Isä ei tiedä enää kaikkea, mutta tietää isäkin jotain

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Isä ei tiedä enää kaikkea, mutta tietää isäkin jotain"

Transkriptio

1 Päihdelinkin 10 vuotta: Tietopankista e-auttamiseen Syyllistämällä ei saa tuloksia tupakkavieroituksessakaan Uskonnollisten yhteisöjen rooli huumetyössä Päihdetyö ei ole tavarantuotantoa päihdealan erikoislehti Isä ei tiedä enää kaikkea, mutta tietää isäkin jotain

2 S I S Ä L T Ö Julkkikset juomareina TEUVO PELTONIEMI Isyyden tukeminen ehkäisee perheiden päihdepulmia: Isä tietää jotain MIKKO HULKKONEN Perhekeskeistä näkökulmaa nostetaan päihdetyössä esiin ARTO KAJANTOLA Alkoholin teemaviikot työpaikalla: Ehkäisevän päihdetyön toimintamallia tuotiin työterveyshuoltoon LOTTA LEHMUSVAARA & ARJA-MAARIT ROKKA Päihdelinkin 10 vuotta: Tietopankista e-auttamiseen TEUVO PELTONIEMI Syyllistäminen ei tuota tuloksia tupakkavieroituksessakaan AULI SAUKKONEN Hankintoja JUKKA HEINONEN Alkoholin haittoja voi vähentää jopa taksissa Luettavaa Uskonnolliset yhteisöt pohtivat rooliaan huumetyössä Asiantuntija tulee ja mullistaa vai miten se nyt meni? Asunnon tarvitsee jokainen, myös alkoholisti PERTTI HEMÁNUS Päihdetyö ei ole tavarantuotantoa Tarvitaan tapoja kuvata hyvinvointityön sisältöä AULIKKI KANANOJA Päihdealan erikoislehti Ilmestyy kuutena numerona Perustettu 1965 JULKAISIJA A-klinikkasäätiö TOIMITUS päätoimittaja Teuvo Peltoniemi toimitussihteeri Auli Saukkonen ulkoasu Kaija Savola TILAUKSET A-klinikkasäätiö Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki puhelin (09) , telefax (09) Vuosikerta 20 euroa TOIMITUSNEUVOSTO emeritusprofessori Pertti Hemánus tutkimusprofessori Marja Holmila toimittaja Ulla Järvi sosiaalineuvos Marja-Leena Nousiainen johtaja Katriina Pajupuro päätoimittaja Teuvo Peltoniemi toimittaja Timo Pihlajaniemi johtajapsykiatri Kari Pylkkänen (pj.) johtaja Matti Rohunen neuvotteleva virkamies Tapani Sarvanti tutkija Tuukka Tammi kouluttaja Mailis Taskinen kehittämispäällikkö Leena Warsell A-KLINIKKASÄÄTIÖ toimitusjohtaja Lasse Murto johtava ylilääkäri Rauno Mäkelä talousjohtaja Kari Pätynen henkilöstön kehittämispäällikkö Tuula Annala tiedotuspäällikkö Teuvo Peltoniemi kehittämispäällikkö Ari Saarto Hallitus tutkimusprofessori Salme Ahlström sosiaalijohtaja Marja-Liisa Grönvall ylijohtaja Matti Heikkilä sosiaalijohtaja Aulikki Kananoja (pj.) varatuomari Jyrki Kivistö kehittämispäällikkö Ritva Kuikka sosiaalitoimenjohtaja Maija Kyttä sosiaalijohtaja Sakari Laari päihdetyön päällikkö Helena Levonen sosiaaliterapeutti Lasse Lehmusoksa (työntekijöiden edustaja) Tiimissä julkaistut kirjoitukset edustavat kirjoittajiensa, eivät välttämättä A-klinikkasäätiön kantaa. Tiimin kirjoitukset julkaistaan myös lehden internet-versiossa ( Päihteet, vanhemmuus ja leimattu äitiys missä miehet? (kirja-arvio) MINNA ILVA Uutisia PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy, Forssa ISSN (painettu lehti) ISSN (verkkolehti) Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KANNEN KUVA: David Trodd/GORILLA 2

3 Julkkikset juomareina TEUVO PELTONIEMI P Ä Ä K I R J O I T U S Median suhteessa ihmisten alkoholinkäyttöön on tapahtunut merkittäviä muutoksia parin vuosikymmenen aikana. Alkoholija huumeasioiden käsittely on muuttunut asiallisemmaksi ja moniulotteisemmaksi. Päihteistä ja riippuvuuksista on tulossa asia siinä missä muutkin. Media on alkanut aidosti kuvata päihteiden todellisuutta myös ilman moralismia ja kaunistelua, mutta silti ymmärtäen ihmisen heikkoudet ja asian monimutkaisuuden. Haluaisin uskoa, että siihen ovat vaikuttaneet myös jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan järjestämämme päihdetiedotusseminaarit. Mutta on myös muita kehitystrendejä. Alkoholi ei ole yksityisasia, vaikka takavuosina media kutsuikin sitä henkilökohtaiseksi ongelmaksi. Mutta mikä nyt on sallittu kuolevaisille, ei ole enää härille. Nuorena toimittajana vain kuiskuttelimme Kekkosen ryyppyseikkailuista, mutta kirjasimme sekatyömiesten putkapidätykset lehteen. Nyt kadunmies ei pääse julkisuuteen juomisen kautta muuten kuin tosi-tv:ssä. Sen sijaan julkkikset seikkailevat otsikoissa jopa jatkokertomuksena. Humalassa törttöilevä kadunmies päätyy putkaan ja saattaa löytää kotoa mykkäkoulun. Olutlasilla missikaveria heittävä julkkis joutuu kamerakännykän todistamana iltapäivälehteen kansan arvioitavaksi ja mahdollisesti oikeuteen. Viinasta saa hyvät lööpit. Naistenlehtifilosofi on tyytyväinen siitä, että arka asia tuodaan julkisuuteen. Moni julkkis kokee esimerkillään auttavansa niitä, jotka eivät vielä uskalla hakea apua. Eikö tämä juuri normalisoi alkoholia? Mitä pahaa muka? Jotkut hoitotyöntekijät ovat varmaan turhaan vastahankaisia julkkisasiakkaidensa medianäkymisestä, koska aikuinen asiakas saa tietysti tehdä vääriäkin valintoja, ja on niistä itse vastuussa. Mutta hoitotyöntekijöillä on usein perusteltu pohjaepäilys siitä, että asiakas kesken kuntoutumisprosessiaan altistaa itsensä sosiaalisille paineille, jotka saattavat retkahtamistilanteessa hankaloittaa uutta yrittämistä. Tämä on päihdejulkkisten yksilötason oma ongelma. Julkkisjuttujen yleisempänä pulmana on välistä se, että vaikka päihdeongelmainen on oman henkilökohtaisen ongelmansa asiantuntija, hänen vahvuutensa on kokemus, ei hoitotieto. Ongelmainen jakaa itse vilpittömällä mielellä kokemuksiaan, mutta satunnainen hoitopaikka yleensä patenttilääkettä tarjoava uusi pienyrittäjä lupaa hänelle ja kaikille välitöntä ja täydellistä apua, vaikka päihdetyön satavuotinen kokemus tietää asian vaikeaksi ja hitaaksi korjata, jos kohta ei mahdottomaksi. Katteettomat lupaukset aiheuttavat myöhemmin muille pettymyksiä. Lisäksi päihdekirjoitteluun sisältyy yhä sellainen tunnepotentiaali, että julkkisjuomisjutuissa hyvän ja huolellisen journalismin ohjeet tahtovat unohtua. Sankaritoimittajilta tuppaa unohtumaan, että alkoholi on ollut ihmiskunnan sosiaalihistoriaa tuhansia vuosia. Vanhojen toimijoiden salaliittoja päihdealalta tuskin tulee löytymään, ainakaan jos pysytään ufotieteiden ulkopuolella. Alkoholismin uudet käänteentekevät hoitomuodot syntynevät vallan muualla kuin suomalaisten toisinajattelijoiden pajoissa. Itsensäpaljastajiin taas suhtaudutaan muilla elämänalueilla varovasti, miksi ei siis myös tässä. En ollenkaan halua ehdottaa, ettei Mikasta, Matista, Kimistä tai Juhasta tarvitsisi kirjoittaa päihdeyhteyksissä. Itsekin olemme kampanjoineet Jari Sarasvuon avulla. Tyylilajia valittaessa ehdottaisin kuitenkin, että toimittaja miettisi, miten hän toivoisi sellaisessa tilanteessa itseään kohdeltavan. Konkreettisesti sanottuna se tarkoittaa muistamaan ihmisyyden ja taustoittamaan asiasisällön kunnolla. Tässä taustoittamisessa meillä on päihdetyön ammattilaisina vastuu tasapainottaa mediamaailman muutosta ja asiakkaiden hyvää. Pelkkä yhteistyöstä kieltäytyminen ei asiaa auta.. Kirjoituksen aikaisempi versio on julkaistu Journalisti-lehdessä keväällä

4 TEKSTI & VALOKUVA: MIKKO HULKKONEN x PIIRROS: JENNI SUOMINEN Isyyden tukeminen ehkäisee perheiden päihdepulmia Isä tietää jotain Pikkulapsiperheissä isistä noin 40 prosenttia käyttää liikaa alkoholia, puolet isistä on harkinnut eroa ja suurin osa viettää lapsensa kanssa vain tunnin tai kaksi päivässä. Pienten lasten isät vaikuttavat olevan usein unohdettu ryhmä erityyppisissä perhettä tukevissa toimissa. Isän roolia vahvistamalla voitaisiin ehkäistä monia perhe- ja päihdepulmia. Kokemäen perhe- ja päihdeklinikan, Ala-Satakunnan isähankkeen ja Satakunnan perheneuvoloiden koulutuspäivässä pohdittiin keinoja, kuinka isyyttä voisi tukea. Isän rooli on vuosikymmenien aikana kokenut suuria muutoksia, ja monet isät ovat perherakenteiden muutosten, työelämän paineiden ja päihteidenkäytön myötä syrjäytyneet perheen ulkopuolelle. Sukupolvien isättömyyden on pelätty tuottavan turvattomia ja huonosti isyyteen motivoituneita miehiä, joilta isyyden mallit ovat hukassa. Muutos ajoista, jolloin isä oli perheensä pää, on suuri. Vanhemmuuden tutkimuksessa on pitkään keskitytty äidin ja lapsen väliseen suhteeseen. Isyyttä on usein tyydytty arvioimaan pelkästään äitien antaman informaation perusteella. Julkisuudessa isätutkijaksi leimautunut Nina Halme Tampereen yliopiston hoitotieteen laitokselta kertoo alkaneensa tutkia isien kokemuksia omien lastensa lääkärikäyntien innoittamana. Lääkärissä perheen isää aluksi pyydettiin odottamaan oven ulkopuolella, ja lopulta vastaanotolle päästyään isää kohdeltiin lähinnä äidin pikkuapulaisena. Kaikki perhettä ja lasta koskevat kysymykset suunnattiin äidille. Halmeen mukaan tässä toteutui normaaliksi koettu tapa eli lapsen asioiden oletetaan automaattisesti kuuluvan äidille. Halmeen mukaan isillä kuitenkin on lapsen ja perheen asioista arvokasta tietoa, joka ei tulisi esiin pelkästään äidin ja lasten kautta. Monet isät sitä paitsi haluaisivat olla enemmän mukana perhettä koskevissa asioissa myös viranomaisten kanssa, Halme korostaa. Vanha sanonta isä tietää kaiken saattaisikin nykyisin olla hyödyllisempi muodossa isäkin tietää jotain. 4

