KESKI-UUDENMAAN KUNTALIITOKSEN YHDYSKUNTARAKENNEARVIOINTI. Tiivistelmä

Transkriptio

1 KESKI-UUDENMAAN KUNTALIITOKSEN YHDYSKUNTARAKENNEARVIOINTI Tiivistelmä

2 ALKUSANAT Tehtävänä oli muodostaa Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen jatkotyöstön tueksi kolme vaihtoehtoista yhdyskuntarakenneskenaariota ja arvioida niiden pohjalta yhdyskuntarakenteen kehitysmahdollisuuksia kuntatalouden, ekotehokkuuden ja uuden kaupungin vetovoiman näkökulmista Työtä ohjasi tuki- ja projektiryhmä, johon kuuluivat Ilkka Holmila (pj) ja Erkki Kukkonen Järvenpäästä, Anne Jarva ja Hannu Lindqvist Hyvinkäältä, Hannu Seppälä ja Tapio Sillfors Mäntsälästä, Markku Hyttinen Pornaisista sekä Hannu Haukkasalo ja Asko Honkanen Tuusulasta. Lisäksi tuki- ja projektiryhmään kuuluivat Johanna Viita ja Eero Laesterä Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksestä Työstä vastasivat Kimmo Koski, Veera Lehto ja Susanna Harvio Sweco Ympäristö Oy:stä sekä Seppo Laakso ja Päivi Kilpeläinen Kaupunkitutkimus TA Oy:stä 2

3 Raportin sisältö Alkusanat 1. Yhdyskuntarakennevaihtoehdot 2. Yleispiirteinen kuntataloustarkastelu Joukkoliikenteen sekä opetus- ja sosiaalitoimen kuljetuskustannukset Case -tarkastelut: Ristikytö, Palopuro ja Pornainen 5. Alueiden vetovoiman analyysi 6. Ekotehokkuus 7. Johtopäätökset 8. Lähdeluettelo Liitteet 1. Yleispiirteisen kuntataloustarkastelun arviointimenetelmä 2. Yleispiirteinen kuntataloustarkastelu, tulokset vuosille Joukkoliikenteen sekä opetus- ja sosiaalitoimen kuljetusten kustannusten arviointimenetelmä 3

4 YHDYSKUNTARAKENNEVAIHTOEHDOT 4

5 Vertailuvaihtoehtojen muodostaminen Lähtökohtana on vertailuasetelma, jossa kuntaliitosselvitystyössä keväällä 2015 mukana olleet viisi kuntaa (Järvenpää, Hyvinkää, Mäntsälä, Pornainen ja Tuusula) joko yhdistyvät tai jatkavat erillisinä Yhdistyvän kunnan yhdyskuntarakenne (V1) perustuu suurempiin keskittymiin ja koordinoituun kehittämiseen sekä sisältää Ristikydön kehittämisen Erillisten kuntien vaihtoehdossa (V0+) yhdyskuntarakenteen oletetaan noudattavan aikaisempien vuosien suuntaa ja muodostuvan hajautuneemmaksi Lisäksi yhdistyneen kunnan vaihtoehtoa 1 nopeampaan kasvuun perustuva vaihtoehto V2 Vaihtoehdot on muodostettu eroja tietoisesti kärjistäen, jotta vaihtoehtojen väliset erot ja niiden vaikutukset tulevat selvästi näkyviin Tarkasteluvuosina ovat 2030 ja 2050 Kuntaliitosselvitysalueen koko väestö ja koko työpaikkamäärä oletetaan tarkasteluvuosina samaksi vaihtoehdoissa V0+ ja V1. Alueiden välinen jakauma poikkeaa vaihtoehtojen välillä. Vaihtoehdossa 2 kasvu on nopeampaa Kuntaliitosselvitysalueen väestömäärä on noin henkilöä vuonna 2030 (Tilastokeskuksen ennuste) ja vuonna 2050 (V0+ ja V1) Vaihtoehdossa 2 väestömäärä on vuonna 2030 ja vuonna 2050 Lähtötilanne: asukasta vuonna 2014.

