Schipperkejen epilepsiatutkimuksen kuulumisia (Julkaistu Laivislehdessä 1/2015) Schipperkejen tyypillinen epilepsian kohtauskuva ja kliininen kuva
|
|
- Juuso Halttunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Schipperkejen epilepsiatutkimuksen kuulumisia (Julkaistu Laivislehdessä 1/2015) Teksti: Lotta Koskinen, tutkijatohtori, koiragenetiikan tutkimusryhmä, Helsingin yliopisto ja Folkhälsanin tutkimuskeskus Schipperkejen epilepsiaa on tutkittu professori Hannes Lohen tutkimusryhmässä Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa vuodesta 2006 lähtien. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää rodussa esiintyvän epilepsian tyypillistä kohtauskuvaa ja kliinisiä piirteitä. Sukupuuselvitysten perusteella epilepsia periytyy, mutta periytymismalli ei ole selvä. Tutkimusryhmän tavoitteena on tunnistaa epilepsialle altistavia geenejä ja sitä varten on kerätty näytteitä epileptikoista ja oireettomista koirista mahdollisimman kattavasti. DNA-pankin näytetilanne Heinäkuuhun 2014 mennessä DNA-pankkiin oli talletettu näyte jo 644 schipperkestä. Omistajat ovat olleet kiitettävän aktiivisia toimittamaan näytteitä tutkimusta varten. Näytekeräys on edelleen käynnissä, ja kohdistuu epilepsiaa sairastaviin koiriin sekä iäkkäisiin, yli 7-vuotiaisiin terveisiin koiriin, joilla ei ole koskaan ollut epilepsiaoireita. Lisäksi otamme vastaan näytteitä epilepsiaa sairastavien koirien vanhemmista ja sisaruksista. Schipperkejen tyypillinen epilepsian kohtauskuva ja kliininen kuva Eläinlääkäri Ranno Viitmaa tutki vuonna 2006 kliinisesti yhteensä 12 epileptikkoa ja 8 tervettä koiraa. Tutkimuksessa koirille tehtiin yleiskliininen ja neurologinen tutkimus, veriarvojen määritys, aivosähkökäyrätutkimus, aivojen magneettikuvaus, sekä aivoselkäydinnesteen tutkimus. Kaikilta oirehtivilta koirilta todettiin idiopaattinen epilepsia, koska tutkimuksissa koirilta ei löytynyt mitään muuta sairautta, joka selittäisi toistuvat kohtaukset. Tutkimuksesta on kerrottu Laivis-lehdessä vuonna Eläinlääkäri Penita Pilveen lisensiaattityö koirien idiopaattisen epilepsian kohtaustyypeistä ja kliinisestä kuvasta valmistui vuonna Tutkimuksessa oli mukana kolme koirarotua schipperket mukaan lukien. Tutkimuksissa selvitettiin schipperkejen tyypillistä epilepsiakohtauskuvaa tutkimusryh-
2 män keräämien epilepsiakyselyiden pohjalta. Yhteenveto tehtiin 56 kyselylomakkeen perusteella. Kyselytutkimuksen perusteella kohtausten alkamisikä oli keskimäärin 3 vuotta. Yleisimmin koirilla oli alle 10 kohtausta vuodessa, mutta joillakin koirilla kohtauksia oli paljon useammin. Neljäsosalla epileptikoista oli ollut ns. kohtausrypäs eli useita kohtauksia vuorokauden sisällä. Kohtaukset kestivät tavallisesti muutamia minuutteja, mutta kestossa oli paljon vaihtelua. Kolmasosa omistajista pystyi ennakoimaan epilepsiakohtauksen alkamisen etukäteen koiran hermostuneen käyttäytymisen, oksentelun tai omistajan läheisyyteen hakeutumisen perusteella. Tyypillisiin kohtausoireisiin kuuluivat raajojen ja niskan jäykistyminen, tärinä tai tuijottava katse. Yleisin kohtaustyyppi oli paikallisalkuinen yleistyvä kohtaus. Tällainen kohtaus alkaa jonkin tietyn aivojen osan epänormaalina sähkökemiallisena aktiivisuutena ja ilmenee tietyn kehon osan oireina, kuten esimerkiksi jonkin raajan nykimisenä, jäykistymisenä tai tärinänä. Yleistyneestä epilepsiakohtauksesta puhutaan silloin, kun epänormaali sähkökemiallinen aktiivisuus