Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015
|
|
- Susanna Kapulainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015 Hyväksytty maakuntavaltuustossa
2 Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia ja strategian taustaraportti ovat saatavissa Keski-Pohjanmaan liitosta
3 Sisältö JOHDANTO 1 Hyvinvointistrategian tarkoitus 1 Strategiatyön lähtökohtia 1 Strategian hyvinvointinäkemys 1 Strategian laajuus 2 Hyvinvointitieto ja strategiatyön kulku 2 KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINTIVISIO STRATEGIAN LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT 3 STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 5 Keskipohjalaisten yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat 7 Keskipohjalaisten saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut 9 Keskipohjalaisten terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat 10 Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat keskipohjalaisten elämässä 12 Keskipohjalaisten elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat 14 TOIMEENPANO JA SEURANTA 15 LIITE: Matriisi strategisista tavoitteista ja toimenpiteistä
4
5 JOHDANTO JA TAUSTAA STRATEGIAAN Hyvinvointistrategian tarkoitus Hyvinvointistrategia on maakunnan toimijoiden yhteinen tahdonilmaus alueen hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteista. Strategia on tarkoitettu suunnan näyttäjäksi ja välineeksi kuntien ja muiden yhteisöjen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Strategia on tarkoitettu alueen päättäjille, työtä hyvinvoinnin edistämisessä tekeville yhteisöille ja ihmisille sekä alueen asukkaille. Laajan yhteistyön tuloksena syntyneen strategian toteuttamisessa tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä hyvinvoinnin kehittämisessä. Perimmäisenä strategian tavoitteena on lisätä maakunnan asukkaiden hyvinvointia. Strategiatyön lähtökohtia Strategiatyön tärkeitä lähtökohtia ovat olleet: Tarve ja tahtotila strategiseen maakunnallisen hyvinvoinnin kehittämiseen Ajatus keskipohjalaisen ihmisen hyvästä arjesta Laaja-alainen hyvinvointikäsitys Laaja-alainen yhteistyö Osallisuus Kansalaistoiminnan näkökulma Monipuolinen hyvinvointitieto Alueen omat lähtökohdat ja alueellisten erityispiirteiden huomioiminen Strategian hyvinvointinäkemys Hyvinvointi on kokonaisuus, jonka määrittely on haastavaa. Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian näkemys hyvinvoinnista on laaja ja moniulotteinen. Sen lähtökohtana on keskipohjalaisen ihmisen hyvä arki. Hyvinvointia lähestytään strategiassa Erik Allardtin tunnetun kolmijaon kautta. Lähtökohtana ovat inhimilliset perustarpeet (having, loving, being). Kolmijaon ensimmäinen ulottuvuus on elinolot, kuten toimeentulo, asuminen, työllisyys, työolot, koulutus, terveys sekä ympäristön laatu. Toinen ulottuvuus ovat yhteisyyssuhteet muun muassa perheen, suvun ja ystävien sekä paikallisyhteisöjen piirissä. Kolmas ulottuvuus on itsensä toteuttaminen, johon kuuluvat osallistuminen omaa ja yhteistä elämää koskeviin toimiin ja päätöksiin sekä mahdollisuudet vapaa-ajan tekemiseen, mielekkääseen työhön ja luonnosta nauttimiseen. Tässä strategiatyössä ajatellaan ihmisenä kehittymisen, henkisyyden ja hengellisyyden olevan osa sekä yhteisyyssuhteita että itsensä toteuttamista. Mikään edellä mainituista kolmesta ulottuvuudesta ei korvaa muita, vaan jokaisella niistä on ainutlaatuista arvoa. Hyvinvoinnin ulottuvuuksien ja osatekijöiden keskinäinen tärkeys voi kuitenkin vaihdella, ja hyvinvointi merkitseekin eri ihmisille eri asioita elämänkulun eri vaiheissa. Kolmiulotteinen hyvinvointinäkemys voi auttaa paneutumaan vähemmälle jääneisiin hyvinvoinnin osatekijöihin. 1
6 Tässä strategiassa ajatellaan keskipohjalaisen hyvinvoinnin olevan sitä, että ihmisen hyvä elämä toteutuu elinolojen, yhteisyyssuhteiden ja itsensä toteuttamisen osalta. Strategian laajuus Maakunnan hyvinvointi on sen asukkaiden hyvinvointia. Paitsi ihmisestä itsestään on hyvinvoinnin toteutuminen aina riippuvainen myös ulkoisista tekijöistä eli siitä, millaisia edellytyksiä yhteisö, alue ja yhteiskunta hyvinvoinnille tarjoavat. Ihminen tarvitsee toimintamahdollisuuksia hyvinvoinnin saavuttamiseen. Hyvinvointistrategia kohdentuu sellaisiin asioihin, joihin voidaan vaikuttaa. Hyvinvointistrategiatyössä on huomioitu muu selkeästi hyvinvoinnin piiriin kuuluva maakunnallinen strategiatyö. Työ ja toimeentulo ovat hyvinvoinnin perusasioita. Keski- Pohjanmaan työllisyysstrategiassa on esitetty toimia työllisyyden pitkän tähtäimen edistämiseksi. Myös koulutuksen ja tutkimuksen alueilla on tehty ja tekeillä omia strategioita. Hyvinvointistrategia ei esitä tavoitteita edellä mainittujen teemojen osalta, vaan tukeutuu tehtyihin strategioihin. Maakunnalliset päihdestrategia, turvallisuussuunnitelma sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kattavat hyvinvoinnin oleellisia osa-alueita, ja niiden osalta hyvinvointistrategia tukeutuu mainittuihin suunnitelmiin. Maakunnallinen strategiaprosessi on alkamassa myös mielenterveystyössä. Kulttuurin ja liikunnan osalta maakunnallinen kulttuuri- ja liikuntastrategia tukee omalta osaltaan hyvinvointistrategiaa. Hyvinvointitieto ja strategiatyön kulku Strategiatyössä hyvinvointia on tarkasteltu eri näkökulmista ja monipuolisia aineistoja käyttäen. Strategian pohjana on asiantuntijatietoa, tilastotietoa ja tietoa ihmisten kokemasta hyvinvoinnista. Strategiatyötä on ohjannut Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiahankkeen ohjausryhmä. Työssä on ollut mukana eri tavoin, kuten hankkeen tilaisuuksiin osallistuen, kyselyihin vastaten ja haastatteluja antaen, suuri määrä henkilöitä ja yhteisöjä. Alueen hyvinvoinnin tavoitteellisen kehittämisen kannalta ja erityisesti osallisuuden ja yhteistyön näkökulmasta tärkeää on ollut myös strategiaan johtanut prosessi sinänsä, ei pelkästään sen lopputulos. 2