6 Kasvun suuntautuminen eri vaihtoehdoissa Uustuotannon (vuosina ) asukkaat keskuksissa ja muilla alueilla vuonna 2050 Hyvinkää ydin Palopuro Järvenpää keskeiset V0+ = Itsenäiset kunnat V1 = Kunnat yhdistyvät, sama kokonaiskasvu kuin V0+:ssa V2 = Kunnat yhdistyvät, nopea kasvu Mäntsälä kirkonkylä Pornainen keskeiset Hyrylä keskeiset V0+ V1 V2 Jokela Ristikytö + Järvenpää etel. Muut alueet asukasta Aluejakona tilastollinen suuraluejako, joka ei ole kuntien välillä täysin vertailukelpoinen, koska kaupunkien ja maalaiskuntien yhdyskuntarakenteet poikkeavat ja aluerajat eivät perustu yhdenmukaisiin kriteereihin Hyrylän suuralue jaettu kolmeen osaan: (1) Hyrylän keskeiset alueet, (2) Ristikytö, (3) Muu Hyrylä Myös Palopuro rajattu omaksi alueeksi

7 Asuntotuotannon ja väestönkasvun suuntautuminen eri vaihtoehdoissa Keskuksissa (8 keskusta jotka kuviossa) asui 43 % Keski-Uudenmaan väestöstä vuonna 2014 Asuntotuotanto ja väestönkasvu vuosina painottuu keskuksiin kaikissa vaihtoehdoissa: V0+ 63 % V1 90 % V2 92 % Ristikydön osuus Keski-Uudenmaan asuntotuotannosta on 23 % vaihtoehdossa 1 ja 21 % vaihtoehdossa 2 (vaihtoehdossa V0+ ei toteudu) Tuusulan alueella kasvun painopiste siirtyy Hyrylän keskeisiltä alueilta Ristikytöön, mutta koko Tuusulan kannalta vaihtoehdot 1 ja 2 tuottavat kuntataloudellisesti edullisemman tuloksen Palopuro toteutuu pitkällä ajalla kaikissa vaihtoehdoissa, mutta vaihtoehdossa 2 sen kasvu on nopeampaa ja päästään pidemmälle kuin muissa vaihtoehdoissa vuoteen 2050 mennessä

8 YLEISPIIRTEINEN KUNTATALOUSTARKASTELU

9 Tehtävänä oli määrittää arviointikokonaisuus, arvioida vaikutusten suuruusluokka vuosiin 2030 ja 2050 sekä kuvata yhdyskuntarakenneskenaarioiden välille eroja aiheuttavia tekijöitä Arviointikokonaisuus Pääomatalouden menot yhteensä Pääomatalouden tulot yhteensä Käyttötalouden menot yhteensä Käyttötalouden tulot yhteensä Nettovaikutus /asukas kolmella eri aluetyypillä Keskusta-alueet Muut tiiviimmän asutuksen alueet Harvaan asutut alueet 9

10 Kuntaliitosselvitysalueen nettotulot vaihtoehto 0+ noin 57 M vaihtoehto 1 noin 96 M vaihtoehto 2 noin 125 M Yhdistymällä kunnat saavat vuoteen 2050 mennessä milj. enemmän nettotuloja kuin pysymällä erillisinä Keski-Uusimaa 2050, milj. V0+ V1 V2 Pitkällä ajanjaksolla ero on suhteellisen vähäinen, koska kaikissa vaihtoehdoissa väestö- ja työpaikkamäärät kasvavat ja asuntotuotanto ja väestönkasvu painottuvat keskuksiin keskusta-alueiden kehittäminen tuottaa kunnalle tuloja asukasta kohti laskettuna 1,5-2 kertaa enemmän kuin muun tiiviimmän asutuksen alue harvaan asutun alueen kehittäminen tuottaa kunnalle asukasta kohti laskettuna enemmän menoja kuin tuloja Tulokset ovat nettotuloja eli tuloista on vähennetty menot, mikä tasaa lopputulosta Menojen ja tulojen erilliset summat ovat suuria esimerkiksi noin uuden asukkaan aikaansaamat menot 30 vuodessa ovat 4 miljardin euron ja tulot 4,2 miljardin euron suuruusluokkaa Menot saattavat olla tuloja suuremmat jopa kymmeniä vuosia 10