5 Pienten lasten isät juovat paljon Nina Halme on tutkinut väitöskirjaansa varten yli 821:tä isää, joilla oli pieniä 3 6-vuotiaita lapsia. Isien keski-ikä oli 37 vuotta. Huolestuttavinta Halmeen tutkimuksessa oli isien runsas alkoholinkäyttö ja parisuhdeongelmat. Reilusti yli kolmannes eli noin 38 prosenttia isistä ilmoitti käyttävänsä alkoholia yli riskirajojen. Isän juomisen lisääntyminen oli suorassa yhteydessä moniin tunnettuihin alkoholin käytön aiheuttamiin vaikutuksiin, kuten masentuneeseen mielialaan, terveydellisiin ongelmiin, vetäytymiseen ihmissuhteista ja kokemukseen siitä, että vanhemmuus rajoittaa omaa elämää. Myös isän ja lapsen suhteeseen alkoholin riskikäyttö vaikutti monin tavoin. Yhteinen aika ja isän ja lapsen yhdessä toimiminen väheni sekä yhdessäolosta nauttiminen ja päivittäisten ristiriitatilanteiden hallinta heikentyi selvästi. Isän alkoholinkäytön lisääntyminen vaikutti selvästi myös tyytymättömyyteen parisuhteessa ja lisäsi parisuhteen pulmia. Jopa puolet isistä ilmoittikin harkinneensa eroa. Ero pysäyttää isät Avioerojen määrä on kolminkertaistunut 1960-luvulta nykypäivään. Avoliitto päättyy eroon lähes kaksi kertaa todennäköisemmin kuin avioliitto. On arvioitu, että Suomessa ero koskettaa noin :ta perheenjäsentä tai perheen läheistä vuosittain. Avioerossa isän elämä muuttuu usein enemmän kuin äidin, koska lapset jäävät yleensä asumaan äitinsä kanssa. Isillä ei usein myöskään ole yhtä laajaa verkostoa kuin äideillä, jolle voisi ja haluaisi kertoa murheitaan. Avio- tai avoero onkin isien kannalta suuri riski. Esimerkiksi päihteidenkäyttö saattaa riistäytyä käsistä. Toisaalta moni isä sanoo huomanneensa eron jälkeen, mitä menetti. Eronneet isät olivat Halmeen tutkimuksessa tyytyväisiä lasten kanssa vietettävään aikaan, joka oli arkisin keskimäärin 3 4 tuntia päivässä silloin kun lapset olivat heidän luonaan. Tämä edellyttää kuitenkin tapaamisten sujumista, mikä eroperheissä ei aina ole itsestäänselvyys, Halme muistuttaa. Ehkä yllättäen isyys voi nykyisin huonoimmin ns. perinteisessä perheessä. Hyvin koulutetut, työssäkäyvät, avioliitossa asuvat ydinperheiden isät viettävät vähiten aktiivista aikaa leikki-ikäisen lapsensa kanssa. Yhteinen tekeminen rajoittui 1 2 tuntiin arkipäivässä. Avioliitossa elävät ja työssäkäyvät isät myös kokevat yhdessäolon lapsen kanssa vähiten mielekkääksi. Isät ovat otollinen mutta haastava ryhmä Isyyteen keskittyminen kuitenkin kannattaa. Hyvä suhde isään on yksi tärkeimpiä lasten kehitystä suojaavia tekijöitä nuoruudessa. Vastaavasti vanhempien päihteidenkäyttö on selvä riski lasten kehitykselle. Poikien omat kokemukset isyydestä vaikuttavat siihen, miten tulevaisuudessa itse isänä toimitaan, Halme korostaa. Myös isälle itselleen arjen sujuminen, lasten kanssa vietetty aika ja tyytyväisyys parisuhteessa ovat suuria itsetuntoa ja elämän mielekkyyttä vahvistavia asioita. Vaikuttaa kuitenkin, että viranomais- ja auttamistahoilla isyyden ominaislaatua ei ole tavoitettu, mistä syystä myös käytännön toiminta isien kanssa on ollut haparoivaa. Yhä edelleen monet isät loistavat poissaolollaan neuvoloiden, perheneuvoloiden, sosiaalitoimistojen ja koulujen tapaamisista. Miten isiä sitten voisi tukea? Päihdeongelmien ehkäisyn kannalta varhainen puuttuminen isien riskijuomiseen esimerkiksi miniintervention muodossa olisi tehokas tapa, A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Rauno Mäkelä ehdottaa. Sen perusteella, että yleisesti perhekeskeiset interventiot näyttäisivät olevan usein tehokkaampia kuin yksilökeskeiset interventiot päihdeongelmien hoitamisessa, isien tapaaminen perheen tai puolison kanssa saattaisi olla mielekästä. Perhekeskeinen työ parantaa etenkin hoidon aloittamista, hoidossa pysymistä ja toipumisen pysyvyyttä. Myös perheen kokemaan yhtenäisyyden tunteeseen, parisuhdetyytyväisyyteen ja perheväkivallan määrään perhekeskeisillä hoidoilla tai interventioilla näyttäisi olevan merkitystä, Mäkelä kertoo. Nina Halmeen mukaan isyyttä olisi tuettava varhaisessa vaiheessa eli viimeistään lasten synnyttyä. Tällöin moni tekijä perheessä muuttuu eikä pelkästään positiiviseen suuntaan. Tyytyväisyys parisuhteessa on alimmillaan tässä vaiheessa. Halmeen mukaan useimmiten ero otetaan, kun perheessä on pieniä lapsia. Ennaltaehkäisevässä mielessä olisi hyvä kartoittaa ja tukea parisuhteen voimavaroja. Tyytyväisyys parisuhteeseen ja perhe-elämään ehkäisee myös päihteiden ongelmakäyttöä. Neuvolan perhevalmennus voisi olla hyvä tilaisuus isien tukemiseen ja esimerkiksi alkoholinkäytön puheeksi ottamiseen. Yllättävää onkin, että äitiysneuvolassa kysytään tulevan äidin alkoholinkäyttöä ja tupakointia, mutta ei isän, Halme ihmettelee. Äitiysja lastenneuvoloissa interventioiden ajoitus ei isien kannalta ole kuitenkaan välttämättä paras mahdollinen. Isyyteen kypsytään myöhemmin kuin äitiyteen. Tällöin asioiden pohtiminen isoissa perhevalmennusporukoissa saattaa tuntua isistä oudolta, Halme arvelee. Tärkeää olisi Halmeen mukaan pyrkiä vaikuttamaan asenteisiin. Halme havaitsi tutkimuksessaan, että korkeasti koulutetut isät arvostivat vähemmän lastensa kanssa vietettyä aikaa kuin vähemmän koulutetut. Tämä sopii yksin sen havainnon kanssa, että pienten lasten työssäkäyvät ja koulutetut isät tekevät 5

6 A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Rauno Mäkelä (vas.), Tampereen yliopiston hoitotieteen tutkija Nina Halme ja isähankkeen projektikoordinaattori Hannu Pihkala pohtivat Kokemäellä isän roolia. huomattavan paljon ylitöitä, Halme toteaa. Tärkein isän ja lapsen yhdessäolon määrää ja laatua selittävä tekijä näyttäisikin olevan isän asenne omaan isyyteensä, se kuinka tärkeänä hän isänä olemista pitää. Hyvä suhde isään on yksi tärkeimpiä lasten kehitystä suojaavia tekijöitä nuoruudessa. Isähanke ehkäisee päihde- ja perhepulmia Ala-Satakunnan isähankkeen projektikoordinaattori Hannu Pihkala toteaa jalkapallotermein, että isää ei saisi pelata eikä isä saisi itse ajautua perheessä paitsioon. Pihkala kertoo, että aiemmissa perheprojekteissa havaittiin, että sosiaalista tukea tarvitsevissa perheissä isät olivat monesti käyttämätön voimavara. Isät olivat joutuneet ehkä ainoastaan autonkuljettajan rooliin perheessä, jossa äidin voimavarat toisaalta olivat hupenemassa. Vuonna 2005 alkaneessa ja neljä vuotta kestävässä isähankkeessa etsitään toimintamalleja isien kanssa työskentelyyn. Kohderyhmänä ovat tulevat isät, päiväkoti- ja kouluikäisten lasten isät, eronneet isät sekä myös isoisät. Isähanke pyrkii samanaikaisesti sekä tukemaan isien osallistumista perheen arkeen ja lapsista huolehtimiseen että myös tunnistamaan ja ehkäisemään niitä tilanteita, joissa isien alkoholinkäyttö saattaa muodostua ongelmaksi. Hankkeessa onkin pyritty huomioimaan tosiasia, että perhepulmat altistavat päihdepulmille ja päinvastoin. Käytännön työskentelyssä toimivimpia malleja ovat olleet Pihkalan mukaan ne, joissa isät ovat saaneet yhdessä toimia ja puuhata lastensa kanssa. Sen lomassa isien on helpompi pohtia isyyteen liittyviä kysymyksiä. Toteutettu on mm. isien ja lasten yhteisiä leirejä, terveysneuvontapäiviä, tulevien isien valmennusryhmiä, isoisien kahvitunteja sekä eronneiden isien vertaistukiryhmiä. Samansuuntaisesti Halmeen tutkimuksen kanssa isähankkeen 856 satakuntalaiselle isälle tekemässä kyselyssä tuli esiin sekä isien halu osallistua perheen asioihin että toisaalta isien haaste yhteiskunnalle. Isät toivoivat, että perheen kanssa työskentelevät tahot ottaisivat aktiivisemmin isiä huomioon. Isien viesti oli myös se, että ihmeellisyyksiä ei tarvita. Tärkeintä esimerkiksi perheen arjessa isien mielestä olivat perheen yhteiset ateriat. Isille ja äideille omia tukimuotoja Ennaltaehkäisevässä päihdetyössä on perhekeskeisyyden ja lapsinäkökulman korostumisen myötä yhdeksi mielenkiinnon kohteeksi noussut erikseen sekä äiteihin että isiin kohdistuva päihdetyö. Sosiaali- ja terveysministeriön alkoholipolitiikan valtavirtaistamisselvityksessä onkin painotettu tarvetta hankkeille ja keinoille, jotka ottaisivat huomioon eri sukupuolten sekä erityisesti isien erityispiirteet ehkäisevässä päihdetyössä. Äiteihin kohdistuvaa päihdetyötä on selvityksen mukaan määrittänyt huoli heidän lastensa hyvinvoinnista, ja päihdeongelmaisille äideille kohdistetaan ehkäisevää työtä heidän merkittävän kasvatuksellisen vastuun takia. Tämän sinänsä tärkeän painotuksen on kuitenkin arveltu uusintavan ajatusta naisesta lasten ensisijaisena kasvatuksellisen vastuun kantajana sekä samalla häivyttävän miesten osuutta perheiden ja niissä elävien lasten elämässä. Korostamalla isien vastuuta lasten kasvatuksesta ja hoidosta voitaisiin kenties vähentää 6