7 KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINTIVISIO 2015 Strategian päämäärä on keskipohjalaisten hyvinvoinnin lisääntyminen. Hyvinvoinnin kehittämisen arvot ovat oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus, suvaitsevaisuus ja luovuus. Hyvinvoinnin kehittämistä ohjaa seuraava visio: HYVÄÄ ELÄMÄÄ KESKI-POHJANMAALLA Elämme Keski-Pohjanmaalla turvallisessa ympäristössä, jossa yhteisöllisyys ja toisista välittäminen on vahvaa. Alueemme toimijat tekevät hyvinvointityötä yhteistyössä ja siinä kansalaislähtöisellä toiminnalla, kuten yhdistyksillä, on suuri merkitys. Kulttuurilla ja liikunnalla on keskeinen osa hyvinvointimme lähteenä. Otamme myös yksilöinä vastuuta omasta ja toistemme hyvinvoinnista. Saatavillamme on tarpeenmukaisia hyvinvointipalveluita, joita tuottavat joustavasti yhteistyössä julkinen sektori, yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt. STRATEGIAN LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT Strategiatyön kuluessa keskeisesti esille nousseita ja hyvinvoinnin kehittämisessä oleellisena pidettyjä asioita ovat arvopohja, vastuu hyvinvoinnista, ennaltaehkäisy, hyvinvointivaikutusten huomioiminen kaikessa päätöksenteossa, kansalaislähtöisyys, laaja yhteistyö sekä hyvinvointitiedon käyttäminen. Näiden läpileikkaavien teemojen onnistunut huomioiminen kaikessa toiminnassa on edellytys asetettuihin tavoitteisiin pääsemiselle ja visiossa esitetyn tavoitetilan saavuttamiselle. Arvopohja Hyvinvointistrategia on omalta osaltaan ilmaus yhteisestä arvopohjasta. Arvopohjan muodostavat yksittäiset arvot, jotka liittyvät siihen, mikä on hyvää ja tavoiteltavaa. Asenteissa on kyse vähemmän pysyvästä suhtautumisesta asioihin ja ilmiöihin. Arvojen ja asenteiden kehittyminen hyvinvointia edistävään suuntaan ja hyvinvointia tukevan arvopohjan vahvistuminen ovat oleellisia asioita tavoitetilan saavuttamisessa. Vastuu hyvinvoinnista Vastuu hyvinvoinnista on yksittäisillä ihmisillä ja perheillä, valtiolla ja kunnilla sekä muilla toimijoilla, kuten järjestöillä, vapaaehtoistoimijoilla ja yrityksillä. Yksilöllä on vastuu omasta ja läheistensä hyvinvoinnista, joihin ihminen voi useimmiten omilla valinnoillaan vaikuttaa. Ihmisellä on myös oikeus hyvinvointiin. Jotta tämä oikeus toteutuu myös niiden ihmisten kohdalla, jotka eivät pysty huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, on yhteisössä oltava muita vastuunkantajia. Valtiolla ja kunnilla on pitkälti lainsäädäntöön perustuva vastuu ihmisten hyvinvoinnin edellytyksistä. 3
8 Ennaltaehkäisy Ennaltaehkäisyllä tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joilla pyritään ennakolta estämään hyvinvointia heikentäviä tekijöitä ja toimintaa, kuten kansantautien riskejä lisääviä elämäntapoja. Ennaltaehkäisevä näkökulma on oltava suunnittelun ja toiminnan keskeinen lähestymistapa maakunnan hyvinvoinnin kehittämisessä. Hyvinvointi kaikessa päätöksenteossa Hyvinvoinnin näkökulma on oltava mukana alueen toimijoiden, kuten kuntien, kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Suunnittelun ja päätösten vaikutukset alueen asukkaiden hyvinvointiin on huomioitava kaikilla sektoreilla. Hyvinvointinäkökulma päätöksenteossa edesauttaa myös ennaltaehkäisyn periaatteen toteutumista. Kansalaislähtöisyys Maakunnan asukkaiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa hyvinvointinsa edellytysten kehittämiseen on turvattava. Samoin kansalaislähtöisen toiminnan, kuten yhdistysten, merkityksen tiedostaminen ja mukaan ottaminen hyvinvoinnin kehittämiseen on tärkeää. Laaja yhteistyö Laaja, sektorirajat ylittävä ja koordinoitu maakunnallinen yhteistyö, jossa on mukana julkisia, yksityisiä ja kansalaisyhteisöjen toimijoita, on hyvinvoinnin kehittämisen edellytys. Hyvinvointitiedon käyttö Hyvinvoinnin kehittämisen tulee perustua hyvinvointitietoon. Maakunnallisen hyvinvointitiedon tuottaminen, hankkiminen ja hyödyntäminen on oleellinen osa hyvinvointistrategian toteutusta. 4
9 STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI Keskipohjalaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi esitetään viisi strategista tavoitetta. Nämä tavoitteet sisältävät strategian rakentamisen kuluessa esille nousseet keskeiset kehittämiskokonaisuudet. Tavoitteet ovat nousseet maakunnallisista lähtökohdista, mutta ovat samansuuntaisia myös kansallisten hyvinvointia koskevien linjausten kanssa. Strategiset tavoitteet ovat seuraavat: Keskipohjalaisten yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat elämässä kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat Tavoitteet kytkeytyvät toinen toisiinsa. Esimerkiksi terveydentilan parantuessa mahdollisuudet mielekkääseen tekemiseen kasvavat, jolloin osallisuus ja vaikkapa kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset ihmisen elämässä voimistuvat, mikä puolestaan edelleen lisää hyvinvointia. Ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia edistettäessä tavoitteet kytkeytyvät toisiinsa myös siten, että ne ovat osin päällekkäisiä, kuten yhteisöllisyyden ja kulttuurin osalta. Strategiassa esitetään kunkin strategisen tavoitteen osalta toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi. Sama toimenpide voi merkitä eri asioita esimerkiksi eri yhteisöissä ja ikäryhmissä. Jokainen viidestä tavoitteesta koskee kaikkia ikäryhmiä lapsista ikääntyneisiin. Käytännön toteuttamistavat muotoutuvat strategian toimeenpanovaiheessa. Keskeisiä strategian toteuttajia ovat paitsi kunnat ja kuntayhtymät, myös muut yhteisöt, kuten yhdistykset. Strategisten tavoitteiden yhteydessä on esitetty mahdollisia seurantatapoja ja indikaattoreita eli osoittimia, joiden avulla voidaan seurata hyvinvoinnissa tapahtuneita muutoksia strategiaa toteutettaessa. Strategisia tavoitteita, toimenpiteitä ja toimijoita ei ole esitetty tärkeysjärjestyksessä eikä toteuttamisjärjestyksessä. Toimenpiteet ja niiden toteuttamisjärjestys sekä toimijoiden tehtävät ja vastuut täsmennetään laadittavassa toteuttamisohjelmassa. 5