laajenee kattamaan molemmat aivopuoliskot. Tällöin koiralla on kohtausoireita kehon molemmilla puolilla ja tajunnan taso on myös alentunut. Suurin osa epileptikoista palautui kohtauksesta nopeasti, 5-15 minuutin kuluessa kohtausoireiden päättymisestä. Kolmasosalla koirista oli epilepsialääkitys, joka tuntui tehoavan ainakin puolelle koirista. Joidenkin koirien osalta kysely oli täytetty pian lääkityksen aloituksen jälkeen, jolloin vaikutuksen seuranta-aika oli jäänyt lyhyeksi. On mahdollista että useampi koira hyötyy lääkityksestä. Yhteenveto kyselytutkimuksen tuloksista on esitetty Taulukossa 1. Taulukko 1. Yhteenveto schipperkejen epilepsiakyselyistä (Lähde: Penita Pilveen lisensiaattityö 2013). Yhteensä koiria 56 Uroksia (kastroitu) 32 (9) Narttuja (steriloitu) 24 (9) Kohtausten alkamisikä vuosissa keskimäärin (mediaani, 2,9 (1,3; 4kk-5v) vaihteluväli) Kohtauksia vuodessa keskimäärin (mediaani, vaihteluväli) 6,9 (4; 1-36) Enemmän kuin yksi kohtaus 24 tunnin sisällä 25 % Kohtauksen kesto minuuteissa keskimäärin (mediaani, 11,2 min (4; 0,5-120) vaihteluväli) Omistaja pystyy ennustamaan kohtauksen alkamisen 30 % Kohtauksen alkamisoireet hakeutuminen ihmisten läheisyyteen, koiran hermostuneisuus sekä
3 pahoinvointi ja oksentelu Yleisimmät oireet kohtauksen aikana raajojen ja niskan jäykistymistä, yleistä tärinää, tuijottavaa katsetta Tyypillinen kohtaustyyppi Paikallisalkuinen yleistyvä Omistaja saa kontaktin koiraan kohtauksen aikana 66 % Kohtausten kesto ja voimakkuus: -lisääntynyt 18 % -pysynyt samana 9 % -vähentynyt 16 % Palautuminen kohtauksen jälkeen suurin osa 5-15 min aikana Kohtauksen jälkeen yleisimmät oireet koirat väsyneitä ja hämmentyneitä Epilepsialääkitys yhteensä 34 % (19 koiralla) -lääkitys lopettanut kohtaukset kokonaan 10 % -lääkitys vähentänyt kohtaukset puoleen 16 % -lääkitys vähentänyt kohtauksia vähän 21 % -lääkityksellä ei vaikutusta kohtauksiin 16 % Geenitutkimuksen tilanne Koirien DNA-pankkiin kerättyjen näytteiden avulla on tutkittu taudin molekyyligenetiikkaa uusimpien ns. koko genomin kattavien menetelmien avulla. Schipperkejen epilepsian genetiikka on osoittautunut haastavammaksi tutkimuskohteeksi kuin alun perin sukupuiden perusteella arveltiin. Tästä syystä tutkimukseen käytettävien näytteiden määrää ja menetelmien tarkkuutta on jouduttu jatkuvasti lisäämään. Viimeisimmissä tutkimuksissamme mukana on ollut 68 epilepsiaa sairastavan ja 70 iäkkään terveen koiran näytteet. Tutkimus on osoittanut, että schipperkejen epilepsiaa ei suoraan aiheuta jokin tietty yhden geenin mutaatio, vaan taustalla on todennäköisesti useita riskitekijöitä. Uusimpien tulosten mukaan olemme tunnistaneet yhden näistä mahdollisista riskitekijöistä: schipperkeiden perimässä on tietty alue, jonka eräs geenimuoto altistaa epilepsialle. Kyseistä geenimuotoa löytyy myös terveiltä schipperkeiltä, mutta sitä kantavilla koirilla on tutkimuksen mukaan kohonnut riski saada epilepsiakohtauksia. Sama epilepsialle altistava geenimuoto näyttäisi olevan taudin taustalla myös joissakin muissa koiraroduissa. Aiheesta on valmisteilla tieteellinen artikkeli, jonka julkaisemisen jälkeen voimme antaa vielä tarkempia tietoja tutkimustuloksista. On mahdollista, että epilepsian taustalla on myös muita vielä tuntemattomia riskitekijöitä. Näytekeräys ja tutkimus siis jatkuvat edelleen. Tutkimuksen eräänä haasteena on varmojen epilepsiavapaiden koirien löytäminen ja varmistaminen.