11 Myönteisen kuntataloudellisen vaikutuksen toteutuminen ja resurssien tarkoituksenmukainen käyttäminen edellyttää eri alueiden rakentamisen ajoittamista Yhdistyneellä kunnalla on hyvä mahdollisuus toteuttaa ajallisesti tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta yhdyskuntarakennetta Yksittäisten kuntien on yhdistynyttä kuntaa vaikeampaa varautua merkittävän uudisrakentamisen alkuvaiheen menoihin ja tulojen ajalliseen viiveeseen Tämä koskee etenkin Ristikytöä, jonka toteuttamiseen yhdistyneellä kunnalla on yksittäistä kuntaa realistisemmat mahdollisuudet Nopean kasvun vaihtoehto saa aikaan positiivisimman vaikutuksen, mutta siihen sisältyy myös mm. kuntapalvelujen ja infran kapasiteettien riittävyyteen liittyviä riskejä Yhdistyvien kuntien maltillisempi väestökehitys tarjoaa taloudellisesti realistisemman ja turvallisemman kehityspolun Väestökehitykseltään maltillisempi yhdistyvien kuntien vaihtoehto tuottaa myös pienimmät joukkoliikenteen kustannukset sekä parhaat sopeuttamismahdollisuudet opetus- ja sosiaalitoimen kuljetusten kustannuksissa kuntaliitoksen sopeuttamispotentiaali joukkoliikennekustannuksissa on noin 2-9 milj. ja opetus- ja sosiaalitoimen kuljetusten kustannuksissa noin 3-9 milj. 11

12 EKOTEHOKKUUS 12

13 Ekotehokkuus on tietyn alueen rakennetun ja luonnonympäristön ominaisuus, joka kuvaa alueen aine- ja energiavirtoja mittaa materiaalien ja energian kulutusta sekä niihin liittyviä päästöjä, jätteitä ja kierrätystä Kuntien yhdistyessä uusi asutus painottuu erillisiä kuntia enemmän nykyisille asumisen alueille, keskusta-alueille sekä hyvien liikenneyhteyksien ääreen vähentää infrastruktuurin tarvetta ja maaliikenteen päästöjä Keski-Uudenmaan arvioidut CO 2 -päästöt 2050 (g/km/vrk/as), V Keski-Uudenmaan arvioidut CO 2 -päästöt 2050 (g/km/vrk/as), V1 / V henkilöauto 15 km katuajossa henkilöauto 15 km maantieajossa linja-auto 10 km juna 10 km kevytliikenne 5 km 0 henkilöauto 15 km katuajossa henkilöauto 15 km maantieajossa linja-auto 10 km juna 10 km kevytliikenne 5 km 13

14 CASE -TARKASTELUT Ristikytö, Palopuro ja Pornainen 14

15 Case Ristikytö Lähtökohtia Ristikydön alueen liikenteellinen sijainti on erinomainen pääradan varressa ja oikoradan liittymässä Keravan ja Järvenpään vahvojen kaupunkikeskusten välissä Asema myös oikoradalle vahvistaisi Ristikydön roolia liikenteen solmukohtana ja lisäisi alueen vetovoimaa työpaikkakeskittymänä Päärata tarjoaa valmiin, nopean ja tiheän joukkoliikenneyhteyden muihin keskuksiin. Lentoradan mahdollinen toteutuminen on sijaintia vahvistava tekijä Alue voi osin tukeutua Järvenpään keskuksen ja Keravan palveluihin Alue tarjoaa potentiaalin kehittämiselle lähes täysin joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn perustuvana ekotehokkaana ja hiilineutraalina pikkukaupunkina Markkinaedellytysten näkökulmasta alue nähdään vetovoimaisena ja monipuolisena asuinalueena: kerrostaloja, pientaloja ja hybridikortteleita Alueen työpaikat olisivat osittain asemanseudun palvelutyöpaikkoja, mutta Lahdenväylän läheisyyteen sopii myös esim. tuotantoa ja logistiikkaa 15