10 Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015 Visio 2015: HYVÄÄ ELÄMÄÄ KESKI-POHJANMAALLA Elämme Keski-Pohjanmaalla turvallisessa ympäristössä, jossa yhteisöllisyys ja toisista välittäminen on vahvaa. Alueemme toimijat tekevät hyvinvointityötä yhteistyössä ja siinä kansalaislähtöisellä toiminnalla, kuten yhdistyksillä, on suuri merkitys. Kulttuurilla ja liikunnalla on keskeinen osa hyvinvointimme lähteenä. Otamme myös yksilöinä vastuuta omasta ja toistemme hyvinvoinnista. Saatavillamme on tarpeenmukaisia hyvinvointipalveluita, joita tuottavat joustavasti yhteistyössä julkinen sektori, yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt. Läpileikkaavat teemat: Arvopohja, vastuu hyvinvoinnista, ennaltaehkäisy, hyvinvointi kaikessa päätöksenteossa, kansalaislähtöisyys, laaja yhteistyö, hyvinvointitiedon käyttö Keskipohjalaisten yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat Keskipohjalaisten saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut Keskipohjalaisten terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat keskipohjalaisten elämässä Keskipohjalaisten elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat Strategiset tavoitteet 6
11 Keskipohjalaisten yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat Yhteisöllisyyttä pidetään keskipohjalaisena vahvuutena. Yhteisöllisyys on esimerkiksi kansalais- ja vapaaehtoistoimintaa, hengellistä elämää sekä kulttuurin ja liikunnan harrastamista erilaisissa ryhmissä. Yhteisöllisyys on sosiaalista osallistumista ja huolenpitoa oman yhteisön jäsenistä. Osallisuus on yhteen kuulumisen, yhteisössä mukana olon tunnetta sekä mahdollisuutta vaikuttaa asioihin erilaisissa yhteisöissä. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääntyminen vähentää syrjäytymistä. Hyvinvointia lisäävä yhteisöllisyys alueella pyritään säilyttämään ja vahvistamaan sitä entisestään. Yhteisöjen tärkeä koossapitävä voima on keskipohjalainen kulttuuritraditio. Myös suvaitsevaisuus ja avoimuus erilaisuutta kohtaan on tärkeää. Alueen uudet asukkaat, sekä maahanmuuttajat että maassa muuttavat, nähdään voimavarana ja heidät otetaan avoimesti vastaan. Erilaisin toimenpitein pyritään estämään ihmisten, erityisesti nuorten, jäämistä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle sekä madalletaan koulutukseen ja työhön palaamisen kynnyksiä. Kansalaislähtöisellä toiminnalla, kuten yhdistyksillä, järjestöillä ja vapaaehtoistyöllä on keskeinen merkitys yhteisöllisyyden ja osallisuuden turvaajana ja vahvistajana. Kansalaislähtöinen toiminta tarjoaa mahdollisuuksia muun muassa omaehtoiseen aktiivisuuteen, onnistumisen kokemuksiin, ystävyyssuhteisiin ja yleensä sosiaalisiin kontakteihin, mielekkääseen tekemiseen sekä monenlaiseen tukeen. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta vapaaehtoistyö ja yhdistystoiminta ovat suuri voimavara. On tärkeää tunnistaa kansalaislähtöinen toiminta hyvinvointia edistävänä voimavarana ja kohottaa sen arvostusta. Toimijoiden aito kuuleminen ja kannustaminen, toimintaedellytysten tukeminen ja mukaan ottaminen laaja-alaiseen hyvinvoinnin kehittämiseen ovat tässä keskeisiä keinoja. Avoimuus, rohkeus rajojen ylittämiseen ja entistä suurempi vuorovaikutus toimijoiden kesken lisäävät välittämistä ja yhteistyötä. Toimenpiteet - Tunnistetaan kansalaislähtöisen toiminnan merkitys ja tehdään sitä näkyvämmäksi - Tuetaan kansalaislähtöisen toiminnan kuten yhdistysten toimintaedellytyksiä - Edistetään yhdistysten ym. kansalaisyhteisöjen välistä yhteistyötä sekä kansalaisyhteisöjen ja kuntien välistä yhteistyötä - Kehitetään uusia osallistumisen keinoja kuntalaisena toimimiseen ja kehitetään tiedottamista kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista - Tuetaan perinne- ja paikallisyhteisölähtöistä toimintaa - Vaikutetaan asenteisiin yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävästi ja syrjäytymistä ehkäisevästi - Kehitetään uusia toimia asunnottomuuden ehkäisemiseksi - Kehitetään työllisyyden parantamiseen tähtääviä toimia - Kehitetään kesken olevien opintojen loppuunsaattamista ja jatkoopintomahdollisuuksia parantavia toimia - Kehitetään mielekkäitä itsensä kehittämisen mahdollisuuksia työ- ja koulutuselämässä olevien taukojen ajaksi - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen 7
12 Toimijat - Kunnat ja kuntayhtymät - Keski-Pohjanmaan liitto - Kulttuuri- ja taidelaitokset - Yhdistykset, järjestöt ja muut kansalaislähtöiset toimijat - Seurakunnat - Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot - Työ- ja elinkeinohallinto - Elinkeinoelämä - Media - Muut toimijat Indikaattoreita - Kansalaiskysely o Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokeminen - Tilastot mm. o Kodin ulkopuolelle sijoitettujen vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä o Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä - Hyvinvointibarometri o Asiantuntijoiden näkemys ongelmien merkittävyydestä (työttömyys, yksinäisyys, yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys, puutteelliset harrastusmahdollisuudet) - Kouluterveyskysely o Niiden osuus, joilla on vähintään yksi läheinen ystävä 8
13 Keskipohjalaisten saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut Kaikille alueen asukkaille turvataan tarpeenmukaiset terveys- ja sosiaalipalvelut joustavasti julkisen sektorin, yritysten, yhdistysten ja muiden yhteisöjen yhteistyönä. Jo toimivia yhteistyö- ja palveluverkostoja hyödynnetään, ja niitä kehitetään edelleen. Yritykset, järjestöt ja muut yhteisöt otetaan mukaan paitsi palveluiden tuottamiseen, myös niiden yhteiseen kehittämiseen. Palvelutarpeita tarkastellaan myös paikallisesta näkökulmasta, edistetään paikallista palvelutuotantoa ja kehitetään paikallisia palvelumalleja. Palveluiden kehittämisessä joustavuus, asiakaslähtöisyys, tasapuolisuus, helppo saatavuus ja matala kynnys palveluihin sekä sektorikeskeisen ajattelun vähentäminen ovat keskeisiä asioita. Palvelujärjestelmän tulee tukea ihmisen vastuuta itsestään ja läheisistään ennaltaehkäisevästi. Tarvitaan moniammatillisia työotteita laajaan käyttöön sekä matalia kynnyksiä puuttua asioihin. Palveluiden saaminen molemmilla kotimaisilla kielillä turvataan. Toimenpiteet - Valmistellaan ja sovitaan maakunnallisesta palvelujen järjestämissuunnitelmasta - Edistetään julkisen sektorin, yhdistysten ja yritysten välistä yhteistyötä