4 Kudosnäytteitä tarvitaan Jotta tunnistetun geenimuodon toimintaa ja vaikutusta voitaisiin tutkia tehokkaammin, tarvitsisimme schipperkejen aivokudosnäytteitä. Epilepsian ehdokasgeenimme on ilmenee vain aivoissa, joten muista kudoksista ei ole yhtä suurta hyötyä toiminnallisissa tutkimuksissa. Jos olet aikeissa luopua koirastasi, toivoisimme, että voisit harkita koirasi ruumiinavausta ja kudosten lahjoittamista arvokkaita tutkimuksiamme varten. Tällöin koiran eutanasia tapahtuu Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa ja omistaja saa samalla yliopiston patologin raportin itselleen. Tämä on koiran omistajalle maksutonta. Koira tuhkataan ruumiinavauksen jälkeen, mutta yksilötuhkauksen kulut jäävät koiran omistajan maksettaviksi. Ota yhteyttä hyvissä ajoin tutkija Lotta Koskiseen tai tutkimusryhmään, jos omistat koiran joka olisi käytettävissä tutkimukseemme (puh ). Tarvitsemme projektiin epilepsiavapaita verrokkeja ja epilepsiaa sairastaneita koiria. Uusi kliininen tutkimusmenetelmä koirille Osana prof. Lohen tutkimusyhteistyötä Guelphin yliopiston kanssa, tutkimusryhmä on kehittämässä ja testaamassa uusia epilepsian kliinisiä diagnosointimenetelmiä. Yhteistyössä eläinlääkäri, eläinneurologi ja apulaisprofessori Fiona James Ontario Veterinary Collegesta kehitämme kannettavaa EEG-laitteistoa, jolla mitataan aivojen sähköistä toimintaa hereillä olevalta koiralta. Tavallisesti EEG-mittaukset tehdään nukutetulle koiralle lyhyen aikaa. Sähköisen toiminnan häiriöt liittyvät epilepsiakohtauksiin. Tutkimuksen aikana koira on normaalisti valveilla ja kantaa selässään langatonta mittausyksikköä, joka on yhteydessä tietokoneeseen ja videokameraan. Tällä menetelmällä pystytään seuraamaan aivosähkökäyrää hereillä olevasta koirasta useita tunteja. Tavoitteena on päästä mittaamaan kohtauksen aikaista aivojen sähköistä aktiivisuutta ja siten paikantaa kohtauksen alku aivoissa tiettyyn paikkaan ja selvittää epilepsian laatua sähköisten muutosten perusteella. Tutkimus vastaa tavanomaista ihmiselle suoritettavaa mittausta. Onnistuessaan tutkimuksesta odotetaan läpimurtoa ja metodiikkaa koirien haastavaan epilepsiadiagnostiikkaan. Muita tutkimusprojekteja Epilepsian lisäksi Lohen tutkimusryhmässä on käynnissä muita myös schipperkejä koskevia tutkimusprojekteja. Pienillä roduilla esiintyy Legg Perthestä, eli reisiluun pään kuolioitumista. Sairaus alkaa
5 yleensä jo nuorella iällä ja voi pitkälle kehittyessään johtaa liikuntakyvyttömyyteen. Legg Perthestä tutkitaan yhteistyössä Clemsonin yliopiston (USA) tutkijoiden kanssa. Tutkimusta varten kerätään näytteitä ja tietoja Legg Perthestä sairastavista koirista. Silmäsairauksien osalta schipperkeillä tutkitaan verkkokalvon rappeumaa (PRA), synnynnäistä pienisilmäisyyttä eli mikroftalmiaa ja silmän värikalvon halkiota eli iiriskoloboomaa. Tutkimusta varten kerätään näytteitä ja silmälausuntoja yllä mainittuja silmäsairauksia sairastavista schipperkeistä. Tutkimusryhmässä on käynnissä myös useita käyttäytymisen geenitaustan tutkimuksia, joihin voivat osallistua kaiken rotuiset koirat. Arkuus ja ääniarkuus tutkimuksessa pyrimme selvittämään näihin ominaisuuksiin vaikuttavia geenejä, sekä ympäristötekijöitä. Tutkimukseen voi osallistua vastaamalla koirastaan Koirien käyttäytymiskyselyyn, joka löytyy sivuilta. Lisätiedot Tietoja tutkimusryhmän toiminnasta löydätte -verkkosivustolta sekä Facebookista Koirien geenitutkimus -sivulta. Keräämme tarkempia tietoja kaikista epilepsiaa sairastavista näytteen antaneista koirista epilepsiakyselylomakkeen avulla. Lomakkeet ja ohjeet näytteiden antamiseen ja lähettämiseen löytyvät Koirangeenit.fi -sivustolta. Muistathan myös päivittää koiran terveystiedot tai omat yhteystietosi, jos ne muuttuvat näytteen antamisen jälkeen! Lisätietoja schipperkejen epilepsiatutkimuksesta voi kysyä tutkimusryhmältä puh ) tai ryhmänjohtaja Hannes Lohelta Kiitos kaikille schipperkejen epilepsiatutkimukseen osallistuneille! Kirjallisuutta: Pilve P. Idiopaattinen epilepsia koirilla ja epilepsian kohtaustyyppien luokittelu sekä epilepsian tyypillinen kliininen kuva kolmella koirarodulla: pitkäkarvainen pyreneittenpaimenkoira, schipperke ja kää-
6 piöpinseri. 2013, Lisensiaatin tutkielma, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.