16 Case Ristikytö Toteutumisedellytykset Ristikytöön tulee kuntien yhdistyessä asukasta ja työpaikkaa nykyisen Tuusulan alueella kasvun painopiste siirtyy vähitellen vaihtoehdoissa 1 ja 2 Hyrylän keskeisiltä alueilta Ristikytöön Rykmentinpuiston asemakaavoitetut osat toteutuisivat, mutta Hyrylän asutus ei kasvaisi kiinni Keravaan Koko Tuusulan kannalta kuntien yhdistyminen tuottaa kuitenkin kuntataloudellisesti edullisemman tuloksen kuin jatkaminen itsenäisenä Erillisten kuntien vaihtoehdossa Ristikytö ei toteudu vuoteen 2050 mennessä vain Järvenpään eteläosat kehittyisivät olevien suunnitelmien mukaisesti Ristikytö on todennäköisesti erittäin kannattava kehittämishanke Kunta voi hankkia raakamaan ja rakennetut kiinteistöt vapaaehtoisin kaupoin tai lunastamalla ja hyvän saavutettavuuden vaikutuksesta kaavoitetun rakennusmaan myyntihinta on suhteellisen korkea Lisäkuluja aiheutuu pääradan ja oikoradan asemien sekä eritasojärjestelyjen rakentamisesta 16

17 Case Palopuro Lähtökohtia Alue sijaitsee pääradan aseman ympärillä, joten sinne on hyvä joukkoliikenneyhteys Alue on kuitenkin etäällä pääkaupunkiseudun työpaikka-alueista Sijaitsee myös erillään Hyvinkään keskustaajamasta ja sen työpaikka- ja palvelukeskittymistä Kehittämisalueena Palopuro joutuisi kilpailemaan useiden muiden alueiden kanssa, jotka ovat seudulla lähempänä nykyisiä suuria työpaikkakeskittymiä Alue tulisi saada kytkettyä tiiviisti Hyvinkään keskustaajamaan ja sen työpaikkoihin ja palveluihin sekä saada alueelle myös omia työpaikkoja ja palveluita Markkinaedellytysten näkökulmasta ongelmana on kysyntä ja siihen liittyvät riskit Hyvällä suunnittelulla ja kytkennällä Hyvinkään keskustaajamaan alueella potentiaalia pitkän ajan kehittämiskohteena 17

18 Case Palopuro Toteutumisedellytykset asukasta ja työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä Ajoitus V0+ ja V2: pääosa rakentamisesta vuoden 2030 jälkeen V1: rakentaminen jatkuu 2050 jälkeen Yhdyskuntataloudellisesti Palopuro voi olla kannattava, mutta kysyntäriski vaikuttaa toteutumisedellytyksiin Kunta voi hankkia raakamaan ja rakennetut kiinteistöt vapaaehtoisin kaupoin tai lunastamalla Katujen ja yleisten alueiden rakentaminen: normaali tai suhteellisen edullinen kustannustaso Kehittämisalueena Palopuro joutuisi kilpailemaan useiden muiden alueiden kanssa, jotka ovat seudulla lähempänä nykyisiä suuria työpaikkakeskittymiä Markkinaedellytysten näkökulmasta alueen kehittämisen haasteina ovat kysyntä ja siihen liittyvät riskit 18

19 Case Pornaisten keskus Lähtökohtia Pornaisten keskus sijaitsee Helsingin seudun reunavyöhykkeellä alueella, jossa pääasiallinen liikkumisväline on henkilöauto, bussiyhteydet suunnattu ensi sijassa koululaisille Keskus on maaseututaajama, joka tarjoaa kaupalliset ja kunnalliset peruspalvelut, etäisyys lähimpiin suuriin taajamiin minuuttia Pornaisten keskusalueen kehittäminen poikkeaa suurista aluekehityshankkeista, koska kysymyksessä on seudun maaseutuvyöhykkeen taajama Tarjoaa asumisvaihtoehdon väljää omakotiasumista ja rauhallista kylämäistä ympäristöä arvostaville perheille Tonttitarjonnassa kilpailuasetelma Kuuma-kuntien taajamien sekä Pornaisten pienempien kylien ja haja-alueiden kanssa, joissa yksityiset maanomistajat tarjoavat rakennuspaikkoja 19