parantamalla tiedonvälitystä ja keskusteluyhteyttä - Edistetään paikallista palvelutuotantoa - Kehitetään paikallisia palvelumalleja - Kehitetään varhaista puuttumista - Kehitetään joustavuutta ja asiakaslähtöisyyttä - Lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihinsa - Kehitetään tiedotusta palveluista - Kehitetään palvelusetelijärjestelmää koskemaan yhdistysten ym. tuottamia palveluita - Kehitetään ja hyödynnetään uusia innovatiivisia hyvinvointipalveluita sekä informaatioteknologiaa osana palveluita - Otetaan täydentävien hoitomuotojen, kuten kansanparannus, tuottajat mukaan hyvinvointipalveluiden kokonaisuuteen - Kehitetään hyvinvointiyrityksille suunnattuja yrityspalveluita Toimijat - Kunnat ja kuntayhtymät - Keski-Pohjanmaan liitto - Yhdistykset, järjestöt ja muut kansalaislähtöiset toimijat - Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot - Elinkeinoelämä - Elinkeinoelämän kehittäjä- ja yritysneuvontaorganisaatiot - Seurakunnat - Media - Muut toimijat Indikaattoreita - Kansalaiskysely o Tyytyväisyys palveluihin ja niiden saatavuuteen - Hyvinvointibarometri o Palveluiden hankkimisen helppous 9
14 Keskipohjalaisten terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat Keskipohjalaisten, kuten muidenkin suomalaisten, keskeisiä kansantauteja ovat sydän- ja verisuonitaudit, tyypin 2 diabetes, päihdesairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, syöpäsairaudet ja mielenterveyden häiriöt. Niiden vähentämiseksi keskeisiä keinoja ovat liikunnan ja luovan toiminnan lisääminen, oikea ravitsemus, painonhallinta sekä tupakoinnin ja alkoholinkäytön vähentäminen, joista kaikki vaikuttavat terveyttä edistävästi muutoinkin. Terveyteen ja toimintakykyyn voi jokainen vaikuttaa omilla arjen valinnoillaan. Kansanterveyslain mukaan kunnan tulee mm. huolehtia terveysnäkökohtien huomioon ottamisesta kunnan kaikissa toiminnoissa sekä tehdä yhteistyötä terveyden edistämiseksi muiden kunnassa toimivien julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. Laaja-alainen ja monisektorinen yhteistyö onkin tehtävässä onnistumisessa tärkeää. Painopisteen tulee siirtyä yhä enemmän korjaavasta toiminnasta ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen; alueen asukkaiden omaehtoista, terveyttä edistävää toimintaa tulee eri tavoin tukea. Lapset, nuoret ja lapsiperheet ovat avainasemassa, koska nuorena omaksutut elämäntavat ja asenteet vaikuttavat myöhempään terveyteen. Toimenpiteet - Parannetaan ihmisten tiedonsaantia, tukea ja mahdollisuuksia terveyttä edistäviin valintoihin - Vaikutetaan arvoihin ja asenteisiin - Kehitetään keinoja saavuttaa lapset ja nuoret - Tuetaan yhdistysten ja muiden kansalaislähtöisten toimijoiden ennaltaehkäisevää toimintaa ja sen näkyväksi tekemistä - Vahvistetaan monitoimijaista yhteistyötä terveyttä edistävien elämäntapojen vahvistamiseksi - Päihdestrategian toteuttaminen - Mielenterveysstrategian toteuttaminen - Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin (IVA) käyttö päätöksenteossa Toimijat - Kunnat ja kuntayhtymät, erityisesti sosiaali- ja terveystoimi, koulutoimi ja vapaaajan toimi - Keski-Pohjanmaan liitto - Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot - Yhdistykset, järjestöt ja muut kansalaislähtöiset toimijat - Työnantajat - Työterveyshuollot - Media - Muut toimijat 10
15 Indikaattoreita - Kelan terveyspuntarin ikävakioitu sairastavuusindeksi - Kelan terveyspuntarin ikävakioitu kansantauti-indeksi - PYLL-indeksi (menetetyt elinvuodet) - Kouluterveyskysely o Terveysindikaattorit o Terveystottumusindikaattorit - Hyvinvointibarometri o Asiantuntijoiden näkemys ongelmien merkittävyydestä (pitkäaikaissairaudet) - Kansalaiskysely o Elämäntavat o Koettu terveys ja hyvinvointi 11
16 Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat keskipohjalaisten elämässä Kulttuuri laajasti käsitettynä vaikuttaa monitahoisesti ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointiin. Kulttuurilla on keskeinen asema siinä, kokeeko ihminen olevansa kotiseudullaan ja yhteisön täysivaltainen jäsen sekä siinä, miten merkitykselliseksi ja mielekkääksi ihminen kokee arkensa. Kulttuuri lisää terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia, jolloin on paremmat edellytykset osallistua ja toteuttaa itseään. Kulttuurin hyvinvointivaikutuksia vahvistetaan ensinnäkin edistämällä ihmisten mahdollisuuksia sekä itse tekemiseen ja harrastamiseen että muiden tuottamasta kulttuurista nauttimiseen. Toisaalta kehitetään erilaisten kulttuurin yhteisötoimijoiden toimintaedellytyksiä. Liikunta edistää hyvinvointia paitsi myönteisillä terveysvaikutuksilla, myös tarjoamalla osallistumisen ja osallisuuden kokemuksia. Harrastusliikunnan lisäksi myös arki- ja hyötyliikunta sekä luonnossa liikkuminen tukevat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, ylläpitävät työ- ja toimintakykyä sekä ikääntyneiden vireyttä. Liikunnan hyvinvointivaikutuksia pyritään kasvattamaan paitsi ihmisten liikkumista edistävillä ja kannustavilla toimilla myös liikuntaseurojen ja muiden toimijoiden toimintaedellytyksiä kehittämällä. Ennaltaehkäisevästä näkökulmasta sekä kulttuuri että liikunta monine muotoineen ovat merkittäviä hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvointivaikutusten mittaaminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista, ja monet vaikutuksista näkyvät pitkällä tähtäimellä. Kulttuurin hyvinvointivaikutusten vahvistaminen Toimenpiteet - Tuetaan mahdollisuuksia ja kannustetaan sekä itse tekemiseen ja toimimiseen kulttuurin piirissä että muiden tuottamasta kulttuurista nauttimiseen - Edistetään monitaiteista ja yhteisöllistä näkökulmaa ja vähennetään sektoroitunutta ajattelua - Tuetaan kulttuurin parissa toimivien yhdistysten ym. yhteisöjen, ammattitaiteilijoiden ja taidelaitosten toimintaedellytyksiä - Kehitetään yhteistyötä kulttuurin parissa toimivien yhteisöjen välillä - Kehitetään yhteistyötä kulttuuritoimijoiden, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä liikuntatoimijoiden välillä - Kehitetään kulttuuritoiminnan koordinointia ja tiedottamista Toimijat - Kunnat ja kuntayhtymät - Keski-Pohjanmaan liitto - Yhdistykset, järjestöt ja muut kansalaislähtöiset toimijat - Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot - Kulttuurilaitokset - Ammattitaiteilijat - Työnantajat - Elinkeinoelämä - Seurakunnat - Media - Muut toimijat 12