Koirien epilepsiakysely
1 Koirien epilepsiakysely 1. Omistajan tiedot Omistajan nimi: Osoite: Puhelin: Sähköposti: 2. Koiran tiedot Kutsumanimi: Virallinen nimi: Rekisterinumero ja rotu: Kasvattajan nimi: Syntymäaika Koiran nykyinen
LisätiedotHyvä Schipperken omistaja!
Suomen Schipperke Kerho ry:n 18.11.2012 1(6) Hyvä Schipperken omistaja! Suomen Schipperkekerho ry suorittaa kartoitusta rodun yleisestä terveystilanteesta. Saadaksemme mahdollisimman kattavan ja totuudenmukaisen
LisätiedotMIKÄ ON SYRINGOMYELIA
MIKÄ ON SYRINGOMYELIA Syringomyelia on sairaus, jossa selkäytimeen kehittyy onteloita, jotka voivat aiheuttaa erilaisia neurologisia oireita. Syringomyelian aiheuttaa yleensä takaraivonluun epämuodostuma
LisätiedotKirjallisuuskatsaus ja kokeellinen osuus. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma. Tekijä: Penita Pilve, ELK. Helsingin Yliopisto
Idiopaattinen epilepsia koirilla ja epilepsian kohtaustyyppien luokittelu sekä epilepsian tyypillinen kliininen kuva kolmella koirarodulla: pitkäkarvainen pyreneittenpaimenkoira, schipperke ja kääpiöpinseri
LisätiedotESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE
ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22
LisätiedotEpileptiset kohtaukset
Eroon Epilepsiasta Epileptiset kohtaukset Tarja Pääkkönen ELL, DiplECVN 22.1.2011 [undefined] 300.0 250.0 200.0 150.0 100.0 50.0 0.0 Yksi yleisemmistä neurologisista ongelmista koirilla (noin 10%) Epileptiset
LisätiedotKUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA
KUVAUS EPILEPSIAN LUONTEESTA Epilepsia on joukko oireyhtymiä, joiden syyt, hoito ja kohtaukset vaihtelevat suuresti. Tämän lomakkeen tavoitteena on tuoda esiin yksilöllinen kuvaus oman epilepsian erityispiirteistä
LisätiedotTerveyskyselyn yhteenveto 3.10.2013
Stina Högnabba.. Suomen Schipperkekerho Terveyskyselyn yhteenveto.. Ylstä kyselystä Suomen schipperkekerhon jalostustoimikunta päätti keväällä tehdä kyselyn schipperken ylsestä terveydentilasta. Lisäksi
LisätiedotEpilepsian vastustaminen
Epilepsian vastustaminen Suomenpystykorvilla 1 Suomen Pystykorvajärjestö 3:n rodun rotujärjestö Suomenpystykorva Karjalankarhukoira Pohjanpystykorva Jokaisella rodulla oma rotujaosto ja jalostusryhmä Noin
LisätiedotTerveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille
Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake
LisätiedotSukupuoli 1/34. Sukupuoli. Kaikki vastaajat (N=226)
Sukupuoli Sukupuoli 14 Kaikki vastaajat (=226) 128 12 1 98 8 6 4 2 Uros arttu 1/34 55 9 Mitä näytttä koiralta on otettu? 6 45 Kaikki vastaajat (=15) Mitä näytttä koiralta on otettu? 4 2/34 Muu, mikä Lohen
LisätiedotNCL australiankarjakoirilla
NCL australiankarjakoirilla Yleistä NCL-ryhmään kuuluvat sairaudet ovat kuolemaan johtavia, yleensä resessiivisesti periytyviä sairauksia. Niissä mutaatiosta johtuva geenivirhe aiheuttaa sen, että hermosoluihin
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
LisätiedotTerveyskysely 2009 yhteenveto
Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista
LisätiedotTERVEYSRISKILASKURI v. 2014
TERVEYSRISKILASKURI v. 2014 Perinnölliset sairaudet Hannes Lohi: Koirilla esiintyy heti ihmisen jälkeen lajeista eniten erilaisia perinnöllisiä sairauksia. Yli 400 erilaista perinnöllistä sairautta on
LisätiedotHeikki Rantala Kuumekouristukset
Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy
LisätiedotIdiopaattinen epilepsia belgianpaimenkoirilla - tyypillinen kohtauskuva ja perinnöllisyys rotumuunnoksittain
Idiopaattinen epilepsia belgianpaimenkoirilla - tyypillinen kohtauskuva ja perinnöllisyys rotumuunnoksittain Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Bilgin Ismail Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen
LisätiedotTAUSTATIEDOT 2. Sukupuoli? 1 O Uros 2 O Narttu. 3. Onko koira kastroitu/steriloitu? 0 O Ei 1 O Kyllä
ESITIETO 1. Oletko saanut linkin kyselyyn sähköpostitse tai paperisen kyselylomakkeen postissa kotiin?, sain tiedon kyselyn alkamisesta muuta kautta TAUSTATIEDOT 2. Sukupuoli? 1 O Uros 2 O Narttu 3. Onko
LisätiedotGREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012
GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen
LisätiedotRISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT
RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotHavannalaiset ry:n terveyskysely
Havannalaiset ry:n terveyskysely Jalostustoimikunta kartoittaa terveyskyselyn avulla havannankoirien terveystilannetta Suomessa. Kyselyn avulla kerätään tietoa erityisesti sellaisista sairauksista ja vioista,
LisätiedotLapsen. epilepsia. opas vanhemmille
Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Sirpa Rainesalo