20 Case Pornaisten keskus Toteutumisedellytykset Lähtötilanne: väestö noin 3 000, työpaikat noin 500 (2014) Potentiaali: asukasta ja työpaikkaa vuoteen 2050 mennessä Ajoitus: tasaista kasvua 1-2 % vuodessa Kunta voi hankkia kaavoitettavaa raakamaata ja saa maankäyttösopimusten korvauksena tontteja Kunnallistekniikan rakentamiskustannukset suhteellisen edulliset Keskuksen vakaa kasvu 1-2 % vuodessa lapsiperheisiin painottuen on mahdollista nykyisen palveluverkoston puitteissa, ei tarvetta merkittäville palveluinvestoinneille Kysyntäriski: keskuksen tontit menevät heikosti kaupaksi - kunnallisteknisiä investointeja ei saada välttämättä katettua Yhdyskuntariski: yksityisten maanomistajien tarjoamat rakennuspaikat kyliltä ja hajaalueilta menevät kaupaksi - kunnalle lisäkustannuksia mm. koulukuljetuksista 20

21 ALUEIDEN VETOVOIMAN ANALYYSI 21

22 Kaupungin vetovoima Kuntaliitosselvitysalueen eri osa-alueiden vetovoimaa arvioitiin asukkaiden asumismieltymysten sekä rakennuttajien ja kiinteistösijoittajien kiinnostuksen näkökulmista Näkökulmina saavutettavuus alueen palvelutaso asuntojen hintataso 22

23 Matkavastus, min. Keski-Uudenmaan alueiden liikenteellinen saavutettavuus Yleismatkavastus (*) kaikilla kulkumuodoilla Keski-Uudenmaan keskuksissa ja kaikilla alueilla (mediaani) Keski-Uudenmaan keskusten saavutettavuus on hyvä suhteessa kaikkiin alueisiin 10 0 Lähde: HSL:n matkavastusaineistot 2012 (*)Yleismatkavastus: Keskimääräinen matka-aika kaikilta alueilta matkakohteisiin matkakohdekysynnällä ja kulkumuodolla painotettuna aamuruuhkassa Aluejako: HSL:n liikennealuejako (tiheä sijoittelujako)

24 Yhteenvetoa ja johtopäätöksiä vetovoimasta Keski-Uudenmaan keskukset ovat kussakin kunnassa liikenteellisesti paremmin saavutettavia kuin kunnan muut alueet keskimäärin Kaupalliset ja julkiset palvelut ovat keskittyneet keskuksiin Tutkimusten mukaan saavutettavuus ja palvelutaso ovat keskeisiä tekijöitä, jotka määrittävät alueen vetovoimaa Asuntojen hintataso on sitä korkeampi mitä parempi on liikenteen palvelutaso ja kaupallisten ja julkisten palveluiden tarjonta Keski-Uudenmaan keskukset ovat vetovoimaisia alueita suhteessa Kuuma-kuntien muihin alueisiin Kasvun suuntaaminen keskuksiin yhdyskuntarakennetta tiivistämällä on kysyntäedellytysten näkökulmasta realistista

25 YHTEENVETO 25

26 Kuntien yhdistyminen tuottaa milj. edullisemman lopputuloksen vuoteen 2050 mennessä verrattuna kuntien jatkamiseen erillisinä Arvioinnissa käytetyt väestöennusteet ovat maltillisia verrattuna sekä kuntien omiin että Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman ennusteisiin Tämä heijastuu ja kertautuu nettotuloon, jota voidaan pitää minimiarviona Nykyisten vahvojen keskusten tiivistäminen hajautumisen sijasta on kunnallistekniikan ja palveluverkoston näkökulmasta taloudellisinta Ristikytö on toteutuessaan pitkällä ajalla todennäköisesti erittäin kannattava investointi ja vahvistaa myös liikenteellisen saavutettavuuden näkökulmasta Keski-Uudenmaan kaupunkia Taloudellisten hyötyjen lisäksi on otettava huomioon, että vahvan metropolihallinnon toteutuminen lähivuosina ei ole todennäköistä, joten kuntien kehityksen tärkeimmät edellytykset riippuvat edelleen niiden omasta toimintakyvystä ja taloudellisesta liikkumavarasta sekä suorasta edunvalvonnasta valtion suuntaan MAL -sopimusten rooli korostuu entisestään Helsingin seudun kehittämisessä Keski-Uudenmaan kaupunki on erillisiä kuntia vahvempi vaikuttaja päätettäessä Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullisista tavoitteista sekä liikenneinvestointien suuntaamisesta 26