan keinoin toteutetuilla vuorovaikutusvälineillä. Astan käyttöönoton seuranta Seurataan Cloudian käytön laajenemista vuosittain Laitepolitiikan päivittäminen ja sähköisen asioinnin ja itsepalvelun lisääminen Seurataan avustushakemusten ja yhteydenottojen määrää vuosittain Asta otetaan käyttöön kaupungilla asteittain alkaen vuoden 2013 alusta Vuoteen 2015 mennessä tietohallinto hankinnat ja tietohallinto tietohallinto ja kaikki tulosalueet tietohallinto, kuntalaispalvelut, kaikki tulosalueet Sähköisen henkilöstöhallinnon itsepalveluiden käyttöönotto ja niiden tehostaminen. Jätetään pois paperiset palkkalipukkeet. Seuratan sähköisen henkilöstöhallinnon itsepalveluiden kehittymistä vuosittain palvelut kehittyvät ja palveluiden käyttäjämäärää seurataan henkilöstökeskus 3.2 Tulostamisen vähentäminen Tietohallinnon ohjausyhmässä maaliskuussa 2012 vahvistettujen "Tulostamisen linjaukset Kokonaistulostaminen Vantaan kaupungilla" -periaatteiden mukaisesti mahdollistaa tulostamisen siirrytään kokonaistulostamiseen, joka seurannan yksikkötasolla ja mahdollistaa turvatulostamisen, tulostamisen myöhemmin henkilötasolla raportoinnin ja seurannan sekä oheislaitteiden ja tulostustarvikkeiden vähentämisen Kilpailutus tehty ja sopimustoimittaja valittu. Tavoitteena vähentää tulosteiden, oheistulostimien ja tietohallinto ja tarvikeostojen määrää hankintakeskus jokaista 10 %:lla. Vuonna 2014 tavoitteena vähentää tarvikeostojen määrää 20%. 3.3 Etäneuvottelujen käyttöönotto Microsoft Lync käyttöönoton (tavoite 2013 aikana) jälkeen etäneuvottelun käyttäminen mahdollisimman laajamittaisesti ja näin ollen vähentää mahdollisuuksien mukaan seurataan etäneuvottelujen toimipisteiden välistä liikkumista. Lync määrän kasvua mahdollistaa mm. etäneuvottelut, materiaalien työstämisen yhteistyössä eri toimipisteistä sekä pikaviestimisen. tietohallinto

11 Vantaan kaupunki Kaupunginjohtajan toimiala Konserni- ja asukaspalveluiden toimiala 1