Epilepsia ja ajokyky Sirpa Rainesalo 24.4.2014 Ajoterveysdirektiivi 2009/113/EY STM ajoterveys asetus 2011 Ajoterveysohjeet (viimeksi 10.6.2013) 2 Ajo-oikeus ajokorttiluokissa, RI ja RII Luokka Ajo-oikeus
LisätiedotEPILEPSIAKOHTAUKSEN. ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta
EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Jokainen voi auttaa epilepsiakohtauksen saanutta EPILEPSIAKOHTAUKSEN ENSIAPU Epilepsiakohtaus on oire, joka haittaa ihmisen tavanomaista toimintakykyä. Epileptinen kohtaus on
LisätiedotTERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa
SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.
LisätiedotETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY
ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY Taustatiedot Sukupuoli uros narttu Ikä Jos koira on jo kuollut, ikä ja kuolinsyy (jos tiedossa) Säkäkorkeus (cm) Paino (kg) Terveys Millainen on koirasi yleinen
Lisätiedot26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31
26.8.2009 Euroopan unionin virallinen lehti L 223/31 KOMISSION DIREKTIIVI 2009/113/EY, annettu 25 päivänä elokuuta 2009, ajokorteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/126/EY muuttamisesta
LisätiedotTerveyskyselyn yhteenveto 26.1.2015
Suomen Schipperkekerho Terveyskyselyn yhteenveto 26..25 Stina Högnabba Yleistä kyselystä Suomen schipperkekerho päätti keväällä 2 toteuttaa kyselyn schipperken yleisestä terveydentilasta. Kyselyn avulla
LisätiedotAVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY
AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY Tämä kysely on koirakohtainen ja eikä sen täyttäminen vaadi Brasilianterrieri - Fox Paulistinha ry jäsenyyttä. Toivomme saavamme tietoa myös täysin terveistä koirista.
LisätiedotEPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN
EPILEPSIA SAIRAUTENA JA SEN VAIKUTUS TOIMINTAKYKYYN JA ARKEEN Kuntoutumiskurssityöntekijöiden koulutus Kunttari 18.-19.3.2017 Jorma Lahikainen 5.4.2017 Jorma Lahikainen 1 Epileptinen kohtaus Aivotoiminnan
LisätiedotBordercollieiden osteokondroosi Suomessa
Bordercollieiden osteokondroosi Suomessa Osteokondroosi on tyypillinen etujalan ontuman aiheuttaja suurilla ja nopeasti kasvavilla koiraroduilla, mutta sita esiintyy myo s bordercollieilla. Bordercollie
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotEpilepsian lääkehoito
Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen
LisätiedotMitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS
Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu
Lisätiedot1. TAUSTATIEDOT *) pakollinen tieto Koiran virallinen nimi *): Syntymävuosi *): Sukupuoli *): Omistajan yhteystiedot:
Skotlanninterrierikerhon terveyskysely 2015 1. TAUSTATIEDOT *) pakollinen tieto Koiran virallinen nimi *): Syntymävuosi *): Sukupuoli *): Omistajan yhteystiedot: 2. PAINO Koiran paino (kg): 3. TERVEYDENTILA
LisätiedotYleistä epilepsiasta. Marja Nylén
Yleistä epilepsiasta Marja Nylén 11.4.2019 Esityksen sisältö Minkälainen sairaus epilepsia on? Epilepsia on muutakin kuin kohtauksia 1) Psyykkiset liitännäisoireet 2) Tiedonkäsittelyn eli kognition ongelmat
LisätiedotTiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta
Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista
LisätiedotLONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008)
LONKKAKIPUTUTKIMUS / 08-09 Alkukysely 1 (Lähetetty kotiin tai imuroitu verkosta, marras- joulukuu 2008) Kiitos, että olette päättänyt osallistua tutkimukseen, jossa selvitetään nivelrikkovaivaisten koirien
LisätiedotWHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005
WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 Hyvä whippetin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 1985 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen
LisätiedotEpilepsia. ajokyky. epilepsialiitto
Epilepsia ajokyky epilepsialiitto Tieliikennelaki edellyttää moottoriajoneuvon kuljettajalta riittäviä terveydellisiä edellytyksiä. Epilepsiaa sairastavan henkilön ajokyvyn arvioinnissa Suomessa noudatetaan
LisätiedotSuomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013
Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Finnish Poodle Club 2014 1 Terveyskysely 2013 Yhteensä 726 koiraa ilmoitettiin kyselyyn, vastausmäärä oli ennätys. Vain 6 koiraa jouduttiin jättämään analysoinnin
LisätiedotSuomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit herdehund ry TERVEYSKYSELY
Suomen Valkoinenpaimenkoira Finlands Vit herdehund ry TERVEYSKYSELY Koiran nimi: Rekisterinumero: Syntymäaika: Sukupuoli: Uros Narttu Omistaja: Osoite: Postinro: Puh. Email: 1. Koirasi nykyinen terveydentila?
LisätiedotKKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)
1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka
Lisätiedotääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)
KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,
LisätiedotRuotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista
Ruotsalainen tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista Eero Lukkari Pari viikkoa sitten julkaistiin loistava tutkimus saksanpaimenkoirien sairauksista ja kuolinsyistä Ruotsissa. Jos se olisi julkaistu
LisätiedotKEESHOND TERVEYSKYSELY
KEESHOND TERVEYSKYSELY Vuosi 2008 Hyvä kessun omistaja, Ole hyvä ja täytä etusivulle kysytyt koiran, kasvattajan ja omistajan tiedot. Rastita toiselle sivulle tiedot koiran virallisista tutkimustuloksista.
LisätiedotPerinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere
Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa
LisätiedotTERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:
1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin
LisätiedotOHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE
OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian
LisätiedotBiopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotTerveyskysely 2009 yhteenveto
Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 70 italianvinttikoiraa (synt.1993-2009) 9,3 % tuona aikana Suomessa rekisteröidyistä italianvinttikoirista (753) Uroksia ja narttuja vastasi kyselyyn
LisätiedotRuokavalion henkilökohtaiset vaikutukset esiin data-analytiikalla
Ruokavalion henkilökohtaiset vaikutukset esiin data-analytiikalla Jari Turkia CGI Itä-Suomen yliopisto 1 2 Ruokavalion henkilökohtaisten vaikutusten ennustaminen Itä-Suomen yliopiston Kansanterveystieteen
LisätiedotAktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana. Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS
Aktivaatiot EEG-tutkimuksen aikana Päivi Nevalainen LT, Kliinisen neurofysiologian el Lastenlinna, HUS Kohtaus Miksi aktivaatioita? EEG Kohtaus Kohtaus Taustatoiminnan arvioiminen Normaalien ja epileptiformisten
LisätiedotKEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS
KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS Koirilla esiintyy useita erilaisia perinnöllisiä sairauksia samalla tavalla kuin ihmisilläkin. Rotuhistoriasta johtuen perinnöllisten sairauksien yleisyys
LisätiedotEpilepsia Rettin oireyhtymässä
Epilepsia Rettin oireyhtymässä Kuinka yleinen epilepsia on Rettin oireyhtymässä? Mitä epilepsia on ja mistä se johtuu? Miksi epilepsian diagnosoiminen Rettpotilailla on vaikeaa? Miten epilepsiaa tutkitaan?
LisätiedotKohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt. Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus
Kohtauksellisten oireiden keskushermostoperäiset syyt Erikoislääkäri Leena Jutila KYS, Epilepsiakeskus Sidonnaisuudet Olen vastaanottanut luennoitsijapalkkioita seuraavilta lääkeyrityksiltä AstraZeneca,
LisätiedotKooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä
Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Yleistä Pentuepalautteiden avulla kerätään tietoa shetlanninlammaskoirien lisääntymisterveydestä. Tietoa käytetään mm.
LisätiedotPeittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotShetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013
Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat
LisätiedotKOIRIEN EPILEPSIA. mmyo Hanna Bragge
KOIRIEN EPILEPSIA mmyo Hanna Bragge 2005 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. EPILEPSIAN MÄÄRITELMÄ JA ERI MUODOT... 3 2.1 EPILEPSIATYYPIT JA NIIDEN TAUSTATEKIJÄT... 5 2.1.1 Idiopaattinen epilepsia... 6 2.1.2
LisätiedotKILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ESPANJANVESIKOIRILLA projektin satoa
KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA ESPANJANVESIKOIRILLA projektin satoa Kilpirauhasen vajaatoiminta on koirien yleisin sisäerityssairaus. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei toimi normaalisti, vaan
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä 19.9.2014 Merja Soilu-Hänninen Dosentti, neurologian erikoislääkäri Tyks Neurotoimialue Mikä on epileptinen kohtaus? Epileptinen
LisätiedotKoiran periytyvä persoonallisuus
Koiran periytyvä persoonallisuus Katriina Tiira, FT, Koirangeenit tutkimusryhmä, HY & Folkhälsan, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Periytyykö käyttäytyminen? Kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin=
LisätiedotLASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA
LASTEN OTSALOHKOLÄHTÖISTEN EPILEPSIOIDEN SEKÄ NREM-UNEN AIKANA ESIINTYVIEN PARASOMNIOIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKKA Riikka Laitinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos
LisätiedotGeneettisen tutkimustiedon
Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016
LisätiedotKKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)
1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka
LisätiedotEpilepsia ja ajokyky. Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia.