7 liiallista äitien alkoholinkäyttöön liittyvää sosiaalista paheksuntaa ja syyllistämistä. Monelle tuoreelle isälle saattaisi olla tärkeää pohtia, mitä oma alkoholinkäyttö perheen, parisuhteen ja lasten kannalta merkitsee. Uudemman perheiden vuorovaikutustutkimuksen mukaan perhe tulisi aina nähdä laajana kokonaisuutena, ei pelkästään äiti lapsi-asetelmana. Riippumatta siitä, kuuluuko isää perheeseen vai ei, isää koskevat mielikuvat elävät vahvasti lasten mielissä. Kliinisten käytäntöjen kannalta tällä näkökohdalla on isän ja lapsen kiintymyssuhdetta tutkineen lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan suuri merkitys: isän vanhemmuutta olisi syytä tutkia suoraan eikä välillisesti äidin tai lapsen kautta, huomio olisi kohdistettava isän läsnäolon eikä puuttumisen merkitykseen lapsen kehityksessä, ja jos perheeseen kohdistetaan hoidollisia toimenpiteitä, olisi isän oltava aina mukana. L Ä H T E E T: NINA HALME: Isä, alkoholi, lapsi ja parisuhde. Isän alkoholin käytön yhteys yhdessäoloon lapsen kanssa ja tyytyväisyyteen parisuhteessa. Satakunnan perheneuvoloiden koulutusmoniste Isähankkeen kotisivut: JARI SINKKONEN: Lapsen varhainen isäsuhde. Teoksessa: Pirkko Niemelä, Pirkko Siltala & Tuula Tamminen (toim.): Äidin ja vauvan varhainen vuorovaikutus. WSOY REETTA SIUKOLA: Tasa-arvoa alkoholityöhön. Alkoholipolitiikan valtavirtaistamisselvitys. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2005:24. Mikko Hulkkonen työskentelee psykologina Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalla. ARTO KAJANTOLA x Perhekeskeistä näkökulmaa nostetaan päihdetyössä esiin Vaikka esim. päihdehuoltolaissa korostetaan perhenäkökulmaa, lapsi jää helposti huomioimatta käytännön päihdetyössä. Työotetta tulisi suunnata nykyistä enemmän vanhemmuuden voimavarojen erittelyyn ja lasten mahdollisten kiintymyssuhdeongelmien ehkäisyyn. A-klinikkasäätiöllä käynnistettiin laatuarviopilotti vuosina Laatutyöskentelyä jatkoi perhekeskeisen työn prosessi Prosessin ja alueyksiköistä nimetyn kuusijäsenisen kehittämisryhmän vetäjänä oli A-klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Rauno Mäkelä. Tätä kehittämisprosessin alkuvaihetta on kuvattu kesällä 2006 julkaistussa A-klinikkasäätiön monistesarjan raportissa. Raportin tekijät suosittelevat mm. yhden tai kahden perhekeskeisen työn kehittämistehtävän käynnistämistä A-klinikkasäätiön alueyksiköissä. Päihdehuoltolaki yllättää perhekeskeisyydellään Päihdehuoltolain mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Palveluja tulee antaa henkilölle, jolla on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia, sekä hänen perheelleen ja muille läheisilleen. Palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen mukaan. Palvelujen järjestämisen keskeisistä periaatteista päihdehuoltolaissa todetaan, että niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloitteisesti ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan. Hoidon on perustuttava luottamuksellisuuteen. Toiminnassa on otettava ensisijaisesti huomioon päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu. Lasten etu ja turvallisuus jää toteutumatta Käytännön totuus aikuisten ja perheiden kanssa tehtävässä päihdetyössä on, että lapsi jää siinä helposti huomioimatta. Lasinen lapsuus -projektin tutkimukset vuosina 1994 ja 2004 ovat ansiokkaasti kuvanneet ja paljastaneet päihdeperheissä lapsuuden kehitystä toistuvasti vahingoittavan pelon ja turvattomuuden sekä yksinäisyyden tunteet. Ongelman mittasuhteet täyttävät kansanterveysongelman suuruusluokan tunnusmerkit. Oletettavasti 7

8 tälläkin hetkellä yli sadantuhannen lapsen joukko kärsii vanhempiensa liiallisen päihteidenkäytön seurauksista. Perheiden elämässä päihteiden tuoma jatkuva epävarmuus ja turvattomuus heikentävät voimakkaasti lapsen hyvän kasvun edellytyksiä. Samalla lapsen etu jää tiedostamatta. Huoli päihteiden vaikutuksesta lasten kiintymyssuhteisiin Vuorovaikutus lapsiperheessä koostuu mm. kahdesta yhteen kietoutuvasta prosessista: vanhempien lapsiinsa kohdistamasta hoivakäyttäytymisestä ja lapsen vanhempiinsa kehittyvästä kiintymyskäyttäytymisestä. Lapsi kiintyy vanhempiinsa turvallisesti, kun hänen tarpeisiinsa vastataan sekä herkästi että luotettavasti. Kiintymyssuhdeteoriassa perustana on varhainen vuorovaikutussuhde esimerkiksi äidin/hoitajan ja lapsen välillä. Sen katsotaan muodostuvan äidin kyvystä ja halusta sovittaa oma toimintansa lapsen tarpeisiin, rytmeihin ja vuorovaikutuksellisiin kykyihin. Kysymys on äiti-lapsi -parin yhteensopivuudesta, vuorovaikutuksen vastavuoroisuudesta ja samantahtisuudesta. Käytännössä äiti/hoitaja auttaa lasta vähitellen tunnistamaan tarpeitaan ja tunnetiloja ja välittämään ne oikein läheisille. Nämä lapsen kokemukset vaikuttavat merkittävästi aikuisuuteen asti. Ne ovat lapsen emotionaalisen itsesäätelykyvyn ja myönteisen itsetunnon tärkeitä rakennusaineita. Tunne- ja vuorovaikutuskokemukset määräävät paljolti, millaiseksi ihminen kehittyy ja miten hän toimii koko loppuikänsä. Kiintymyssuhteen puuttuminen tai turvattomuus näkyy lapsessa läpi elämän emotionaalisena kyvyttömyytenä, jolloin on vaikea asettua, kiintyä ja kokea mielihyvän tunnetta. Yleisiä ovat myös tarkkaavaisuuden ja keskittymisen ongelmat. Merkittäviä riskitekijöitä lasten turvalliselle ja tasapainoiselle kiintymyssuhteelle ovat vanhempien humalakeskeisen päihteidenkäytön lisäksi äidin oma turvaton kiintymyssuhdekokemus, vanhemmuuden ristiriidat, vanhempien mielenterveysongelmat sekä perheissä tapahtuva väkivalta. Vanhempien päihdeongelmat ovat suurin yksittäinen riskitekijä lasten psyykkiselle kehitykselle. Usein nämä vaikeudet ovat myös sukupolvien ketjussa siirtyneitä malleja. Siksi perhekeskeisessä päihdetyössä tulisi jatkossa enemmän suunnata työotetta vanhemmuuden voimavarojen erittelyyn ja samalla ennakoida ehkäisevästi lasten mahdollisia kiintymyssuhdeongelmia. Päihdeterapiakäytännöissä tämä tarkoittaa uusien ja laaja-alaisempien interventioiden kehittämistä niin parisuhteen kuin perheenkin tasolla. Samalla nousevat esiin aikaisempaa enemmän spesifimmät yhteistyökäytännön tarpeet lastensuojelun, perheneuvolan ja äitiys- ja lastenneuvolan sekä psykiatristen työalojen suuntaan. Yksilötyössäkin kohti perhekeskeisyyttä Yksilötyössä, yksilökäynneillä tai yksilöterapiassa voi tehdä tuloksellista perhekeskeistä työtä täydentämällä ja laajentamalla orientaatiota perhekeskeiseen suuntaan. Päihdeklinikoilla suurin käyntimäärä syntyy yksilökäynneillä, kun taas pari- ja perheterapiakäynnit edustavat pienempää osuutta. Yksilöpainotteisessa päihdetyössä olisi nyt hyvä mahdollisuus kehittää ja kohottaa laadun ja hoidon astetta lisäämällä perhekeskeistä työotetta. Hoitokäytännössä asiakaskäynnillä kartoitusvaiheessa tulisi pyrkiä hahmottamaan yksilön päihteidenkäyttöön kohdistuvat perhekeskeiset merkitykset, mallit, kulttuurit, perimät, voimavarat sekä toistuvat oireet ongelmineen. Ne kun syntyvät ja näkyvät läheisten ihmisten vuorovaikutusten verkostossa arkiympäristössä. Pelkästään jo sukupuun piirtäminen fläppitaululle asiakkaan avustamana on hyvin konkreettinen toimenpide perhekeskeisten näkökulmien selvittämiseksi ja hoitoa edistävä hahmotusmenetelmä. Kolmen tai neljän sukupolven tiedot ovat usein riittävän laaja alue tuomaan esille merkittäviä geneettiseen ja sosiaaliseen perimään liittyviä tekijöitä. Alkoholiongelmaisen ja huumeongelmaisen käypä hoito -suosituksista poimittua: Perheinterventiot: Perheenjäsenten mukaanotto parantaa tuloksia. Pari- ja perheterapia on tehokkaampaa kuin yksilön hoito. Pelkästään puolison hoito voi vähentää potilaan juomista ja lisätä hoitoon hakeutumista. Perhekeskeisen terapian tulos on usein parempi kuin yksilö-, ryhmä- ym. terapian. Psykososiaalinen hoito on tehokkaampaa kuin hoitamatta jättäminen. Arto Kajantola työskentelee aluejohtajana Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalla. Hän oli jäsenenä Perhekeskeinen työ A-klinikkasäätiöllä -kehittämisryhmässä. Perhekeskeisen työn kehittämisprosessista lisää: Rauno Mäkelä, Marja Hannula, Arto Kajantola, Teijo Kurki, Hannele Levo, Harri Mäkelä & Eija Ruokonen: Perhekeskeinen työ A-klinikkasäätiöllä. Kehittämisprosessi Monistesarja nro 54, A-klinikkasäätiö Julkaisu myös internetissä: verkkojulkaisut. 8

9 Alkoholinkäytön testausta Voikkaan paperitehtaan testipisteellä. Testipisteet olivat työterveysaseman aulassa ja tehtaan ruokalassa. Testaaja sai kannustukseksi TESTATTU-paidan. Alkoholin teemaviikot työpaikalla Ehkäisevän päihdetyön toimintamallia tuotiin työterveyshuoltoon UPM:n Kuusankosken tehtailla pyrittiin aktivoimaan työntekijöitä miettimään omaa alkoholinkäyttöään Virrat puroiksi -teemaviikoilla. Menestykseksi osoittautui Audittestipiste. Lähes puolet työntekijöistä testasi itsensä anonyymisti tietokonepohjaisella testipisteellä tai internetissä. Palautteesta kävi ilmi, että testitulos myös yleisesti herätti miettimään omaa suhdetta alkoholiin. LOTTA LEHMUSVAARA ARJA-MAARIT ROKKA On hyvä aina silloin tällöin, vaikka pari kertaa vuodessa, vähän kartoittaa omaa alkoholinkäyttöä. Siinä mielessä tällaisia testejä on hyvä olla välillä. (Paperiteollisuuden työntekijän kommentti) Kun suomalainen työpaikka keskustelee alkoholista, tavallisinta on keskustella siitä ongelman kautta. Työpaikalla puhutaan päihteidenvastaisesta työstä ja päihteettömistä työpaikoista. Toisilla kentillä taas rehvastellaan alkoholinkäyttökokemuksilla. Raskas alkoholinkäyttö voi myös kuulua monen työpaikan epäviralliseen tai virallisempaankin toimintakulttuuriin. Virrat puroiksi -projektissa on kehitelty työterveyshuoltoa varten kolmiportaista toimintatapaa alkoholihaittojen ehkäisemiseksi työpaikoilla. Kokeilualustana ovat toimineet UPM:n Kuusankosken tehtaat. Asiaa edistämään perustettiin työryhmä, johon osallistui aktiivisesti myös tehtaiden työntekijöitä. 9