17 Indikaattoreita - Kansalaiskysely o Kulttuurin merkitys ihmisen kokemassa hyvinvoinnissa Kulttuurin piirissä itse toimiminen Muiden tuottamasta kulttuurista nauttiminen Liikunnan hyvinvointivaikutusten vahvistaminen Toimenpiteet - Vaikutetaan arvoihin ja asenteisiin liikkumista lisäävästi - Edistetään mahdollisuuksia liikkumiseen - Kehitetään yhteistyötä liikunnan parissa toimivien yhteisöjen välillä - Tuetaan liikunnan parissa toimivien yhdistysten ym. yhteisöjen toimintaedellytyksiä - Kehitetään yhteistyötä liikuntatoimijoiden, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä kulttuuritoimijoiden välillä Toimijat - Kunnat ja kuntayhtymät - Keski-Pohjanmaan liitto - Kepli - Liikuntayhdistykset - Työnantajat - Elinkeinoelämä - Hyvinvointialan yritykset - Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot - Media - Muut toimijat Indikaattoreita - Kansalaiskysely o Liikunnan merkitys ihmisen kokemassa hyvinvoinnissa o Liikunnan määrä ja laatu - Kouluterveyskysely o Riittävästi liikuntaa viikossa harrastavien osuus 13
18 Keskipohjalaisten elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat Elinympäristöllä, sekä rakennetulla että luonnonympäristöllä, on keskeinen osa ihmisen hyvinvoinnissa. Asuinympäristön ja asumisen kehittäminen sekä luonnonympäristöstä huolehtiminen vaikuttavat ihmisten turvallisuuteen, viihtyvyyteen ja arjen toimivuuteen. Perusinfrastruktuurin on oltava kunnossa, mutta sen lisäksi asuinympäristöön liittyy paljon asioita, joiden osalta esimerkiksi kaavoituksessa voidaan tehdä hyvinvointia edistäviä päätöksiä. Keski-Pohjanmaahan usein liitetyt luonnonläheisyys ja turvallisuus ovat myös vetovoimatekijöitä, jotka tuovat alueelle uusia asukkaita. Myös maaseudulla on voitava jatkossakin elää ja asua, ja siellä on oltava tarpeellinen määrä palveluita ja työpaikkoja. Julkisen liikenteen toimivuus erityisesti harvaan asutulla maaseudulla on huomioitava. Tietoliikenneinfrastruktuuri on maakunnassa hyvä, ja tietoverkot on saatava kaikkien ulottuville. Toimenpiteet - Kehitetään turvallisuutta maakunnallisen turvallisuussuunnitelman mukaisesti - Edistetään luonnonympäristöstä huolehtimista ja sen saavutettavuutta - Kehitetään toimia ympäristöön liittyvien haitallisten terveysvaikutusten vähentämiseksi - Kehitetään keinoja lisätä elinympäristön viihtyvyyttä - Kehitetään olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä hyvinvointia edistävästi - Edistetään palveluiden säilymistä ja kulkuyhteyksiä myös harvaanasutuilla alueilla - Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin (IVA) käyttö päätöksenteossa Toimijat - Kunnat ja kuntayhtymät - Keski-Pohjanmaan liitto - Työ-, elinkeino-, liikenne- ja ympäristöhallinto - Elinkeinoelämä - Yhdistykset (mm. kylä- ja kaupunginosayhdistykset), järjestöt ja muut kansalaislähtöiset toimijat - Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot - Muut toimijat Indikaattoreita - Kansalaiskysely o Koettu turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus suhteessa elinympäristöön - Turvallisuussuunnitelman indikaattorit - Hyvinvointibarometri o Asumiseen ja elinympäristöön liittyvien ongelmien merkittävyys o Palveluiden hankkimisen helppous, erityisesti joukkoliikenne 14
19 TOIMEENPANO JA SEURANTA Hyvinvointistrategia asettaa suuntaviivat ja painopisteet maakunnallisen hyvinvoinnin kehittämiselle. Strategian toteuttaminen ja asetettuihin tavoitteisiin pääseminen edellyttää järjestelmällistä työtä strategian toimeenpanossa. Alueellisen pysyvän kehittämisrakenteen luominen ja vahvistaminen on oleellista pitkäjänteisessä hyvinvoinnin kehittämistyössä. Strategian laatimisen keskeiset lähtökohdat ovat ohjenuorina strategian toteuttamisessa: ajatus keskipohjalaisen ihmisen hyvästä arjesta, laaja-alainen hyvinvointikäsitys, laaja-alainen yhteistyö, osallisuus, kansalaistoiminnan näkökulma, monipuolinen hyvinvointitieto ja alueen omat lähtökohdat. Hyvinvoinnin kehittämisessä on keskeistä myös avoimuus ja tiedottaminen. Hyvinvoinnin kehittäjät ovat olleet eri tavoin osallisena strategian laatimisessa. Strategiatyötä on toteutettu siten, että osallistujat voivat jatkossa sitoutua strategian sisältöön ja toteuttamiseen. Strategian onnistunut toimeenpano edellyttää, että työtä jatketaan laajassa maakunnallisessa yhteistyössä. Strategian hyväksymisen jälkeen se viedään alueen toimijoiden tietoisuuteen, ja kootaan toimijat yhteen. Strategiasta tiedotetaan maakunnan asukkaille tiedotusvälineitä käyttäen. Päävastuu strategian toimeenpanon, seurannan ja resursoinnin koordinoinnista on Keski- Pohjanmaan liitolla ja alueen kunnilla. Koordinointia varten perustetaan johtoryhmä, jossa ovat edustettuina alueen kaikki keskeiset hyvinvoinnin kehittämisen toimijat. Edelleen voidaan organisoitua siten, että strategisille tavoitteille tai kehittämiskokonaisuuksille perustetaan omia työryhmiä. Lisäksi tarvitaan henkilöresurssi koordinointityön toteuttamiseen. Koordinointi ja resursointi organisoidaan vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla. Välittömästi sen jälkeen alkaa strategian käytäntöön viemisen suunnittelu. Tässä ovat hyödynnettävissä myös strategian laatimisen aikana hankittu tieto ja ideat konkreettisista toimista hyvinvoinnin edistämiseksi. Strategiassa esitettyjä seurattavia hyvinvoinnin indikaattoreita tarkistetaan ja täsmennetään perustettavissa työryhmissä. Tavoitteeksi voidaan ottaa hyvinvointiohjelman ja toimeenpanosopimuksen tekeminen. Jatkossa strategiaa päivitetään tarpeen mukaan. Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian ollessa ns. sateenvarjostrategia sitä voidaan hyödyntää alueen eri yhteisöjen omien strategioiden linjaamisessa ja kehittämistyön suuntaamisessa. Strategian viemisessä osaksi eri yhteisöjen toimintaa keskeinen rooli on työryhmillä ja eri yhteisöjen johto- ja esimiestasolla, mutta käytännön toteutuksessa hyvinvointityötä tekevien ihmisten tietoisuus, osallisuus ja sitoutuminen on ensiarvoisen tärkeää. Strategiassa asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan, ja hyvinvointitiedon hankkiminen ja käyttäminen on oleellinen osa strategian toimeenpanoa. Kansalaisten kokemasta hyvinvoinnista hankitaan tietoa toistettavalla kansalaiskyselyllä, joka toteutetaan ensimmäisen kerran vuoden 2010 aikana. Alueella olevaa hyvinvoinnin tutkimusosaamista on syytä hyödyntää maakunnan hyvinvoinnin kehittämisessä, ja strategian laatimisvaiheessa on koottu monitieteinen hyvinvoinnin tutkimusryhmä. Ensimmäinen konkreettinen toimi tutkimusosaamisen hyödyntämiseksi voisi olla hyvinvoinnin tutkimusohjelman laatiminen vuoden 2010 aikana. 15