Epilepsia ja ajokyky Anna Maija Saukkonen Ayl PKSSKy/Neurologia Ajokorttiryhmät Ryhmä 1 (R1): henkilöauto, mopoauto, traktori, alle 3,5 t pakettiauto, m-pyörä: liberaalit ajoterveysvaatimukset Ryhmä 2
LisätiedotKATSAUS KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN GEENITESTAUKSEEN Inka Vaskimo/SKSK ry jalostustoimikunta
KATSAUS KÄÄPIÖSNAUTSEREIDEN GEENITESTAUKSEEN Inka Vaskimo/SKSK ry jalostustoimikunta Erilaisten sairauksien tutkiminen koirien DNA:sta on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. Tutkimuksia on runsaasti
LisätiedotMopsien terveyskysely
Mopsien terveyskysely Suomen Mopsikerho ry:n jalostustoimikunta kerää jatkuvasti tietoa mopsien sairauksista, luonteesta, kuolinsyistä ja eliniän pituudesta. Kaikkien mopsinomistajien, myös yhdistykseen
LisätiedotKoirien käyttäytymisen geneettinen tausta
Koirien käyttäytymisen geneettinen tausta Koiran omistajan nimi: Osoite: Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: Koiran rotu: Koiran nimi ja kutsumanimi: Koiran rekisterinumero: Koiran sukupuoli: ( ) uros ( )
LisätiedotKASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE
Parsonrussellinterrierit ry / Jalostustoimikunta KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Kysely on syytä palauttaa allekirjoituksella varustettuna, sillä vastanneiden nimet julkaistaan Parsonlehdessä.
Lisätiedotikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset
POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen
LisätiedotJokaisesta sairausgeenistä saa lisätietoa klikkaamalla kyseisen sairauden kohtaa ohjelmassa.
Genoscoopper julkaisi MyCatDNA-testin 13.06.2018. MyCatDNA-testi voidaan ottaa niin rodullisesta kuin roduttomasta kissasta ja kaiken ikäisistä kissoista. Testi tarkistaa jokaisesta kissasta yli 40 eri
LisätiedotGeenitutkimuksista. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com
12 Geenitutkimuksista Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; Huhtikuussa 2008 Tätä työtä
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
LisätiedotRetinopatiatutkimus tarvitsee apuasi!
Retinopatiatutkimus tarvitsee apuasi! Silmän verkkokalvon rappeuma on perinnöllinen sokeuttava silmäsairaus, joka on tänä päivänä todellisuutta airedalenterriereille. Jokaisella airedalenterrierin omistajalla
LisätiedotCWD-näytekeräys -tämä siitä tulisi tietää
CWD-näytekeräys -tämä siitä tulisi tietää Sirkka-Liisa Korpenfelt tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Virologia, Ruokavirasto sirkka-liisa.korpenfelt@ruokavirasto.fi Riistapäivät 2019 16.1.2019
LisätiedotHakuohje -Näin haet tietoja NF-kannasta
Hakuohje -Näin haet tietoja NF-kannasta Sisällysluettelo Yleistä... 2 Perustiedot... 3 Haku nimien ja rekisterinumeron perusteella... 3 Syntymävuosi... 3 Sukupuoli, väri ja alkuperä... 4 Terveys... 4 Luusto
LisätiedotLEONBERGIEN TERVEYSKYSELYN TULOKSET
LEONBERGIEN TERVEYSKYSELYN TULOKSET Kyselyyn tuli vastauksia 354 kappaletta. Kysymyksiä oli kaksikymmentä kappaletta. Kyselyyn osallistuneet koirat olivat syntyneet vuosien 1989-2016 välillä. Ensimmäinen
LisätiedotTerveyskysely. Hei estrelanvuoristokoiran omistaja!