10 Toimintamallia lähdettiin kehittämään kolmena purona. Vihreä puro pitää sisällään toimintaa teemalla mitä jokaisen on hyvä tietää alkoholista. Tähän sisältyvät esimerkiksi tiedon tarjoaminen intranetin kautta, mahdollisuus testata alkoholinkäyttö testipisteissä ruokalassa sekä alkoholin teemaviikko. Kohderyhmänä on koko henkilöstö. Keltaiseen puroon kuuluvat avainhenkilöiden valmiuksien lisääminen, koulutus sekä riskikäyttäjille suunnatut palvelut. Punainen puro sisältää palveluita alkoholiriippuvaisille, kuten esimerkiksi hoidollisen ryhmän. Alkoholinkäyttö omaan kontrolliin Työpaikan päihdetyössä ei kannata profiloitua alkoholinkäyttöä vastaan vaan käytön aiheuttamia haittoja vastaan. Asiakkaita ei kannata myöskään mieltää auttamisen kohteiksi vaan subjekteiksi, jotka ovat tottuneet käyttämään pankkiautomaattia ja internetiä ja osaavat siksi myös itse esimerkiksi testata alkoholinkäyttönsä. Työterveyshuollon työntekijä on uudessa mallissa asiantuntija ja fasilitaattori, joka tukee asiakasta tavoitteen muotoilussa ja tavoittamisessa. Vapaaehtoisuus, moniarvoisuus, voimavarakeskeisyys ja humaanisuus ovat työtä ohjaavia arvoja. Nykykäytännön mukaan monella työpaikalla päästään puuttumaan alkoholiongelmaan vasta siinä vaiheessa, kun se on päässyt pahaksi. Työterveyshuollossa lähdimme uudenlaiseen herättelyyn, jossa keskeistä on myös välineiden tarjoaminen itseoppimiseen ja omaehtoiseen terveyden ylläpitämiseen, kertoo johtava työterveyshoitaja Leila Kallio Kymin työterveyskeskuksesta. Alkoholin teemaviikot Osana vihreää puroa UPM:n Kuusankosken tehtailla järjestettiin alkoholin teemaviikot tämän vuoden huhti-toukokuun vaihteessa. Ohjelma koostui kolmesta osasta: 1) Testaa alkoholinkäyttösi testipisteessä Työterveyshuollon aulassa ja Voikkaan tehtaan ruokalassa oli mahdollisuus tehdä tietokoneavusteisesti alkoholinkäyttöä arvioiva Audit-testi. Ohjelmassa edettiin vastaamalla monivalintakysymyksiin. Koneissa oli myös 32 Päihdelinkin ( fi) tietoiskua, jotka pystyi valinnan mukaan tulostamaan itselleen. 2) Alkoholin teemaviikot intranetissä Teemat olivat työntekijöiden luettavissa intranetissä Virrat puroiksi -teemaviikkoa pohjustettiin ja kiinnostusta heräteltiin mainoksin. olevan linkin kautta, joka vei Päihdelinkissä olevaan kokonaisuuteen. Teemasivuilla oli kuhunkin aiheeseen liittyvä johdanto sekä tietoiskuja, videoluentoja ja tietovisoja. Suurin osa materiaalista tuotettiin kokeilua varten. Kokonaisuus soveltunee muokattuna myös muiden työpaikkojen vastaaviin tempauksiin. Viikoilla teemoina olivat alkoholinkäytön abc, alkoholi ja paino, alkoholi ja seksi, alkoholi ja uni, alkoholin terveysriskit sekä hillitysti ja hallitusti. 3) Työterveyskeskuksen nettituki Työterveyshuolto tarjosi työntekijöille keskustelupalstan yhteistyössä Päihdelinkin kanssa. Palsta oli suljettu ulkopuolisilta ja se näkyi vain tehtaiden työntekijöille. Sivulla tarjottiin mahdollisuutta kysyä mieltä askarruttavia terveyteen liittyviä kysymyksiä alan ammattilaisilta nimimerkillä. Keskustelupalstalle pääsi UPM-Kymmene -tunnuksilla, jotka löytyivät työterveyshuollon sivuilta. Viikoilla levitettiin tietoa myös esimerkiksi Promille-palvelusta, koska sen arveltiin kiinnostavan. Kännykkään ladattava ohjelma laskee promillet ja alkoholin palamisajan ja kulkee aina mukana. 10

11 Apukortteja alkoholinkäytön puheeksiottoon A-KLINIKKASÄÄTIÖN Virrat puroiksi -hankkeessa on tuotettu kaksi korttia, jotka ovat nähtävillä ja tulostettavissa hankkeen nettisivuilla, Apukortti on tarkoitettu terveydenhuollon henkilökunnalle tueksi alkoholin puheeksiotossa. Apukortin avulla keskustellaan asiasta terveyshaittojen kautta. S-Apukortti on tarkoitettu sosiaalialan henkilökunnalle alkoholin puheeksiotossa. S-Apukortin avulla keskustellaan alkoholikäyttöön liittyvistä asioista sosiaalihaittojen kautta. Kortissa on erikseen lueteltu vanhempien liiallisen alkoholinkäytön lapsille aiheuttamat haitat. Apukorttia voi käyttää asiakkaan tekemän Audit-testin läpikäynnin apuvälineenä, muistikorttina alkoholineuvonnassa tai tukena alkoholin puheeksioton aikana. Apukortista selviää mm. mikä on alkoholiannos turvalliset päiväannokset, viikkoannokset ja maksimikerta-annokset alkoholin aiheuttamat terveydelliset/sosiaaliset haitat mihin kannattaa pyrkiä vähentämisen hyödyt miten vähentämistä voi tehdä miten tavoitteessa pysytään Laminoituja kortteja voi tilata A-klinikkasäätiön keskustoimistosta kahden euron kappalehintaan esim. netin kautta, ka.fi/julkaisut, tai sähköpostitse, Testaushalukkuus yllätti Intranetissa olevista teemoista suosituin oli alkoholinkäytön abc ja toiseksi suosituin alkoholi ja paino. Kolmantena tuli alkoholi ja seksi. Kahdessa viikossa sivuilla oli 693 käyntiä. Kolmas kokeilu, keskustelupalsta netissä, ei saavuttanut kävijöitä. Sinne tuli ainoastaan yksi kysymys. Testipisteellä tehtävä tilannearvio Audit-testillä oli menestys. Voikkaan tehtaan ruokalassa testin teki 315 työntekijää. Kun tehtaalla oli työntekijöitä 755, vajaa puolet heistä teki testin koneella, tulosti palautteen ja suurin osa myös otti testituloksen puheeksi työntekijän kanssa. Työterveyshuollon toimitiloissa testipisteellä kävi 278 testaajaa. Testipalautteen esittäjä sai mustan t-paidan, johon oli jämerillä kirjaimilla painettu TESTATTU. Paitojen menekin avulla pystyttiin seuraamaan, moniko oli tehnyt testin testipisteiden sijaan intranetin linkin kautta Päihdelinkin sivuilla. Näitä oli 267. Kaiken kaikkiaan oman alkoholinkäyttönsä testasi siis 860 työntekijää hieman yli 2 000:sta. Voikkaalla testin teki peräti 57 prosenttia työntekijöistä. Kun ajatellaan, että testaus on jo sinänsä motivoivaa, koska jokainen sai testistä kolmisivuisen sanallisen palautteen, työterveyshuolto teki kokeilulla merkittävän intervention. Riskikäyttäjien seulonta ei aina edellytä työntekijän ja asiakkaan kahdenkeskistä kohtaamista, vaan etenkin suuremmilla työpaikoilla testaus voidaan markkinoida tempausluonteisesti ja saada haaviin pienetkin sintit suurten silakoiden sekaan. Työterveyshuollon tehtävä on tarjota testauksen jälkeen toimintavaihtoehtoja niille, jotka saavat paljon pisteitä. Tietoa ja työvälineitä löytyy runsaasti sekä internetistä että kirjallisena. Alkoholinkäytön itsehallinta sopii etenkin niille, joilla ei ole riippuvuutta mutta jotka haluavat muuttaa käyttöään. Työterveyshuollon palveluille kysyntää Työterveyshuolto selvitti kesäkuussa sähköpostikyselyllä työntekijöiden mielipiteitä teemaviikoista. Vastauksia saatiin 140. Vastanneista 61 prosenttia kertoi, että Virrat puroiksi -teemaviikot olivat kokonaisuudessaan kiinnostavat. Vastaajista 10 prosenttia ei pitänyt 11