20 Strateginen tavoite Keskipohjalaisten yhteisöllisyys ja osallisuus kasvavat Toimenpiteet - Tunnistetaan kansalaislähtöisen toiminnan merkitys ja tehdään sitä näkyvämmäksi - Tuetaan kansalaislähtöisen toiminnan kuten yhdistysten toimintaedellytyksiä - Edistetään yhdistysten ym. kansalaisyhteisöjen välistä yhteistyötä sekä kansalaisyhteisöjen ja kuntien välistä yhteistyötä - Kehitetään uusia osallistumisen keinoja kuntalaisena toimimiseen ja kehitetään tiedottamista kuntalaisten osallistumismahdollisuuksista - Tuetaan perinne- ja paikallisyhteisölähtöistä toimintaa - Vaikutetaan asenteisiin yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävästi ja syrjäytymistä ehkäisevästi - Kehitetään uusia toimia asunnottomuuden ehkäisemiseksi - Kehitetään työllisyyden parantamiseen tähtääviä toimia - Kehitetään kesken olevien opintojen loppuunsaattamista ja jatko-opintomahdollisuuksia parantavia toimia - Kehitetään mielekkäitä itsensä kehittämisen mahdollisuuksia työ- ja koulutuselämässä olevien taukojen ajaksi - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttaminen Keskipohjalaisten saatavilla on tarpeenmukaiset hyvinvointipalvelut - Valmistellaan ja sovitaan maakunnallisesta palvelujen järjestämissuunnitelmasta - Edistetään julkisen sektorin, yhdistysten ja yritysten välistä yhteistyötä parantamalla tiedonvälitystä ja keskusteluyhteyttä - Edistetään paikallista palvelutuotantoa - Kehitetään paikallisia palvelumalleja - Kehitetään varhaista puuttumista - Kehitetään joustavuutta ja asiakaslähtöisyyttä - Lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihinsa - Kehitetään tiedotusta palveluista - Kehitetään palvelusetelijärjestelmää koskemaan yhdistysten ym. tuottamia palveluita - Kehitetään ja hyödynnetään uusia innovatiivisia hyvinvointipalveluita sekä informaatioteknologiaa osana palveluita - Otetaan täydentävien hoitomuotojen, kuten kansanparannus, tuottajat mukaan hyvinvointipalveluiden kokonaisuuteen - Kehitetään hyvinvointiyrityksille suunnattuja yrityspalveluita 1
21 Keskipohjalaisten terveyttä edistävät elämäntavat vahvistuvat Kulttuurin ja liikunnan hyvinvointivaikutukset kasvavat keskipohjalaisten elämässä Keskipohjalaisten elinympäristön turvallisuus, viihtyisyys ja arjen sujuvuus vahvistuvat - Parannetaan ihmisten tiedonsaantia, tukea ja mahdollisuuksia terveyttä edistäviin valintoihin - Vaikutetaan arvoihin ja asenteisiin - Kehitetään keinoja saavuttaa lapset ja nuoret - Tuetaan yhdistysten ja muiden kansalaislähtöisten toimijoiden ennaltaehkäisevää toimintaa ja sen näkyväksi tekemistä - Vahvistetaan monitoimijaista yhteistyötä terveyttä edistävien elämäntapojen vahvistamiseksi - Päihdestrategian toteuttaminen - Mielenterveysstrategian toteuttaminen - Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin (IVA) käyttö päätöksenteossa Kulttuuri: - Tuetaan mahdollisuuksia ja kannustetaan sekä itse tekemiseen ja toimimiseen kulttuurin piirissä että muiden tuottamasta kulttuurista nauttimiseen - Edistetään monitaiteista ja yhteisöllistä näkökulmaa ja vähennetään sektoroitunutta ajattelua - Tuetaan kulttuurin parissa toimivien yhdistysten ym. yhteisöjen, ammattitaiteilijoiden ja taidelaitosten toimintaedellytyksiä - Kehitetään yhteistyötä kulttuurin parissa toimivien yhteisöjen välillä - Kehitetään yhteistyötä kulttuuritoimijoiden, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä liikuntatoimijoiden välillä - Kehitetään kulttuuritoiminnan koordinointia ja tiedottamista Liikunta: - Vaikutetaan arvoihin ja asenteisiin liikkumista lisäävästi - Edistetään mahdollisuuksia liikkumiseen - Kehitetään yhteistyötä liikunnan parissa toimivien yhteisöjen välillä - Tuetaan liikunnan parissa toimivien yhdistysten ym. yhteisöjen toimintaedellytyksiä - Kehitetään yhteistyötä liikuntatoimijoiden, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden sekä kulttuuritoimijoiden välillä - Kehitetään turvallisuutta maakunnallisen turvallisuussuunnitelman mukaisesti - Edistetään luonnonympäristöstä huolehtimista ja sen saavutettavuutta - Kehitetään toimia ympäristöön liittyvien haitallisten terveysvaikutusten vähentämiseksi - Kehitetään keinoja lisätä elinympäristön viihtyvyyttä - Kehitetään olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämistä hyvinvointia edistävästi - Edistetään palveluiden säilymistä ja kulkuyhteyksiä myös harvaanasutuilla alueilla - Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin (IVA) käyttö päätöksenteossa 2
Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2015
Sisältö JOHDANTO JA TAUSTAA STRATEGIAAN 3 Hyvinvointistrategian tarkoitus 3 Strategiatyön lähtökohtia 3 Strategian hyvinvointinäkemys 3 Strategian laajuus 4 Hyvinvointitieto ja strategiatyön kulku 4 KESKI-POHJANMAAN
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE
KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen
LisätiedotArjen turvaa kunnissa
Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen
Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa
LisätiedotPOKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma
POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotMaakunnalliset strategiat ja palvelulupaus
Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus Hallituksen esityksessä Maakuntalaiksi 35 :ssä säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden
LisätiedotNordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa
Nordia-ilta 26.4.2017 Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa Ilpo Tapaninen Pohjois-Pohjanmaan liitto Tärkeimmät
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA
KASKISTEN KAUPUNKISTRATEGIA KASKISTEN KUNTASTRATEGIA 2025 Kaupunkistrategiatyöryhmä elo-syyskuu 2018 Kaupunginhallitukselle esittely 25.9.2018 Asukas- ja yrittäjätilaisuus 28.1.2019 Kaupunginhallitus 5.3.2019
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotMaakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku
Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat
LisätiedotKaupunginvaltuusto
Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotKUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ
KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotToisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus
Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Kouluterveyskysely 2017 18.1.2018 Pk-seudun Kouluterveyskyselyseminaari/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä Kouluterveyskyselystä Sähköinen
LisätiedotTerveyden edistämisen laatusuositus
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen
LisätiedotDina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.
Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9. 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja edunvalvontaelin, joka käsittelee ja
LisätiedotJärjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä
Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa
LisätiedotYHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen
YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja
LisätiedotSote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa
Joryyn 16.6.2017 Sote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa Tausta: Maakuntalain 35 säädetään, että maakunnalla on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto
LisätiedotTERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN
TERVO 2025 KUNTASTRATEGIN TARKISTAMINEN Tervon kuntastrategian lähtökohdista Tervon kuntastrategia hahmottaa kunnan halutun tulevaisuuden kuvan, painopisteet ja päämäärät. Kuntastrategia on johtamisen
LisätiedotArjen turvaa kunnissa -hanke
Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa Eeva Häkkinen 25.5.2018 Maakuntalakiluonnoksen linjauksia maakuntien tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen
LisätiedotLAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA
LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA LAPE HANKE TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OVATKO LAPSET JA NUORET ITSESSÄÄN JO
LisätiedotKUNTASTRATEGIA
KUNTASTRATEGIA 2017 2021 KUNTASTRATEGIA KUNNAN TOIMINNAN OHJENUORANA MERKITYS JA OHJAUSVAIKUTUS Kuntalain (410/2015) 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan
LisätiedotHyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne
Hyvinvointijohtaminen Salossa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa Tavoitteita tulevaisuuden kunnan ja maakunnan väliselle yhteistyölle hyvinvoinnin edistämisessä SALON HYVINVOINTIKERTOMUS vuosilta
LisätiedotNUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee
LisätiedotSÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS
SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi
LisätiedotTerveyden edistämisen ohjelma 2013-2015
Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa
LisätiedotKuntalaisten tarpeiden arviointi
Kuntalaisten tarpeiden arviointi Sähköinen hyvinvointikertomus tutuksi Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Se on tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus
LisätiedotEhkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus
Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotLiikunnan avustusten uudistaminen. Alustava valmisteluluonnos
Liikunnan avustusten uudistaminen Alustava valmisteluluonnos Tampereen kaupungin strategiset tavoitteet Kaupunkistrategia Strategiset painotukset ja tavoitteet on ryhmitelty viiteen näkökulmaan yhdessä
LisätiedotStrategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere
Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotLähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija
Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotMaakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa
Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa Järjestöt mukana muutoksessa maakuntahankkeiden verkostotapaaminen 11.1.2018 Erityisasiantuntija Minttu Ojanen Maakunnan järjestämisvastuu (HE
LisätiedotJulkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä
Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija Ikäihmisten liikunnan foorumi. 4.12.2013, Helsinki 2.12.2013 Hätönen 1 Sisältö
LisätiedotLIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotHyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa
Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä
LisätiedotTUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI
TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei
LisätiedotMIKKELIN STRATEGIA Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin
Kaupunginhallitus 8.1.2018 Liite 1 7 MIKKELIN STRATEGIA 2018-2021 Yhdessä teemme Saimaan kauniin Mikkelin Strategisesta ajattelusta käytännön tekoihin Miten teemme yhteisestä visiosta totta? Arvokirjan
LisätiedotKeskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä Johtaja Sirkka Jakonen
Keskustelutilaisuus: lasten ja perheiden tukeminen kirkot, uskonnolliset yhteisöt ja viranomaiset yhteistyössä 4.10.2013 Johtaja Sirkka Jakonen Itä-Suomen aluehallintoviraston toimintaympäristö Toimialue
LisätiedotKumppanuus ohjelma. Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen
Kumppanuus 2020 -ohjelma Tampereen kaupungin ja tamperelaisten hyvinvointialan järjestöjen yhteistyön kehittäminen Mikä on Kumppanuus 2020 -ohjelma? Tampereen kaupungin ja Kumppanuustalo Artteli ry:n yhdessä
LisätiedotKUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,
KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI 2017-2025 / VALT.SEMINAARIT 24.8.17, 5.9.17 MISSIO (MIKÄ ON KUNNAN TEHTÄVÄ? MIKSI OLEMME TÄÄLLÄ?) Kuntalaki 410/2015 Kuntalain mukaan kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja
LisätiedotHyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.
Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009-2012 Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.2009 Taina Hussi Lastensuojelu on kaikkien lasten suojelua Helsingin lasten
LisätiedotHyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa
Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotKuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa
Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa Yhteenvetoa Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 380
LisätiedotAjankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa
Kekohankkeen järjestöjen yhteinen tilaisuus Postitalolla 23.11.2017 Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta ja soteuudistuksessa VATES säätiö, 23.11.2017 Sarita FrimanKorpela, STM 1 27.11.2017 2 27.11.2017
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotTyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma
Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 Toimenpiteet ja suunnitelma Hyvinvointityö Tyrnävällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana kaikkea kunnan toimintaa Osallisuuden ja yhteisöllisyyden
LisätiedotMEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
LisätiedotMielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa
Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotVaalan kuntastrategia 2030
Vaalan kuntastrategia 2030 Mikä on kuntastrategia? Kuntastrategiassa kunnanvaltuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategisen suunnittelun tarkoituksena on etsiä
LisätiedotRAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä
RAY:n avustustoiminnan tulevaisuuden näkymistä osastopäällikkö Mika Pyykkö Lihastautien kehittyvä tutkimus ja hoito -konferenssi 16. 17.11.2011 Tampere Mika Pyykkö, 17.11.2011 1 Mika Pyykkö, 17.11.2011
LisätiedotYksi elämä -terveystalkoot
Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,
LisätiedotHenkilöstökysely maakuntastrategiasta 2018 Tulokset
Henkilöstökysely maakuntastrategiasta 2018 Tulokset Henkilöstökysely lähtökohta ja tavoitteet Uudelle maakunnalle laaditaan strategia, jossa linjataan maakunnan yhteiset strategiset tavoitteet ja toiminnan
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 30.3.2017 - Taru Koivisto Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotKOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto
KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotHyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana
Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa
LisätiedotPirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan
LisätiedotMaaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi
Maaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi 30.1.2017 Pirjo Nikula Verkostokoordinaattori Lapin liitto Yhteys kunta-, maakunta- ja sote-uudistukseen
LisätiedotPohjanmaan liitto Tasa-arvo työryhmä
Pohjanmaan liitto 16.05.2017 Tasa-arvo työryhmä 1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma osana kaupungin toimintaa Kaupunginhallitus asetti toimikunnnan 21.3.2016 ( 106) valmistelemaan tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotNUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija
NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi
LisätiedotEURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84
EURAN KUNTASTRATEGIA 2020 voimaan 1.9.2016 Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto 4.12.2017/84 Kuntastrategia Kuntalaki (410/2015) 37 Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia
LisätiedotOSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA. Maarita Mannelin
OSALLISUUS LUO HYVINVOINTIA Maarita Mannelin www.pohjois-karjala.fi/pokat2021 HYVINVOIVAT JA TERVEET IHMISET Tiedolla johtaminen Varhainen tuki, toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen Kulttuuri, liikunta
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta
LisätiedotAsumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä
Asumispalveluiden visio Asumispalveluiden johtoryhmä Vantaan kaupungin strategia 2018-2021 VISIO PAINOPISTEET ROHKEA JA RENTO Vantaa on edelläkävijä ja vastuullinen kasvun keskus. 1 2 3 4 5 6 Turvaamme
LisätiedotHYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus
HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus Aikataulu 08.30 Aamukahvit 09.00 Tervetuloa ja esittäytymiskierros 09.05 Hyvinvoinnin määritelmä,
LisätiedotHyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Heli Hätönen, TtT, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö 1 11.02.2019 Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotVälineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen
Välineitä osallistumisen arviointiin ja mittaamiseen Työryhmätyön esittelyä kuntademokratiaverkostolle Katja Syvärinen @KSyvarinen 13.3.2019 Toimeksianto kuntademokratiaverkostolta Kuntademokratiaverkoston
LisätiedotRaaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1
Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä
LisätiedotTiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä
Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvoinnista vastaavan toimielimen ja sen jäsenen oma-arvio Kunta Toimielimen nimi Arvioijan nimi Pvm
tilasta 1. Suunnitelma ohjaa konkreettisesti kunnan toimintaa 1.1. Suunnitelman laadinta on yhteistyöprosessi, johon voivat osallistua kaikki joiden toimin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikutetaan.
LisätiedotKannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi elinvoimapaja
Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi elinvoimapaja 28.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP
LisätiedotJULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN
JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
Lisätiedot