Terveyskysely Hei estrelanvuoristokoiran omistaja! Jokaisen estrelan omistajan panosta kaivataan kartoittamaan tämän hetkistä estrelanvuoristokoirien terveystilannetta. Kaikkien tiedot ovat yhtä arvokkaita
LisätiedotEpilepsian vaikutus lapsen kehitykseen
Epilepsian vaikutus lapsen kehitykseen Kati Rantanen neuropsykologian erikoispsykologi, PsT kati.rantanen@tuni.fi 30.3.2019 Epilepsia ja kehitys Kehityksen osa-alueita Tiedollinen, kognitiivinen kehitys
LisätiedotMiten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet
20.3.2015 Miten järjestäisin harvinaisepilepsian hyvän diagnostiikan ja hoidon; esimerkkinä Dravet n oireyhtymän haasteet Eija Gaily oyl, lastenneurologian dos. HYKS, Lasten ja nuorten sairaala Sisältö
LisätiedotMitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä. Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus
Mitä epilepsia on suomeksi? Uusi luokittelu hoidon ja ohjauksen apuvälineenä Dosentti, osastonylilääkäri JUKKA PELTOLA, TAYS Neuroalat ja kuntoutus Patient 1: Attacks of violent behavior Cause unknown
LisätiedotSaatekirjeessä on dosentti Hannes Lohen tiedote asiasta. Tiedote löytyy myös osoitteesta http://www.koirangeenit.fi/
Suomen Portugalinpodengot ry:n terveyskysely v. 2007 Suomen Portugalinpodengot ry:n jalostustoimikunta kerää tietoa portugalinpodengojen terveyteen liittyvistä asioista. Kysely on luottamuksellinen, podengoyhdistyksen
LisätiedotPsykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue
Psykologi Maija Juntunen Tyks, lastenneurologian vastuualue Epilepsian esiintyvyys lapsilla ja nuorilla Epilepsia ja oppiminen Epilepsiasyndroomat ja oppiminen Tukikeinoja Noin 0,4 prosenttia suomalaisista
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet
LisätiedotUrokset: Jalostustoimikunta ei suosittele käytettäväksi jalostukseen urosta, joka on alle 1 vuoden ikäinen.
Jalostuskriteerit Jalostustoimikunnan suosituksen ja kerhon pentuvälitykseen pääsyn kriteerit (perustuvat rodun JTO:hon ja Kennelliiton jalostusstrategiaan sekä rekisteröintiohjeisiin): Ikäsuositukset
LisätiedotEMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA
EMFIT EPITURVA -LAITTEISTON VALIDOINTI EPILEPSIAKOHTAUSDIAGNOSTIIKASSA Lauri Martikkala Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Kliinisen neurofysiologian tutkimusryhmä
LisätiedotKutsu. Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Kutsu Professoriluennot torstaina 4.12.2014 LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät lääketieteellisen tiedekunnan Leena
LisätiedotVälikasvattamojen lääkitykset
Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja
LisätiedotKehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio
Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden
LisätiedotPyhä Birman Kissa ry Terveyskysely 2016
Pyhä Birman Kissa ry Terveyskysely 2016 Kysely Vastausten palautus Vastausten julkaisu Arvonta Kyselyn tarkoituksena on koota yleisesti tietoa birmojen tämän hetkisestä terveydentilasta ja sen mahdollisista
LisätiedotEsitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen
Esitys Yorkshirenterrieri ry:n kevätkokoukseen Me allekirjoittaneet Yorkshirenterrieri ry:n jäsenet esitämme rotuyhdistyksen kevätkokouksessa käsiteltäväksi rodun liittämisen PEVISA-ohjelmaan (perinnöllisten
LisätiedotPotilasopas. 12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu?
12 Mitä Genetiikan Laboratoriossa Tapahtuu? ei halua, että hänen näytettään käytetään näihin tarkoituksiin. Kuten muutkin lääketieteelliset näytteet, DNA katsotaan osaksi potilaan potilasasiakirjoja, joten
LisätiedotELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011
ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto 23.11.2011 Skotlantilainen tutkimus (Wyseet al 2008): 45% ratsuhevosista lihavia tai todella lihavia (kuntoluokka
LisätiedotLIITE 1. JTO JALOSTUSTOIMIKUNNAN SÄÄNNÖT YLEISTÄ
LIITE 1. JTO 2016-2020 JALOSTUSTOIMIKUNNAN SÄÄNNÖT YLEISTÄ Rodunjalostuksen tavoitteena on käyttöominaisuuksiltaan ja ulkomuodoltaan rodunomainen, fyysisesti sekä psyykkisesti terve koira. Jalostustoimikunta
LisätiedotFirstbeat Follow-Up. Firstbeat Hyvinvointianalyysi
Firstbeat Follow-Up Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSI SYKEVÄLIMITTAUS HENKILÖKOHTAINEN RAPORTTI ASIANTUNTIJAN PALAUTE TOIMENPITEET JATKUVUUS 30 henkilöä osallistui palveluun 07.05.2017-10.06.2018
LisätiedotTärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri
Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,
LisätiedotSuomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi:
Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Vastaajan yhteystiedot: Koiran nimi ja rek. numero: Koiran isän nimi: Koiran emän nimi: 1. Yleiset
Lisätiedot