12 viikkoja kiinnostavina. Yksittäisistä kokeiluista kiinnostavimpana pidettiin testipistettä. Vastanneista vajaa puolet (46 %) sanoi oman Audit-palautteen herättäneen miettimään omaa suhdetta alkoholiin. Jatkotoiveista kysyttäessä joka kymmenes ilmaisi olevansa kiinnostunut ammattilaisen ohjaamasta suljetusta anonyymistä keskusteluryhmästä netissä. Omatoimisesta alkoholinkäytön vähentämisestä annettujen ohjeiden avulla ilmaisi olevansa kiinnostunut 15 prosenttia ja ammattilaisen ohjaamasta keskusteluryhmästä A-klinikalla tai työterveyshuollossa oli kiinnostunut 4 prosenttia vastaajista. Yleensä kiinnostunut jatkotoimiin ilmaisi olevansa 39 prosenttia vastanneista, kun taas 48 prosenttia vastasi, ettei ole kiinnostunut jatkotoimista tai että niihin ei ole aihetta. Kysely kertoo, että paperiteollisuuden työntekijät ovat jossain määrin kiinnostuneita vastaanottamaan työterveyshuollolta ohjausta ja apua alkoholinkäyttöönsä jo ennen kuin vakavia ongelmia on ilmennyt. Työterveyshuollon kannattaisikin ehkä alkaa tuotteistaa itseapupaketteja ja tarjota näitä palvelujen maksajille eli työnantajille. Kaikki voittaisivat. Kun sataa, kaikki kastuvat, sanotaan. Esimerkiksi kerran vuodessa toteutettavat alkoholin teemaviikot tavoittavat lähes kaikki työntekijät, joukossa myös varhaisvaiheen suurkuluttajat. Olisiko tästäkin tuotteeksi työterveyshuolloille? Ainakin suurin osa kyselyyn vastaajista (86 %) vastasi teemaviikkojen sopivan tehdasympäristöön. Oma tulos kiinnostaa Palautekyselyyn vastanneista 46 prosenttia kertoi oman Audit-palautteen herättäneen miettimään omaa suhdetta alkoholiin. Tuttu työntekijä: Pisteen luona oli mahdollisuus vaihtaa ajatuksia tutun ammattilaisen kanssa. Yhteisöllisyys: Testipiste työpaikalla on kummajainen, jota tullaan aluksi yhdessä ihmettelemään ja tuloksia voidaan vertailla työkavereiden kanssa. Lisäksi t-paita toimi koukkuna saada testaajia. Monet olisivat halunneet viedä paidan myös tyttöystävälleen esimerkiksi yöpaidaksi. Työsuojeluvaltuutetut pitivät paitaa markkinoinnillisesti päällä viikkojen aikana. Mikään ei kuitenkaan ylitä inhimillistä syytä, jonka olemme hankkeessa todenneet muuallakin. Ihmiset ovat kiinnostuneita omasta itsestään ja Audit-palautteestaan. Heille kannattaa myydä testausmahdollisuutta vetoamalla henkilökohtaiseen hyötyyn. NETTI-AUDIT: VIRRAT PUROIKSI -hankkeen nettisivut: Lotta Lehmusvaara ja Arja-Maarit Rokka työskentelevät Virrat puroiksi -hankkeessa, Lehmusvaara A-klinikkasäätiön keskustoimistossa ja Rokka Kuusankosken A-klinikalla. U U T T A M A T E R I A A L I A Droglänken tarjoaa päihdetietoa ruotsiksi Miksi testaus oli menestys? Menestykseen etenkin Voikkaan tehtaassa vaikuttivat kokemuksemme mukaan ainakin seuraavat tekijät: Luottamus: Työterveyshuolto mielletään neutraaliksi tahoksi. Luottamuksellisuutta korostettiin kertomalla, ettei Audit-vastauksia voida millään tavoin yhdistää keneenkään henkilökohtaisesti. Tietokone ei ollut kytköksissä UPM-Kymmenen tai A-klinikkasäätiön tietojärjestelmiin. Testien tuloksia ja vastaajien taustatietoja luvattiin julkaista kokeilujen jälkeen vain tilastollisessa muodossa. Osallistaminen: Suunnittelussa oli mukana tehtaan työntekijöitä ja palvelut olivat vuorovaikutteisia. Ilme: Teemaviikkojen ilme yritettiin tehdä keveäksi ja hauskaksi mm. piirroskuvituksella. A-klinikkasäätiön verkkopalvelu Päihdelinkin ruotsinkielinen versio Droglänken on uudistunut ja entistä monipuolisempi. Palvelun löytää osoitteesta Droglänkenin tietopankkiin on lisätty uusia artikkeleja, testejä ja uutuutena oma-apuvälineitä alkoholinja netinkäytöstä. Myös Päihdelinkkiä on uudistettu. Uudistuksen tarkoituksena on ollut parantaa sivuston käytettävyyttä. Suomenkielisen sivuston suurimmat muutokset ovat tietopankissa, jossa on kymmeniä uusia tietoiskuja ja tietolinjat on määritelty uudelleen. 12

13 TEUVO PELTONIEMI Päihdelinkin 10 vuotta: Tietopankista e-auttamiseen Päihdelinkin taustahistoria osuu ajallisesti kolmen tärkeän it-keksinnön väliin. Henkilökohtaisten tietokoneiden voittokulku alkoi vuonna 1981 IBM-PC:n julkistamisella. Englantilainen Tim Berners-Lee keksi www:n vuonna 1989 ja sai siitä pari kevättä sitten suomalaisen Millennium Technology -palkinnonkin. Kolmas tärkeä asia on matkapuhelimien yleistyminen 1990-luvulla. Hiukan enemmän sisältöaluetta lähellä oleva tausta ovat erilaiset kriisi- ja palvelupuhelimet, joita järjestöt ja päihdepalvelut olivat perustaneet eri maissa. Erityisen kiinnostava uutuus oli vuonna 1983 perustettu torontolaisen päihdetutkimuskeskuksen ARF:n puhelinpalvelu Dial-a-Fact, jossa keskustyttö soitti pyydetyn äänikasetin eli jossa palveluja alettiin automatisoida. Ulkomailta saa lainata. Siksi suomalaisen päihdetelematian alkuna voidaankin pitää vuonna 1984 perustettua Helsingin kaupungin raittiustoimiston nauhuripohjaista Päihdepuhelinta ja sittemmin vastaavaa tietokonepalvelua Päihderuutua, jotka saatoin alulle aikaisemmassa työpaikassani. Myöhemmin vastaavanlaisia päihdepuhelimia avattiin muuallakin Suomessa. Senaikaisia ajatuksia kuvaa hyvin seuraava katkelma Myötäote-lehteen kirjoittamastani artikkelista 1987: Puhelimesta voi kuunnella levyjä, runoja tai ruokaohjeita. Miksi ei siis tietoa alkoholista. Nykyihminen haluaa nopeasti vastauksen niihin kysymyksiin, jotka häntä kiinnostavat. Tähän puhelin sopii erinomaisesti. Tekniikalla on myös oma erityinen kiinnostavuutensa, joka houkuttelee ihmisiä enemmän kuin perinteinen valistus. Monikaan ei halua julkisesti tunnustaa omalta kohdaltaan sen kummemmin alkoholin iloja kuin suruja, vaan antaa vakavasti puhuttaessa vain kaunistelevia vastauksia. Päihdehuoltoväki taas tietää, että on paljon ihmisiä, jotka eivät uskalla tulla hoitoon. Ihmiset ovat kiinnostuneita omaan terveyteensä liittyvistä asioista ja osaavat itse auttaa itseään jos heillä on siihen sopivaa apumateriaalia. Päihdepuhelin ei ole hoitomuoto, vaan se pyrkii tarjoamaan tutkimuksiin Telematian erityispiirre, anonymiteetti, soveltuu erityisen hyvin juuri päihdetyöhön. pohjautuvaa tosiasiatietoa alkoholista kiinnostuneille. Tietoiskut tietenkin myös neuvovat, mistä alkoholiongelmiin voi saada apua. Helsingin raittiustoimiston tietokonepalvelu Päihderuutu avattiin kesäkuussa 1986 eli tasan kaksi vuosikymmentä sitten. Esitteessä kuvattiin palvelua näin: Päihderuutu on kaksisuuntainen yhteys, jossa voi käydä keskustelua alkoholiasioista. Toistaiseksi yhteydenpitäjät ovat olleet hakkereita, nuoria atk:n harrastajia ja keskustelu teini-ikäisten huumorin sävyttämää. Päihderuudun kautta voi kopioida myös alkoholiaiheisia pelejä. Päihderuutu on avoinna virka-ajan ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin. Tiedonsiirtonopeus on 300 baudia. Kymmenen vuoden rakennusaika Siirryin A-klinikkasäätiöön vuonna 1987 ja tietysti innokkaasti yritin edistää myös päihdetelematiaa. Rahoituksen ja ymmärryksenkin saaminen kesti melkoisen kauan. Päihdelinkkiä saatiin suunnitella aivan rauhassa vuosikymmen mikä oli kai sekä hyväksi että pahaksi. Aluksi laadittiin palvelun perusrakenne, kirjoitettiin sisältö ja rakennettiin tarvittavat atklaitteet. Tiedotusyksikön lisäksi suunnittelussa olivat mukana kehittämis- ja koulutusyksiköt. Viiveestä huolimatta A-klinikkasäätiö oli maamme ensimmäisiä internetpalveluita tarjoavia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä, kun Päihdelinkin prototyyppi avattiin maaliskuussa Tavoitteena oli sekä koko väestöä että ammattilaisia palveleva informaatio ja tukikeskus, joka tarjoaisi palveluita mahdollisemman monella tavalla. Päihdelinkki sisälsi äänivalikolla toimivat puhelin- ja fax-tietotokannat, modeemiboxpalvelun ja internetsivuston sekä päihdekansion. 13

14 Päihdelinkillä on ollut suuri merkitys telematiapalveluiden kehittymisessä koko Euroopassa. Päihdelinkin etusivuja: Päihdelinkki aluksi infopainotteinen Päihdelinkin prototyyppi edusti olemukseltaan laajaa tietokantapalvelua eli se oli informaationvälitystä ja infrastruktuuria. Päihdelinkki sisälsi toistasataa tietoiskua päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyvistä teemoista. Samalla kertaa avatut A-klinikkasäätiön kotisivut täydensivät Päihdelinkkiä mm. osoitetietojen avulla. Mutta suunta tietopalveluista kohti interaktiivisia toimintoja oli jo tällöin selvä. Kirjoitin Tiimissä 2/1996: Telemaattisten palveluiden avulla tietoa voidaan jakaa reaaliajassa nopeasti, halvalla ja tehokkaasti. Mutta Päihdelinkin tavoite ei pysähdy vain valistukseen tai tietopankkipalveluun. Se on samalla myös tehokas itseapupalvelu: anonyymi mahdollisuus arvioida omaa päihteiden käyttöä ja joko havaita huolensa aiheettomaksi, muuttaa päihdekäyttäytymistään tai hakeutua hoitoon. Tietoteknologia tarjoaa myös hoidolle apuvälineitä ja uusia työtapoja. Päihdelinkissä kiinnitettiin alusta pitäen suurta huomiota siihen, että palvelu olisi tarjolla laajasti ja demokraattisesti. Moninkertaisista kustannuksista huolimatta mm. puhelinpalvelut rakennettiin toimimaan myös kiekkopuhelimella. Myös internet-osuuden käyttöliittymä suunniteltiin siten, että se olisi nopeasti latautuva ja selkeä. A-klinikkasäätiö saattoi rakentaa palveluita omin voimin, koska sillä oli sekä lahjakkaita sisällön suunnittelijoita että tekniikan alan opiskelijoita, jotka halusivat työskennellä hyvän asian puolesta. Kun Päihdelinkkiä rakennettiin kaupallisten toimijoiden ulkopuolella, siinä kyettiin tekemään huokealla innovatiivisia ratkaisuja ja säilyttämään palvelut teknisesti kevyinä. Vasta nykyisin tekniikan monimutkaistuessa on ryhdytty tekemään ulkopuolista teknistä yhteistyötä. Internet astuu kuvaan, Prevnet syntyy Tekniikan nopea kehitys on muovannut tarjottuja tiedonvälityskanavia. Internetin yleistymisen myötä luovuttiin jo vuonna 1996 modeemipalvelusta, muutamaa vuotta myöhemmin fax-on-demand -toiminnasta ja lopulta myös alkuperäisestä äänipuhelinsysteemistä ja aineiston tarjoamisesta paperimuodossa. Mobiilipalvelut eli Promille-tekstiviestipalvelu aloitti vuonna Samanlainen palvelu avattiin viime syksynä myös Tšekissä. Tällä alueella mentäneen jatkossa vauhdilla eteenpäin. Prototyypin jälkeen uutta laajempaa ja moniulotteisempaa Päihdelinkkiä rakennettiin kaksi vuotta ja seuraava palvelukokonaisuus avattiin Palvelua kehitettiin Prevnet-ohjelman puitteissa, mikä mahdollisti suuremmat resurssit ja monipuolisen toteuttajatiimin mukanaolon. Projektin koordinaattorin Tuukka Tammen panos oli tässä vaiheessa Päihdelinkin toteuttamisessa erityisen suuri. Vuoden 1998 versio sisälsi jo useimmat nykyaikaisen internetpalvelun perusosat: tietoa ja tekniikoita itsearviointia ja oma-apua varten, keskustelupalstan eli vertaistukea, ammattilaisten apua henkilökohtaisen neuvonnan muodossa. Päihdelinkissä on pyritty pysyttelemään etupäässä asialinjalla, mutta myöhemmin sivustoon liitettiin myös suppeahko viihdeosio. Päihdelinkin toimivuuden teoreettista taustaa Erityisen oleellinen Päihdelinkin kehittämiselle oli varhainen ymmärrys siitä, että telematian erityispiirre, anonymiteetti, soveltuu erityisen hyvin juuri päihdetyöhön. Jo Helsingin päihdepuhelinta koskenut tutkimus osoitti, että monet ihmiset halusivat mieluummin nauhan kuuntelua kuin kahdenkeskistä keskustelua. 14

15 Kasvokontaktin puute voi olla myös vahva etu. Tietotekniikka vapauttaa ihmistä fyysisistä rajoituksista. Ajasta ja paikasta vapautuminen on selkein muutos. Tärkeä on telematian kyky kehittää jäsennysvälineitä vastapainoksi yhteiskunnan monimutkaistumiselle. Telematian sekä haitta- että hyötypuoli on, että sen avulla voi hankkia nimettömyyttä ja säädellä sosiaalista ja psykologista etäisyyttä, ja tätä ihmiset haluavat tehdä. Telematia antaa ihmiselle mahdollisuuden välttää epämiellyttäviä kasvojen menettämisen tilanteita ja alentaa kynnystä hakea ja antaa apua. Se vähentää myös tavallisen palvelujärjestelmän pakottamaa tarvetta itsediagnoosiin ennen avun hakemista mutta samalla antaa mahdollisuuden tehdä se itse systemaattisesti ja faktoihin pohjautuen käyttäen omia voimavaroja ja motivaatiota (empowerment). Päihdelinkin käyttö on ollut jatkuvassa nousussa. Siksi ei vuonna 2000 ollutkaan estettä arvioida, että, A -klinikkasäätiön kokemukset Päihdelinkistä, Promillesta ja muista puhelinkokeiluista ovat jo nyt erittäin rohkaisevia. Silloin Päihdelinkkiä käytti puolentuhatta ihmistä puolisen tuntia päivässä. Kysymys ei ollut enää kokeiluista vaan palveluista, jotka kansalaiset olivat ottaneet omakseen. Palvelujatkumoa kehitetään: kohti ehealthia ja integrointia Päihdelinkin palvelujatkumon osia on myöhemmin laajennettu ja syvennetty ja ulkoasua ja toiminnallisuutta kehitetty uusien versioiden myötä. Kieliversioita on lisätty myös pienellä viittomakielisellä osalla jne. Kohderyhmänä on alusta pitäen ollut koko väestö, mutta viime aikoina palveluita on rakennettu myös erillisryhmille, kuten ammattilaisille ja muista kuin aineriippuvuuksista kärsiville, kuten nettiriippuvaisille. Uusin päihdelinkin tekninen ja sisällöllinen uudistus valmistui kesällä 2006, jolloin myös ruotsinkielinen osio uusittiin. Päihdelinkin neuvontapalvelu laajeni sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten konsultaatiopalveluksi Virrat puroiksi -hankkeessa on hyödynnetty Päihdelinkin testejä ja tietoiskuja paikallisella tasolla terveydenhuollon itsepalvelupisteissä. Viime vuosina erityisesti Päihdelinkin hoitoa läheneviä osia on laajennettu. Henkilökohtainen neuvontapalvelu on vakiintunut, itseapua ollaan lisäämässä ja mm. päihdeongelmaisille äideille on suljettua ryhmätoimintaa yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton kanssa. Huumeidenkäyttäjille aloitettiin oma ryhmä talvella Päihdelinkillä on kilpailijoita tai täydentäviä palveluita mm. Sininauhaliitossa, Elämäntapaliitossa ja Elämä on parasta huumetta -järjestössä. Suomalaiselle yhteiskunnalle eduksi palveluiden välillä on vallinnut työnjako. Sama työnjako näkyy Apua.info-portaalissa, jossa yli 20 järjestöä on kyennyt yhdistämään päihde-, mielenterveys-, perheväkivalta- ja lapsipalvelut saman portaalin alle. Hyvän yhteistyön vuoksi resurssien tuhlausta ei ole juuri esiintynyt, ei tosin paljon resurssejakaan, mikä on ollut toiminnan suuri ongelma koko kymmenvuotiskauden ajan. Kehittämiseen on saatu kohtuullisesti rahaa, mutta ei ylläpitoon. Projektirahoituksen yleisten lainalaisuuksien lisäksi syy on Suomen kuntapohjainen järjestelmä, johon anonyymipalveluita ei ole helppo sovittaa. Päihdelinkki kotimaisena ja eurooppalaisena katalyyttina Päihdelinkillä on ollut suuri merkitys myös telematia- 15

16 palveluiden kehittymisessä koko Euroopassa. Päihdelinkin kehittämisen mahdollisti Suomen liittyminen EU:hun. Myöhemmin yhteistyö on jatkunut monensuuntaisena. Prevnet-EU -verkoston merkitys Päihdelinkin kehittämisessä ja ideoiden levittämisessä on ollut suuri. Viime vuosina myös Euroopan neuvoston Pompidouryhmä on ollut kiinnostunut kehittämään telematiapalveluita. Tuloksena on mm. Päihdelinkin Siperiaprojekti. Edelläkävijänä Päihdelinkki on kerännyt useita kansallisia ja kansainvälisiä palkintoja. Se valittiin parhaaksi terveyskasvatusaineistoksi vuonna eeurope2004 Awards -kilpailussa Päihdelinkki jäi vaille pääpalkintoa, vaikkakin osasto sai paljon positiivista huomiota. Mm. Irlannin terveysministeri Micheál Martin tutustui osastoon ja oli kiinnostunut erityisesti Päihdelinkin tupakkatestistä. Muuten kiinnostusta herätti erityisesti Promille-palvelu, jossa voi arvioida verenalkoholia kännykän avulla. Tuorein Päihdelinkin tunnus on Suomen telelääketieteen seuran ehealthtunnustuspalkinto viime vuodelta. A-klinikkasäätiö on myös saanut edustaa järjestöjä kotimaisissa ja EUtyöryhmissä. Suurin ja kaunein Päihdelinkin kokemusten perusteella telemaattiset palvelut voivat täydentää, parantaa ja joiltakin osin korvata nykyisiä tuki- ja hoitopalveluita. Tavoitteensa mukaisesti Päihdelinkki on alentanut päihdehuollon avun hakemisen kynnystä niin, että A-klinikkasäätiön avokontaktien määrä on lisääntynyt huomattavasti. Se on myös tavoittanut ihmisiä, jotka eivät muuten olisi hakeutuneet päihdehuollon neuvonta- ja hoitopalveluiden piiriin. Päihdelinkki on nykyisin todennäköisesti maailman suurin ainakin väkilukuun suhteutettuna koko väestölle suunnattu verkkopalvelu päihteistä. Eri kävijöitä on kuukausittain lähemmäs Se on jo tätä nykyä erinomaisesti toimiva matalan kynnyksen palvelu, jolla vahvistetaan ihmisen omaa motivaatiota ja vertaisapua. Se valmistaa tietä sellaiselle kokonaisvaltaiselle auttamistyölle, jossa yhdistetään ihmisen omaa, vertaisapua ja ammattiapua yhdeksi kokonaisuudeksi. Näin järjestelmästä tulee tehokkaampi, taloudellisempi, joustavampi ja ihmisläheisempi kuin vanhasta. Kyseessä on siksi koko ennaltaehkäisy- ja hoitojärjestelmän paradigmamuutos. Verkko tulee korvaamaan suuren osan nykyisestä päihde- ja laajemminkin psykososiaalisesta työstä ja kansalainen hyötyy! Kirjoitus perustuu Teuvo Peltoniemen pitämään puheeseen Päihdelinkin 10-vuotisjuhlissa Syyllistäminen ei t tupakkavieroituks Tupakka luetaan päihteisiin, mutta päihdehoitopaikoissa ei ole juuri innostuttu tupakasta vieroittamiseen. Poikkeus löytyy Vantaalta, jossa tupakkaklinikka toimii osana kunnallista päihdehuoltoa. TEKSTI & KUVA: AULI SAUKKONEN Vantaan tupakkaklinikka koostuu kahden naisen iskuryhmästä: sosionomi-diakoni Eeva-Maija Lamminen on työskennellyt klinikalla sen kunnallistamisesta vuonna 2001 alkaen ja Karoliina Sundholmin hoitovapaasijaisena on vuoden verran työskennellyt sairaanhoitaja-terveydenhoitaja Lilja- Marita Kiviaho. Tupakkaklinikka toimii osana Vantaan ehkäisevän päihdetyön yksikköä. Näkyvin osa klinikan toimintaa ovat tupakkavieroitusryhmät, joita pidetään sekä päivä- että ilta-aikaan. Viime vuonna järjestettiin 10 ryhmää ja niihin osallistui 91 vantaalaista. Tänä syksynä starttaa jälleen kolme ryhmää Tikkurilassa ja yksi Myyrmäessä. Ryhmäläiset ovat tukena toisilleen ja tsemppaavat toinen toisiaan. Jokainen on oman tupakointinsa ja siitä vieroittautumisen paras asiantuntija. Ryhmään 16

17 Sairaanhoitaja-terveydenhoitaja Lilja-Marita Kiviaho (vas.) ja sosionomi-diakoni Eeva-Maija Lamminen auttavat Vantaalla tupakasta eroon haluavia. Nikotiini muuttaa aivokemiaa pysyvästi Lilja-Marita Kiviaho ja Eeva-Maija Lamminen korostauota tuloksia essakaan tulleilla on takana tyypillisesti 3 5 epäonnistunutta lopetusyritystä, joten heillä on omakohtaista tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei. Ryhmän ohjaajan roolina on ylläpitää ja ohjata keskustelua ja antaa faktatietoja, Eeva-Maija Lamminen kertoo. Ryhmien alkamisesta kerrotaan mm. paikallisen lehden ilmoituksissa. Ryhmäläiset ovat yleensä jo useita vuosia tupakoineita miehiä ja naisia, joilla tupakoinnin terveyshaitat alkavat näkyä. Ryhmään tulevalla saattaa olla alkava keuhkoahtaumatauti tai sydän- ja verenkiertoelinsairauksia. Lääkäri on voinut kehottaa lopettamaan tupakoinnin tai itsellä hälytyskellot ovat alkaneet soida: miten minulle käy, ellen pysty lopettamaan? Ei tahdon puutetta vaan sairaus Vieroitusryhmän aloittaessa tunnelma on usein apea: eikö minulla ole selkärankaa niin paljon, että pystyisin lopettamaan tupakoinnin? Silloin Eeva-Maija Lamminen ja Lilja-Marita Kiviaho korostavat, että vika ei ole selkärangassa vaan kyse on aivorakenteessa tapahtuneesta pysyvästä muutoksesta ja keskushermoston oireyhtymästä. Tämän kuuleminen on yleensä ihmiselle vapauttavaa. Tupakkariippuvuus ei olekaan omaa syytäni eikä tahdon heikkoutta vaan sairaus. Silti ei pidä jäädä tuleen makaamaan ja surkuttelemaan tilannetta, vaan sairautta vastaan voi taistella. Tahtoa tarvitaan siihen, että haluaa oppia pois tupakoinnista ja omaksua tupakoimattoman identiteetin. Tätä lopettamispäätöstä ei voi tehdä kukaan muu kuin tupakoija itse, Kiviaho ja Lamminen tähdentävät. Kyse on paljolti mielikuvista, siitä, millaisia oppimisprosesseja tupakointiin liittyy. Miten ihminen on aikoinaan oppinut tupakoimaan? Miten tupakointi on liittynyt tunteisiin? Miten tupakoinnista on oppinut saamaan nautintoa? Kaikki tämä pitää oppia pois. On esimerkiksi löydettävä luonnollisia mielihyvän lähteitä kemiallisen tilalle, Eeva-Maija Lamminen jatkaa. Kaikesta päihdehoidosta tuttu periaate, että syyllistämisellä ei päästä pitkälle, on totta tupakkavieroitusryhmissäkin. Syyllistämisen sijaan tarjolla on tukea, tietoa ja ymmärrystä. Ryhmät kokoontuvat kuusi kertaa 1,5 tuntia kerrallaan strukturoidun ohjelman mukaisesti. Ryhmillä on myös seurantakäynti ja puhelintukea saa tarpeen mukaan. Tupakkaklinikalle voi tulla myös yksilöasiakkaaksi. Käyntien sisältö räätälöidään kunkin asiakkaan tarpeiden mukaan. Tällöinkin käyntien tavoitteena on selkeästi tupakasta vieroittautuminen. Tupakoinnin lopettamiseen ei taikakonstia tarjolla Tupakkariippuvuus on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen riippuvuus ja tapariippuvuus. Ihmisillä yleensä jokin näistä on erityisen vaikea, mutta kaikki vaikuttavat kaikilla. Varsinkin nuorilla sosiaalinen kuvio on voimakas, Eeva-Maija Lamminen sanoo. Tupakasta irti pääsyynkään ei ole tarjolla mitään hokkuspokkustemppua. Tupakkaklinikalla luotetaan käyttäytymistieteen keinoihin ja korvaushoitotuotteisiin. Fyysinen nikotiiniriippuvuus näkyy fyysisinä vieroitusoireina, jotka ovat hankalimmillaan kahdesta vuorokaudesta kolmeen viikkoon tupakoinnin lopettamisesta. Kaikille vieroitusoireita ei tule lainkaan. Korvaushoidon käyttämistä suositellaan puoleen vuoteen saakka tupakoinnin lopettamisen jälkeen. Nikotiinikorvaushoitotuotteiden lisäksi korvaushoidossa on käytössä bupropioni, reseptilääke kauppanimeltään Zyban. 17

18 vat mielellään tupakasta eroon pääsemisen mukanaan tuomia etuja. Onnistunut vieroittautuminen parantaa elämän laatua monella tavalla: itsetunto kohenee, haju- ja makuaisti paranevat eikä enää haise tupakalta. Monille nuorille vanhemmille on tärkeää olla hyvä esimerkki omille lapsille. Terveyshyödytkin ovat tuntuvia: hengitys helpottuu, monessa sairaudessa lääkitystä voi vähentää ja sen teho paranee, keuhkoahtauman eteneminen voi jopa pysähtyä. Elintasokin kohenee, sillä tupakointi on kallista. Tupakasta eroon pääsemisen jälkeen aivokemia stabiloituu. Nikotiinireseptoreista osa kuolee pois, mutta latenssitilaan jääneet voivat virittäytyä uudelleen käyntiin, jos tupakointi taas aloitetaan. Aivoihin jää pysyvä herkkyys nikotiinille. Siksi ei enää koskaan pitäisi polttaa yhtäkään savuketta, Kiviaho muistuttaa. Uusia ryhmänvetäjiä koulutetaan Lilja-Marita Kiviahon vakinainen virka on Helsingin Kallion terveysasemalla, jossa hän astmahoitajana aloitti tupakkavieroitusryhmien ohjaamisen jo Aluksi olin ajatusta vastaan, koska ajattelin, etten tiedä mitään tupakoinnista ja sen lopettamisesta. Sitten aloin kouluttaa itseäni ja ensimmäiset ryhmät tuli ohjattua nenä kiinni Nicorette-kansiossa, hän hymyilee. Tupakointi on kansanterveyden mahtava vihollinen, sillä sen aiheuttamiin sairauksiin kuolee joka vuosi suomalaista. Luku on suurempi kuin alkoholiin, huumeisiin, itsemurhiin ja liikenneonnettomuuksiin yhteensä kuolleiden määrä. Tupakoinnin lopettajat ovat urakkansa kanssa usein yksin, omalta paikkakunnalta ei välttämättä löydy tueksi vieroitusryhmää. Vantaan tupakkaklinikalla toiveena on, että ryhmiä olisi tarjolla runsaasti ja ihmisiä lähellä, esim. terveysasemilla, työpaikoilla, kouluissa ja nuorisotaloilla. Klinikalla toivetta tuetaan kouluttamalla vuosittain uusia ryhmäohjaajia. Ehkäisevää työtä tupakkaklinikalla tehtäisiin mieluusti nykyistä laajemmin, jos käytössä olisi enemmän resursseja. Kouluissa työ on siksi paljolti keskitetty peruskoulun seitsemäsluokkalaisiin, joille käydään puhumassa tupakoinnista. Tänä syksynä koulutetaan kouluterveydenhoitajia kertomaan tupakoinnista 5 6-luokkalaisille. Klinikan työntekijät ovat laatineet opaskansion heille työvälineeksi. Muita koulukäyntejä tehdään sekä infotilaisuuksia pidetään mahdollisuuksien mukaan. Tupakkaklinikan omien työntekijöiden työpanoksen lisäksi on mahdollisuus ostaa ulkopuolista työvoimaa ryhmänohjaajien koulutukseen ja tupakkavalistukseen. Tupakkaklinikalla luotetaan käyttäytymistieteen keinoihin ja korvaushoitotuotteisiin. Väärää tietoa TUPAKKA on vähän kuin alkoholi: koska molemmat ovat päihteenä laajalti käytettyjä, ihmiset uskovat tietävänsä hyvin niiden käytön riskeistä. Vantaan tupakkaklinikan vieroitusryhmissä on huomattu, että kun pintaa vähän raaputetaan, tiedot osoittautuvat puutteellisiksi. Tässä joitakin yleisimpiä tupakkaa koskevia vääriä tietoja: 1. Tupakan haitta-aineet ovat terva, nikotiini ja häkä. Yhdessä savukkeessa on noin eri ainesosaa, mm. formaldehydia, asetonia, ammoniakkia, elohopeaa ja DDT:tä. Osa aineista tulee itse tupakkakasvista, osa maaperästä, osa lannoitteista ja osa lisätään savukkeisiin, jotta esim. niiden addiktiivista vaikutusta saataisiin parannettua. 2. Tupakoinnin suurin riskitekijä on, että siitä voi saada keuhkosyövän. Suurin osa tupakoinnin aiheuttamista kuolemista johtuu sydän- tai verenkiertoelinten sairauksista. Tupakointi lisää myös syöpää myös muita syöpiä kuin keuhkosyöpää ja hengityselimiä rappeuttavia sairauksia. Keuhkoahtaumatauti uhkaa lähes joka toista tupakoivaa. 3. Nikotiinikorvaushoitoihin jää koukkuun. Nikotiinikorvaushoitoihin ei yleensä jää koukkuun. Korvaushoitotuotteista saatavat nikotiinimäärät ovat pieniä verrattuna tupakkatuotteiden sisältämiin määriin. 4. Tupakointia ei kannata lopettaa, sillä paino lähtee nousuun sen jälkeen. Näin voi käydä, sillä nikotiini ilmeisesti kiihdyttää aineenvaihduntaa. Kuitenkin vasta 40 kilon ylipaino on terveysriskinä samaa luokkaa kuin tupakointi. Riittävän suurella annoksella ja riittävän pitkään toteutettu nikotiinikorvaushoito pienentää osaltaan painonnousun määrää. AS 18

19 JUKKA HEINONEN H E I N O N E N HANKINTOJA Maailmaa on ryhdytty yhä useammin tarkastelemaan juridisten silmälasien läpi. Myös sosiaali- ja terveydenhuollossa vastauksia mitä erilaisimpiin kysymyksiin etsitään enenevästi juristeilta. Huoleen on mielestäni aihetta, sillä juridiikan tai olisiko parempi sanoa juristerian logiikka syrjäyttää sosiaali- ja terveydenhuollon omaa logiikkaa ja on alkanut määritellä myös niiden tavoitteita ja arvoja. Lisää lakia ja logiikkaa tunkee päihdehuoltoonkin hankintalain tuoreen uudistuksen myötä. Periaatteessa ajatus sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisesta on tietenkin kannatettava. Kyllä minäkin veronmaksajana haluan mahdollisimman suurta läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta rahojeni käytöstä päätettäessä. Mutta hyvän periaatteen operationaalistaminen käytännön hankintapäätöksiksi näyttää olevan ongelmallista. ENSINNÄKIN on väärä se käsitys, että kaikki euron kynnysarvon ylittävät sosiaali- ja terveydenhuollon hankinnat on kilpailutettava. Suuristakin hankinnoista päättäminen ilman kilpailutusta on mahdollista jos tarjouskilpailun järjestäminen ja palveluntarjoajan vaihtaminen asiakkaan hoito- tai asiakassuhteen kannalta on erityisen epätarkoituksenmukaista tai kohtuutonta. Suorahankinnan mahdollisuus on merkittävä etenkin sen vuoksi, että monilla sektoreilla ei markkinoiden epätäydellisyyden vuoksi edes ole olemassa aitoja kilpailutilanteita. Mutta kun sitten kilpailutetaan, niin lain mukaan hankinta on tehtävä mahdollisimman edullisesti. Tarjouksista tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Halvimman hinnan minäkin osaisin tarjouksista valita, mutta mitenkähän on tuon kokonaistaloudellisuuden kanssa? Sille on asetettu monia kriteereitä: hankintahinnan lisäksi tulee huomioida käyttökustannukset, laatu, toimitusvarmuus jne. Noille kriteereille voidaan antaa erilaisia painokertoimia. En totisesti haluaisi olla se virkamies, joka kunnanvirastossa ynnää kokonaistaloudellisuutta. Miten sitä laatuakin objektiivisesti pisteyttäisi? Päihdehuollosta ei vielä löydy montaakaan julkisuuskynnyksen ylittänyttä tapausta, mutta vaikkapa vanhus- tenhuollossa on useasti nähty, miten halpaa hintaa ja hyvää laatua on perin vaikea sovittaa samaan yhtälöön. Kilpailuttaminen on taitolaji, ja kärjistäen voi sanoa, että tilaajat eivät sitä vielä oikein osaa. Hankintapäätöksiä näyttääkin oikeusistuinsyynissä usein kaatuvan. PÄIHDEHUOLLON ei kuitenkaan tule asettua siilipuolustukseen ja jänkätä koko kilpailutusta vastaan. Ei ole enää sellaista maailmaa, jossa palvelutuottaja vain saisi sammiollisen rahaa ja lupaisi yleisin lausein ehkäistä ja vähentää päihdehaittoja. Itse pidän hyvin ongelmallisina niitä tavaratuotannon kilpailuttamisessa syntyneitä määrittelyjä ja käytäntöjä, joita sellaisinaan pyritään soveltamaan myös koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamiseen. Tavaratuotannon kilpailuttaminen tapahtuu epäilyksettä ammatillisesti, mutta sama logiikka ei sovi sosiaali- ja terveyssektoreille. Sosiaali- ja terveydenhuollon omien käsitteistämistapojen on päästävä näkyville. Kilpailuttaminen edellyttää tuotteistamista: on määriteltävä tarkasti se tavara, mistä tarjouksia pyydetään. Tavaratuotannossa lopputuote voidaan usein purkaa erillisiksi osiksi, jotka valmistetaan ties missä ja sitten kokoonpanohallissa pultataan yhteen. Näiden standardisoitujen komponenttien kilpailuttamisen olettaisi olevan suhteellisen yksinkertaista. Mutta kun esimerkiksi päihdehuollossa pyritään vaikuttamaan hyvinkin kokonaisvaltaisesti ihmisen käyttäytymiseen, tuollainen viipaloiminen ja standardisoiminen on mahdotonta. Irrallisista hoitotuotteista ei synny hyviä hoitokokonaisuuksia. Päihdehuollossa voisi olla pohtimisen arvoista suoritetuotteistamisen sijasta tuotteistaa palveluita prosesseiksi. Jos noille yhteismitallisille palveluprosesseille sitten vielä löytyisi vaihtoehtoisia tuottajia, niin mitäpä hankintakilpailua vastustamaan. Siinä voisi palvelujen laatu parantua ja verorahoja säästyä. Ja ainakin kilpailevien tuottajien mieli pysyisi virkeänä. Jukka Heinonen työskentelee projektitutkijana A- klinikkasäätiön keskustoimistossa

20 Alkoholin haittoja voi vähentää jopa taksissa Maailma on täynnä mahdollisuuksia, jotka vain odottavat löytäjäänsä. Tämä todistettiin jälleen kerran alkoholihaittojen vähentämisseminaarissa Terve-Sos -tapahtumassa Tampereella. Yön ainoa valopilkku vilkkuu joskus taksin katolla, ja fiksu hyödyntää senkin. Terve-Sos -tapahtuman seminaarissa mahdollisuuksia vähentää alkoholihaittoja valaistiin monelta kantilta. Kalvolalainen taksiautoilija Ilkka Eerola kertoi Pimeän reunassa valona -projektista, jossa palveluyrittäjiä koulutettiin tunnistamaan ihmisten hätää ja toimimaan oikein. Taksin asiakkaalla saattaa olla surua, hän voi olla päihteiden tai lääkkeiden vaikutuksen alainen, kyydin aiheuttajana voi olla yksinäisyys tai ikävä. Tilanteet tulevat eteen yleensä yöllä asiakkaan kanssa kahden. Mitä vastaat? Miten selviät? Taksinkuljettaja joutuu kohtaamaan sekä omia että toisten tunteita. Asiakkaan hyvän ja huonon päivän joutuu ottamaan vastaan tavalla tai toisella, Eerola kertoi. Pienessä maistissa taksinkuljettajalle puhutaan sellaisiakin asioita, joita ei puhuta kenellekään muulle. Silloin jos jotenkin pääsisi puuttumaan asiaan. Jo avautuminen ja se että joku kuuntelee auttaa. Ilkka Eerola muistutti, että taksinkuljettajilla on keskinäinen herrasmiessopimus vaitiolovelvollisuudesta. Vanhemmat jalkautuvat Puistolassa Pimeän reunassa valona sai alkunsa 1990-luvun lamavuosina Kalvolan silloisen raittius-nuorisosihteerin aloitteesta. Hän huomasi, että on jo valmiiksi olemassa On tukiverkko, jota ei tarvitse erikseen koota. Se koostuu palveluyrittäjistä: tarjoilijoista, parturi-kampaajista, taksinkuljettajista, kioskinpitäjistä jne. tukiverkko, jota ei tarvitse erikseen koota. Tukiverkko koostuu palveluyrittäjistä: tarjoilijoista, parturikampaajista, taksinkuljettajista, kioskinpitäjistä jne. Kontaktit heillä oli valmiina mutta koulutusta puuttui. Sitä järjestettiin mm. Suomen Mielenterveysseuran avulla. Entä miten osallistaa nuorten vanhemmat päihdehaittojen ehkäisyyn? Kahden teini-ikäisen lapsen isä, insinööri Jouko Siro kertoi, kuinka Helsingin Puistolassa lasten alkoholinkäyttöön on puututtu laatimalla koululuokittain vanhempien kesken yhteiset pelisäännöt. Varmaan kaikille vanhemmille on tuttua perheen nuorison mutkuttelu: mutku se ja sekin saa ulkona niin myöhään. Tähän auttaa, että on olemassa selvät yhteiset säännöt, totesi Siro. Sääntöjen mukaan mm. näpistelyyn puututaan aina, kiusaamiseen puututaan heti ja aikuiset sitoutuvat olemaan hankkimatta päihteitä alaikäisille. Myös kotiintuloajoista on sovittu: alle 12-vuotiaiden kotiintuloaika on arkisin kello 20 ja muiden kello 21. Viikonloppuisin ulkona saa olla tuntia myöhempään. Säännöt on jaettu myös alueen kauppoihin, huoltoasemille jne. Puistolassa aloitteen vanhempien toiminnasta teki paikallisen koulun rehtori, joka kyllästyi siihen, että maanantaiaamuisin koulun piha oli kuin myrskyn jäljiltä: ikkunoita rikottu, ympäristöä sotkettu, kiipeilytelineitä hajotettu. 20

AUDIT JA HOITOONOHJAUS

AUDIT JA HOITOONOHJAUS AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Verkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella

Verkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella Verkkoterapia Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella 11.3.2019 1 Taustaa Suomessa arviolta noin 560 000 alkoholin riskikäyttäjää (THL, 2018) Työssäkäyvistä miehistä 39 % ja naisista 14 % alkoholin riskikäyttäjiä

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Tervetuloa Terveyspiste-päiville!

Tervetuloa Terveyspiste-päiville! Tervetuloa Terveyspiste-päiville! Koulutuspäivien tavoitteet 1. Välittää osallistujille sellaista tietoa aivoterveyden edistämisestä sekä päihteiden käytön haittojen ehkäisemisestä, jota voi hyödyntää

Lisätiedot

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä

Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mini-intervention hyvä käytäntö työterveyshuollossa Leena Hirvonen, erityisasiantuntija XVIII Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät, Tampere 12.10.11 Alkoholihaittojen hallinta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista

Lisätiedot

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä

Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Mira Roine Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Vanhempien päihteidenkäytöstä kärsivien lasten tunnistaminen palvelujärjestelmässä Päihdetiedotusseminaari

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria Nuoret sosiaalisessa mediassa Case: IRC-Galleria Heini Varjonen 10.2.2010 Mikä IRC-Galleria on? Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella, lisätä kuvia ja päiväkirjamerkintöjä, liittyä yhteisöihin

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA

PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA PÄIHDETYÖ HAASTAA TERVEYSASEMAT - KOKEMUSASIANTUNTIJA OSANA MONIAMMATILLISTA TYÖRYHMÄÄ VANTAALLA Anne Tapola ja Hannu Ylönen Vantaalaisen hyvä mieli -hanke Kokemusasiantuntija -seminaari Helsinki, 13.2.2013

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa

Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Vanhempien alkoholikulttuurille ei ole vastinetta lasten alkoholimaailmassa Salme Ahlström tutkimusprofessori Päihteet ja riippuvuus 20.10.2009 1 Sisältö Lapsuuden inho Mitä lapset tietävät vanhempiensa

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa Tuula Sundman osastopäällikkö EHYT ry ELÄMÄNILOA JA HYVINVOINTIA Ilman päihdeja pelihaittoja JOKAINEN MEISTÄ RAKENTAA SUOMALAISTA PÄIHDEKULTTUURIA

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 % 1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi

Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi Tietoa ja työvälineitä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistamiseksi Tuovi Hakulinen Dosentti, TtT, Tutkimuspäällikkö 31.5.2017 Tuovi Hakulinen Työpaja 6. Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Omaishoito ja päihteet -seminaari

Omaishoito ja päihteet -seminaari Omaishoito ja päihteet -seminaari 16.1.2018 Omaishoitajaliitto on olemassa, jotta omaishoitoperheen asema paranee on omaishoitajia, heidän läheisiään, paikallisyhdistyksiä ja kansalaisia varten Perustettu

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen

Lisätiedot

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen

Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies Korin koordinaattori

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Rosoinen isyys. Miestyön foorumi, Isän näköinen -hanke.

Rosoinen isyys. Miestyön foorumi, Isän näköinen -hanke. Rosoinen isyys Miestyön foorumi, 22.-23.5.2019 Isän näköinen -hanke Isän näköinen hanke STM rakennerahaston (ESR) rahoittama Hankeaika 1.3.2018 29.2.2020 Miessakit ry:n ja Suomen Setlementtiliitto ry:n

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella

Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella Marianna Lehtinen Lastenkulttuurin johtava koordinaattori Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut 1 Kuka, miksi ja kenelle? Kehitetty Tampereen kaupungin

Lisätiedot

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean

Lisätiedot

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta

Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi Marianne Hietaranta Ruoka-apukysely Kemi ja Rovaniemi 2018 Marianne Hietaranta Ruoka-apukyselyn tarkoitus ja vastaajat Mitä haluttiin tutkia? Keitä ruoka-avussa käy? Millaisia ovat näiden ihmisten kokemukset omasta terveydestä

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaareja 1984-2008 "Riippuvuuksien teoriaa ja käytk

Päihdetiedotusseminaareja 1984-2008 Riippuvuuksien teoriaa ja käytk Päihdetiedotusseminaareja 1984-2008 "Riippuvuuksien teoriaa ja käytk ytäntöä" Teuvo Peltoniemi Berliinin päihdetiedotusseminaari 4-7.9.2008 Teema: Lääkkeet huumeina ja hoitokeinoina A-klinikkasäätiö, Alko,

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT

LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT LAPSET JA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄT VANHEMMAT Haittojen vähentämisen näkökulma Tiina Varonen Omaiset Huumetyön Tukena ry/ Osis 9.10.2013 Yksin kestät sen olet epäonninen minkä sille voit et voi kuin sietää..

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka VALTAKUNNALLISET OSAAMISKESKUSPÄIVÄT 29.8.2013 Jyväskylä 26.8.2013 Peliklinikka 26.8.2013/TJ 1 Peliklinikka

Lisätiedot

Perheseteli-innovaatio

Perheseteli-innovaatio Perheseteli-innovaatio Alkoholihaittojen vähentäminen lisää tuottavuutta 31.5.2012 Perheliikuntaverkosto Ari Inkinen Helsingin NMKY Tavoitteena Perheseteli Perheseteli olisi työnantajan tarjoama veroton

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Miten sinä voit? Miten

Miten sinä voit? Miten VANHEMMUUSVALMENNUS 6 KK & 2- VUOTISRYHMÄNEUVOLOISSA (VAVA) 30.8.2017 Teologi-toimittaja, vanhemmuusvalmennuksen kouluttaja ja ohjaaja Tellervo Uljas Miten Miten sinä voit? MIKÄ VAVA? Porvoon ketterä kokeilu:

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Taustatiedot. Sukupuoli. Pidän perhevalmennuskertoja keskimäärin (kpl/kuukausi) Nainen. Mies alle vuosi

Taustatiedot. Sukupuoli. Pidän perhevalmennuskertoja keskimäärin (kpl/kuukausi) Nainen. Mies alle vuosi Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies * Ikä 20-29 30-39 40-49 50-59 60+ * Valmistumisvuosi terveydenhoitajaksi (kirjoita vuosi ruutuun) * Työvuosien määrä äitiys- ja/tai lastenneuvolassa alle vuosi 1-5 6-10

Lisätiedot